PIKAKOHOMA Yleisesti lisärakentaminen, mieluisasti visuaalisesti hienoilla rakennuksilla piristämään paikkoja Vihdintien varren voisi rakentaa täyteen PohjoisHaagan ja Kannelmäen asemat kohennettava Asemaseuduille lisärakentamista Asemanseudun toiminnallinen kunnostaminen ja tehostaminen tarvittaessa monipuolisella lisärakentamisella asemakeskukseksi. Nykyinen ostari ei oikein toimi Maltsuun hiihtolatuja Tieyhteydet Maltsusta Kantsuun ja Myyrmäkeen Mätäojan varren ehostaminen Eritysesti hedelmätarha Fruticetumin kehittäminen 3. kaista kehä I:lle Vihdintien ympäristöön enemmän kevyen liikenteen (ylikulku) väyliä Kehä 1. meluesteet Urheilukentät, ei joutomaata Pitäjänmäen aseman (rantaradan ja jokerin yhteinen asemakeskus) rakentaminen uudeksi keskukseksi Uimahalli ja jäähalli kallioluolaan junatunnelin yhteyteen Malminkartanoon Täyttömäen istutukset hoidettava ja liikuntapaikat rakennettava Asukastiloja KonalaPitskuKannelmäki Kartanonmetsän ikivanha kivikautinen kalliopolku ja kallion lakeen liittyvä muinaisympäristö Yleiskaavan Hetki suunnittelijana työpaja 6.3.2014 / LänsiHelsinki
URBAANIA VIHREYTTÄ Pääperiaatteet Tulevaisuuden LänsiHelsingissä vuonna 2050 Suurten teiden varsia on otettu asuinkäyttöön, ja pääteitä on bulevardisoitu Rakentamisessa huomioidaan yhteisten eikaupallisten tilojen muodostuminen. Rakennetaan myös viherseiniä ja kattoja, ja kattoalueita hyödynnetään muutoinkin Raitiovaunuliikenne jatkuu kehä 1:lle saakka ja tästä eteenpäinkin, ja raitioliikennettä on myös poikittain Polkupyöräily on kehä 1:n sisällä houkutteleva vaihtoehto. Teiden muutosten yhteydessä pyöräkaistoille varataan tilaa, ja pyöräilyreitit tarjoavat loogisen jatkumon. Keskuspuisto on pääosin entisellään, mutta reunaalueita on otettu asuinkäyttöön ja poikittaisliikennettä on helpotettu Puistot, viheralueet Keskuspuiston alue on pääosin samankokoinen. Hämeenlinnanväylän reunusta on otettu asuinkäyttöön, ja muutoinkin puisto alkaa suuren tien sijaan kapeasta asuinalueesta. Ruskeasuon ja LänsiPasilan välistä liikkumista on helpotettu kävelybulevardilla tai liikkuvalla jalkakäytävällä. Talin viheralueella rakennetaan reunaalueille, ja varsinaisen viheralueen yleistä ja yhteistä käyttöä lisätään. Lähipuistoja ja pusikoita on myös rakennettavilla alueilla, ja kaupungissa on edelleen tilaa siirtolapuutarhoille ja palstoille. Rakentaminen, asuminen Hämeenlinnanväylä, Vihdintie ja Turunväylä bulevardisoidaan Kehä 1:lle saakka. Teiden viereen rakennetaan asutusta. Pitäjänmäen aseman ympäristö ja osin myös yritysalue otetaan asuinkäyttöön. KeskiPasila rakennetaan tämän hetken suunnitelmien mukaisesti, ja myös pohjoisempi ratapihaalue otetaan myöhemmin rakennettavaksi. Pasilan alueelle rakennetaan myös pilvenpiirtäjiä, mikä luo Helsingin silhuettiin jakajan keskelle. Vesi, veteen liittyvät asiat Vesistöjen rannat säilyvät kaikille avoimina, eikä niille kohdistu voimakasta rakentamista. Mereltä katsoen Helsinki näyttää edelleen vihreältä kaupungilta. Kulkuväylät Paciuksenkatu on mahdollista alittaa rannan mukaisesti. Turunväylän yli on helppo kulkea Munkkiniemen ja Munkkivuoren välillä. Raitioteitä on jatkettu säteittäin Hämeenlinnanväylää, Vihdintietä ja Turunväylää pitkin, ja myös Haagasta Pakilan suuntaan on raitioliikenneyhteys. Pääteillä on pyöräkaistat ja pyöräreitit jatkuvat loogisesti pitkittäin ja poikittain laajentuneen kantakaupungin alueella. Yleiskaavan Hetki suunnittelijana työpaja 6.3.2014 LänsiHelsinki
