Elintarviketeollisuuden turvallisuuskilpailu TIEDOTUSLEHTI 2007 Elintarviketeollisuuden parhaat Turvallisuuskilpailun tulokset Kilpailun voittaja: Apetit Pakaste Oy, Pudasjärven tehdas
Johtoryhmän puheenjohtaja Erkki Heinonen: Moni sai työturvallisuusherätyksen Elintarviketeollisuuden työympäristö parani merkittävästi työturvallisuuskilpailun avulla. Moni yritys koki suorastaan työsuojeluherätyksen, arvioi Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Erkki Heinonen. Vuosina 2005 2007 toteutetun turvallisuuskilpailun tavoitteena oli vauhdittaa elintarviketeollisuuden työpaikkojen työympäristön, turvallisuuden, viihtyvyyden ja tuottavuuden kehittymistä huipputasolle. Yritykset eivät lähteneet kilpailuun mukaan kilpailunumero rinnassa voittaakseen vaan kehittämismielessä. Niillä oli aidosti intoa oman toiminnan kehittämiseen. Työturvallisuus haluttiin osaksi jokapäiväistä työtä ja ammattitaitoa kaikilla organisaatiotasoilla, korostaa kilpailun johtoryhmän puheenjohtajana toiminut Heinonen. Hyvä työympäristö ja työturvallisuusosaava, ammattitaitoinen henkilöstö ovat Heinosen mukaan yksi tärkeä kilpailu- ja imagotekijä elintarviketeollisuudelle. Kilpailu käynnistyi osanottajien päivän koulutuksella, jossa opastettiin työolojen itsearviointiin ja työympäristön kehittämiseen Elmeri + -menetelmän avulla. Myös tähän menetelmään koulutuksen saaneet työsuojelupiirien tarkastajat arvioivat kilpailuun osallistuvien työpaikat. Nämä yhteneväiset arvioinnit olivat kilpailun tulosten pohjana. Mittarit ja tulosyhteenvedot laati 3T Ratkaisut Oy. Työympäristö parani Työsuojelun taso parani kilpailuun osallistuvissa yrityksissä merkittävästi. Elintarviketeollisuuden turvallisuuskilpailun Kilpailun johtoryhmän puheenjohtaja Erkki Heinonen. ensimmäinen kilpailukierros osoitti, että työpaikkojen välillä oli melkoisia eroja. Parannettavaa löytyi kuitenkin kaikilta työpaikoilta. Myös työtapaturma- ja sairauspoissaolojen määrässä oli suuria eroja, Heinonen toteaa. Työsuojelupiirien arviointien perusteella parhaassa työpaikassa työympäristön Elmeri + -indeksi oli 87 % ja heikoimmassa vain 55 %. Toinen kierros osoitti, että parhaassa työpaikassa työympäristön Elmeri + -indeksi oli jo 95 % ja heikoimmassa 63 %. Eniten parannustoimia Heinosen mukaan tarvitaan edelleen lattioiden ja kulkuteiden järjestyksessä. Se ei kahden kilpailuvuoden aikana parantunut juuri lainkaan. Kilpailu loppuu Elmeri jää Elintarvikealojen työoloissa on työturvallisuuskilpailun jälkeen edelleen paljon kehitettävää. Elintarvikealoilla on eniten sairauspoissaoloja kaikista toimialoista. Työtapaturmien määrä ja taajuus ovat olleet laskussa elintarvikealoilla vuodesta 1997, mutta siitä huolimatta siellä sattuu keskimääräistä useammin työpaikkatapaturmia koko teollisuuteen verrattuna. Esimerkiksi kilpailuyrityksissä sattui vuonna 2006 yhdeksän työtapaturmaa sataa työntekijää kohden, Heinonen laskee. Kilpailun ensimmäiselle kierrokselle