Teknologiateollisuuden työympäristö ja tapaturmat Valtakunnallisen turvallisuuskampanjan vaikutukset

Transkriptio

1 Heikki Laitinen Raportti T Ratkaisut Oy Teknologiateollisuuden työympäristö ja tapaturmat Valtakunnallisen turvallisuuskampanjan vaikutukset 1

2 Sisällysluettelo 1. Tausta ja tavoitteet Osanottajat ja menetelmät Kampanjan toteutus Kilpailun ja seurantakierroksen osanottajat Kilpailun mittarit Arvioijien koulutus Työympäristön kehitys Elmeri + -indeksin ja osaindeksien kehitys kilpailun aikana Elmeri + indeksit ja osaindeksit seurannassa Työympäristön kehitys metalliteollisuudessa Tapaturmariskin kehitys Tapaturmariskin kehitys kilpailun aikana Tapaturmatilanne seurantatyöpaikoilla Vertailu toimialan yleiseen tapaturmatilanteeseen Elmeri + ja tapaturmariski Kilpailun osallistuneiden menestystekijät Aineisto ja menetelmät Tulokset Pohdinta Kirjallisuus

3 1. Tausta ja tavoitteet Teknologiateollisuus on Suomen merkittävin teollisuudenala. Sen osuus viennistä on noin 60 %. Ala työllistää suoraan noin henkeä, josta kone- ja metallituoteteollisuuden osuus on noin henkeä, elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkeä ja metallien jalostuksen henkeä. Teknologiateollisuus on ainoana teollisuuden alana kyennyt lisäämään henkilöstön määrää kymmenen viime vuoden aikana. Tämän on mahdollistanut tuottavuuden muita aloja nopeampi kasvu, kymmenen vuoden aikana tuotanto työtuntia kohti kaksinkertaistui. Positiivisen kehitykseen on osaltaan vaikuttanut alan työmarkkinajärjestöjen hyvä yhteistyö. Yhtenä osoituksena tästä on vuonna 2002 käynnistetty nelivuotinen kilpailumuotoinen turvallisuuskampanja MET HAASTAMME. Kilpailun tavoitteena oli nopeuttaa alan työturvallisuuden ja tuottavuuden myönteistä kehitystä. Hanketta toteutti Teknologiateollisuus ry:n yhteistyössä alan ammattijärjestöjen ja työsuojeluhallinnon kanssa (Tiihonen 2006). Kilpailun menetelmät poikkesivat aiemmissa turvallisuuskilpailuissa yleisesti käytetyistä. Aiemmin mittaus on perustunut pääosin sattuneisiin tapaturmiin, mikä varsinkin pienissä yrityksissä on hyvin epäluotettava mittari. Tässä kilpailun mittaristo oli monipuolinen ja siinä oli suurin paino työympäristön standardoidulla havainnoinnilla. Työympäristön havainnoinnin tekivät työsuojelupiirien työsuojelutarkastajat virkatyönä. Työsuojeluhallinnon intressinä hankkeessa oli edistää työpaikkojen omaehtoista turvallisuustyötä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Samalla hanke ja siihen liittynyt tarkastajien koulutus oli omiaan yhtenäistämään eri piirien olosuhdevalvontaa. Osanotto kilpailuun on ollut vapaa kaikille metalli- ja elektroniikka-alojen työpaikoille. Osanottajia oli kilpailun ensimmäisenä vuonna 158 ja lopussa 290 työpaikkaa. Osanottajat edustivat noin 10 prosenttia alan työvoimasta. Syksyllä 2007 toteutettuun seurantakierrokseen ilmoittautui 77 kilpailuun osallistunutta työpaikkaa. Lisäksi seurantakierrokselle ilmoittautui 77 työpaikkaa, jotka eivät olleet ottaneet osaa itse kilpailuun. Elmeri + menetelmä ja sitä vastaava Elmeri menetelmä ovat olleet tutkijoiden ja työsuojeluhallinnon tarkastajien käytössä vuodesta Työterveyslaitos kartoitti Elmeri menetelmällä metalliteollisuuden työympäristön tasoa 54 työpaikalla vuosina 1996 ja Työsuojelutarkastajat puolestaan mittasivat Elmeri+ tason 32 metallin työpaikalla vuonna Kilpailun aikana siihen osallistuneiden työpaikkojen työympäristöä mittaava Elmeri + indeksi parani keskimäärin 18 prosenttiyksikköä. Osa työpaikoista kehittyi kuitenkin selvästi enemmän ja osa vähemmän. Erillisessä tutkimushankkeessa selvitettiin millä tavoin turvallisuustoiminta poikkesi näillä eri tavoin kehittyneillä työpaikoilla. Tämän Työturvallisuuden menestystekijät tutkimuksen toteutti vuosian T Ratkaisut Oy ja sitä rahoitti Työsuojelurahasto. Tässä raportissa tarkastellaan erityisesti työympäristön ja tapaturmariskin kehittymistä kampanjaan osaa ottaneilla työpaikoilla ja vertaillaan sitä alan yleiseen kehitykseen. Kilpailun ulkopuolella ennen sitä ja sen jälkeen tehdyt mittaukset sekä kilpailun seurantakier- 3

4 ros mahdollistavat myös kampanjan pysyvien vaikutusten arvioinnin. Lisäksi tässä raportissa tarkastellaan kilpailussa hyvin menestyneiden työpaikkojen menestykseen vaikuttaneita tekijöitä. 2. Osanottajat ja menetelmät 2.1 Kampanjan toteutus Kilpailu Kilpailun organisoivat alan työmarkkinajärjestöt Teknologiateollisuus ry:n johdolla. Johtoryhmään osallistuivat lisäksi työsuojeluhallinnon, Työturvallisuuskeskuksen ja 3T Ratkaisut Oy:n edustajat. Osanotto kilpailuun oli vapaaehtoista. Se oli avoin kaikille metalli- ja elektroniikka alojen työpaikoille riippumatta niiden kuulumisesta työnantajajärjestöön. Järjestöt tiedottivat kilpailusta kukin omille jäsenilleen, lisäksi järjestettiin alueellisia tiedotustilaisuuksia. Kilpailuun saattoi tulla mukaan ja siitä saattoi jäädä pois milloin vain kilpailun aikana. Kilpailu perustui työpaikkojen itse ilmoittamiin tapaturma- ja sairaustietoihin sekä kahdesti vuodessa tapahtuvaan työpaikkakäyntiin. Arviointikäynnit tehtiin erityisesti tehtävään koulutettujen työsuojelupiirien tarkastajien toimesta. Koulutettuja tarkastajia oli yhteensä 29. Arviointikäynnillä havainnoitiin satunnainen otos työpisteitä Elmeri + menetelmän mukaisesti. Samojen työpisteiden työntekijät vastasivat lisäksi työsuojelutietoja mittaaviin monivalintakysymyksiin. Kunkin vuoden arviointikierrosten tuloksista laskettiin työpaikkakohtaiset keskiarvot, jotka määräsivät työpaikan sijoituksen. Kaikissa sarjoissa kolme parasta palkittiin kunniakirjoilla vuosittain julkisissa seminaareissa. Vuosittain laadittiin julkinen raportti kilpailun tuloksista. Seurantakierros 2007 Seurantakierros organisoitiin samalla tavalla kuin itse kilpailu. Kierrosta markkinoitiin keväällä ja kesällä 2007 koko teknologiateollisuuden kenttään, myös niille työpaikoille, jotka eivät olleet ottaneet osaa itse kilpailuun. Seurantakierroksen toteuttivat samat työsuojelutarkastajat kuin kilpailun arvioinnit. Arviointikäynnillä havainnoitiin satunnainen otos työpisteitä Elmeri + menetelmän mukaisesti, mutta tietokyselyä työntekijöille ei tehty. Työpaikat ilmoittivat tapaturmatietonsa vuodelta 2006 suoraan Teknologiateollisuus ry:lle Kilpailun ja seurantakierroksen osanottajat 4

