Suomalaisten maaseutukeskusten tulevaisuus SuoMa-tutkimushankkeen loppuseminaari 12.6.2015 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto
Esityksen näkökulmat, minun kuplat, (maaseutu)keskusten kehittämiseen ja tulevaisuuteen - Maakuntaliitto keskukset kontra yleinen aluekehitys ja edunvalvonta, aluepolitiikka, kaupunki- ja maaseutupolitiikka - Etelä-Savo - Elävät kaupunkikeskustat ry (EKK) (kaupunki)keskusten kehittäjien verkosto ja kokemukset - Pienten keskusten kehittämiskampanja (Pike) 2014-2016 ja sen kokemukset - Käytännön kokemuksen perusteella mutulla ja petulla Kokemuksia uusille Pike-kohteille ensimmäinen askel (rasti)
Maakuntataso ja maakuntaliiton näkökulma MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TYÖKALUT Aluekehityslaki UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MRL MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA TOTSU KUNTAKAAVOITUS TOIMINNOT JA HANKKEET Keskukset
Maakuntaliiton näkökulmasta toimintaympäristön kehittäminen on kokonaisvaltainen aluekehityskysymys, ei vain kaavoituskysymys Maaseutukeskukset ja munkkirinkelin hillo? Maakuntakaavan painopisteet tavoitteellinen aluerakenne 2035 Kaupunkiseudut, keskukset, kirkonkylät Viitosväylä Vesistömatkailu ja Saimaa
ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPROFIILI (Osuus koko maasta, %) Saimaan maakunta järvi-, metsä-, luonnonvara-, loma-, itä-suomi 14.11.2013 Riitta Koskinen Lähde: Tilastokeskus
Koko maakunta yhtä lomakylää Noin 150 000 as oma väestö, väestötiheys noin 11 as/k-m2. Lähes 50 000 vapaa-ajan asuntoa, noin 70 000 asukkaan osaaikainen väestö ja 80-100 miljoonan euron ostovoimalisäys/v Rannat (ja samalla iso osa maaseutua) kaavoitettu, noin 20 000 kaavatontin potentiaali. Lähes koko maakunta on luokiteltu maaseuduksi. Maaseudulla on syytä puhua elinvoimasta eikä yhdyskuntarakenteesta.
Suomen aluerakennekehitys ja kaupungistuminen pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Savossa 1.5 milj. as. 2010 + 400 000 as (2035) + 200 000 tp (2035) Keskusten kehittyminen? 155 000 as 2010-10 000 as (2020)
Tulevaisuuden maaseutukeskus? Kirkonkylä > maailmankylä.fi globalisaatio, ilmastonmuutos, kaupungistuminen, väestökehitys, digitalisaatio
Itä-Suomi aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Entä maaseutukeskukset? www.timoaro.fi tsunami tyhjiö keinuhevonen vai skootteri "Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi http://hdl.handle.net/10138/155054 ALLI 2012-2014 YM, LVM, TEM, MMM
Pysyvän keskeneräisyyden tila Tuoreessa 12.6. julkaistavassa Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla tutkimuksessa (SuoMa/MMM) maaseututaajamien viime vuosikymmenien kehitystä kuvataan seuraavasti: Yhden sukupolven aikana, jatkuvaan kasvuun varautumisen lopputuloksena, maaseututaajamiin on muodostunut pysyvän keskeneräisyyden tila (paradoksi). Sen keskiössä on toisaalta kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen keinoin luodun rakennetun ympäristön keskeneräisyys, vajaakäyttöisyys ja ylimitoitus, sekä toisaalta kehitysnäkymien ja tulevaisuuden epäselvyys. Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla -tutkimustulosten mukainen pysyvän keskeneräisyyden paradoksi ja siihen liittyvät erilaiset jumit ovat todellisia maaseututaajamien luovan uusiutumisen, sopeuttavan kehityksen ja uuden kasvun todellisia esteitä. Pienten keskusten kehittämiskampanjan (Pike-kampanja) kokemukset Etelä- Savosta täydentävät ja havainnollistavat osaltaan maaseutukeskusten ja toimijoiden haasteita, kykyä sopeutua muutokseen ja hyödyntää uusiutumisen mahdollisuuksia. Kunnissa ollaan sormi suussa ja eksyksissä.
