KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2011-2015

KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2011-2015 Sisältää Kuopion kaupungin lähtötiedot vuoden 2011 talousarvion ja vuosien 2011-2014 toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten

Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 2010:2 ISSN 0785-0352 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2011-2015 Sisältää Kuopion kaupungin lähtötiedot vuoden 2011 talousarvion ja vuosien 2011-2014 toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten Kuopion kaupunki, Hallinto- ja kehittämiskeskus, Talous- ja strategiapalvelu ja Kaavoitusosaston yleiskaavatoimisto Kuopio 7.6.2010

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Kuopion lähtötiedoista... 4 0. Johdanto... 5 1. Väestökehitys... 6 1.1. Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu... 6 Vertailua muihin suuriin seutukuntiin... 8 1.2. Kuopio... 8 Kuopion väestönmuutokset alueittain... 9 2. Työttömyys ja työvoima...12 3. Elinkeinorakenne, työpaikat, aluetalous ja elinkeinoalueet...14 3.1. Elinkeinorakenne ja työpaikat...14 Kuopion työpaikkakehitys...15 Kuopion ja lähikuntien välinen pendelöinti...16 3.2. Aluetalouden kehitys...17 Bruttokansantuote...17 Yritysten liiketoiminta...19 3.3. Elinkeinorakentaminen 2000-luvulla...21 3.4. Elinkeinotoiminnan näkymät ja elinkeinoalueet...22 4. Asuminen, asuntotuotanto ja asunto-ohjelma vuosille 2011-2015...24 4.1. Asuntomarkkinatilanne...24 Vanhojen kerrostalohuoneistojen hintataso...24 Asuinkiinteistöjen ja tonttien hintataso...25 Vuokra-asumisen tilanne ja hintataso...26 4.2. Asuntotuotanto...27 4.3. Asuntotuotanto alueittain...29 4.4. Asumisen ohjelmointi ja asumisen eteneminen vuosina 2011-2015...29 Kerros- ja rivitalotalorakentaminen...30 Pientalorakentaminen...31 5. Kuntatalous...33 LIITTEET JA KARTAT LIITE 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain v. 1990, 1995, 2000, 2005, 2008-2010 (1.1.) LIITE 2. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin 1.1.2010 LIITE 3. Kuopion väestö vuosina 1990-2010 (1.1.) ja ennuste vuosille 2011-2020, 2025 ja 2030 (1.1.) LIITE 4. Kuopion väestö suunnittelualueittain 1.1.2010 ja ennuste alueittain vuoteen 2015 (1.1.) LIITE 5. Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina 2000-2009 LIITE 6. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina 2000-2009 LIITE 7. Kuopion ja lähikuntien pendelöinti vuosina 2000-2007 LIITE 8. Siilinjärven väestö koulunkäynti- ja suunnittelualueittain vuosina 2000, 2005-2009 (31.12.) ja ennuste vuoteen 2015 ja 2020 LIITE 9. Leppävirran, Karttulan ja Tuusniemen väestökehitys tilastoalueilla v. 2000-2009 (31.12.) LIITE 10. Suonenjoen ja Maaningan väestökehitys tilastoalueilla v. 2000-2009 (31.12.) LIITE 11. Karttulan, Leppävirran, Maaningan, Suonenjoen ja Tuusniemen väestö 31.12.2009 ja Tilastokeskuksen ennuste (2009) ikäryhmittäin vuosille 2010-2015 ja 2020 (31.12.) LIITE 12. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun asuntotuotanto vuosina 2005-2009, arvio v.2010 ja suunnitelma (ohjelmointi) vuosille 2011-2015 LIITE 13. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien tilinpäätöstietoja vuodelta 2009 KARTTA 1. Saaristokaupungin asuntorakentamisen eteneminen 2010-2015 KARTTA 2. YK 5-vuotiskausi 2009-2015 (kaudella käyttöönotettavat alueet)

4 Tiivistelmä Kuopion lähtötiedoista Kuopion seudun väestö, elinkeinot ja asuminen 2011-2015 raportti toimii Kuopion kaupungin talousarvion 2011 ja toiminta- ja taloussuunnitelman (2011-2013) lähtöpakettina ja laadinnassa käytettävänä valmisteluaineistona. Raportti kuvaa myös Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun toimintaympäristöä sisältäen kehitystietoja väestöstä ja elinkeinoista, väestöennusteet sekä alueen asuntotuotannon ohjelmoinnin vuoteen 2015 saakka. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (2007) edellyttää seutukuntia tekemään yhteistyötä ja suunnittelua maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa sekä palvelujen kehittämisessä ja Kuopion seutukunnan lisäksi tähän yhteistyöhön ovat osallistuneet Leppävirta, Suonenjoki ja Tuusniemi. Nämä kunnat ovat myös mukana tässä tarkastelussa Kuopion seutukunnan lisäksi. Kuopion strategiaa ja kasvutavoitteita ollaan parhaillaan tarkistamassa. Tässä raportissa väestönkasvu ym. kasvutavoitteet ovat vanhan strategian mukaisia ja ne tullaan tarkistamaan viimeistään keväällä 2011. Maankäyttö mahdollistaa jo nyt toteutunutta suuremman asuntotuotannon ja väestönkasvun. Kuopion tavoitteena on ollut ennusteen mukainen vähintään 400 asukkaan vuosikasvu ja maankäytön osalta on varauduttu kaksinkertaiseen kasvuun (tavoite-ennuste). Viime vuosina Kuopion väestönkasvu on yltänyt noin 650 asukkaaseen/vuosi (0,7 %) ja myös Kuopion seutukunnan (Kuopio, Karttula, Siilinjärvi ja Maaninka) osalta kasvu on voimistunut (n. 860 hlöä/vuonna 2009). Kuopiossa asui noin 92 630 asukasta vuoden 2010 alussa ja koko Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu (myös Leppävirta, Suonenjoki ja Tuusniemi) on noin 142 000 asukkaan alue, jonka väestönkasvu on 2000-luvulla ollut keskimäärin 0,3 prosenttia/vuosi. Kuopion väestöennusteet tullaan uusimaan vuoden 2011 aikana. Kuopion työpaikkakasvu on ollut vahvaa ja elinkeinot ovat kehittyneet hyvin 2000-luvulla. Työpaikkojen osalta Kuopion tavoitteena on ollut noin 1000 työpaikan lisäys nettona vuosittain ja vuosina 2000-2008 tämä tavoite lähes saavutettiin. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella työpaikkojen lisäys on ollut vahvinta Kuopiossa. Elinkeinorakentaminen on ollut vilkasta ja yritysten liiketoiminta on kehittynyt hyvin lukuun ottamatta aivan vuosikymmenen viimeisiä vuosia, jolloin maamme suhdannetilanne heikkeni. Kuopion seutukunta on selvinnyt taantumasta hieman koko maata keskimääräistä paremmin osin toimialarakenteensa ansiosta. Palveluvaltainen ja kotimaanmarkkinoille suuntautunut toimialarakenne ei syöksynyt suhdannevaihteluihin yhtä voimakkaasti kuin teollisuuspaikkakunta. Yritysten liiketoimintaa kuvaavat indikaattorit vuoden 2009 lopulta ennakoivat jo hieman parempaa kehitystä ja suhdannetilanteen paranemista. Vuoden 2009 alussa Kuopiossa oli noin 45 900 työpaikkaa ja koko toiminnallisen seudun osalta määrä on arviolta noin 61 000 työpaikkaa. Yhteensä 2000-luvulla Kuopion työpaikkamäärä lisääntyi noin 8 000 työpaikalla eli lähes 900 työpaikalla/vuosi. Kuopion asuntotuotantotavoitteena on ollut vähintään 600 uuden asunnon rakentaminen vuosittain. Viime vuosina tästä määrästä on jääty jonkin verran, koska kerrostalotuotannon määrä on vaihdellut paljon vuosittain. Nyt rakentamisen mahdollisuudet ovat hyvät ja kerrostalorakentamisen tonttitarjonta on monipuolinen ja laaja. Asunto-ohjelmoinnin mukaan lähivuosina on hyvä mahdollisuus 800 asunnon rakentamiseen/vuosi ja koko toiminnallisen kaupunkiseudun alueella noin 1100 asunnon tasolle. Kerrostalorakentaminen etenee Lehtoniemessä ja keskustassa (sataman alue ja Maljalahti), vilkastuu Pappilanmäellä ja vuonna 2012 alkaa rakentaminen myös Pihlajalaaksossa. Lehtoniemessä rakentaminen vilkastuu lähivuosina ja se on tällä hetkellä Kuopion laajin kerrostalotuotannon alue. Vilkkain pientalorakentaminen jatkuu lähivuosina Saaristokaupungin alueella. Nykyisen ohjelmoinnin mukaan vuonna 2011 rakennetaan omakotitaloja Rautaniemen eteläosiin, vuosina 2012-2014 Ala-Pirttiniemeen ja vuonna 2015 alkaa rakentaminen Hiltulanlahdessa. Vuonna 2011 Kuopion omakotitalotonttitarjonta on noin 150 tonttia, joista suurin osa sijoittuu Saaristokaupunkiin. Koko toiminnallisen seudun alueella rakennetaan noin 250-300 uutta omakotitaloa vuosittain ja näistä noin 200 sijoittuu Kuopioon. Pieni Neulamäki on Kuopion uusin, laajin ja merkittävin yritysalue lähivuosina. Erilaisia elinkeinohankkeita on suunnitteilla ja vireillä paljon ja suurimmat niistä ovat Alatori-hanke keskustassa, Kuopion tiedepuiston hankkeet sekä Matkuksen kauppakeskittymä. Lisäksi useita kaupallisia hankkeita on eri puolilla Kuopiota. Kuopion ja koko seudun kasvutavoitteet edellyttävät aktiivista elinkeinopolitiikkaa, määrätietoista maapolitiikkaa ja maanhankintaa sekä ripeää uusien alueiden kaavoittamista.