VETOKETJU 1. Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisääminen Suurten väylien bulevardisointi ja tunnelointi Autonkäyttö palveluna Via Baltia mahdollinen toinen linjaus (KonalaLauttasaari) 2. Yhdistetään kaupunginosat toimiviksi kokonaisuuksiksi Poistetaan rakenteellisia esteitä (moottoritiet) Täydennysrakentaminen 3. Omaleimaiset kaupunginosat ja kaupunginosakeskustat Laadukas arkkitehtuuri Sopiva mittakaava 4. Joukkoliikenne palvelemaan kaupunginosakeskuksia Asemat asutuksen ja palvelujen ytimeen 5. Viihtyisä lähiympäristö Toimivat ja monipuoliset lähipuistot ja ulkoiluyhteydet Liikenneympäristön vehreyttäminen Voimalinjat maan alle Yleiskaavan Hetki suunnittelijana työpaja 6.3.2014 / LänsiHelsinki
VILLI LÄNSI Keskuspuistoon ei saa kajota. Siirtolapuutarhat? Osa ryhmästä sitä mieltä että voidaan käyttää rakentamisreservinä, osa näkee sitä arvokkaana viheralueena ja aktiviteettinä. Rakennuskannan uudistaminen kunnon ja kulttuurihistoriallisen arvon mukaan. Esim. vanhentuneet 70luvun elementtitalot Viheralueiden arvottaminen mikä säilytetään, mikä uhrataan? Tärkeinä esimerkiksi valitut linnoituslaitteet, esim Pajamäen patterimäki. Ruotsin sosiotooppi/upplevelsevärde malli. Talin laajan alueen kehittäminen asuinalueeksi. kulttuurihistorialliset arvot ja luontoarvot edellä. Mätäjoen muuttaminen toimivaksi siniviheryhteydeksi. Väylien kattaminen missä topografia sallii. Asuinrakentamiseen parempaa laatua kauniimpaa arkkitehtuuria. Bulevardisointia kannatetaan. Käpylän liikuntapuiston ja velodromin virkistysarvojen lisääminen ja yhteyksien parantaminen Vallilan laaksoon. Yleiskaavan Hetki suunnittelijana työpaja 6.3.2014 / LänsiHelsinki
SINIVIHERVERKKO VISIO: Vuonna 2015 Helsinki on hiilineutraali kaupunki (Carbon 0 City). Tämä tavoite on hyväksytty kaupunginvaltuustossa jo 2010. Kaupunki on toimiva ja urbaani. Siniviherverkkosuunnitelma tukee päävision saavuttamista. Ratkaisustrategiat AE, joiden avulla visio saavutetaan: A. Vihersormet Vuonna 2050 Pääkaupunkialueen noin 900 000 ihmistä sekä xxx eläintä ja kasvilajia tarvitsevat enemmän viheralueita. Uutena sääntönä Helsingin osalta kaavoitukseen ehdotamme: jos rakennetaan, niin vihreän taso tulee kompensoida lähialueella. Kaupungissa on lisääntyvästi sekoittuneita asuntojen ja työpakkojen alueita. Tästäkin syytä tarvitaan hyviä viherja virkistysalueita B. Raideverkko Liikenneperiaate vuonna 2050 pohjautuu yleisesti hyväksyttyyn uuteen ajatuksen kun tullaan kotiin otetaan kengät pois. kun tullaan kohti Helsinkiä, niin Kehä I:n kohdalle jätetään autot ja siirrytään raideliikennepalveluun.. Pasilasta pääsee raiteilla Tallinaan ja lentokentän kautta Pietariin nopeilla yhteyksillä Uusi asuin ja työpaikkaalueiden kehityskäytävä muodostuu itä länsisuunnassa Kehä I:n kohdalle, jota pitkin kulkee pikaraidetie. Jo yleiskaava 2002 sisälsi ajatuksen metron jatkamisesta Laajasaloon. Tämä on hyvä ajatus edelleen. ItäHelsingissä saarten ja niemien välistä liikennettä parannetaan metrolla, joka kulkee vesiosuuksien kohdalla