5 Osanottajat jaettiin kuuteen sarjaan seuraavasti: 1) metallin jalostus, 2) metallituoteteollisuus, 3) koneteollisuus, 4) elektroniikka, 5) kunnossapito ja 6) oppilaitokset. Ensimmäisenä vuonna 2002 kilpailussa oli mukana 158 työpaikkaa (taulukko 1). Seuraavina vuosina osanottajien määrä vaihteli 185:stä 194:ään työpaikkaan. Mukaan tuli kaikkina vuosina uusia osanottajia. Osanottajien määrä väheni kunnossapitosarjassa osin sen vuoksi, että jotkin yritykset ryhmittivät aluksi erillisiä pieniä yksiköitä alueellisiin ryhmiin. Osa kunnossapidon pienistä yksiköistä lopetti toimintansa tai niiden toiminta supistui arvioinnin toteutuksen kannalta liian pieneksi alan kilpailun johdosta. Muissa sarjoissa poisjäämiset kesken kilpailun olivat harvinaisia, niitä tapahtui lähinnä vain työpaikkojen lopettamisen tai omistajanvaihdoksen vuoksi. Henkilöstöä kilpailutyöpaikoilla oli eri vuosina yhteensä Henkilöstöstä noin kolmasosa oli toimihenkilöitä ja kaksi kolmasosaa muita työntekijöitä. Taulukko 1. Kilpailutyöpaikkojen lukumäärä ja henkilöstö sarjoittain Työpaikkoja Henkilöstöä Sarja Metallien jalostus Metallituoteteollisuus Koneteollisuus Elektroniikka Kunnossapito Oppilaitokset Kaikki yhteensä: Seurantakierrokseen osallistui yhteensä 154 työpaikkaa, joista puolet oli osallistunut kilpailuun ja toinen puoli oli uusia (taulukko 2). Taulukko 2. Seurantakierroksen työpaikkojen yritykset ja henkilöstö sarjoittain, vanhat= osallistunut kilpailuun, uudet= ei osallistunut kilpailuun työpaikkoja henkilöstö 1 vanhat uudet vanhat uudet 1 Metallin jalostus Metallituoteteollisuus Koneteollisuus Elektroniikka Kunnossapito Oppilaitos 1 0 Kaikki yhteensä ) ei sisällä toimihenkilöitä 2) tiedot 4 työpaikalta 5

6 3) tiedot 22 työpaikalta 4) tiedot 13 työpaikalta 5) tiedot 22 työpaikalta 6) tiedot 10 työpaikalta 2.3. Kilpailun mittarit Kilpailussa käytettiin seuraavia neljää mittaria: 1. Arvioijien havainnoima Elmeri + -indeksi (painoarvo 60 %) Menetelmässä havainnoidaan kunnossa/ei kunnossa periaatteella kussakin työpisteessä 14 asiaa, jotka koskevat työskentelytapoja, ergonomiaa, koneturvallisuutta, liikkumisturvallisuutta ja työhygieenisiä ympäristötekijöitä. Indeksi on kunnossa olevien asioiden prosenttiosuus kaikista havainnoista 2. Tietoindeksi (painoarvo 20 %) käyntien yhteydessä otos työntekijöistä vastasi työsuojelutietoja koskeviin kysymyksiin, oikeasta vastauksesta sai yhden pisteen ja väärästä sekä puuttuvasta vähennetään piste indeksi laskettiin työpaikan saaman pistemäärän prosenttiosuutena maksimipisteistä 3. Työntekijöiden tapaturmien vuoksi menetetyt työtunnit työntekijää kohti edeltävänä vuonna (painoarvo 10 %) Työpaikkoja pyydettiin ilmoittamaan vain vähintään 3 päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat, työmatkatapaturmat mukaan lukien Toimihenkilöiden tapaturmat ilmoitettiin erikseen ja ne eivät vaikuttaneet työpaikan sijoitukseen 4. Työntekijöiden sairauden vuoksi menetetyt työtunnit työntekijää kohti edeltävänä vuonna (painoarvo 10 %) Oman sairauden vuoksi poissaolot, ei esim. lapsen syntymän tai sairauden vuoksi. Toimihenkilöiden sairaudet ilmoitettiin erikseen ja ne eivät vaikuttaneet työpaikan sijoitukseen Seurantakierroksella syksyllä 2007 käytettiin edellä kuvatuista mittareista vain Elmeri + indeksiä ja tapaturmissa menetettyjä työtunteja keskimäärin työntekijää kohti Arvioijien koulutus Ennen kilpailun alkua arvioijat saivat viiden päivän koulutuksen. Sen yhteydessä Elmeri + -menetelmästä laadittiin soveltamisohje teknologiateollisuuteen. Joka vuosi kilpailun aikana heille järjestettiin lisäksi kaksi päivän mittaista kalibrointikoulutusta. Ennen syksyn 2007 seurantakierrosta järjestettiin yksi päivän mittainen kalibrointikoulutus. Kalibroinnissa tarkastajille näytettiin arvioitavaa työpistettä kuvaava lyhyt video ja valokuvia 2-3 kertaa peräkkäin. Jokainen teki niiden perusteella itsenäiset arviot Elmeri + lomakkeelle. Näin käytiin läpi 4-5 työpistettä, minkä jälkeen lomakkeet kerättiin pois ja ar- 6

7 viointien yhteneväisyys laskettiin niiden perusteella jälkikäteen. Kalibrointitilaisuus jatkui samojen työpisteiden uudella läpikäynnillä, mutta nyt ryhmässä keskustellen ja yhteiset kannanotot muodostaen. Arviointien yhdenmukaisuutta selvitettiin laskemalla tarkastajien havainnoista Elmeri + keskiarvot ja tarkastajien väliset indeksien keskihajonnat. Yhdenmukaisuus on hyvä, kun keskihajonta on pienempi kuin 10 prosenttia keskiarvosta. Taulukon 3 mukaan keskihajonta vaihteli 8,6:n ja 5,6:n välillä ja keskivirhe välillä 8-14 %. Tarkastajien välillä ei ollut systemaattista eroa, vaan yhdellä kertaa tiukkaa linjaa noudattanut saattoi toisella kerralla olla keskimääräistä löysempi arvioissaan. Myöskään piirien välillä ei ollut systemaattista eroa. Heti testin jälkeen syntyneistä eroista keskusteltiin ja ryhmässä tehtiin ratkaisut ja tarvittaessa täsmennettiin havainto-ohjeita. Työpaikkavideot ja kuvat osoittautuivat sopivaksi tavaksi kouluttaa ja testata arvioitsijoita. Niiden perusteella kaikki arvioitavat asiat eivät kuitenkaan selviä yhtä hyvin kuin aidolla työpaikalla, jossa asiaa voi tarkastella lähemmin ja siitä voi kysyä. Osa arviointien eroista johtuikin tästä menetelmän puutteesta. Henkilön vaikutuksen minimoimiseksi arvioinnit tehtiin kuitenkin kahden hengen pareissa niin, että toinen oli pääarvioija ja toinen avusti. Samaa työpaikkaa ei arvioinut kahta kertaa peräkkäin sama pääarvioija. Taulukko 3. Elmeri + menetelmän kalibrointitulokset Kalibrointi-kerta Tarkastajia, kpl Työpisteitä, kpl Elmeri + keskiarvo, % Elmeri + keskihajonta Elmeri + keskivirhe, % kevät ,63 14 syksy ,23 10 kevät ,96 8 syksy ,64 15 kevät ,89 9 syksy ,05 12 syksy ,