5 0. Johdanto Kuopion seudun väestö, elinkeinot ja asuminen -raportti käsittelee Kuopion kaupungin ja Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun toimintaympäristöä, väestöennusteita, asumista ja asumisen tavoitteita tulevien vuosien palvelujen ja toimintojen suunnittelua varten. Raportti sisältää erikseen Kuopion tiedot, koska se toimii myös lähtötietoraporttina Kuopion kaupungin vuoden 2011 talousarvion ja vuosien 2011-2014 talous- ja toimintasuunnitelman laadintaa varten. Raportin on laatinut suunnittelija Katri Hiltunen Kuopion kaupungin talous- ja strategiapalvelusta. Kuopion lähtötietoraportti laadittiin viime vuonna ensimmäisen kerran laajemman kaupunkiseudun näkökulmasta. Tarkasteltava alue on toiminnallinen kaupunkiseutu johon kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta (kts. seuraava kartta), Alue on yhtä työssäkäynti- ja asuntomarkkina-aluetta. Tietojen puutteiden vuoksi raportissa useat eri asiat on esitetty Kuopion seutukunnan (Kuopio, Siilinjärvi, Karttula ja Maaninka) näkökulmasta, jonka lisäksi Leppävirran, Suonenjoen ja Tuusniemen tietoja on pyritty esittämään aina kun mahdollista. Vuoden 2011 alusta alkaen Karttulan kunta tulee olemaan virallisesti osa Kuopion kaupunkia kuntaliitoksen myötä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus -hanke (Paras hanke) ja hanketta ohjaava puitelaki edellyttävät kaupunkiseuduilta asumisen ja maankäytön kehittämisen yhteistä tarkastelua ja yhteensovittamista. Tämä raportti vastaa Kuopion toiminnallisen seudun osalta tähän haasteeseen tarkastellen koko työssäkäyntialueen toimintaympäristöä ja asumista kokonaisuutena tulevan viisivuotiskauden ajalta. Kuopion kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä koordinoi seudun MAL-työryhmä. Työryhmä on linjannut, että toiminnallisen seudun alueella käynnistyy rakennemallityö vuoden 2010 aikana. Viereisessä kuvassa on esitetty raportissa tarkasteltavat alueet. Raportissa tietoja on käsitelty osin Kuopion seutukunnan näkökulmasta (tilastollinen alue) ja osin Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun näkökulmasta. Kuopion seutukunta = Kuopio, Karttula, Siilinjärvi ja Maaninka Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu = Kuopio, Karttula, Siilinjärvi, Maaninka, Suonenjoki, Leppävirta ja Tuusniemi Lisätietoja asioista antavat: Kuopion kaupunki: suunnittelija Katri Hiltunen, puh. 017-182 126 Karttulan kunta: tekninen johtaja Jukka Rissanen, puh. 017-495 400, 050-517 8427 Siilinjärven kunta: kaavoitusarkkitehti Otto Siippainen, puh. 017-401 402, tai 0447 401 402 Maaningan kunta: teknisen osaston päällikkö Juho Pelkonen, puh. 017-488 250 Leppävirran kunta: tekninen johtaja Virve Wright, puh. 017-5709 440 Tuusniemen kunta: tekninen johtaja Teuvo Nissinen, puh. 017-689 0458 Suonenjoen kaupunki: tekninen johtaja Mikko Alin, puh. 040 728 7827