osallistui 25 yritystä ja toiselle 27 yritystä, jotka jakaantuivat neljään sarjaan: lihateollisuus, juoma- ja meijeriteollisuus, leipomot sekä muu elintarviketeollisuus. Kilpailu osoittaa, että parhaiten työolot ovat nyt Elmeri + -indeksin mukaan muussa elintarviketeollisuudessa ja leipomoissa. Heinonen lähettää kiitoksen kaikille mukana olleille yrityksille, järjestöille, työsuojeluhallinnolle, rahoittajille ja kilpailun asiantuntijoille. Vaikka kilpailu nyt loppuu, työolojen kehittäminen jatkuu ja Elmeri + on tullut elintarviketeollisuuteen jäädäkseen. Turvallisuuskulttuurin muutos on käynnistynyt, Heinonen uskoo. Matti Hiltula nostaa sulatejuustoharkkoa Valio Oy:n Vantaan tehtaalla. 2
Apetit Pakaste Oy Pudasjärven tehdas: Työturvallisuudesta tuli osa päivittäistä toimintaa Kilpailu herätti innostusta. Työturvallisuus on nyt kiinteä osa päivittäistä työntekoamme, toteaa tyytyväisenä Apetit Pakaste Oy:n Pudasjärven tehtaan tuotantopäällikkö Urpo Illikainen. Työturvallisuus pyritään ottamaan Apetitin Pudasjärven tehtaalla nyt huomioon kaikessa toiminnassa. Tavoitteena meillä on nyt yksiselitteisesti nolla tapaturmaa. Tehtaan johto vastaa työturvallisuusasioista, joita käsitellään säännöllisesti viikkopalavereissa. Työsuojelutoimikunta vie erilaisia kehittämishankkeita eteenpäin hyvässä hengessä, Illikainen kiittelee. Pudasjärvellä on Illikaisen mukaan nyt opittu, että työturvallisuuteen kannattaa panostaa ja pyrkiä torjumaan kaikki työtapaturmat ja ammattitaudit hyvissä ajoin ennakolta. Tämä on sekä yrityksen että sen henkilöstön kannalta erittäin järkevää toimintaa. Kaikki me siitä hyödymme, Illikainen vakuuttaa. Apetit Pakaste Oy:n Pudasjärvellä sijaitseva tehdas on saanut alkunsa rieskojen ja leipäjuustojen valmistuksesta. Nykyisin siellä tehdään valmiita pakastepizzoja ja pizzapohjia. Tehdas työllistää 27 henkilöä. Tuotanto toimii kahdessa vuorossa. Pizzoja ja pizzapohjia valmistuu noin 30 000 päivässä. Kilpailu innosti ja avasi silmiä Kilpailun moottorina Apetitin Pudasjärven tehtaalla toimi työsuojelutoimikunta, jonka kokouksissa yhdessä suunniteltiin erilaisia kehittämishankkeita ja parannustoimenpiteitä. Parin vuoden aikana työsuojelutoimintamme on saanut ihan uutta puhtia ja sisältöä. Nyt työntekijät ovat oppineet jo vaatimaan parannuksia ja ottavat helposti hihasta kiinni, kertoo tyytyväisen oloisena työsuojeluvaltuutettu Jari Pohjolainen. Monet käytännön korjaustoimet tulivat kilpailun aikana juuri Pohjolaisen kontolle, joka työskentelee pizzatehtaan kunnossapitomiehenä. Elmeri-menetelmä osoittautui helpoksi ja hyväksi Kyösti Hökkä täyttää raaka-ainealtaita Apetit Pakaste Oy:n Pudasjärven pizzatehtaalla. työkaluksi. Se paljasti hyvin, missä korjattavaa on. Puutumme niihin nyt mahdollisimman nopeasti. Tehtaalla on parin viime vuoden aikana toteutettu pitkä lista erilaisia parannustoimenpiteitä: on tehty tarkat riskikartoitukset, työohjeita on selkeytetty, koneilla on korvattu raskasta