8 3. Työympäristön kehitys 3.1. Elmeri + -indeksin ja osaindeksien kehitys kilpailun aikana Syksyn 2002 ensimmäisellä arviointikierroksella keskimääräinen Elmeri + -indeksi oli 68 % (taulukko 4). Seuraavana keväänä se oli noussut 9 prosenttiyksikköä. Myöhemmillä kierroksilla nousu jatkui, mutta selvästi hitaampana kuin alussa. Syksyn 2005 kierroksella keskitaso oli jo 86 %. Nousu oli voimakkainta kunnossapidon ja metallien jalostuksen sarjoissa, jotka aluksi olivat heikoimmat sarjat. Taulukko 4. Elmeri + -indeksin kehitys sarjoittain v Sarja Syksy 2002 Kevät 2003 Syksy 2003 Kevät 2004 Syksy 2004 Kevät 2005 Syksy Metallien jalostus ,8 81,0 82,2 85,8 2 Metallituote-teollisuus ,2 80,4 82,9 84,9 3 Koneteollisuus ,3 83,3 85,0 85,9 4 Elektroniikka ,1 91,5 92,1 93,1 5 Kunnossapito ,2 76,7 79,8 81,6 6 Oppilaitokset ,4 85,4 84,9 86,4 Kaikki yhteensä ,2 82,6 84,5 86,2 Jokaisella arviointikierroksella todettu kehitys verrattuna edelliseen kierrokseen oli myös tilastollisesti erittäin merkitsevä. Tämä testattiin pareittaisella t-testillä, ottaen huomioon vain kummallakin testikierroksilla mukana olleet työpaikat (t-arvo vaihteli välillä ja p välillä ). Myönteinen kehitys näkyy selvästi myös kuvassa 1. Siinä kilpailutyöpaikkojen Elmeri + - indeksit ovat vuosikeskiarvoina siten, että työpaikat on järjestetty erikseen kunakin vuonna huonoimmasta indeksistä parhaimpaan. Jokainen kuvan piste esittää yhtä kilpailutyöpaikkaa. Pistejanat ovat nousseet ylemmäs vuosi vuodelta. Siitä näkyy myös, että heikommassa päässä kehitys on ollut nopeampi kuin paremmassa päässä, eli erot yritysten välillä ovat keskimäärin pienentyneet. 8

9 100 Teknologiateollisuus Haastamme kilpailun osanottajien Elmeri+ -indeksit Kuva 1. Elmeri + -indeksit työpaikoittain vuosina , kaikki yritykset Elmeri + indeksi kohosi syksystä 2002 syksyyn 2005 keskimäärin 18 prosenttiyksikköä. Kaikki osaindeksit paranivat merkittävästi (kuva 2). yhdeksänkymmenenviiden prosentin tason saavuttivat lämpöolosuhteet, jäteastioiden järjestys, valaistus, fyysinen kuormitus, kulkuteiden rakenne ja poistumistiet. Kahdeksankymmenenviiden prosentin tason ylittivät koneiden hallintalaitteet ja suojalaitteet, työskentelytavat ja ilman puhtaus, ja sen lähestulkoon saavutti työpiste-ergonomia. Seitsemänkymmenen prosentin tasolle nousivat melu sekä pöytien ja kulkuteiden järjestys. Elmeri+ osaindeksien muutos Lämpöolosuhteet Jäteastia Valaistus Fyysinen kuormitus Kulkuteiden rakenne Poistumistiet Koneiden hallintalaitteet Koneiden suojalaitteet Riskinotto Ilman puhtaus Työpiste-ergonomia Melu Pöytien järjestys Kulkuteiden järjestys syksy 2002 syksy 2005 Kuva 2. Elmeri + -osaindeksit syksyllä 2002 ja syksyllä

10 3.2. Elmeri + indeksit ja osaindeksit seurannassa 2007 Seurantaan ilmoittautuneiden kilpailun osanottajien vuoden 2005 Elmeri + indeksit olivat keskimäärin samat kuin kilpailun koko osanottajajoukon (taulukko 5). Kunnossapitosarjassa seurantaan osallistuneet olivat kuitenkin kilpailun keskiarvoa heikompia työpaikkoja. Kilpailuyritysten työympäristön taso oli seurannassa samalla tasolla kuin kilpailun viimeisenä vuotena (taulukko 5). Havaitut pienet erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä missään sarjassa (pareittainen t-testi, t-arvo välillä , p-arvo välillä ). Taulukko 5. Kilpailuun ja seurantaan osaa ottaneiden työpaikkojen Elmeri + indeksien keskiarvot sarjoittain 2005 ja 2007 Sarja kaikki kilpailun osanottajat 2005 N=184 Seurannan osanottajat 2005 N=76 1 Metallien jalostus 84,0 83,7 80,4 2 Metallituoteteollisuus 83,9 84,8 84,5 3 Koneteollisuus 85,5 87,4 88,8 4 Elektroniikka 92,6 92,4 90,3 5 Kunnossapito 80,7 77,7 79,5 Kaikki yhteensä 85,3 85,4 85,8 Seurannan osanottajat 2007 N=76 Seurantakierroksella 2007 kilpailuun osaa ottaneiden (vanhojen) työpaikkojen työympäristöindeksi oli keskimäärin 5,6 prosenttiyksikköä parempi kuin uusien työpaikkojen (taulukko 6). Metallituoteteollisuuden, koneteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden sarjoissa vanhat osanottajat olivat 6-9 prosenttiyksikköä parempia kuin uudet. Nämä erot olivat tilastollisesti merkitseviä. Myös metallien jalostuksessa vanhat olivat parempia kuin uudet, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kunnossapitosarjassa uudet olivat hieman vanhoja parempia, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. 10

11 Taulukko 6. Elmeri + indeksit sarjoittain seurantakierroksella syksyllä 2007, vanhat= osallistunut kilpailuun, uudet= ei osallistunut kilpailuun Vanhat Uudet Sarja kunnossa, kpl ei kunnossa, kpl indeksi, % kunnossa, kpl ei kunnossa, kpl indeksi, % 1 Metallien jalostus , ,3 2 Metallituoteteollisuus , ,8*** 3 Koneteollisuus , ,6*** 4 Elektroniikka , ,4*** 5 Kunnossapito , ,9 Kaikki yhteensä , ,2*** *** p<0.001, khiin neliötesti Kuvassa 3 näkyy jokaisen seurantaan osallistuneen työpaikan Elmeri+ indeksi pisteenä. Kilpailuun osallistuneet vanhat työpaikat erottuvat selvästi uusista. Yli 90 prosentin työpaikkoja on vanhoissa kolminkertainen määrä ja alle 80 prosentin työpaikkoja puolta vähemmän uusiin verrattuna vanhat uudet Kuva 3. Seurantakierrokseen osallistuneiden työpaikkojen Elmeri + indeksit työpaikoittain, vanhat= osallistunut kilpailuun, uudet= ei osallistunut kilpailuun Neljästätoista osaindeksistä kuudessa kilpailuun osallistuneet vanhat työpaikat olivat vähintään viisi prosenttiyksikköä parempia kuin uudet (taulukko 7). Suurimmat erot olivat poistumisteissä, lattioiden ja kulkuteiden järjestyksessä, koneiden suojalaitteissa, työskentelyssä, ilman puhtaudessa & kemikaaleissa sekä koneiden hallintalaitteissa. Muissa havainnoiduissa työympäristötekijöissä ei ollut merkittävää eroa. 11

12 Taulukko 7. Seurantakierrokseen syksyllä 2007 osallistuneiden työpaikkojen Elmeri + osaindeksit sarjoittain, vanhat= osallistunut kilpailuun, uudet= ei osallistunut kilpailuun osaindeksit 2007 Vanhat, % Uudet, % Erotus, %-yksikköä työskentely 85,9 76,8 9,1 fyysinen kuormitus 96,8 94,8 2 työpiste-ergonomia 85,9 86,2-0,3 konesuojaus 86,1 75,9 10,2 koneiden hallintalaitteet 83,6 78,3 5,3 kulkuteiden rakenne 90,3 88,5 1,8 poistumistiet 93,6 78,8 14,8 lattian ja kulkutien järjestys 67,2 53,3 13,9 pöytien järjestys 74 63,5 10,5 jäteastia 95,3 93,1 2,2 melu 69,7 72,7-3 valaistus 93,3 91,4 1,9 lämpö 96,9 98,2-1,3 ilman puhtaus ja kemikaalit 76,1 70,2 5,9 12