6 1. Väestökehitys 1.1. Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun 1 alueella asui yhteensä noin 142 000 asukasta vuoden 2010 alussa. Tästä noin 121 000 asukasta asui Kuopion seutukunnan alueella (Kuopio, Karttula, Siilinjärvi ja Maaninka) ja noin 21 000 asukasta muissa kunnissa (Leppävirta, Suonenjoki ja Tuusniemi). Koko toiminnallisella kaupunkiseudulla asuu noin 57 prosenttia koko maakunnan väestöstä ja siihen kuuluva Kuopion seutukunta on maakunnan ainoa väestöltään kasvava seutukunta. Kuopion kaupungin väestönmäärä (n. 92 600 asukasta) kattaa noin 65 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestöstä. Vuonna 2010 Kuopio on maamme yhdeksänneksi suurin kaupunki ja Kuopion seutukunta maamme yhdeksänneksi suurin seutukunta. Kuopion seutukunnan väestönkasvu on vahvistunut viime vuosina. Viime vuosikymmenellä Kuopion seutukunta kasvoi noin 5 100 asukkaalla (n. 0,5 prosenttia/vuosi) ja koko toiminnallisen kaupunkiseudun alueella nettokasvu oli noin 3 800 asukasta. Absoluuttisesti suurin kasvu on tullut Kuopioon ja suhteessa suurinta se on ollut Siilinjärvellä. Viime vuosina vuosi 2009 on ollut ennätysvuosi, jolloin seutukunnan kasvu ylsi 860 henkilöön. Tästä Kuopion väestönkasvua oli noin 670 henkilöä. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestö kunnittain vuosina 1990, 2000, 2005 ja 2009 (31.12.) 1990 2000 2005 2009 Muutos 2000-2009 Muutos -% 2000-2009 Kuopio* 82 943 88 796 90 726 92 626 3 830 4,3 Karttula 3 429 3 476 3 523 3 509 33 0,9 Siilinjärvi 18 749 19 742 20 271 20 964 1 222 6,2 Maaninka 4 135 3 889 3 781 3 870-19 -0,5 Kuopion seutukunta 109 256 115 903 118 301 120 969 5 066 4,4 Leppävirta 11 670 11 085 10 967 10 633-452 -4,1 Suonenjoki 8 681 8 048 7 766 7 611-437 -5,4 Tuusniemi 3 580 3 204 2 998 2 864-340 -10,6 Edelliset kunnat yhteensä 23 931 22 337 21 731 21 108-1 229-5,5 Koko toiminnallinen kaupunkiseutu yht. 133 187 138 240 140 032 142 077 3 837 2,8 *) Kuopion luvuissa mukana Vehmersalmi myös takautuvasti vuosina 1990 ja 2000. Kuopion lisäksi ainoastaan Siilinjärvi on ollut väestönmäärältään selvästi kasvava 2000-luvulla. Karttulan ja Maaningan väestönmäärät ovat säilyneet jokseenkin ennallaan, koska niihin on rakennettu jonkin verran uusia asuntoja. Kehityksessä tyypillistä on, että väestönmäärä vähenee heti, mikäli kuntiin ei rakenneta uusia asuntoja. Vuodenvaiheessa 2009-2010 Siilinjärvellä oli 20 964 asukasta, Karttulassa 3 509 asukasta ja Maaningalla 3 870 asukasta. Siilinjärvi on ollut Kuopion kehyskunnista ainoa, jossa luonnollinen väestönkehitys on ollut selvästi positiivinen. Muissa pienemmissä lähikunnissa syntyneitä on ollut hyvin lähelle sama määrä kuin kuolleita ja luonnollinen väestönkehitys on vaihdellut vuosittain lievän positiivisen ja negatiivisen välillä. Vastaavasti muuttoliikkeessä on ollut vaihtelua vuosien välillä. Mitä kauemmaksi seudulla kärkikaupungista mennään, sitä vanhempi on kunnan väestön ikärakenne, asuntorakentaminen suhteessa vähäisempää ja väestönkehitys myös suhteessa heikompaa kuin lähialueilla. Kuopion alueittainen väestökehitys on esitetty luvussa 1.2. Väestöltään kasvavia alueita löytyy Kuopion alueiden lisäksi eniten Siilijärveltä, mutta myös pienemmistä kunnista. Suurimmat väestönmuutokset Kuopion kehyskunnista vuosina 2005-2009 on esitetty seuraavassa kuvassa. Siilinjärven väestö koulunkäyntialueittain vuosina 2000 ja 2005-2009 (31.12.) on esitetty liitteessä 8 ja vastaava Leppävirran, Karttulan ja Tuusniemen alueittainen väestökehitys liitteessä 9. Suonenjoen ja Maaningan alueittainen väestönkehitys vuonna 2000 ja vuosina 2005-2009 on esitetty liitteessä 10. 1 Tarkasteltava alue on toiminnallinen kaupunkiseutu, johon kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta.

7 Väestönmuutokset Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kunnissa yhteensä vuosina 2000-2009 Kuopio Siilinjärvi -40 Maaninka -161 Karttula -32-558 Leppävirta -181-377 -600 Suonenjoki -200-400 -396 Tuusniemi -91-305 3821 1294 2527 1399 116 1283 121 11 43 Väestönmuutos Muuttoliike (netto) Luonnollinen väestönkasvu Lähde: Tilastokeskus -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 Suurimmat väestönmuutokset ja väestönkasvu Kuopion kehyskunnissa vuosina 2005-2009 (31.12.) Siilinjärvi: Haaparinne ja Toivala uusi Siilinjävri: Siilinlahti Siilinjärvi: Hamula Siilinjärvi: Kunttarin alue Maaninka: Käärmelahti Leppävirta: keskustaajaman ymp. Siilinjärvi: Kehvo Karttula: Pihkainmäki-Syvänniemi Leppävirta: Paukarlahti-Oravikoski Suonenjoki: Herralantie-Rautal.tie Maaninka: Kirkonkylä-Halola 182 141 120 97 96 86 84 71 62 229 419 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 Lähde: Tilastokeskus ja Siilinjärven kuntarekisterit

