Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010

Samankaltaiset tiedostot
Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2008

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010

Elintarviketeollisuuden turvallisuuskilpailu

Teknologiateollisuuden työympäristön seurantakierros Heikki Laitinen 2009

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu ja seurantakierros 2007

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011

Työturvallisuuskilpailujen vaikuttavuus

Vuoden 2017 Uudenmaan turvallisuuskilpailu ja valtakunnallinen kampanja Maa- ja vesirakentaminen

KUTSU. Betoniteollisuuden 10. Työturvallisuuskilpailuun 2018

Teknologiateollisuuden työympäristö ja tapaturmat Valtakunnallisen turvallisuuskampanjan vaikutukset

Vuoden 2016 Uudenmaan turvallisuuskilpailu. Maa- ja vesirakentaminen. Työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta/ Etelä-Suomen aluehallintovirasto

TURVALLISUUSKIERROKSILLA

Vuoden 2018 Uudenmaan turvallisuuskilpailu ja valtakunnallinen kampanja Maa- ja vesirakentaminen

Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä. Keijo Päivärinta

KUTSU. Betoniteollisuuden 11. Työturvallisuuskilpailuun 2019

E L M E R I T E O L L I S U U D E N T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö N H A V A I N N O I N T I

Turvallisesti 2000 luvulla työturvallisuuskilpailu 2019 Uudellamaalla

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Vuoden 2014 kilpailu ja vuoden 2013 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen

Työturvallisuustoiminnan menestystekijät

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Henkilöstöön panostaminen

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

Autoalan kysely 2014

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Elintarviketeollisuuden parhaat

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Vuoden 2015 kilpailu ja vuoden 2014 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

Palkkoja korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,24 %.

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Huomisen pöytää kattamassa. Elintarviketeollisuusliiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

STTK:n jäsenliittojen työ- ja virkaehtosopimukset

Kenguru Suomen kilpailun raportti ja tilastot

Työympäristön perusasiat ja Elmeri + Lisätietomateriaali (9/2004): - Elmeri + -hyväksymisperusteet - 3T Ratkaisut Oy

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2010

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen

METSÄALAN PERUSTUTKINTO

Seurakunnan väkilukutietoja vuodelta 2012

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Näin työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuussuunnittelua

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ

Kiviainespäivät Kiviainesalan turvallisuuskilpailu 2018 TIMO PINOMÄKI

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry

Mu$a mistä +etää nykyisen +lanteen ja mitä +laa? Econtact ó oikeita asioita oikein 1

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

MVR Keskeiset muutokset MVR mittariin. INFRA ry Ari Kähkönen

Kilpailun tulokset 2107 ja säännöt vuodelle Ylitarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

HYVÄT TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT 2014

KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Hyvinvointia työstä

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

Tietoa elintarviketeollisuudesta ja koulutuksesta

Ajankohtaista työsuojelurintamalta hyvä tietää työpaikalla , TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä,

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Tarkastuskertomus 2019/ (3) Työsuojelutarkastus

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

TYÖTURVALLISUUSKIERROS JA TYÖTURVALLISUUSTEHTÄVÄ

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

Elintarviketeollisuuden parhaat

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Huomioi, että täytät lomakeeseen ko. lomakkeessa käsiteltävän riskiluokan vaaroja esim. fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat jne.

Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella

Järjestämisprojekti. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

T Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ

Työhygieenikko insinööritoimistossa

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Transkriptio:

Raportti 1 (5) Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina 2005 2007 turvallisuuskilpailu, johon kuului muun muassa puolen vuoden välein toteutetut kolme arviointikäyntiä osallistuvilla työpaikoilla. Arviointi tehtiin Elmeri + -havaintomenetelmällä. Kilpailun organisoi Työturvallisuuskeskuksen elintarvikealojen työalatoimikunta, jossa ovat edustettuina alan työmarkkinajärjestöt: Elintarviketeollisuusliitto ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Ammattiliitto PRO, Meijerialan Ammattilaiset MVL ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Lisäksi johtoryhmässä oli työsuojeluhallinnon ja :n edustus. Hanketta rahoittivat myös Työsuojelurahasto, Valtakunnallinen Työtapaturmaohjelma ja sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Syksyllä 2008, ja uudestaan syksyllä 2010 organisoitiin seurantakierrokset. Niihin on ollut mahdollista osallistua myös sellaisten elintarviketeollisuuden työpaikkojen, jotka eivät olleet mukana aiempina vuosina. Kaikkien kierrosten työpaikkakäynnit on toteuttanut työsuojeluhallinto elintarvikealan työsuojelutarkastajien voimin. Ennen jokaista kierrosta tarkastajille on järjestetty Elmeri + -havaintomenetelmän kalibrointikoulutus 3T Ratkaisut Oy:n toimesta. Tässä raportissa esitetään syksyn 2010 seurantakierroksen yleiset tulokset ja verrataan niitä aiempien kierrosten tuloksiin. Työpaikkakohtaiset tulokset on raportoitu tarkemmin erikseen kullekin osallistuneelle työpaikalle. 2. Menetelmät ja osanottajat Havainnoinnin käytännön toteutusta varten Elmeri + -menetelmästä laadittiin vuonna 2005 elintarviketeollisuutta koskeva sovellusohje yhteistyössä työsuojeluhallinnon kanssa. Havainnoitavia asioita ovat Työskentely; suojainten käyttö ja riskinotto Järjestys; lattiat, pöydät ja jäteastiat Liikkumisturvallisuus; kulkutiet, putoamisvaarat, poistumistiet Ergonomia; työasennot, toistorasitus, käsinnostot Työhygienia; ääniympäristö, valaistus, lämpöolot, kemialliset aineet ja ilman laatu. Tarkastajille on järjestetty päivän mittainen kalibrointikoulutus ennen jokaista arviointikierrosta. Kalibroinnissa tarkastajille näytettiin arvioitavaa työpistettä koskeva lyhyt video ja valokuvia 2 3 kertaa peräkkäin. Tänä aikana he joutuivat itsenäisesti täyttämään arviointilomakkeen. Näin esitettiin 3 5 työpistettä peräkkäin, yhteensä noin tunnin aikana. Tämän jälkeen jokaisen työpisteen arviot käytiin läpi yhdessä ja keskusteltiin mahdollisista eriävistä arvioista yhteisen näkemyksen löytämiseksi. Arviointien yhtenevyyttä tarkastajien välillä arvioitiin laskemalla tarkastajien saamien indeksien keskiarvo ja keskihajonta. Keskihajonta ei saisi olla enempää kuin 10 % keskiarvosta. Viidestä kalibrointikerrasta neljä ovat täyttäneet tämän tavoitteen, mukaan lukien syksyn 2010 kalibrointi. (taulukko 1).

Raportti 2 (5) Taulukko 1. Elmeri + -menetelmän kalibrointitulokset Kalibrointikerta Tarkastajien lukmäärä, kpl Työpisteiden lukumäärä, kpl Elmeri + -indeksin keskiarvo Elmeri + -indeksin keskihajonta Kevät 2006 11 3 72 7,04 Syksy 2006 12 5 75 8,29 Kevät 2007 10 3 66 3,30 Syksy 2008 8 5 68 3,64 Syksy 2010 10 5 63 5,61 Kaikki arviointikierrokset ovat olleet avoimia kaikille elintarviketeollisuuden yrityksille ja työpaikoille. Eri kierroksilla määrä on vaihdellut välillä 17 31. Syksyn 2010 kierrokseen osallistui 18 työpaikkaa, joista kymmenen oli juomateollisuuden työpaikkoja (kaikki meijereitä). (Taulukko 2). Syksyn 2010 kierroksen työpaikoista kymmenen ei ollut osallistunut yhteenkään aiempaan arviointikierrokseen. Taulukko 2. Seurantakierrokseen ilmoittautuneet työpaikat sarjoittain ja niiden mukana olo aiemmilla havaintokierroksilla. Sarja Kevät Syksy Kevät Syksy Syksy 2006 2006 2007 2008 2010 Lihateollisuus 4 4 4 5 3 Juomateollisuus 3 4 6 7 10 Leipomoteollisuus 6 6 6 7 3 Muu 4 4 6 12 2 Yhteensä 17 18 22 31 18 3. Tulokset Osanottajien sijoitus Tarkastajien havainnoima työympäristön taso oli kilpailun ensimmäisellä arviointikierroksella keskimäärin 73 prosenttia, toisella kierroksella 81 prosenttia ja kolmannella 83 prosenttia. Seurantakierroksella 2008 tulos oli myös keskimäärin 83 prosenttia. Seurantakierroksella 2010 tulos oli keskimäärin 84,2 prosenttia (kuva 1). Parhaat työpaikat eri sarjoissa olivat seuraavat: Valio Oy Toholammin tehdas Elmeri + -indeksi 94 % Pohjanmaan Leipomo Oy Elmeri + -indeksi 88 % Saarioinen Oy, Jyväskylä Elmeri + -indeksi 88 % Finncatering Oy Elmeri + -indeksi 87 %