13 3.3. Työympäristön kehitys metalliteollisuudessa Vuodesta 1996 alkaen Elmeri ja Elmeri+ menetelmillä tehdyt metalliteollisuuden työympäristön mittaukset tekevät mahdolliseksi arvioida alan yleistä kehitystä. Työterveyslaitoksen tutkijoiden mittauksissa taso oli Uudellamaalla vuonna % ja se oli kohonnut kahta vuotta myöhemmin samoilla työpaikoilla 62 %:iin. Vuonna 2002 taso oli ensimmäisissä kilpailumittauksissa noussut jo 68 %:iin. Tarkastajien mittaukset kilpailun ulkopuolisilla alan työpaikoilla antoivat tulokseksi 78 % vuonna 2006 ja 79 % vuonna Kehitys on ollut lineaarista ja keskimääräinen parannus koko ajanjaksona oli 1,9 %-yksikköä vuodessa (kuva 4). Kilpailuyritysten kehitys poikkeaa selvästi yleisestä trendistä koko kilpailun ajan (kuva 4). Kilpailun päätyttyä niiden kehitysvauhti näyttää hidastuneen n= n= n= n= n= n= n= n=95 kilpailun osanottajat yleinen taso Lin. (yleinen taso) Kuva 4. Elmeri/Elmeri + indeksin kehitys metalliteollisuudessa. Vuosien 1996 ja 1998 tulokset ovat tutkijoiden Uudellamaalla Elmeri menetelmällä mittaamia. Muut tulokset ovat työsuojelutarkastajien Elmeri + menetelmällä koko maassa mittaamia. 13

14 4. Tapaturmariskin kehitys 4.1. Tapaturmariskin kehitys kilpailun aikana Ennen kilpailua vuonna 2001 osanottajayrityksissä sattui työntekijöille 1377 tapaturmaa, eli 8.2 tapaturmaa 100 työntekijää kohti. Vuonna 2004 työntekijöille sattui 1181 tapaturmaa, eli 6,3 tapausta 100 työntekijää kohti. Sattuneet tapaturmat olivat vuonna 2004 myös aiempaa lievempiä, tapaturmaa kohti menetettiin 98 tuntia, kun vastaava luku vuonna 2001 oli 109 tuntia. Ennen kilpailua yrityksissä menetettiin tapaturmien vuoksi keskimäärin 10 tuntia jokaista työntekijää kohti (kuva 5). Vuonna 2004 menetettiin enää 6 tuntia työntekijää kohti. Tämä 40 prosentin vähennys merkitsi noin työtunnin, eli noin 48 henkilötyövuoden vuosittaista säästöä. Kehitys on ollut myönteinen kaikissa sarjoissa. Tapaturmissa menetetyt työtunnit työntekijää kohti sarjoittain Tapaturmatunnit / työntekijä Metallien jalostus Metallituote Kone Elektroniikka Kunnossapito Kuva 5. Kilpailuyritysten työntekijöiden poissaolotunnit henkeä kohti tapaturman vuoksi sarjoittain v Työpaikkakohtainen hajonta on ollut kaikissa sarjoissa ja kaikkina vuosina suuri. Kuvassa 6 on kaikkien osanottajien työpaikkakohtaiset tiedot vuosilta 2001 ja Yhteensä 0- tapaturma työpaikkojen lukumäärä lisääntyi tuona aikana yhdeksästä kahteenkymmeneenviiteen. Enimmillään menetettiin viikon työpanos jokaista työntekijää kohti. 14

15 Tapaturmatunnit / työntekijä työpaikoittain 2001 ja 2004 T apaturm atuntia / työntekijä Kuva 6. Työntekijöiden poissaolotunnit henkeä kohti tapaturman vuoksi työpaikoittain vuosina 2001 ja Tapaturmatilanne seurantatyöpaikoilla 2006 Taulukko 8. Seurantakierrokseen osallistuneiden työpaikkojen tapaturmatiedot sarjoittain 2006, vanhat= osallistunut kilpailuun, uudet= ei osallistunut kilpailuun Vanhat Uudet Sarja 1 Metallien jalostus, n=4 2 Metallituoteteollisuus, n=22 tapaturmia 4 pv, kpl työntekijöitä vammatunteja, h tapaturmia 4 pv, kpl työntekijöitä vammatunteja, h Koneteollisuus, n= Elektroniikka, n= Kunnossapito, n= Kaikki yhteensä, n=

16 Taulukko 9. Seurantakierrokseen osallistuneiden työpaikkojen tapaturmariski sarjoittain 2006, vanhat= osallistunut kilpailuun, uudet= ei osallistunut kilpailuun Sarja Vammatunnit työntekijää kohti Vanhat Tapaturmat (4pv) sataa työntekijää kohti 1 Tapaturmataajuus 4p tapaturmat miljoonaa tuntia kohti 2 Tapaturmataajuus kaikki tapaturmat miljoonaa tuntia kohti 2 Uudet Vanhat Uudet Vanhat Uudet Vanhat Uudet 1 Metallien jalostus 10,8 21,7 5,2 15,0 24,7 70,7 52, Metallituoteteollisuus 8,0 7,2 6,1 4,8 27,2 21,6 50,4 50,1 3 Koneteollisuus 6,3 9,5 5,6 4,6 21,9 18,1 38,4 46,7 4 Elektroniikka 2,6 2,0 2,2 5,8 9,1 11,3 16,5 14,8 5 Kunnossapito 14,4 8,2 9,5 8,3 43,5 38,0 Kaikki yhteensä 6,5 8,5 5,0 6,5 21,7 27,2 37,6 55,5 1) ei sisällä toimihenkilöitä 2) Sisältää estimoituna toimihenkilöt 4.3. Vertailu toimialan yleiseen tapaturmatilanteeseen Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilaston mukaan teknologiateollisuuden työtunnit ja tapaturmat vähenivät hitaasti koko ajanjakson Kaikkien työpaikkatapaturmien taajuus aleni tuona aikana noin viidellä tapauksella ja vähintään 4 päivän poissaoloon johtaneiden kolmella tapauksella miljoonaa tuntia kohti (taulukko 10). Taulukko 10. Teknologiateollisuuden työpaikkatapaturmien taajuus vuosina , tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Toimialat Lähde Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto, Tapaturmapakki Työtunnit, 1000 h Tapaturmat, kaikki, kpl Tapaturmat, 4 pv, kpl Taajuus, kaikki 44,4 42,4 40,3 39,2 43,3 Taajuus, 4 pv 22,1 20,4 19,4 18,8 1) poissaolon pituus ei vielä tiedossa Taulukossa 11 on kilpailuyritysten tapaturmataajuuden kehitys Luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset useasta syystä koska osanottajilta kysyttiin vanhan tavan mukaisesti ensi sijassa vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työpaikkatapaturmia, kun tilastoperuste on nykyään 4 päivää. Erosta huolimatta kehityksen suuntaa ja voimakkuutta voi lukujen perusteella voi hyvin vertailla. 16

17 Kilpailuyrityksissä tehtiin vuonna 2001 noin 11 % ja vuosina noin 15 % koko toimialan työtunneista. Vuosina 2001 ja 2002 niiden tapaturmatiheys oli noin 37 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Vuonna 2003 tapaturmatiheys putosi 28,3:een ja vuonna 2004 edelleen 27,9:ään. Taulukko 11. Kilpailun osaottajien tapaturmataajuus vuosina , tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti Työtunnit, 1000 h Tapaturmat, 3 pv, kpl Taajuus, 3 pv 37,1 37,2 28,3 27,9 Kilpailuyritysten tapaturmataajuuden kehitys poikkesi selkeästi alan yleisestä kehityksestä vuodesta 2002 vuoteen Tuolloin taajuus aleni noin neljänneksellä. Kilpailun ensimmäinen arviointikierros ajoittui syksyyn 2002 ja työympäristön Elmeri + taso kohosi voimakkaasti juuri sen ja kevään 2003 toisen kierroksen välillä. Muutosten ajoittuminen samaan aikaan tukee hypoteesia kilpailun vaikutuksesta osanottajien tapaturmakehitykseen. kpl/miljoona tyštuntia Teknologiateolisuus kaikki tapaturmat Teknologiateollisuus 4 pv tapaturmat Kilpailuyritykset 3 pv tapat Kuva 7. Teknologiateollisuuden (toimialat 28-35) yleinen tapaturmataajuus ja kilpailuyritysten tapaturmataajuus vv