8 Vertailua muihin suuriin seutukuntiin Kuopion seutukuntaa voidaan verrata muihin suuriin seutukuntiin Tilastokeskuksen tiedoin. Viime vuosina suurten seutukuntien väestönkasvu on jatkunut vahvana ja muutamat kaikista suurimmat seutukunnat ovat kasvaneet erittäin nopeasti, kun taas syrjäisemmät maaseutukunnat ja pienemmät kaupungit ovat menettäneet väestöään vuosittain. Pääkaupunkiseudulla, Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seutukunnissa väestönkasvu on ollut suhteessa selvästi muita suurempaa. 2000-luvulla Helsingin seutukunta sai väestönkasvua osakseen yhden suuren kaupungin verran, yli 100 000 asukasta. Vuosina 2008-2009 Kuopion seutukunnan väestönkasvu nopeutui ja ylsi suhteessa (0,7%) lähelle samaa kuin mm. Turussa. Väestönkasvu nopeutui aiemmista vuosista lisääntyneen muuttovoiton ansiosta. Useiden seutukuntien väestönkasvuun ja asemaan vaikutti vuoden 2010 alusta voimaantullut seutukuntajaon muutos (Tilastokeskus). Seutukunnan laajennuttua ympäröivistä kunnista joidenkin seutukuntien väestönkasvu jäi suhteessa pienemmäksi kuin edellisvuosina. Seutukuntajako muuttui mm. Tampereen, Lahden ja Joensuun seutukunnassa. Mm. Lahden kasvu jäi nyt selvästi Kuopion seutukunnan kasvua suhteessa pienemmäksi. Väestönmäärältään voimakkaasti kasvaneissa seutukunnissa väestönkasvua on tullut sekä luonnollisesta väestönkasvusta että muuttovoitosta. Oulun seutukunnassa kasvu on painottunut viime vuosina enemmän luonnolliseen väestönkasvuun, kun taas muissa muuttovoiton osuus on ollut koko ajan suurempi. Lappeenrannan, Porin, Kotka-Haminan sekä Lahden seutukunnissa luonnollinen väestönkasvu oli negatiivinen eli kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän vuonna 2009. Väestönmuutokset vertailuseutukunnissa vuonna 2009 Tampereen Oulun Jyväskylän Turun Vaasan Kuopion Luonnollinen väestönmuutos Muuttoliike (netto) yht. Lahden Joensuun Kotkan-H:n Porin Lrannan Helsingin sk kasvu yht. 15 472 hlöä (7 306 / 8 166) -500 500 1500 2500 3500 4500 Lähde: Tilastokeskus 1.2. Kuopio Kuopiossa asui virallisesti 92 626 henkilöä vuoden 2010 alussa. Parina viime vuonna Kuopion väestönkasvu on nopeutunut ollen vuonna 2008 noin 640 henkilöä ja vuonna 2009 noin 670 henkilöä. Suhteellinen kasvu on ollut noin 0,7 prosenttia. Suurempi väestönkasvu on johtunut kasvaneesta muuttovoitosta ja luonnollinen väestönkasvu on säilynyt jokseenkin ennallaan noin 200-250 henkilössä. Kokonaisuutena muuttajien määrät ovat vähentyneet ja muuttovoittoa on kerryttänyt lähtömuuttajien määrän vähentymisestä. Kuopio on saanut muuttovoittoa aiempaa enemmän ulkomailta tulleiden osalta: Vuonna 2009 Kuopion saama kuntien välinen muuttovoitto oli nettona noin 250 henkilöä ja ulkomailta tulleiden osalta noin 150 henkilöä.

9 Vilkkainta muuttoliike on Kuopion ja Siilinjärven sekä Kuopion ja Helsingin välillä. Näiden kuntien suhteen Kuopion muuttoliike on ollut negatiivinen jo hyvin pitkään. Vuonna 2009 Kuopion muuttoliike oli tappiollinen Helsingille -178 henkilöä ja Siilinjärvelle -136 henkilöä. Lisäksi Kuopio menetti väestöä mm. Tampereelle (- 139 hlöä / nettomuutto), Lahteen (-36), Turkuun (-35) ja Jyväskylään (-33) päin. Kuopio taas saa pientä muuttovoittoa Oulusta, Joensuusta ja Lappeenrannasta kuten myös Iisalmesta, Varkaudesta ja Kajaanista. Kaikissa suurissa kaupungeissa kehityskulku on hyvin samantapainen: nuoret lapsiperheet muuttavat kärkikaupungista (nettona) enemmän ympäröiviin kuntiin ja kärkikaupunki saa osakseen muuttovoittoa nuorista. Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina 2000-2009 on esitetty liitteessä 5. Ed. yhteensä Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina 2005-2009 yhteensä Tuusniemi Maaninka Kuopion nettomuutto Lähtömuutto Kuopiosta Tulomuutto Kuopioon Suonenjoki Karttula Leppävirta Siilinjärvi Kuopion muuttoliike on ollut yhteensä 835 hlöä negatiivinen nettona lähikuntiin päin. Lähde: Kuntarekisterit -2000-1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Kuopion muuttajissa suurimmat ryhmät ovat työlliset ja opiskelijat. Viime vuosina työhön tulevien tulomuuttajien määrä on lisääntynyt lähes vuosittain ja Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 työllisiä tulomuuttajia oli runsaat 2 600 henkilöä. Opiskelijoiden määrä tulomuuttajissa on säilynyt noin 1 500-1 600 henkilössä/vuosi. Ikärakenteeltaan Kuopion muuttovoitto painottuu hyvin nuoriin: vuonna 2009 Kuopio sai muuttovoittoa 13-24- vuotiaista sekä pienesti ikääntyvien ikäryhmistä (65 vuotta täyttäneet). Työllisistä Kuopion tulomuuttajista reilu kolmannes on ollut korkea-asteen tutkinnon ja reilu puolet keskiasteen tutkinnon suorittaneita. Nettona Kuopio menettää korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja saa muuttovoittoa keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Opiskelemaan tulevat nuoret nostavat täällä koulutustasoaan, minkä jälkeen osa tästä joukosta muuttaa valmistumisen jälkeen muualle töihin. Kuopion väestönmuutokset alueittain Kuopiossa väestönmäärä on lisääntynyt eniten Saaristokaupungin alueilla Savolanniemessä (Pirtti) ja Rautaniemessä. Lisäksi keskustassa väestönmäärä on lisääntynyt keskustassa satamaan valmistuneiden uusien kerrostalojen myötä. Nopeinta väestönmäärän väheneminen on ollut viime vuosina Litmasella (Petonen). Kuopion suurimmat väestönmuutokset alueittain on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuopion väestö suunnittelualueittain vuosina 1990, 1995, 2000, 2005, 2008-2010 (1.1.) on esitetty liitteessä 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin 1.1.2010 on esitetty liitteessä 2.

10 Kuopion suurimmat väestönmuutokset alueittain vuonna 2005-2010 Rautaniemi Pirtti Keskusta Etelä-Kuopion maaseutu Niirala Puijonlaakso-Taivaanp. Haminalahti Lehtoniemi Riistaveden alueet Julkula Saarijärvi-Rahusenkangas Särkiniemi-Särkilahti Puijo (Inkilänmäki) Itkon.-Männistö-Linnanp. Jynkkä Neulamäki Litmanen-862-129 -145-196 -217-221 -264-307 315 239 213 134 122 71 826 755 1804 Lähde: Kuntarekisterit, Etelä-Kuopion maaseutu=pellesmäki, Puutossami ja Kurkimäki -1000-500 0 500 1000 1500 2000 1.3. Väestöennusteet Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun 2 väestöennuste on muodostettu Kuopion kaupungin omasta ennusteesta ja muiden kuntien kohdalla Tilastokeskuksen väestöennusteesta (2009). Kuopion kaupungin ikärakenne-ennuste on valmistunut vuonna 2007 ja suunnittelualueittaiset ennusteet ovat valmistuneet vuonna 2008. Viime vuosina Kuopion väestönkasvu on ollut ennustettua voimakkaampaa ja ns. perusennuste (n. 400 hlön kasvu/vuosi) on ylittynyt. Väestönkasvu on toteutunut lähelle tavoite-ennustetta (n. 600-700 hlön kasvu/vuosi), joka on Kuopion strateginen maksimiennuste mm. maankäytön suunnitteluun. Kuopion väestöennusteet tullaan uusimaan vuoden 2011 aikana jo osin siitä syystä, että Karttulan kuntaliitos toteutuu vuoden 2011 alusta alkaen. Kuopion perusennuste ikäryhmittäin vuosille 2011-2030 on esitetty liitteenä 3. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestönmäärä oli runsaat 142 000 henkilöä vuoden 2010 alussa. Ennusteen mukaan tulevina vuosina alueen väestönkasvu jatkuu, vaikkakin hitaampana kuin viime vuosina. Ennusteiden mukaan alueen väestönmäärä lisääntyy noin 6 700 henkilöä nykyisestä ja väestönkasvu keskittyy Kuopion seutukuntaan, kun taas Leppävirralla, Suonenjoella sekä Tuusniemellä väkiluku hitaasti vähenee. Suhteessa nopeinta väestön väheneminen on Tuusniemellä, jossa väestön ikärakenne on vanhin. Koko alueella suhteessa voimakkainta väestönkasvu tulee olemaan Karttulassa ja Siilinjärvellä. Tilastokeskuksen ennuste on Karttulan kohdalla hyvin optimistinen verrattuna koko 2000-luvun kehitykseen, jolloin kunnan väkiluku lisääntyi nettona noin 30 henkilöä. Siilinjärven kohdalla ennuste sen sijaan jatkaa 2000-luvulla toteutunutta kehitystä hyvin samanlaisena aina vuoteen 2030 saakka ennakoiden noin 100 asukkaan keskimääräistä kasvua vuosittain. Siilinjärven väestöennuste koulunkäyntialueittain vuoteen 2020 on esitetty liitteessä 8. ja muiden kuntien väestöennusteet on esitetty liitteessä 11. 2 Kuopion toiminnalliseen kaupunkiseutuun kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta.