Yllättävää voi olla myös se, että vastakkainasettelun sijaan kasvukeskusten ja pienempien keskusten sekä niitä ympäröivän maaseudun elinvoimaisuuden haasteissa on paljon yhteistä. Keskusten kehittämistä tarvitaan enemmän kuin koskaan Rikkonaisen ja maaseutumaisen Saimaan maakunnan elinvoimaisuus on erittäin riippuvainen keskuksistaan, eikä vain Mikkelin vaan myös muiden kaupunkien ja kirkonkylien. Viitostie ja Savonrata eivät yksin riitä turvaamaan alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Ilman elinvoimaisia keskuksia sujuva arki vaikeutuu, alueen perifeerisyys lisääntyy ja usko tulevaisuuteen on koetuksella. Keskusten laimentuminen ja elinvoimaisuuden puute heijastuu nopeasti koko alueen yleisilmeeseen ja vetovoimaisuuteen. Näillä näkymin uusia keskuksia ei ole Etelä-Savoon syntymässä, joten olemassa olevien elinvoimaisuus on pyrittävä turvaamaan. Voi tuntua yllättävältä, että laajemmin kaupungistumisen vaikutuksia tarkasteltaessa kaupunkien ja maaseututaajamien ydinkeskusten elinvoimaisuus näyttäisi pikemminkin hiipuvan kuin kasvavan. Keskuksia on totuttu pitämään kaupunki- ja taajamarakenteen vahvimpina osina.
Nykyisen seuranta- ja ennakointitiedon perusteella elinvoimainen maaseutukeskus 2040 ei kuulosta kovin todennäköiseltä. Päinvastoin moni maaseutukeskus on jo menettänyt tai menettämässä perinteisen olemassa olon perustansa kunta- ja palvelukeskuksena. Ilman todellista uusiutumisvalmiutta, uutta profilointia, kestävää tulevaisuuden kehityskuvaa ja missiota kestävää olemassa olon oikeutusta tulevaisuus jää helposti vain saattohoidoksi. Elinvoimainen maaseutukeskus 2040 on mahdollinen, mutta tulevaisuudenuskoa, uskoa investointeihin, uuteen kasvuun ja kehitykseen tarvitaan myös nykyisessä murroksessa. Maaseutukeskusten kehittämistä ja edunvalvontaa tarvitaan kaikilla tasoilla nyt enemmän kuin koskaan, mutta kehittäjät (laajasti), osaaminen ja toimintatavat (sosial planning/yhteisömuotoilu) sekä resurssointi eivät tunnu olevan ajan tasalla. Nykyisen kaltaista oman cityn elinvoimaisuuden arvostuksen puutetta, heikkoa kykyä sopeutua muutokseen, kehitysnäkymien ja kehittämistoimenpiteiden epäselvyyttä ja hämmennystä sekä olemattomia resursseja uusiutumismahdollisuuksien hyödyntämiseksi maaseutukeskukset eivät kestä.
Nykyisessä toimintaympäristön ISOSSA murroksessa, jota on verrattu teollistumiseen, myös keskusten elinvoimaisuuden turvaamisesta on muodostumassa yhä laajempi ja kokonaisvaltaisempi aluekehitys- ja edunvalvontakysymys. Se ei ole enää vain kaupungin tai kunnan sisäinen asemakaavoitus- ja hankerakentamiskysymys vaan heijastuu laajemmin koko alueen ja toimintaympäristön kilpailukykyyn. Se että keskukset kehittyvät ja kukoistavat ei ole lakisääteisesti kenenkään yksittäisen toimijan vastuulla vaan kuuluu useille eri toimijoille ja perustuu pitkälti vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Tämän takia keskukset (isot ja pienet) voivat jäädä helposti edunvalvontatyhjiöön, laajemman aluekehityksen ja kaupungistumisen varjoon. Maaseutukeskusten (kirkonkylien) kehittäminen ei kuulu vallitsevan kaupunki- eikä maaseutupolitiikan keskeisiin tavoitteisiin vaan on jäänyt epämääräiselle harmaalle alueelle, ei kenenkään maalle. Maakuntaliitot, elyt, kunnat, maaseutukehittäjät ja EKK elävät kaikki omassa kuplassaan vanhaan malliin eivätkä todellisuudessa tunnista/tunnusta riittävästi nykyistä toimintaympäristön murosta ja keskusten elinvoimaisuuden merkitystä yhteisenä aluekehitys- ja edunvalvontakysymyksenä.
Keskusten uusiutumisen tueksi tarvitaan valtakunnan tason viestintää, maaseutukeskusten merkityksen tunnustamista, kasvojen pesua ja arvostusta, sektorirajat ylittävää yhteistyötä kaikilla tasoilla ja uusia toimintamalleja (sosial planning/yhteisömuotolu), benchmarking pilotteja ja esimerkkejä, sekä jatkuvuutta (ei vain kertahankkeita) pitkäjänteiselle uusiutumisprosessille. On syytä arvioida myös lainsäädännön kehittämistarpeita ja erilaisia elinkeinoja maankäyttöpoliittisia tukitoimia, jotta kaupungistumiskehitys, uudet ideat ja investoinnit, uusiokäyttö ja rakentaminen, olisi nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa myös keskuksissa. Tilaa uusiutumiselle ydinkeskustaan! Maakuntaliitolla on tärkeä (lakisääteinen) rooli oman alueensa kehittäjänä ja yhteistyöjohtajana. Maakuntaliittojen ja Elävät kaupunkikeskustat ry:n (EKK) kolmivuotinen (2014-2016) Pienten keskusten kehittämiskampanja (Pikekampanja) tarjoaa maaseutukeskusten kehittämiselle myös valtakunnalliset puitteet. Etelä-Savon toimintaympäristön kilpailukyvyn turvaamiseksi keskusten elinvoimaisuuden turvaaminen tulisi nostaa Etelä-Savossa edunvalvonnan ykköskoriin Viitostien tapaan.