18 5. Elmeri + ja tapaturmariski Elmeri + -indeksillä ja tapaturmariskillä oli erittäin merkitsevä yhteys kaikkina vuosina (taulukko 12). Vahvin korrelaatio oli kaikkien kolmen vuoden keskiarvoluvuilla, koska niissä tapaturmien satunnaisvaihtelu on tasoittunut yhden vuoden lukuja pienemmäksi. Kunnossapitosarjaa ei otettu analyysiin, koska siellä suuri osa tapaturmista sattuu asiakkaan tiloissa, joiden Elmeri+ -indeksistä ei ole tietoa. Taulukko 12. Elmeri + -indeksin ja tapaturmissa menetettyjen työtuntien / työntekijä 1 välinen Pearsonin korrelaatio eri vuosina (kunnossapitosarja ei mukana) vuosi 2002 vuosi 2003 vuosi 2004 vuodet Työpaikkoja, kpl korrelaatio -0,418*** -0,326*** -0,378*** -0,442*** 1) Toimihenkilöiden luvut eivät ole mukana laskuissa *** p<0.001 vuosi 2006 Osaindekseistä vain kolmella ei ollut merkitsevää yhteyttä tapaturmariskiin (taulukko 13). Vahvimmin sen kanssa korreloivat jäteastian järjestys, melu ja lämpöolosuhteet. Myös muilla järjestysasioilla, fyysisellä kuormituksella sekä työpiste-ergonomialla oli selvä yhteys tapaturmariskiin. Taulukko 13. Elmeri + -osaindeksien ja tapaturmissa menetettyjen työtuntien / työntekijä 1 välinen Pearsonin korrelaatio, vuosien keskiarvot, N=102 Osaindeksi Pearsonin korrelaatio tapaturmariskin kanssa Pearsonin korrelaatio tapaturmariskin kanssa Osaindeksi lattian ja kulkutien järjestys -0,245** työskentely -0,185* fyysinen kuormitus -0,302** pöytien järjestys -0,277** työpiste-ergonomia -0,244** jäteastia -0,394*** konesuojaus -0,179* melu -0,367*** koneiden hallintalaitteet -0,073 valaistus -0,159 kulkuteiden rakenne -0,100 lämpö -0,318*** poistumistiet -0,141 * p<0,05 ** p<0,01 *** p<0,001 ilman puhtaus ja kemikaalit -0,250** Elmeri + indeksin ja tapaturmariskin muutosten yhteyttä analysoitiin ryhmittämällä työpaikat sarjoittain vuoden 2002 indeksin perusteella 5-15 työpaikan ryhmiin. Kunkin ryhmän indeksin ja vammatuntien keskiarvo laskettiin sekä vuodelta 2002 (tapaturmatuntien keskiarvo vuosilta 2001 ja 2002) että vuosilta Yhdestätoista yritysryhmästä kahdeksassa Elmeri + -indeksi parani ja tapaturmariski aleni samaan aikaan. (kuva 8). 18

19 Kolmessa ryhmässä Elmeri + -indeksi parani, mutta tapaturmatunnit työntekijää kohti säilyivät suunnilleen ennallaan. Kaikki tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia työympäristön ja työtapojen keskeisestä merkityksestä työtapaturmariskiin. Ne vahvistavat myös aiempia tuloksia, joiden mukaan käytetty standardoitu havaintomenetelmä, Elmeri + on pätevä työympäristön ja tapaturmariskin mittari Kilpailuyritysten kehitys vuodesta 2002 vuoteen 2003/ työpaikkaa ryhmitelty toimialan ja Elmeri+ indeksin v perusteella 02 = ryhmä v. 2002, janan toinen pää = v Tapaturmatunteja / työntekijä Elmeri+, % Metallin jalostus 1 Metallin jalostus 2 Metallin jalostus 3 Kone ja laite 1 Kone ja laite 2 Kone ja laite 3 Kone ja laite 4 Kone ja laite 5 Kone ja laite 6 Elektroniikka 1 Elektroniikka 2 Kuva 8. Työympäristön lähtötasoltaan erilaisten yritysryhmien työympäristö ja tapaturmariski vuonna 2002 ja vuosien keskiarvot 19

20 Kilpailun osallistuneiden menestystekijät 6.1. Aineisto ja menetelmät Kilpailun vaikutuksia eri yrityksissä selvitettiin 3T Ratkaisut Oy:n toimesta Työsuojelurahaston tukemalla erillisellä hankkeella vuosina Kilpailuun osallistuneista tutkimuksen kohderyhmään valittiin kaikki työpaikat, jotka kuuluivat sarjoihin metallin jalostus, metallituoteteollisuus, koneteollisuus ja elektroniikka, ja jotka olivat mukana kilpailussa vähintään keväästä 2003 syksyyn Pois jätettiin kunnossapitoyritykset ja oppilaitokset. Kohderyhmän koko oli siten 103 työpaikkaa. Tutkimuksessa lähetettiin kysely näiden 103 työpaikan työsuojelupäällikölle ja työntekijöiden valtuutetulle. Ensimmäisessä vaiheessa heille lähetettiin sähköpostilla internetkysely, johon vastaamatta jättäneille lähetettiin sähköpostitse vielä yksi pyyntö vastata internetissä. Niille, jotka eivät tämänkään perusteella vastanneet, lähetettiin kirjeellä paperilomake ja valmiiksi maksettu vastauskuori. Työsuojelupäälliköistä vastasi 53 (51%) ja valtuutetuista 55 (53%). Työpaikat, joilta saatiin vastauksia, jaettiin kolmeen ryhmään seuraavasti: 1: työpaikan Elmeri + -taso parani kilpailun aikana vähintään 20 prosenttiyksikköä 2: työpaikan Elmeri + -taso parani kilpailun aikana prosenttiyksikköä 3: työpaikan Elmeri + -taso parani kilpailun vähemmän kuin 10 prosenttiyksikköä Kyselyiden analyysista poistettiin 9 (elektroniikkasarjan) työpaikkaa, joiden Elmeri + -taso oli jo alussa vähintään 80 %, koska niillä ei olisi ollut mahdollisuutta parantaa yhtä paljon kuin muilla. än 1 tuli yhteensä 24 työpaikkaa, ryhmään 2 yhteensä 31 ja ryhmään 3 yhteensä 16 työpaikkaa Taulukko 14. Kaikissa ryhmissä on jokaisen sarjan työpaikkoja. Ryhmien työympäristön keskimääräiset tasot kilpailun alussa olivat välillä % ryhmän 1 ollessa huonoin ja ryhmän 2 paras. Kilpailun lopussa 1 oli mennyt muiden ryhmien edelle ryhmän 3 jäätyä selkeästi muista jälkeen (taulukko 15). Kyselyhetkellä ryhmä 1 edustaa siten työympäristöltään sekä parhaiten kehittynyttä että parasta työpaikkajoukkoa. Vastaavasti ryhmä 3 edustaa sekä heikoiten kehittynyttä että heikointa joukkoa. Taulukko 14: Kyselyanalyysin työpaikat ryhmittäin ja kilpailusarjoittain Sarja Metallin jalostus Metallituoteteollisuus Koneteollisuus Elektroniikka yhteensä

21 Taulukko 15: Kyselyanalyysin työpaikat ryhmittäin ja kilpailusarjoittain Sarja Elmeri + alussa 64,6 74,7 72,4 Elmeri + lopussa 89,9 88,8 77,2 Elmeri + muutos 25,3 14,2 4, Tulokset Johdon turvallisuustoiminta Työsuojeluvaltuutettujen vastausten perusteella paras ja heikoin ryhmä eroavat tilastollisesti merkitsevästi kaikissa johdon turvallisuustoimintaa koskevissa kysymyksissä. Päällikköjen vastauksissa vastaavaa eroa ei ole. Valtuutettujen ja päällikköjen vastaukset olivat lähellä toisiaan parhaassa yritysryhmässä, mutta muissa ryhmissä valtuutetut olivat selvästi päällikköjä kriittisempi johdon toimintaan (taulukko 16). Taulukko 16. Johdon toimenpiteet, nykytaso. Työsuojelupäälliköiden ja valtuutettujen vastauskeskiarvot yritysryhmittäin. Student t-testi (yksipuolinen, ryhmien jakaumat yhtenevät) laskettu ryhmien 1 ja 3 välillä. Vastausvaihtoehdot 5) hyvin, 4) melko hyvin, 3) ei hyvin muttei huonostikaan, 2) melko huonosti, 1) huonosti, 0) en osaa sanoa (tyhjä) Nykytaso 1 Työsuojelupäälliköt 2 3 p 1 Valtuutetut 2 3 p Johdon työturvallisuuteen osallistumisen/sitoutumisen näkyvyys 3,95 3,94 3,90 0,447 3,93 3,23 3,15 0,011 Työturvallisuuden tason mittaaminen ja seuranta 4,21 4,12 4,40 0,264 4,13 3,50 3,31 0,013 Tavoitteiden asettaminen työturvallisuudelle 3,83 4,06 4,10 0,220 4,15 3,36 3,46 0,035 Palkitseminen hyvistä turvallisuussuorituksista 3,26 3,35 2,90 0,209 2,62 2,41 1,92 0,064 Kysymysten keskiarvo 3,81 3,87 3,83 3,71 3,13 2,96 Valtuutetut näkivät johdon toiminnassa myös tapahtuneen selvästi suuremman parannuksen kilpailun alkuhetkestä parhaassa ryhmässä verrattuna heikoimpaan ryhmään, ero oli tilastollisesti merkitsevä (taulukko 17). Päälliköiden mukaan ryhmien välillä ei ollut merkitsevää ero. Myös näissä kysymyksissä valtuutettujen ja päälliköiden näkemykset olivat lähellä toisiaan parhaassa ryhmässä, mutta erosivat muissa ryhmissä valtuutettujen ollessa kriittisempiä. 21