11 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestönmäärä kunnittain 31.12.2009 ja ennuste vuosille 2010, 2015, 2020, 2025 ja 2030 Toteutunut Väestöennusteet Muutos Muutos-% 2009 2015 2020 2025 2030 2009-2030 2009-2030 Kuopio 92 626 94 530 96 070 97 270 98 000 5 374 5,8 Siilinjärvi 20 964 21 709 22 238 22 619 22 781 1 817 8,7 Karttula 3 509 3 721 3 817 3 877 3 904 395 11,3 Maaninka 3 870 3 941 4 005 4 036 4 040 170 4,4 Kuopion seutukunta yhteensä 120 969 123 901 126 130 127 802 128 725 7 756 6,4 Leppävirta 10 633 10 545 10 454 10 380 10 272-361 -3,4 Suonenjoki 7 611 7 394 7 306 7 235 7 168-443 -5,8 Tuusniemi 2 864 2 741 2 688 2 650 2 619-245 -8,6 Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu yhteensä 142 077 144 581 146 578 148 067 148 784 6 707 4,7 Lähde: Kuopion oma väestöennuste vuoteen 2030 ja muiden kuntien kohdalla: Tilastokeskus (2009) Kuopio ja Siilinjärvi ovat laatineet oman alueittaisen ennusteen tuleville vuosille. Muiden kuntien osalta alueennusteita ei ole ja kehityksen on odotettu jatkuvan myönteisenä jo 2000-luvulla väestöltään kasvaneilla alueilla. Kehityksen suunta voi toki muuttua jonkin verran viime vuosista eli taantua tai vilkastua asuntomarkkinoiden mukaan. Tässä raportissa alueellisen väestökehityksen on arvioitu kuitenkin jatkuvan viime vuosien tapaan. Kuopiossa väestönkasvu painottuu lähivuosina Saaristokaupungin uusille asuntoalueille, keskeisen kaupunkialueen täydennysrakentamisalueille sekä Etelä-Kuopion ja Karttulan maaseutualueille. Suhteessa voimakkainta kasvu tulee olemaan Saaristokaupungissa Rautaniemen, Lehtoniemen ja Pirttiniemen alueilla. Muita väestöltään kasvavia alueita ovat: Maljalahti keskustassa, Pappilanmäki Linnanpellolla sekä Pihlajalaakso Inkilänmäen alueen vieressä. Kuopion väestöennuste suunnittelualueittain vuoteen 2015 on esitetty liitteessä 4. Siilinjärvellä kunta on jaettu ns. koulunkäynti- ja suunnittelualueisiin, joiden väestönkehitystä on seurattu ja joille on laadittu myös väestöennusteet vuoteen 2020 saakka (liite 8.). Siilinjärvellä voimakkain väestönkasvu keskittyy kunnan eteläosiin: Haaparinteen ja Toivalan uusille alueille sekä Kunttarin täydennysrakentamisalueelle. Näiden lisäksi lähivuosina Kasurilan ja Hamulan odotetaan kasvavan edelleen. Maaningalla väestönkasvu keskittyy Käärmelahteen ja kirkonkylän sekä Halolan alueelle. Karttulan alueista pientä väestönkasvua on odotettavissa viime vuosien tapaan Pihkainmäen ja Syvänniemen alueille, kuten myös useille Kuopion maaseutualueille (Kurkimäki, Pellesmäki, Puutossalmi ja Haminalahti). Leppävirralla väestönkasvu jatkuu kunnan pohjoisosissa Paukarlahden ja Oravikosken alueilla sekä kuntataajaman ympäristössä. Suonenjoella väestöltään myös lähivuosina pienesti kasvavia alueita ovat: Herralantien-Rautalammintien alue sekä Kopola-Hovinpelto. Tuusniemellä ei ole selkeitä kasvualueita ja alueittaiset väestönmuutokset ovat hyvin pieniä.

12 2. Työttömyys ja työvoima Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun 3 alueella työttömyystilanne vaihtelee melko paljon kunnittain. Eniten työttömiä suhteessa työvoimaan on Tuusniemellä (15,9%) ja vähiten Siilinjärvellä (8,7%). Kaikissa kunnissa työttömyyskehitys on ollut hyvin samansuuntaista. Vuoden 2008 loppukuukausille saakka työttömien määrä väheni ja sen jälkeen työttömien määrä on lisääntynyt. Vuoden 2010 maaliskuussa koko työssäkäyntialueella oli 7 657 työtöntä henkilöä, joista 69 prosenttia Kuopiossa. Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 11,4, kun vastaava prosentti koko maassa keskimäärin oli 10,4. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella työttömyysaste pysyi samana kuin edellisvuoden maaliskuussa ja samoin työttömien määrä ei juuri enää noussut edellisvuoteen verrattuna (+79 henkilöä). Pahin työttömyyden nousu lienee ohitettu alkuvuoden 2010 aikana. Työttömyysasteet kunnissa maaliskuussa 2010 Alue yhteensä 11,4 Tuusniemi 15,9 Leppävirta 13,6 Kuopio Maaninka 11,7 11,2 Suonenjoki 10,9 Karttula 9,8 Siilinjärvi 8,7 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Lähde: Työ- ja elink einoministeriö % Kuopiossa työttömiä oli yhteensä noin 4 700 henkilöä maaliskuussa 2010. Määrä on noin 100 työtöntä edellisvuotta enemmän. Kuopion työttömyysprosentti, 11,7 prosenttia, säilyi lähellä edellisvuoden tasoa, koska työvoiman määrä kasvoi. Vuonna 2009 työttömyyden nousu on kohdistunut Kuopiossa eniten nuoriin aikuisiin ja miehiin. Maaliskuussa 2010 Kuopiossa oli yhteensä 780 alle 25-vuotiasta työtöntä (15%) ja noin 63 prosenttia työttömistä oli miehiä. Yli vuoden työttömänä olleita oli noin 1 040 (20%) ja 50 vuotta täyttäneitä työttömiä oli noin 1 630 (31%). Alkuvuodesta 2010 avoimien työpaikkojen määrä on ollut viime vuotta pienempi kuukausittain. Työttömyyskehitys on ollut hyvin samansuuntainen kaikissa suurissa kaupungeissa viime vuosina. Vuoden 2008 loppupuolella työttömien määrä alkoi lisääntyä ja keväällä 2010 näyttäisi siltä, että ainakin Kuopiossa pahin työttömyyden kasvu lienee ohitettu ja työttömien määrän kasvu on hidastunut. Maaliskuussa 2010 työttömien määrän nousu on ollut Kuopiossa erittäin pieni ja suhteellinen muutos lähes kaikkien suurten kaupunkien vertailussa pienimpiä. Turussa työttömiä on ollut yli neljänneksen edellisvuotta enemmän ja useimmissa suurissa kaupungeissa edelleen noin 10-20 prosenttia enemmän. Joensuu on ollut suurista kaupungeista ainoa, jossa työttömien määrä on vähentynyt vuoden 2009 maaliskuuhun nähden. 3 Kuopion toiminnalliseen kaupunkiseutuun kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta.