ihmistyötä, järjestystä ja siisteyttä on parannettu, on otettu käyttöön uusia henkilökohtaisia suojavälineitä, on rakennettu erilaisia suojarakenteita, on tehty uusia merkintöjä, liukas lattia on pinnoitettu uudestaan, pölynpoistoon on rakennettu suodattimia, kohdepoistoa on tehostettu, uusien työntekijöiden perehdyttämistä on parannettu ja linjastotyössä on otettu käyttöön työkierto. Ja minun työpajanikin on nyt ihan eri näköinen kuin ennen, Pohjolainen naurahtaa. Nykyisin tehtaan henkilökunta tekee myös runsaasti työolojen kehittämiseen tähtääviä aloitteita ja läheltä piti -ilmoituksia, kun on nähty, että ne johtavat parannuksiin. Pienessä tehtaassa tieto kulkee myös hyvin kaikille. Työsuojeluasioista on ryhdytty puhumaan jopa kahvitunneilla. Pientä ystävällistä nokkapokkaa on koko ajan, paljastaa varatyösuojeluvaltuutettu Sirkka Alatalo. Työturvallisuus kuntoon henkinen hyvinvointi haasteena Apetit Pakaste Oy Pudasjärven tehtaalla on kolmen viime vuoden aikana sattunut yhteensä kuusi työtapaturmaa, kaksi kunakin vuonna. Parempaan suuntaan on koko ajan menty. Fyysinen työympäristö alkaa olla kunnossa. Haasteet ovatkin jatkossa työhyvinvoinnin puolella ja miten esimerkiksi kiireen aiheuttamia työpaineita kyetään hallitsemaan, varatyösuojeluvaltuutettu Senja Pihlaja toteaa. Elmeri + -indeksi oli tehtaalla työturvallisuuskilpailun alkaessa 71 % ja kilpailun päättyessä 94 %. Apetit Pakaste Oy Pudasjärven tehtaan työsuojelun ydinryhmä: työsuojeluvaltuutettu Jari Pohjolainen (ylhäällä vasemmalla), työsuojelupäällikkö Urpo Illikainen, varatyösuojeluvaltuutettu Senja Pihlaja (alhaalla vasemmalla) ja varatyösuojeluvaltuutettu Sirkka Alatalo.
Valio Oy: Kaikki tapaturmat voidaan torjua Meillä työturvallisuus on nykyisin selkeästi linjajohdon vastuulla. Tämä näkyy myös tapaturmatilastoissa, kertoo Valio Oy:n turvallisuuspäällikkö Seppo Morander. Valion turvallisuusjohtamisen periaatteet perustuvat nykyiseen nolla tapaturmaa -ajatteluun ja hyvään turvallisuusasioiden hallintaan. Olemme omaksuneet työturvallisuuteen liittyvien asioiden jatkuvan parantamisen. Työturvallisuuskilpailu oli osa tätä toimintaa. Halusimme selvittää, olemmeko työolojen kehittämisessä oikealla tiellä, Morander toteaa. Valiolta kilpailussa oli mukana neljä tuotantolaitosta: Vantaan, Seinäjoen ja Lapinlahden tehtaat sekä Riihimäen meijeri. Kilpailu avasi kyllä silmiä. Elmeri + -menetelmä paljasti armotta, missä oli kehitettävää. Hyvä turvallisuus tukee Moranderin mukaan myös koko yritystoiminnan ja tuotteiden korkeaa laatua. Työnteon turvallisuus on myös tärkeä osa terveyttä ja hyvinvointia. Vuonna 2007 Valiolla on työturvallisuuden painopistealueiksi päätetty turvallisuusasenteiden parantaminen ja kaatumis- ja liukastumistapaturmien vähentäminen. Tapaturmissa merkittävä pudotus Kolmen viime vuoden aikana Valion kaikilla työpaikoilla on tapahtunut varsin merkittävä työtapaturmien määrän sekä taajuuden väheneminen. Vuonna 