22 Taulukko 17. Johdon toimenpiteissä tapahtunut muutos vuodesta Työsuojelupäälliköiden ja valtuutettujen vastauskeskiarvot yritysryhmittäin. Student t-testi (yksipuolinen, ryhmien jakaumat yhtenevät) laskettu ryhmien 1 ja 3 välillä. Vastausvaihtoehdot 5) parantunut paljon, 4) parantunut jonkin verran, 3) ei muutosta, 2) huonontunut jonkin verran, 1) huonontunut paljon, 0) en osaa sanoa (tyhjä) Muutos vuodesta Työsuojelupäälliköt 2 3 p 1 Valtuutetut 2 3 p Johdon työturvallisuuteen osallistumisen/sitoutumisen näkyvyys 4,16 3,88 3,90 0,178 4,20 3,63 3,50 0,025 Työturvallisuuden tason mittaaminen ja seuranta 4,05 4,00 3,90 0,307 4,21 3,68 3,33 0,0015 Tavoitteiden asettaminen työturvallisuudelle 4,00 3,81 4,00 0,500 4,08 3,53 3,58 0,040 Palkitseminen hyvistä turvallisuussuorituksista 3,79 3,53 3,50 0,140 3,50 3,05 3,00 0,034 Kysymysten keskiarvo 4,00 3,81 3,83 4,00 3,47 3,35 Työsuojelutoimenpiteet työpaikalla Työsuojelupäälliköiden työpaikan työsuojelutoimenpiteitä koskevissa vastauksissa ei ollut merkitseviä eroja ryhmien välillä. Valtuutetut olivat keskimäärin päällikköjä kriittisempiä, etenkin ryhmissä 2 ja 3. Valtuutettujen mukaan sisäiset työsuojelutarkastukset, esimiesten ajankäyttö työturvallisuusasioissa, työturvallisuuden huomioiminen hankinnoissa ja LVIlaitteiden kunnossapito olivat merkitsevästi paremmalla tolalla ykkösryhmässä kolmosryhmään verrattuna. Muissakin asioissa eroa oli samansuuntaisesti, ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevästi (taulukko 18). Taulukko 18. Työsuojelutoiminnan nykytaso. Työsuojelupäälliköiden ja valtuutettujen vastauskeskiarvot yritysryhmittäin. Student t-testi (yksipuolinen, ryhmien jakaumat yhtenevät) laskettu ryhmien 1 ja 3 välillä. Vastausvaihtoehdot 5) hyvin, 4) melko hyvin, 3) ei hyvin muttei huonostikaan, 2) melko huonosti, 1) huonosti, 0) en osaa sanoa (tyhjä) Nykytaso 1 Työsuojelupäälliköt 2 3 p 1 Valtuutetut 2 3 p Työntekijöiden perehdytys työpaikan työturvallisuusasioihin 4,21 4,41 3,89 0,106 3,73 3,45 3,08 0,059 Opetus ja ohjeet itse työhön 3,89 4,00 3,78 0,345 3,71 3,26 3,38 0,150 Esimiesten ajankäyttö työturvallisuusasioissa 3,37 3,12 3,40 0,470 3,07 2,62 2,15 0,006 Esimiesten työturvallisuustietämys 3,68 3,82 3,70 0,460 3,40 2,91 2,85 0,097 Esimiesten puuttuminen työympäristön vaaroihin, esimerkiksi epäjärjestykseen 3,58 3,53 3,70 0,370 3,33 2,64 2,92 0,154 Esimiesten puuttuminen henkilösuojainten käytön laiminlyönteihin 3,58 3,47 3,40 0,312 3,07 2,73 2,77 0,247 Tuotantokoneiden ja välineiden kunnossapito 3,78 4,24 3,90 0,326 3,60 3,41 3,23 0,125 LVI-laitteiden, kuten ilmanvaihdon kunnossapito 3,84 4,06 3,70 0,332 3,19 3,35 2,46 0,038 Piha- ja liikennealueiden kunnossapito ja liukkaudentorjunta 4,16 4,00 3,70 0,085 3,53 3,73 3,00 0,059 22

23 Työturvallisuuden huomioiminen uusien työtilojen ja työmenetelmien suunnittelussa 3,74 4,25 4,10 0,123 3,40 3,50 3,23 0,329 Työturvallisuuden huomioiminen koneiden, materiaalien ja kemikaalien hankinnassa 4,05 4,06 4,00 0,433 3,87 3,50 3,15 0,029 Sisäiset työturvallisuuden tarkastukset 3,89 3,88 3,80 0,382 4,20 3,41 3,31 0,005 Vaaratilanteiden raportointi 3,53 3,88 3,60 0,420 3,40 3,38 3,08 0,250 Kuinka hyvin työpaikan vaarojen arviointi kattaa erilaiset työtehtävät? 4,21 3,94 3,89 0,145 3,93 3,50 3,46 0,104 Vaarojen arvioinnin on johtanut parannuksiin 4,11 4,06 4,00 0,388 3,50 3,48 3,31 0,315 Kuinka hyvin työpaikan vaarojen arviointi kattaa sekä fyysisen työympäristön vaarat, tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijät ja psyykkiset kuormitustekijät? 4,26 3,94 3,89 0,129 3,53 3,10 3,08 0,139 Kysymysten keskiarvo 3,87 3,92 3,78 3,53 3,25 3,03 Työsuojelupäälliköt kaikissa ryhmissä näkivät parannusta tapahtuneen jokaisessa kysytyssä asiassa. Työsuojelupäälliköiden vastausten mukaan esimiesten puuttuminen työympäristön vaaroihin ja piha-alueiden kunnossapito olivat parantuneet merkitsevästi enemmän ryhmässä 1 verrattuna ryhmään 3. Muita tilastollisesti merkitseviä muutoksia päälliköiden mukaan ei ollut (taulukko 19). Valtuutetut olivat keskimäärin päällikköjä kriittisempiä etenkin ryhmässä 3. Kaikissa ryhmissä hekin näkivät tapahtuneen keskimäärin parannusta lähes kaikissa asioissa. Tilastollisesti merkitsevästi enemmän ryhmä 1 oli parantanut seuraavia toimintoja (taulukko 19): työntekijöiden perehdytys opetus ja ohjaus työhön esimiesten ajankäyttö esimiesten turvallisuustietämys esimiesten puuttuminen työympäristön vaaroihin turvallisuuden huomioiminen hankinnoissa sisäiset työsuojelutarkastukset vaaratilanteiden raportointi vaarojen arvioinnin kattavuus eri työtehtävien suhteen vaarojen arvioinnin kattavuus eri kuormitustekijöiden suhteen toimenpiteiden toteutus vaarojen arvioinnin johdosta 23