Viitostie ry Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Sopeuttamisen ja uusiutumisen kehittämispotentiaali ei löydy vain valtion tai kunnan taloutta tarkastelemalla, esimerkkinä liikennepalvelut Panostammeko oikeisiin asioihin? Kuka vastaa kokonaisuudesta ja uusiutumisesta? MIKKELI
Kokonaisuuden ja muutoksen hallinta sekä hyödyntäminen (strateginen tekeminen) tuntuvat kehittyvän ihan väärään suuntaan? Lähde: Liikenteen suunta 4/2011
Paraneeko (maaseutu)keskusten elinvoimaisuuden turvaaminen ja uusiutumisen tukeminen uuden EU-ohjelmakauden, uuden hallitusohjelman ja maa- ja metsätalousministeri/ympäristöministeri asetelman myötä? Voisiko tätä asetelmaa jotenkin hyödyntää ja tulisiko tässä olla aktiivinen yli sektorirajojen?
Elävät kaupunkikeskustat ry (EKK) www.kaupunkikeskustat.fi Valtakunnallinen kaupunkikeskusten kehittäjäverkosto Noin sata jäsentä: kaupungit, kunnat, kauppa, kiinteistöt, kaupunkikeskustayhdistykset, konsultit, Kuntaliitto, YM Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen Vuoden kaupunkikeskusta ja Pike-kohde, vuosikonferenssi (Hyvinkää), Pikeseminaari (Mänttä), kävelykatuviikonkoppu 22.5., Citybook 2014
EKK on saavuttanut koko toiminta-aikanaan (noin 20 v) vakiintuneen aseman ja se omistaa tärkeän näkökulman valtakunnallisessa ja paikallisessa kehityksessä ( Keskus on tärkeä asia ) Maakuntaliittojen ja Elävät kaupunkikeskustat ry:n (EKK) kolmivuotinen (2014-2016) Pienten keskusten kehittämiskampanja (Pike-kampanja) tuo pienet keskukset mukaan EKK:n toimintaan ja tarjoaa näin pienten keskusten keskusten kehittämiseen myös valtakunnalliset puitteet. Ison (kaupunki)keskuksen ja pienen (maaseutu)keskuksen erilainen asema murroksessa? Haasteita! EKK-verkosto tunnistaa hyvin elävän kaupunkikeskustan ja sen jatkuvan muutoksen. Myös nykyinen ISO murros nähdään osana jatkuvaa muutosta. EKK:ssa ja kaupunkikeskuksissa nykyisen ISON murroksen vaikutuksia ei tunnisteta/tunnusteta jopa keskuksen olemassa olon perustaan samalla tavalla kuin maaseutukeskuksissa?
Keskustojen kehittämisen toimialue ja EKK ry:n strategiset painopisteet EKK ry:n vaikuttavuus Keskustakehittämisen kohderyhmiä ovat omistajat, toimijat ja asiakkaat
EKK kehityskuva alkaa kiinnostamaan kansainvälisiä toimijoita strategiajakson loppupuolelle EKK kehityskuva ulkomaille Painopiste 1 EKK tietojärjestelmä vakiintuu EKK kehityskuva vakiintuu Vakiintuu selkeä kuva siitä, mitkä elementit kuuluvat yleisesti keskustojen kehittymiseen, mikä on niiden kehittymisen logiikka ja miten niitä voidaan mitata. EKK kehityskuvasta muodostuu keskustakehittämisen perustyökalu. EKK vertailutietoon liitetään asiakaskokemuksen mittaaminen EKK elinvoimaluku ja jalankulkulaskenta yleistyy TAVOITE 1 Asiakaskokemuksen seuranta liitetään EKK kehityskuvaan, kun EKK elävyyslukujärjestelmä on riittävän laajaa. EKK peruselinvoimaluvun / EKK elinvoimaluvun tiedonkeruut tehdään joka vuosi kaikissa mukana olevissa keskustoissa. Jalankulkulaskentaa tehdään yleisesti.
Pike-barometri/elävyysluku harjoitus Mäntyharju As.luku 6266 PeLu 2,71 SaFe% 46,5 Anttola As.luku 1850 PeLu 1,62 SaFe% 25,0 Silmu Solftware Oy:n tablettisovellus