2004 meillä sattui yhteensä 447 työtapaturma- ja ammattitautitapausta. Vuonna 2006 niitä sattui vain 336. Samaan aikaan työpaikalla sattuneiden tapaturmien taajuus putosi tasolta 58 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden tasolle 48, Morander vertaa. Merkittävänä Morander pitää myös sitä, että työtapaturmien aiheuttamien poissaolopäivien määrä on pudonnut kolmessa vuodessa lähes 40 prosenttia. Riitta Idström nostaa sulatejuustotankoja kuljetustelineeseen Valio Oy:n Vantaan tehtaalla. Valiolla kaikki sattuneet onnettomuudet, poikkeavat tilanteet sekä läheltä piti- että vaaratilanteet raportoidaan ja tutkitaan. Vantaan tehdas esimerkkinä Valion Vantaalla sijaitseva juustotehdas on hyvä esimerkki työolojen jatkuvasta parantamisesta. Olemme saaneet monin eri toimin työtapaturmien määrän kääntymään alaspäin. Olemme myös päässeet uusien koneiden ansiosta eroon rasittavasta ja pakkotahtisesta käsin työskentelystä, kertoo tehtaan työsuojelupäällikkönä toimiva kehitysvastaava Jorma Sarasmo. Vantaan tehtaalla on kiinnitetty erityistä huomiota koneturvallisuuteen sekä järjestykseen ja siisteyteen. Elmeri-menetelmän avulla löysimme parannuskohteet. Lista poikkeamista ja puutteista pantiin nopeasti kuntoon. Työturvallisuuskilpailu herätti tehtaalla myös kiinnostuksen jatkuvaan ja pitkäjänteisempään työolojen kehittämiseen. Kyllä täällä on tehty muutaman viime vuoden aikana paljon asioita, jotta työnteko olisi terveellistä ja turvallista. Nyt työsuojeluasioista on tullut tärkeä asia ja osa itse kunkin työntekoa, kertoo toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu, ryhmävalmentaja Pauliina Annola. Sarasmon ja Annolan mukaan Valion Vantaan tehtaalla ei työturvallisuuskilpailun aikana tehty mitään erillisiä ihmetemppuja, vaan pikemminkin liitettiin turvallisuusasiat kiinteäksi osaksi kaikkea päivittäistä toimintaa. Nykyisin työturvallisuutta ei enää ajatella minään erillisenä asiana. Voi myös sanoa, että me käymme täällä koko ajan omaa kilpailua entistä paremmista työoloista, jotta voimme kaikki lähteä joka päivä työstä terveenä kotiin, Sarasmo ja Annola toteavat yksissä suin. Valio Oy:n Vantaan tehtaan toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Pauliina Annola, Valio Oy:n turvallisuuspäällikkö Seppo Morander ja Vantaan tehtaan työsuojelupäällikkö Jorma Sarasmo uskovat työturvallisuuden jatkuvaan parannustoimintaan.
Saarioisten Lihanjalostus Oy: Elmerillä parannuksia työympäristöön Ensimmäinen Elmeri-mittaus hätkähdytti ja avasi silmät, tunnustaa Saarioisten Lihanjalostus Oy:n tuotantopäällikkö Heimo Viitamäki. Elmeri + -indeksi paljasti Saarioisten väelle armotta, että lihatehtaan työympäristöstä löytyi jopa yllättävän paljon erilaisia pieniä puutteita. Indeksi osoitti ensimmäisen kierroksen jälkeen alle 60 prosentin lukemaa ja vikalista venyi aika pitkäksi. Tämä pani kyllä miettimään, Viitamäki kertoo parin vuoden takaisia tuntemuksiaan. Saarioisten Lihanjalostus