24 Taulukko 19. Työsuojelutoimenpiteissä tapahtunut muutos vuodesta 2002 nykyhetkeen. Työsuojelupäälliköiden ja valtuutettujen vastauskeskiarvot yritysryhmittäin. Student t- testi (yksipuolinen, ryhmien jakaumat yhtenevät) laskettu ryhmien 1 ja 3 välillä. Vastausvaihtoehdot 5) parantunut paljon, 4) parantunut jonkin verran, 3) ei muutosta, 2) huonontunut jonkin verran, 1) huonontunut paljon, 0) en osaa sanoa (tyhjä) Muutos vuodesta Työsuojelupäälliköt 2 3 p 1 Valtuutetut 2 3 p Työntekijöiden perehdytys työpaikan työturvallisuusasioihin 4,16 3,88 3,78 0,080 4,07 3,57 3,33 0,012 Opetus ja ohjeet itse työhön 3,89 3,56 3,78 0,317 3,93 3,55 3,33 0,020 Esimiesten ajankäyttö työturvallisuusasioissa 3,68 3,53 3,50 0,228 3,73 3,40 3,00 0,004 Esimiesten työturvallisuustietämys 4,05 3,53 3,70 0,103 4,07 3,50 3,00 0,000 Esimiesten puuttuminen työympäristön vaaroihin, esimerkiksi epäjärjestykseen 3,95 3,47 3,50 0,0450 4,00 3,30 3,08 0,003 Esimiesten puuttuminen henkilösuojainten käytön laiminlyönteihin 3,79 3,31 3,50 0,134 3,60 3,40 3,25 0,081 Tuotantokoneiden ja välineiden kunnossapito 3,79 3,53 3,60 0,264 3,56 3,35 3,33 0,230 LVI-laitteiden, kuten ilmanvaihdon kunnossapito 3,58 3,29 3,20 0,085 3,27 3,45 3,00 0,236 Piha- ja liikennealueiden kunnossapito ja liukkaudentorjunta 3,68 3,18 3,20 0,046 3,50 3,65 3,33 0,283 Työturvallisuuden huomioiminen uusien työtilojen ja työmenetelmien suunnittelussa 3,79 4,00 3,70 0,399 3,56 3,55 3,42 0,280 Työturvallisuuden huomioiminen koneiden, materiaalien ja kemikaalien hankinnassa 4,00 3,88 3,60 0,085 4,06 3,55 3,33 0,004 Sisäiset työturvallisuuden tarkastukset 4,05 3,81 3,70 0,133 3,75 3,52 3,17 0,012 Vaaratilanteiden raportointi 3,95 4,13 3,80 0,353 3,94 3,75 3,42 0,074 Kuinka hyvin työpaikan vaarojen arviointi kattaa erilaiset työtehtävät? 4,37 3,82 4,00 0,116 4,06 3,60 3,25 0,003 Kuinka hyvin työpaikan vaarojen arviointi kattaa sekä fyysisen työympäristön vaarat, tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijät ja psyykkiset kuormitustekijät? 4,16 3,76 4,00 0,303 3,94 3,65 3,25 0,009 Vaarojen arvioinnin on johtanut parannuksiin 4,05 3,88 4,25 0,238 4,06 3,80 3,42 0,009 3,93 3,66 3,68 3,82 3,54 3,24 Vastaajilta kysyttiin myös teknologiateollisuuden kilpailun vaikutusta työpaikan turvallisuuteen. Vastauskeskiarvot olivat kaikissa ryhmissä sekä päälliköillä että valtuutetuilla positiivisen puolella, kilpailun katsottiin auttaneen. Yritysryhmine välillä oli eroa, parhaassa ryhmässä apua koettiin saadun enemmän kuin heikoimmassa, valtuutettujen kohdalla tämä ero oli tilastollisesti merkitsevä (taulukko 20) 24

25 Taulukko 20. Teknologiateollisuuden kilpailun vaikutus. Työsuojelupäälliköiden ja valtuutettujen vastauskeskiarvot yritysryhmittäin. Student t-testi (yksipuolinen, ryhmien jakaumat yhtenevät) laskettu ryhmien 1 ja 3 välillä. Vastausvaihtoehdot 5) auttoi paljon, 4) auttoi jonkin verran, 3) ei vaikutusta, 2) haittasi jonkin verran, 1) haittasi paljon 1 Työsuojelupäälliköt 2 3 p 1 Valtuutetut Ryh mä 2 3 p Työpaikkanne osallistui Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailuun. Millainen vaikutus osallistumisella oli mielestäsi työpaikan työturvallisuuteen? 4,37 4,00 4,00 0,088 4,06 4,15 3,38 0,003 ssä 1 sekä työsuojelupäälliköt että valtuutetut vastasivat aktiivisemmin kuin ryhmässä 3 kysyttäessä sanallista kuvausta kilpailun vaikutuksista ja tehdyistä konkreettisista toimenpiteistä. Myös vastausten sisällössä on selvä ero ryhmien välillä. ssä 1 toimenpiteet kohdistuvat useassa tapauksessa turvallisuustoiminnan parantamiseen. On muun muassa muutettu turvallisuusorganisaatiota, on käynnistetty systemaattinen riskienarviointi, on tehostettu omia työsuojelutarkastuksia ja läheltäpiti-raportointia sekä järjestetty koulutusta. Tällaisia systeemiparannuksia mainittiin kaikkiaan 17 vastauksessa. Vastaavia systeemiparannuksia mainitaan vain viidessä ryhmän 3 vastauksessa. n 3 parannukset ovat useammin yksittäisiä välineiden hankintoja ja muita yksittäisiä parannuksia. 25

26 7. Pohdinta Elmeri+ menetelmä osoittautui riittävän luotettavaksi mittariksi työympäristön tason seurantaan. Kaikkia kilpailun ja seurannan työpaikkakierroksia edelsi kalibrointikoulutus, jonka aluksi tehdyssä testissä yli kahdenkymmenen tarkastajan arvioiden hajonta vaihteli 8-15 prosentin välillä keskiarvosta. Arvioijat olivat koko kilpailun ajan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samat. Systemaattisia eroja ei heidän havainnoissaan todettu. Elmeri+ indeksillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys tapaturmariskiin kaikkina kilpailuvuosina. Hyvä indeksi ennusti alhaista tapaturmariskiä. Yritysryhmäkohtainen analyysi osoitti, että myös indeksin muutoksella oli yhteys tapaturmariskin muutokseen. Indeksin parantuessa myös työntekijäkohtaiset tapaturmatunnit vähenivät. Tämä on vahva osoitus Elmeri+ indeksin pätevyydestä tapaturmariskin mittarina. Metalliteollisuuden työympäristöindeksi parani vuodesta %. Samaan aikaan kone ja metalliteollisuuden tuottavuus koheni 32 % ja metallin jalostuksessa 82 % (Teknologiateollisuuden tilastollinen vuosikirja). Työympäristö ja tuottavuus näyttävät pitkässä juoksussa kohenevan samassa tahdissa. Kilpailu nopeutti selkeästi siihen osallistuneiden yritysten työympäristön kehitystä. Muutos oli voimakkain alussa, ensimmäisen ja toisen kierroksen välillä. Eniten paransivat alussa huonon indeksin saaneet. Alussa alle 70 %:n tasolla oli työpaikoista enemmistö. Lopussa näin huonon tuloksen sai vain muutama työpaikka enemmistön saavuttaessa vähintään 85 %:n tason. Tämä merkitsee, että työolojen tasa-arvo lisääntyi. Havaitut työympäristön puutteet vähenivät kilpailun aikana alle puoleen. Paljon paranivat tekniset asiat, kuten koneiden merkinnät ja suojalaitteet, poistumisteiden merkinnät ja jäteastiat. Myös suojainten käyttöaste parani huomattavasti. Vähiten parani työpaikkojen melutaso, nähtävästi ongelman ratkaiseminen on teknisesti vaikeaa tai kallista. Myös järjestyksen parani, mutta vähemmän kuin moni muu asia. Selityksenä voi olla, että järjestyksen radikaali parantaminen edellyttää työtapojen muutosta, mikä ei ole välttämättä helppo asia toteuttaa. Kilpailutyöpaikkojen keskimääräinen tapaturmariski aleni kaikilla mittareilla mitattuna voimakkaasti kilpailun aikana. Tapaturmataajuus putosi neljänneksellä ja työntekijää kohti menetetyt työtunnit noin 40 %. Pääosa muutoksesta ajoittui vuoteen 2003, eli kilpailun alkuvaiheeseen. Samaan aikaan ajoittui myös työympäristön nopein paraneminen. Koko alan tapaturmataajuus laski tasaisesti mutta hitaasti koko kilpailun ajan. Kilpailuyritysten taajuuden kehitys vuonna 2003 poikkesi edukseen alan yleisestä kehityksestä. Kaikki nämä seikat vahvistavat käsitystä, että työympäristön paraneminen ja tapaturmariskin aleneminen oli seurausta kilpailusta. Seurannassa vuonna 2007 kilpailutyöpaikat olivat säilyttäneet kilpailun aikana saavuttamansa työympäristön tason, mutta parannusta ei kilpailun jälkeen tapahtunut. Kilpailuyritysten työympäristö oli seurannassa selvästi parempi kuin niiden, jotka eivät kilpailuun osallistuneet. Erityisesti tämä näkyi työpaikan järjestyksessä, koneiden suojauksessa, henkilösuojainten käytössä sekä poistumisteiden merkinnöissä. Seurannassa mukaan tul- 26