tunnelissa. Tämä raideliikkumismalli on harmoniassa saaristoluonnon kanssa, paremmin kuin siltojen rakentaminen. C. Merellinen vihersormi Merivihersormi tarkoittaa Hgin mahdollisimman koskematonta saaristoluontoa. Lisäksi noin 10 km päässä merellä on tuulimyllypuisto, josta saadaan RESenergiaa koko kaupungin tarpeisiin. Tuulimyllypylonit ovat kelluvilla perustuksilla. Tämä teknologiaratkaisu takaa edullisen elinkaarien. D. Aito luonto säilytetään Mahdollisimman paljon luonnonmukaisia viheralueita määritetään. Ne ovat minimaalisella hoidolla olevia alueita. Vuonna 2015 turismi on yksi Helsingin seudun suurimmista elinkeinoista. Turisteille järjestetään lähiluontoon temaattisia opastettuja 1 3 pv retkiä. Pohjoismainen monimuotoinen metsä on eksoottinen retkikohde KaukoAasian turisteille. E. Toimiva ja mukava kaupunki Kaupunki on niin mukava, että ihmiset viihtyvät Helsingissä lomalla ja vapaaaikanaan paljon vuonna 2020 2050 Lisätään siirtolapuutarhamökkejä ja erilaisia vuokramökkejä kaupunkilaisille. Alueet sijoitetaan peltoaukeille, ei nykyisiin metsiin. Kehitetään jo käynnistynyttä vanhojen kaupunginosien uusyhteisöllisyyttä mahdollistamalla laadukkaita kohtaamisen paikkoja, monipuolisia sisä ja ulkotiloja. Läntinen Helsinki Suunnitelmaalueen arvokkaimmat kohdat: 1. Haltialan aarnimetsä on helmi. Säilyy täysin koskemattomana 2. Säilytämme kaikki suot Helsingissä: Honkasuo, Slåttmossen, Kivinokan pikkusuo, Jollaksen räme, Uutelan suo, Huom! Suomi = suomaa 3. Pitkäkoski ja Vantaanjoki. Nykyiset jokirantautumispaikat ovat riittävät. Melonta ja kalastus sallitaan, mutta suojeltuja raakkuja ei saa pyytää. Uutta rakentamista: Rakentamista (kartan punaiset pallurat) sijoittuu suunnitelmaalueelle, LänsiHelsinkiin, nykyisten isojen liikenneväylien kohdalle: Vihdinteille, Hämeenlinnanväylälle ja Tuusulantielle. => Kaupunkibulevardeja. Vihdintie voisi olla yksi ensimmäisenä pilottina, jonka varrelle olisi myös muutama suuraukio rikkomaan väylän suoraviivaisuutta. Suuraukioiden esikuvana mm. Concorden aukio Pariisissa. Vihdintien varteen kehitetään sekoittuneiden toimintojen alueita. Malminkartanoa rakennetaan kaupunkimaisen tiiviiksi, laadukkaaksi urbaaniksi alueeksi. Järjestetään useita arkkitehtikilpailuja, joilla haetaan toimivia ratkaisuja, omaa identiteettiä ja näyttävyyttä. => Raide ja metrolinjoja lisätään paljon. Tiiviiden kaupunginosien sisälle tulee myös ratikkalinjoja ja kaupunginosien omia polkupyöriä palveluna. => Kehätie I kansitetaan osittain. Keskuspuiston kohdalta Kehä I tunneloidaan, jotta metsäinen vihersormi saa jatkua yhtenäisenä. Liikennealue on metsälle alisteinen. Ehdotamme uutta rakentamista suunnitelmaalueen golfkentille: Pirkkolan golfkenttä lopetetaan ja alueelle rakennetaan kokonaisuudessaan asuntoja. Perustelu: Golfkentät voivat sijaita hyvin saavutettavissa olevien raidelinjojen varrella, mutta ei Kehä I sisällä. Talin golfkenttäalue puolitetaan. Vapautuvalle osaalueelle rakennetaan asuntoja (, jotka myydään asunto+ golfosake periaatteella). Uutta asumistuotantoa voidaan sijoittaa vyöhykkeelle, joka lähtee Talin kentältä ulottuen Turun väylän uuden kannen päälle. Kansi yhdistää Munkkivuoren ja Munkkiniemen. Yleiskaavan Hetki suunnittelijana työpaja 6.3.2014 / LänsiHelsinki