Oy valmistaa erilaisia kuluttajapakattuja lihatuotteita ja puolivalmisteita. Vuosituotanto on 18 miljoonaa kiloa lihaa. Päivittäin teurastamon ja lihanjalostuksen läpi kulkee keskimäärin 450 sikaa ja 125 nautaa. Tehdas työllistää Jyväskylässä noin 250 henkilöä. Paljon uudistuksia Parin viime vuoden aikana lihatehtaassa suoritettiin runsaasti erilaisia työympäristön parannustoimenpiteitä. Pyrimme siihen, että kaikki havaitut viat ja puutteet korjattaisiin mahdollisimman nopeasti. Työturvallisuuden täytyy olla jatkuvien parannusten tekoa, linjaa työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Marko Hakulinen. Esimiehillä on nyt päävastuu siitä, että Elemeri-mittausten ja viikkotarkastusten paljastamat viat ja puutteet korjataan mahdollisimman nopeasti. Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on suunnitella, valvoa ja avustaa. Kahden vuoden aikana muun muassa rakensimme suojakaiteita, uusimme lattian pinnoitteita, rakensimme melusuojia, paransimme valaistusta, lisäsimme pölynpoistoa, kohensimme eri tavoin järjestystä ja siisteyttä, hankimme työkaluille säilytystiloja ja telineitä. Teimme paljon pieniä tekoja, joilla oli suuri vaikutus, kertoo toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Yrjö Kaastinen, joka toimii kunnossapidon työnjohtajana. Tomi Shemeikka sahaa sian ruhoa Saarioisten Lihanjalostus Oy:n tehtaalla Jyväskylässä. Keväällä 2007 Saarioisten Lihanjalostus Oy:n Elmeri+ -indeksi oli noussut jo lukuun 80 prosenttia. Päivittäistä toimintaa Työturvallisuustoiminta on nyt jalkautettu mahdollisimman lähelle päivittäistä työntekoa. Esimerkiksi henkilönsuojaimia, kuten metallisia turvakäsineitä, turvaesiliinoja, kuulonsuojaimia, kypäriä, turvakenkiä ja suojavaatteita käytetään tehtaalla kiitettävästi. Teurastuksessa ja lihanleikkauksessa työtä tehdään koko päivä Saarioisten Lihanjalostus Oy:n työturvallisuuden ydinryhmä: työsuojeluvaltuutettu Marko Hakulinen (kuvassa vasemmalla), toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Yrjö Kaastinen ja työsuojelupäällikkö Heimo Viitamäki. terävillä puukoilla, mutta hyvien suojavälineiden ansiosta työtapaturmia ei ole tässä työvaiheessa enää juurikaan sattunut, Hakulinen toteaa. Paljon rahaa vaativat hankkeet, kuten massantekokutterin uusiminen ja melunsuojaus, vaativat yrityksen toimitusjohtajan ja johtoryhmän käsittelyn. Jatkossa suurimpina haasteina meillä ovat edelleen melu ja työergonomia, joihin olemme nyt tarttumassa yhdessä työterveyshuollon kanssa. Haluamme raskaista nostoista mahdollisimman paljon eroon. Kiinnitämme erityistä huomiota myös oikeisiin työtapoihin, Viitamäki ja Hakulinen kertovat. Parin vuoden kuluttua valmistuva uusi teurastamo tuo omalta osaltaan parannusta työoloihin, etenkin järjestykseen ja siisteyteen. Uuden teurastamon suunnittelussa on pyritty työturvallisuusasiat ottamaan jo mahdollisimman hyvin huomioon. Lihapalat ja pihvit asetellaan tehtaalla muovisiin kuluttajapakkauksiin.