27 leet työpaikatkin olivat kuitenkin selvästi parempia kuin kilpailuyritykset lähtötilanteessa vuonna Niiden tulos sopii hyvin yhteen metallin työympäristön yleisen trendin kanssa. Kilpailusta paljon hyötyneiden työpaikkojen keskeisiä menestystekijöitä olivat johdon toiminnassa tapahtuneet muutokset. Johto alkoi osallistua näkyvämmin turvallisuustoimintaan ja se näkyi erityisesti turvallisuuden mittaamisen ja seurannan paranemisena. Syynä lienee se, että kilpailu tarjosi johtamiseen luotettavaa työympäristön vertailutietoa ja aivan uuden konkreettisen välineen työympäristön tason seurantaan myös työpaikan omin voimin. Johdon kiinnostuksen lisääntyminen näkyi kyselytuloksissa selvästi myös esimiesten työsuojelutietämyksen ja ajankäytön paranemisena. Esimiehet puuttuivat jämäkämmin työympäristön puutteisiin ja työntekijöiden opetusta ja ohjausta tehostettiin. Työsuojelutarkastuksia ja vaarojen arviointia parannettiin. Kaiken kaikkiaan menestyjät selvästi lisäsivät ja systematisoivat työsuojeluaktiviteettejaan kilpailun aikana. Kirjallisuus Tiihonen J. (toim.): Tuottavuus ja turvallisuus huipputasolle Työympäristökilpailu Teknologiateollisuus, Tampere s Laitinen H, Rasa P-L, Räsänen T, Lankinen T, Nykyri E.: ELMERI Observation Method for Predicting the Accident Rate and the Absence Due to Sick Leaves. American Journal of Industrial Medicine, Supplement 1 (1999), Laitinen H, Lankinen T, Rasa P-L, Räsänen T, Nykyri E: ELMERI -havainnointi työympäristön tapaturmavaarojen arvioinnissa. Työ ja ihminen 14 (2000):5, Laitinen H, Lankinen T, Rasa P-L, Räsänen T, Nykyri E: Työtapaturmiin ja työympäristöön vaikuttavat tekijät metalliteollisuudessa. Työ ja ihminen 14 (2000):5, Laitinen H: Elmeri+ työympäristöopas teknologiateollisuudelle. Teknologiainfo Teknova Oy, Tampere s. Teknologiateollisuus, Tilastollinen vuosikirja s. 27

28 Liite: Sanalliset vastaukset Kilpailun vaikutuksista ja konkreettisista toimenpiteistä työpaikoilla 1 Jos kilpailuun osallistumisella oli vaikutuksia, kuvaile mihin se vaikutti ja millä tavoin. Vaikuttiko se esimerkiksi johonkin edellä kysyttyyn asiaan? Asenteet paremmin työturvallisuushakuiseksi. Siisteyttä ja järjestystä halutaan pitää omin voimin. Kilpailun seurauksena selkeät puutteet ja laiminlyönnit saatiin korjatuksi Lisäsi johdon mielenkiintoa työturvallisuusasioihin. Saimme tutustua Elmeri+ menetelmään, jota ollaan ajamassa sisään tehtaaseen. Tämä menetelmä on tehokas tapa hoitaaa työpaikkavalvontaa. Se toi lisää näkyvyyttä / sitoutumista työturvallisuuden parantamiseksi. Ulkopuolisena arviointina realistisen kuvan turvallisuustasosta. Kokonaisuutena positiivinen vaikutus. Siisteys, merkinnät (sammutuskalusto, poistumisreitit) ja riskien arviontitoiminta paranivat selvästi kilpailun avulla Suojainten käyttö parani, toistumisopastein määrä lisääntyi, turvallisuustietämys kasvoi, työsuojelun arvostus nousi Suurin vaikutus oli ehkä yleiseen järjestykseen, vaikka ei se huono ollut ennen kilpailuakaan. Turvallisuuteen liittyvistä asioista puhuttiin lähes päivittäin tehtaalla. Yleinen siisteys ja järjestys parani huomattavasti tänä aikana. Työpaikan siisteyteen oli parantava vaikutus työtekijöiden asenne muuttunut työturvallisuuteen. Työtilan järjestys parani edelleen työturvallisuus on parantunut esim:työpisteiden siisteys ja järjestys,koneiden hallintalaitteiden opastin kyltit vaihdettiin kaikki suomenkielisiksi (satoja)ym.. ym Työturvallisuuskilpailu toi työpaikalla olevat turvallisuuspoikkeamat paljon konkreettisimmiksi eli avasi meille kaikille silmät ko. asian suhteen. Työturvallisuuteen liittyvät vaaratekijät pyritään huomioimaan jo ennen kun tapahtuu työtapaturma. Puolivuosittaisilla tarkastuksilla tuli projektin aikana käytännössä käytyä jokaisella työpaikalla. Työturvallisuusasia tuli esille suoraan työtekijätasolle asti. työturvallisuuteen, parani Työympäristö sekä kone-ja laiteturvallisuus parani huomattavasti. Työturvallisuuskoulutusta annettiin koko henkilöstölle paljon. Kilpailu tuki viikottaista tuotannon havainnointia. Johdon ja henkilöstön kiinnostus kasvoi menestymisen myötä. useihin edellä kysyttyihin asioihin, parannuksia. Vaikutti positiivisesti moneen em kysymykseen ja suhtautumiseen positiivisesti työsuojelupiiriin ja heidän tarkastajiin. yleiseen siisteyteen ja järjestykseen yleiseen siisteyteen, kone ja laite turvallisuuteen Mitä konkreettisia toimenpiteitä työpaikalla toteutettiin vuosina työturvallisuuden parantamiseksi? Työsuojelutoiminta organisoitiin uudelleen. Päätoiminen työsuojelupäällikkö, työsuolelutoimikunnasta tuli turvallisuuden johtoryhmä ja jäsenten määrää lisättiin johdon edustajilla. Viikottainen havainnointimenetelnä otettiin tuotannossa käyttöön esimiesten vetämänä. Tiedotusta ja koulutusta lisättiin. Riskiarviointia ja vaaratilanteiden ilmoittamista koulutettiin koko henkilöstölle ja toimintaa tehostettiin. Korjaavien toimenpiteiden toteutusta seurataan tehokkaammin. Työtapaturmien raportointi 24 tunnin sisällä konserniin. Työterveyshuollon kattavat työpaikkaselvitykset. Työturvallisuuskuukausi ( kesäkuu) jossa jokaisella viikolla oma aihealueensa. Yhteistyö paikallisen pelastuslaitoksen kanssa joka vuosi. Ilmoita, Poista riskit kamppania ja koulutus. Työsuojelun toimintaohjelma uudistettiin, joka vuodelle oma toimintasuunnitelma ja työsuojelutoimikunnan alaiset työryhmät tekevat joka vuodelle oman toimintasuunnitelman. Työryhmiä 5 kappaletta. Työturvallisuutta alettiin johtaa kuten muutakin toimintaa. Kokonaisuutena turvallisuus asioihin koko tehtaassa alettiin kiinnittämään enemmän huomiota. Kokoukset aloitetaan turvallisuusasioilla ja jokaisen vieraan kanssa käydään ensin lyhyesti turvallisuusasiat läpi lyhyesti. riskit kartoitettiin ja riskejä vähennettiin -tiloihin muuttaneen valmistusyksikön riskien kartoitus tehtiin sekä suunnittelu- että työn aloitusvaiheessa 28