Raportti 3 (5) Kuva 1. Elmeri + -indeksi työpaikoittain syksyn 2010 kierroksella. Työpaikat numeroitu sarjoittain parhaasta heikoimpaan, J=juomateollisuus, Le= leipomo, Li=lihateollisuus, M=muu elintarviketeollisuus. Muutokset vuodesta 2006 vuoteen 2010 Yhteensä 7 työpaikkaa osallistui kaikkiin viiteen arviointikierrokseen. Kilpailun aikana niiden indeksin keskiarvo nousi keskimäärin 13,6 prosenttiyksikköä, 70,0 prosentista 83,6 prosenttiin. Vuoden 2008 seurannassa taso oli laskenut 5 prosenttiyksikköä. Syksyn 2010 kierroksella suunta oli uudestaan kääntynyt nousuun keskiarvon ollessa kaikkia aiempia korkeampi 86,9 prosenttia (kuva 2). Kuva 2. Elmeri + -indeksin kehitys. Tuloksissa ovat mukana kaikkiin viiteen arviointikierrokseen osallistuneet 7 työpaikkaa.

Raportti 4 (5) Työympäristön osatekijät Meijereiden työympäristön osa-alueet olivat syksyllä 2010 kauttaaltaan vähintään kohtalaisia. Heikoin osa-alue oli melu, 74 % työpisteistä melutaso alitti havaintojen mukaan 85 db(a). Melun ohella vain pöytien järjestys jäi alle 80 %:n tason (kuva 3). Kuva 3. Meijereiden Elmeri + -osaindeksit syksyllä 2010, n=10 Leipomoissa yhteensä kuusi osaindeksiä jäi alle 80 %:n tason. Heikoimmasta päästä luetellen ne olivat työskentely (suojainten käyttö), melu, lattian järjestys, konesuojaus, työpiste-ergonomia ja koneiden hallintalaitteet (kuva 4). Kuva 4. Leipomoiden Elmeri + -osaindeksit syksyllä 2010, n=3

Raportti 5 (5) Lihateollisuudessa neljä osaindeksiä jäi alle 80 %:n tason. Heikoimmasta alkaen ne olivat melu, fyysinen rasitus, koneiden hallintalaitteet ja konesuojaus (kuva5). Kuva 5. Lihateollisuuden Elmeri + -osaindeksit syksyllä 2010, n=3 Pohdinta Osanottajien määrä rajoittaa mahdollisuutta tehdä tuloksista yleistyksiä laajemmin elintarviketeollisuuteen. Kuitenkin kymmenen mukana ollutta meijeriä kuvaavat hyvin ainakin alan suurimman yrityksen hyvää tilannetta. Kokonaisindeksi 88 % ja osaindeksien pieni hajonta kertovat, että työympäristön kehittämiseen on panostettu. Myös lihateollisuuden parhaat osanottajat ovat parantaneet tasoaan vuosien myötä ja saavuttaneet yli 80 %:n tason. Kaikki syksyn 2010 kierrokseen osaa ottaneet leipomot olivat nyt ensikertaa mukana. Niistä paras oli hyvällä tasolla, muilla on edessä enemmän kehittämisen sarkaa. Työpaikan työympäristön tason ulkopuolinen objektiivinen selvittäminen ja sen vertaaminen muihin oman alan työpaikkoihin on omiaan antamaan pontta kehittämiselle. Työolojen kehittäminen parantaa yleensä myös työn sujuvuutta ja laatua, joten se on sekä työntekijöiden että yrityksen etu.