LU Suomi Oy: Työtapaturmia ei hyväksytä Meillä tavoitteeksi on asetettu nolla tapaturmaa. Olemme siihen tiukasti sitoutuneet, toteaa LU Suomi Oy:n tehtaanjohtaja Jouni Sarre. Ritva Tiilikainen hoitaa vohvelisahaa LU Suomi Oy:n keksitehtaalla Vantaalla. Kahden viime vuoden aikana LU Suomessa on ryhdytty panostamaan voimakkaasti työturvallisuuteen. Ilman hyvää työturvallisuustasoa ei nykymaailmassa voi enää taloudellisesti menestyä. Meillä sattuu edelleen aivan liian paljon työtapaturmia, vaikka kehitys on nyt kääntynyt parempaan suuntaan aikaisempiin vuosiin verrattuna, Sarre korostaa. LU Suomi pyrkii siihen, että työturvallisuudesta huolehtiminen olisi tehtaalla jatkuva ja olennainen osa päivittäistä työntekoa. Ranskalaiseen Danone-konserniin kuuluva LU Suomi Oy on maamme suurin keksitehdas. Yrityksen palveluksessa on noin 220 henkilöä. Jatkuvia parannuksia työoloihin LU Suomi Oy:n työturvallisuuden ohjausryhmää vetää yrityksen toimitusjohtaja Jukka Lång. Vastuu työturvallisuudesta on meillä nykyisin selkeästi linjajohdolla. Heidän on huolehdittava siitä, että työtä voidaan tehdä terveellisesti ja turvallisesti. Tapaturmia ei saa hyväksyä. Uskomme, että kaikki tapaturmat ovat myös ehkäistävissä, Sarre korostaa. Nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttaminen edellyttää Sarren mielestä erityisesti johdon ja esimiesten, mutta myös jokaisen työntekijän vastuullisuutta paitsi omasta, myös työtovereiden turvallisuudesta. LU Suomi Oy:n työturvallisuuden kehittäjät: tuotannon kehityspäällikkö Mikko Vasamo (kuvassa vasemmalla), työsuojeluvaltuutettu Sebastian Nyberg, työsuojelupäällikkö Pirjo Mäenpää ja tehtaanjohtaja Jouni Sarre. Tällä hetkellä LU Suomessa panostetaan erityisesti turvallisuusasenteisiin. Henkilöstön kanssa on sovittu turvallisuuden kahdeksasta perussäännöstä. Turvallisuuskoulutusta on merkittävästi lisätty. Suurin osa työntekijöistä on saanut työturvallisuuskorttikoulutuksen. Kun asenteet ovat kohdallaan, muuttuu käyttäytyminenkin entistä turvallisemmaksi, uskoo LU Suomen työsuojelupäällikkö, linjaesimies Pirjo Mäenpää. Koulutetut pilotit tekevät nykyisin yhdessä säännöllisiä turvallisuuskierroksia tehtaalla. Kokouksissa työturvallisuusasiat ovat myös esillä. Sattuneet työtapaturmat ja läheltä piti -tapaukset raportoidaan kaikille. Myös henkilöstö on päässyt ilahduttavan hyvin mukaan uudenlaiseen turvallisuuden kehitystoimintaan. Olemme esimerkiksi panostaneet henkilökohtaisiin suojaimiin. Testaamme niitä täällä koko ajan, jotta löydämme parhaat, kertoo työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Sebastian Nyberg. Kilpailusta uutta puhtia Panostukset työturvallisuuteen ovat alkaneet tuottaa näkyvää tulosta. Vuonna 2006 tehtaassa sattui yhteensä 20 työtapaturmaa, ja alkuvuonna 2007 neljän ensimmäisen kuukauden aikana vain kaksi. Myös elintarviketeollisuuden työturvallisuuskilpailun aikana tehdyt Elmeri-mittaukset osoittavat, että työympäristömme on nyt aikaisempaa turvallisempi. Vuoden 2005 syksyllä Elmeri-indeksi oli vain 68 % ja nyt keväällä 2007 jo 86 %, kertoo tuotannon kehityspäällikkö Mikko Vasamo. Kilpailu toimi osaltaan hyvänä herättäjänä ja silmien aukaisijana. Se myös innosti tekemään monia korjaustoimenpiteitä Elmeri-menetelmän paljastamiin puutteisiin ja poikkeamiin. Vasamon mukaan kilpailu sitoutti LU Suomen henkilöstön erilaisiin kehityshankkeisiin, joiden moottorina työsuojelutoimikunta toimii. Kehitystä on selvästi tapahtunut, mutta mielestäni todellinen työ on nyt vasta alkanut, jotta nolla tapaturma-tavoite saavutetaan. Tämä vaatii jatkuvia ponnisteluja meiltä kaikilta, Nyberg korostaa.