13 Kuopion ja kehyskuntien 1) väestö ja työvoimatietoja vuosilta 2005-2008 (31.12.) Tilanne 31.12. 2005 2006 2007 2008 Muutos 2005-2008 Muutos -% Kuopio / Väestö 90 726 90 960 91 320 91 959 1233 1,4 Kehyskunnat / Väestö 49 306 49 656 49 649 49 393 87 0,2 Kuopio / Työikäiset (15-64v.) 62 455 62 493 63 004 63 401 946 1,5 Kehyskunnat / Työikäiset (15-64v.) 31 495 31 495 31 632 31 348-147 -0,5 Kuopio / Työvoima 43 224 43 466 44 074 44 902 1678 3,9 Kehyskunnat / Työvoima 21 928 22 073 22 292 22 440 512 2,3 Kuopio / Työvoiman ulkopuolella 47 502 47 494 47 246 47 057-445 -0,9 Kehyskunnat / Työvoiman ulkop. 27 378 27 583 27 357 26 953-425 -1,6 Työvoimasta: Kuopio / Työlliset 37 693 38 596 39 523 39 938 2245 6,0 Kehyskunnat / Työlliset 19 285 19 786 20 302 20 213 928 4,8 Kuopio / Työttömät 5 531 4 870 4 551 4 964-567 -10,3 Kehyskunnat / Työttömät 2 643 2 287 1 990 2 227-416 -15,7 Työvoiman ulkopuolella olevat: Kuopio / Lapset, 0-14v. 14 886 14 604 14 363 14 375-511 -3,4 Kehyskunnat / Lapset, 0-14v. 9 146 9 165 9 006 8 887-259 -2,8 Kuopio / Opiskelijat 9 677 9 625 9 494 9 102-575 -5,9 Kehyskunnat / Opiskelijat 3 740 3 729 3 661 3 440-300 -8,0 Kuopio / Eläkeläiset 19 887 20 140 20 376 20 705 818 4,1 Kehyskunnat / Eläkeläiset 12 939 13 110 13 142 13 302 363 2,8 Kuopio / Huoltosuhde 1,3 1,2 1,2 1,2 Kehyskunnat / Huoltosuhde 1,4 1,4 1,3 1,3 Lähde: Tilastokeskus 1) Kehyskunnat: Siilinjärv i, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Leppävirta, Tuusniemi Työttömien määrän muutos (-%) vertailuseutukunnissa vuosina 2009-2010 (maaliskuu) Turku Lahti Tampere Helsinki Vaasa Jyväskylä Pori Kotka-Hamina Lappeenranta Oulu Kuopio Joensuu -0,5 1,5 7,0 5,9 5,2 4,9 10,2 17,6 19,2 20,4 26,9 29,4-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö %

14 3. Elinkeinorakenne, työpaikat, aluetalous ja elinkeinoalueet 3.1. Elinkeinorakenne ja työpaikat Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun 4 elinkeinorakenne on monipuolinen ja palveluihin suuntautunut. Elinkeinorakenteen ansiosta talouden suhdannevaihtelut ovat alueella lievempiä kuin voimakkaasti teollisuuteen painottuvan elinkeinorakenteen omaavilla alueilla. Vahvan talouskasvun vuosina palveluvaltaisella alueella aluetalouden ja yritysten liiketoiminnan kasvu on pienempää, mutta sen sijaan taantumassa kehitys ei näyttäydy yhtä heikkona. Liikevaihdolla mitattuna kauppa on toimialoista vahvin ala Kuopion seutukunnassa, kun taas työpaikkojen määrällä mitattuna julkiset palvelut sijoittuvat kärkeen. Vuoden 2007 lopulla kaikista työpaikoista 74 prosenttia oli palvelualoilla ja 40 prosenttia julkisella sektorilla. Teollisuuden osuus oli 11,5 prosenttia. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella oli yhteensä noin 59 200 työpaikkaa vuoden 2007 lopussa. Alueen työpaikkojen määrä on noin 60 prosenttia Pohjois-Savon työpaikoista. Vuodesta 2001 vuoteen 2007 työpaikkojen määrä on lisääntynyt 5 400 työpaikalla (yht.10 %). Työpaikkakasvu on kohdistunut eniten Kuopioon (n. 4 700 työpaikkaa) ja myös suhteellinen kasvu on ollut Kuopiossa selvästi suurin (12 %). Kaiken kaikkiaan 75 prosenttia toiminnallisen kaupunkiseudun työpaikoista sijoittuu Kuopioon. 2000-luvulla seudun alueella kaikissa muissa kunnissa paitsi Tuusniemellä työpaikat ovat lisääntyneet. Kuopion jälkeen seuraavaksi eniten suhteellista työpaikkalisäystä on tullut Suonenjoelle ja Siilinjärvelle (kts. seuraava taulukko). Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun työpaikat vuosina 2001 ja 2007 (31.12.) 2001 2007 Muutos 2001-2007 Muutos - % Osuus -% Kuopion seutukunta 47 137 52 318 5 181 11,0 88,4 - Kuopio 39 365 44 084 4 719 12,0 74,5 - Siilinjärvi 5 998 6 412 414 6,9 10,8 - Maaninka 971 1 003 32 3,3 1,7 - Karttula 803 819 16 2,0 1,4 Muut kunnat yhteensä 6 639 6 862 223 3,4 11,6 - Suonenjoki 2 553 2 737 184 7,2 4,6 - Leppävirta 3 230 3 324 94 2,9 5,6 - Tuusniemi 856 801-55 -6,4 1,4 Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu yht. 53 776 59 180 5 404 10,0 Lähde: Tilastokeskus Ajanjaksolla 2001-2007 elinkeinorakenne on edelleen palveluvaltaistunut. Koko maan laajuisesti ja myös Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet ja palvelutyöpaikat ovat lisääntyneet 5. Rakentamisen ja liiketoiminnan (rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta) työpaikat ovat lisääntyneet suhteessa eniten. Kunnittain kehitys on ollut hyvin samansuuntaista, ainoastaan Siilinjärvellä teollisuuden ja alkutuotannon työpaikat ovat hieman lisääntyneet. Vuonna 2007 noin 60 prosenttia teollisuuden työpaikoista sijoittui Kuopioon ja rakentamisessa kärkikaupungin osuus oli 71 prosenttia. 4 Tarkasteltava alue on toiminnallinen kaupunkiseutu, johon kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta. 5 Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet osin rakennemuutoksen seurauksena, kun teollisuuden teknologiaintensiivisyys on lisääntynyt ja tuotantoa on sekä ulkoistettu että siirretty tuotantokustannustehokkaampiin maihin. Toimintojen ulkoistaminen ja alihankinta on tilastollisesti siirtänyt osan työpaikoista muille toimialoille.