Oy Gustav Paulig Ab: Työturvallisuus esimiesten vastuulla Meillä vastuu työturvallisuudesta on nykyisin selkeästi linjajohdon esimiesten vastuulla, korostaa Oy Gustav Paulig Ab:n tuotantojohtaja Juhani Nurminen. Työturvallisuus on liitetty Pauligilla kaikkeen päivittäiseen toimintaan, joka kahvitehtaan eri osastoilla tapahtuu. Meillä työturvallisuus on tärkeä osa laatua, joka ulottuu pavusta kuppiin, Nurminen toteaa. Nurmisen mukaan Pauligilla yrityksen ylin johto sekä koko henkilöstö ovat nykyisin hyvin sitoutuneita työsuojeluasioiden edistämiseen. Suurempia investointeja kaipaavat työturvallisuusasiat käsitellään yrityksen johtoryhmässä. Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on yhteisvoimin valmistella ja koordinoida asioita sekä seurata työolojen kehitystä, kertoo toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu, suunnittelija Kari Kuusela. Paulig on johtava kahvialan yritys. Se työllistää kahvitehtaassaan Helsingin Vuosaaressa noin 200 ihmistä. Kilpailusta vertailutietoa Oy Gustav Paulig Ab lähti mukaan elintarvikealan turvallisuuskilpailuun saadakseen tietää, onko se omissa työsuojeluasioissaan oikealla tiellä. Lähdimme kilpailuun mukaan suuremmin valmistautumatta. Halusimme katsoa totuutta suoraan silmiin, Nurminen toteaa. Työympäristön tasoa Pauligillakin selvitettiin Elmeri + -indeksin avulla. Se avasi silmiä ja paljasti, mitkä asiat oli hoidettu oikein ja mitkä väärin. Mutta kyllä kilpailu sittenkin vahvisti, että monen vuoden pitkäjänteinen ja tavoitteellinen työskentely on tuottanut hyvää tulosta, kertoo työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Juha Sulisalo. Pauligin työsuojelun ydinvaikuttajat: työsuojelupäällikkö Juhani Nurminen (kuvassa vasemmalla), työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Juha Sulisalo ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Kari Kuusela. Teresa Tumelius kiinnittää tarrapaperia Oy Gustav Paulig Ab:n kahvitehtaassa Helsingin Vuosaaressa. Sulisalon mukaan kilpailun aikana tehtiin monia pieniä asioita erityisesti siisteyden ja järjestyksen parantamiseksi. Paljon huomiota on myös kiinnitetty työnteon ergonomiaan. Työpaikkojen siisteydessä on hyvästä kehityksestä huolimatta kuitenkin edelleen haasteita ja parannettavaa. Emme saa jäädä lepäämään laakereilla, vaan työturvallisuudessa tarvitaan jatkuvasti valvontaa ja huolenpitoa. Kilpailun aikana Pauligin Elmeri + -indeksi nousi 83 prosentista 88 prosenttiin. Vuonna 2006 Vuosaaren tehtaassa sattui neljä työpaikkatapaturmaa. Hieno asia on, että vähitellen meillä on oivallettu, että jokaisella on myös oma vastuu omasta turvallisuudestaan ja työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä, Sulisalo toteaa. Osaksi bonuspalkkaa Tällä hetkellä työturvallisuusasioiden hoito vaikuttaa myös pauligilaisten bonuspalkan suuruuteen. Työsuojeluvaltuutetut Sulisalo ja Kuusela pitävät työturvallisuustason perusteella määräytyvää bonuspalkan osaa hyvänä asiana. Se kannustaa ja sitouttaa mukavasti henkilöstöä. Kun työturvallisuudesta pidetään hyvää huolta, se näkyy myös palkkapussissa. Tällä hetkellä Oy Gustav Paulig Ab:n työsuojeluihmisiä työllistää uuden kahvipaahtimon rakentaminen. Erilaiset työturvallisuusasiat pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Jatkossa myös mietimme, pitäisikö bonuspalkka määräytyä jopa osastokohtaisesti meidän oloihimme sovelletun Elmeri-indeksin avulla, tuotantojohtaja Nurminen kaavailee. 7
Kilpailu paransi merkittävästi työympäristöä Työympäristöjen laatu parani selvästi elintarviketeollisuuden kilpailutyöpaikoilla. Muutos oli vahva kaikissa sarjoissa. Keskimäärin Elmeri + -indeksi nousi yli kymmenen prosenttiyksikköä. Tämä merkitsee, että lähes 40 % alussa todetuista puutteista korjaantui kilpailun aikana. Kilpailuun osallistui vuosina 2005 2007 yhteensä 30 työpaikkaa. Niissä oli henkilöstöä noin 5100 henkeä vuonna 2006. Lähtötilanteessa keväällä 2006 osanottajien Elmeri + -indeksi oli 72,8 %, kun se vuotta myöhemmin oli noussut jo 83,3 %:iin. Eniten indeksiä paransivat kilpailun aikana leipomot, 69 %:sta 83 %:iin. Työympäristön osatekijöistä parhaalla tolalla ovat valaistus, lämpöolot, jäteastiat ja ilman puhtaus. Nämä kaikki olivat yli 90 prosenttisesti kunnossa. Eniten kilpailun aikana kohenivat meluasiat, koneiden hallintalaitteet, konesuojaus, kulkuteiden rakenne, poistumistiet ja työpiste-ergonomia. Eniten parannusta kaipaa edelleen lattioiden ja kulkuteiden järjestys, joka ei juurikaan parantunut kilpailun aikana. Yli kolmasosa havainnoiduista lattiapinnoista ei täyttänyt kriteereitä. Myös fyysinen rasitus koheni vain hieman, toistotyö tai raskas käsin tapahtuva nosto vaivaavat noin kolmasosaa alan työntekijöistä. Vaikka meluasiat kohenivatkin kilpailun aikana, kolmasosassa työpisteistä melutaso edelleen ylitti 85 db(a). Työtapaturmia ja sairaspoissaoloja seurattiin vuosilta 2005 ja 2006. Tapaturmien määrä pieneni jonkin verran, yhdestätoista yhdeksään tapaukseen sataa työntekijää kohti. Samalla kuitenkin tapaturmasta aiheutuneiden poissaolotuntien määrä pysyi ennallaan, noin kymmenessä tunnissa työntekijää kohti. Sairauden vuoksi menetettiin noin 150 tuntia vuodessa työntekijää kohti kumpanakin vuonna. Toimihenkilöillä sairastunteja oli keskimäärin noin 50 vuodessa. Parhaiten elintarviketeollisuudessa oli keväällä 2007 hoidettu valaistus, lämpöolot ja jäteastiat. Eniten kilpailun aikana paranivat meluntorjunta, koneiden hallintalaitteet, kulkuteiden rakenteet, poistumisteiden kunto ja konesuojaus. Keväällä 2007 Elmeri + -indeksi oli korkein muussa elintarviketeollisuudessa. Indeksi oli kilpailun aikana parantunut eniten leipomoissa. Myönteistä kehitystä oli tapahtunut kaikilla elintarviketeollisuuden eri aloilla. Teksti: Kari Rissa ja Heikki Laitinen Valokuvat: Kari Rissa Ulkoasu ja taitto: Jorma Pulkkanen/Pen&Pen Oy Paino: Paintek Pihlajamäki Oy Kilpailun tulokset Pääpalkinto Apetit Pakaste Oy, Pudasjärven tehdas Kilpailun paras konserni Valio Oy 1. palkinto työympäristön kehittämisestä Saarioisten Lihanjalostus Oy työympäristön kehittämisestä LU Suomi Oy Tasoltaan parhaat kussakin sarjassa 2007 Lihateollisuuden sarjassa Voittaja HK Ruokatalo Oy, Euran tuotantolaitos HK Ruokatalo Oy, Turun tuotantolaitos Juoma- ja meijeriteollisuuden sarjassa Voittaja Valio Oy Vantaan tehdas Valio Oy Seinäjoen tehdas Leipomoiden sarjassa Voittaja Apetit Pakaste Oy, Pudasjärven tehdas Baco Oy Sarjassa muu elintarviketeollisuus Voittaja Aromtech Oy Oy Gustav Paulig Ab Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki p. (09) 616 261, info@ttk.fi, www.ttk.fi