15 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun työpaikat vuonna 2007 (31.12.) Kuopio Kuopion seutukunta Muut kunnat yhteensä Kuopion toiminnallinen (S.joki, Leppäv., Tuusn.) kaupunkiseutu yht. Kuopion osuus -% työpaikoista A-B Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 769 1 621 852 2 473 31 C Kaivostoiminta ja louhinta 24 184 17 201 12 D Teollisuus 4 087 5 249 1 558 6 807 60 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 450 472 14 486 93 F Rakentaminen 3 284 4 093 518 4 611 71 G-H Kauppa, maj.- ja ravitsemistoiminta 6 576 7 573 755 8 328 79 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 2 848 3 298 337 3 635 78 J-K Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta 7 589 8 228 508 8 736 87 L-Q Yhteiskunnalliset palvelut 18 123 21 144 2 170 23 314 78 X Toimiala tuntematon 334 456 133 589 57 Toimialat yhteensä 44 084 52 318 6 862 59 180 74 Lähde: Tilastokeskus / Altika Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun elinkeinorakenne vuonna 2007 (31.12.) Yhteensä 59 180 työpaikkaa, n. 60% koko maakunnan työpaikoista Yksityiset palvelut 36 % Alkutuotanto 5 % Teollisuus 12 % Rakentaminen 8 % Lähde: Tilastokeskus Mukana: Kuopion seutukunta, Leppävirta, Suonejoki, Tuusniemi Julkiset palvelut 39 % Kuopion työpaikkakehitys Kuopion kaupungin tavoitteena on ollut noin 1000 työpaikan nettolisäys vuosittain ja nyt tarkistettavassa strategiassa tavoitteita tullaan nostamaan edelleen suuremmaksi. 2000-luvulla työpaikkatavoitteet on lähes saavutettu ja työpaikkojen määrä ylsi lähelle 46 000 työpaikkaa (Kuopion kaupungin oma toimipaikkarekisteri) vuoden 2009 alussa. Tällöin Kuopiossa oli noin 5 200 toimipaikkaa ja noin 4 200 yritystä. Vuonna 2007 työpaikkakasvu oli nettona 1 200 työpaikkaa ja vuonna 2008 suhdannetilanteen heikennyttyä vastaavasti 460 työpaikkaa. Viime vuosina eniten työpaikkamäärä on lisääntynyt Kuopion Savilahdessa ja eteläisen moottoritien ympäristössä: Savilahti-Volttikatu-Särkiniemi-Levänen-Kolmisoppi -akselilla. Kuopiossa työpaikkarakentaminen on sijoittunut keskeisten liikenneväylien tuntumaan ja suurten liittymien väli- ja lähialueille. Kuopion tiedepuisto, Etelä-Kuopion yrityspuisto ja alueiden kauppakeskittymät ovat kasvaneet ja kehittyneet. Vanhat keskustan läheiset teollisuus- ja yritysalueet ovat muuntuneet ja uudistuneet hitaasti monipuolisiksi työpaikka-alueiksi tai modernin kaupunkiasumisen käyttöön. Kuopion seutukunnan (Kuopio, Karttula, Siilinjärvi ja Maaninka) työpaikkalisäystä voi verrata Tilastokeskuksen tiedoin (tuorein 2007) muihin suuriin seutukuntiin. 2000-luvulla Kuopion seutukunnan työpaikkalisäys on ollut seutukuntien kärkiluokkaa ja suhteellisella työpaikkalisäyksellä Kuopion seutukunta sijoittuu Tampereen, Jyväskylän, Oulun seutukuntien jälkeen seuraavaksi.

16 Työpaikkamuutos Kuopiossa vuosina 2000-2008 1 400 1 200 1 000 1 057 1 022 936 883 939 1 213 800 643 701 600 463 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Kuopion Toimipaikkarekisteri Työpaikkojen suhteellinen lisäys (% ) Kuopion vertailuseutukunnissa 2001-2007 Tampereen sk 14,9 Jyväskylän sk 12,3 Oulun sk 11,5 Kuopion sk 11,0 Vaasan sk 9,7 Joensuun sk 8,6 Turun sk 7,2 Helsingin sk 6,0 Lappeenrannan sk 5,0 Kotkan-Haminan sk 4,1 Lahden sk 4,0 Porin sk 2,4 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 % Lähde: Tilastokeskus, sk-jako 2009 Kuopion ja lähikuntien välinen pendelöinti Työpaikkakasvun ohessa työssäkäyntiliikenne eli pendelöinti on lisääntynyt lähes vuosittain Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella. Kuopion alueella pendelöidään eniten Kuopion ja Siilinjärven välillä. Vuonna 2007 (tuorein Tilastokeskuksen tieto) Siilinjärven asukkaista noin 4 200 kävi töissä Kuopiossa ja vastaavasti vajaat 1 500 kuopiolaista työskenteli Siilinjärven kunnan alueella. Toiseksi suurinta pendelöinti on Kuopion ja Karttulan välillä. Vuonna 2007 Kuopiossa kävi muista kunnista 10 300 henkilöä ja kuopiolaisis-

17 ta muualla 5 750 henkilöä. Kuopion nettopendelöinti oli 4 560 henkilöä positiivinen ja työpaikkojen omavaraisuusaste 112 prosenttia. Vastaavasti kaikkien Kuopion kehyskuntien nettopendelöinti on negatiivinen ja vuonna 2007 Siilinjärven työpaikkaomavaraisuus oli 69 prosenttia, Karttulan 57 prosenttia, Maaningan 67 prosenttia, Suonenjoen 96 prosenttia, Leppävirran 79 prosenttia ja Tuusniemen 78 prosenttia. Kuopion ja lähikuntien välinen pendelöinti vuosina 2000-2007 on esitetty liitteessä 7. Maaninka 56 KUOPION TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE V. 2007 Kuopiossa kävi töissä yhteensä n. 10 300 henkilöä muista kunnista ja kuopiolaisista n. 5 750 kävi töissä Kuopion ulkopuolella (nettopendelöinti n. +4 550 henkilöä) 365 645 Nilsiä 106 Siilinjärvi 1471 Juankoski 123 301 4195 217 Karttula 118 339 KUOPIO 175 Tuusniemi 54 534 Lähde: Tilastokeskus 166 Suonenjoki 187 Leppävirta 3.2. Aluetalouden kehitys Tilastokeskus esittää aluetalouden tietoja maakunta- ja seutukuntakohtaisena, jonka lisäksi Kuopion seutukunnan yritysten liiketoiminnasta on räätälöityä tietoa erikseen. Koko Kuopion toiminnallista kaupunkiseutua 6 ei voida siten tarkastella näiden tietojen avulla. Aluetilinpidon ja bruttokansantuotteen tiedot ilmestyvät kahden vuoden viiveellä ja viimeisin tieto on vuodelta 2007. Kuopion seutukunnan yritystoiminnan (liikevaihto, vienti ja palkkasumma) tiedot ovat vuodelta 2009. Bruttokansantuote Kuopion seutukunnan bruttokansantuote 7 kasvoi tasaisesti ja hieman koko maan keskimääräistä nopeammin vuosina 2000-2007*. Koko ajanjaksolla bruttokansantuotteen reaalikasvu oli noin 43 prosenttia eli keskimäärin 6 prosenttia/vuosi. Koko maan keskimääräinen reaalikasvu oli vastaavasti 36 prosenttia ja Itä-Suomen 34 prosenttia. Kuopion seutukunnan kasvu oli myös Pohjois-Savon maakunnassa nopeinta, mutta lähes vastaavaan ylsivät Sisä-Savon ja Ylä-Savon seutukunnat. Vuonna 2007 Kuopion seutukunnan bruttokansantuote oli yhteensä 3,6 miljardia euroa eli 30 470 euroa asukasta kohden. 6 Toiminnalliseen kaupunkiseutuun kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta. 7 Bruttokansantuote kuvaa toimialojen yhteenlaskettua arvonlisäystä eli lopputuotteiden summaa rahassa. Viimeisin Tilastokeskuksen tieto bruttokansantuotteesta on vuodelta 2007 (* = ennakko) ja vuoden 2008 ennakkotiedot julkistetaan kesällä 2010.

18 Kuopion seutukunnan, Pohjois-Savon, Itä-Suomen ja koko maan bruttokansantuotteen kasvu vuosina 2000-2007* (2000=100) 150,0 140,0 130,0 KUOPION SEUTUKUNTA KOKO MAA POHJOIS-SAVO ITÄ-SUOMI 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007* Lähde: Tilastokeskus, 2007* = ennakkotieto Kuopion seutukunnassa bruttokansantuotteen arvo on 54 prosenttia koko maakunnan arvosta ja vastaa hyvin lähelle työpaikkojen suhteellista osuutta (52%). Bruttokansantuotteen arvolla asukasta kohden mitattuna Kuopion seutukunta on Itä-Suomen vaurain alue. Seuraavaksi eniten bruttokansantuotetta asukasta kohden on kertynyt Varkauden (28 007 /as.) ja Mikkelin (27 624 /as.) seutukunnissa. Suhteuttamalla bruttokansantuote alueen työllisten määrään voidaan tarkastella työn tuottavuutta alueella. Vuonna 2007 kaikissa Itä-Suomen seutukunnissa työn tuottavuus jäi alle koko maan keskimääräisen ja Kuopion seutukunnassa tuottavuus oli korkein (95% koko maan keskimääräisestä). Kuopion seutukunnassa työn tuottavuus laski ajanjaksolla 2000-2007* jokaista työllistä kohden ja vuonna 2000 oltiin lähempänä (98%) koko maan keskimääräistä kuin vuonna 2007. Vertailuseutukunnista Helsingin, Oulun, Tampereen, Lappeenrannan ja Vaasan seutukunnissa työn tuottavuus oli suurempi kuin maassa keskimäärin vuonna 2007*. Helsingin seutukunnassa bruttokansantuote jokaista työllistä kohden oli (116,5%) selvästi muita seutuja korkeampi ja maamme korkein työn tuottavuus oli Salon seutukunnassa (131,4%).

19 Kuopion seutukunnan, Pohjois-Savon, Itä-Suomen alueen ja koko maan bruttokansantuote vuosina 2000-2007* KUOPION SEUTUKUNTA 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007* (käyvin hinnoin) Bruttokansantuote (milj. ) 2 546 2 727 2 802 2 951 3 102 3 274 3 367 3 633 Bkt (asukasta kohden) 21 988 23 461 23 993 25 154 26 318 27 706 28 382 30 470 POHJOIS-SAVO (käyvin hinnoin) Bruttokansantuote (milj. ) 4 970 5 281 5 357 5 528 5 621 5 956 6 221 6 739 Bkt (asukasta kohden) 19 521 20 847 21 225 21 965 22 373 23 769 24 906 27 044 ITÄ-SUOMI (käyvin hinnoin) Bruttokansantuote (milj. ) 12 796 13 469 13 723 14 165 14 614 15 083 15 912 17 157 Bkt (asukasta kohden) 18 720 19 844 20 347 21 115 21 870 22 660 24 018 26 032 KOKO MAA (käyvin hinnoin) Bruttokansantuote (milj. ) 132 198 139 789 143 808 145 795 152 151 157 070 167 009 179 659 Bkt (asukasta kohden) 25 540 26 945 27 652 27 968 29 102 29 940 31 713 33 970 Lähde: Tilastokeskus (* = ennakkotieto) BKT asukasta kohti Kuopion vertailuseutukunnissa vuonna 2007* Helsingin sk Vaasan sk Tampereen sk Oulun sk Lappeenrannan sk Turun sk Kuopion sk Kotka-Haminan sk Jyväskylän sk Porin sk Joensuun sk Lahden sk 28718 28506 26491 31960 30470 29449 36535 34274 34246 37615 48368 26447Koko maa 33 970 /asukas 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 Lähde: Tilastokeskus, * ennakkotieto Yritysten liiketoiminta Liikevaihdolla ja viennillä mitattuna Kuopion seutukunnassa yritysten liiketoiminta kehittyi tasaisen hyvin vuodesta 2000 aina vuoteen 2008, jonka lopulla suhdannetilanne ja kehityssuunta kääntyivät. Vuosina 2000-2008 yritysten liikevaihto kasvoi yhteensä 69 prosenttia eli keskimäärin 8,6 prosenttia/vuosi. Vuonna 2009 yritysten yhteenlaskettu liikevaihto väheni 14 prosenttia edellisvuodesta ollen 4,5 miljardia euroa. Liikevaihdosta noin viidennes eli 1,6 miljardia euroa tuli teollisuudesta ja noin seitsemän prosenttia (325 milj.euroa) oli teollisuuden vientiä. Vuoden 2009 kesään saakka liikevaihto väheni kuukausittain, mutta loppuvuodesta suhdannetilanne näyttäisi tasaantuneen ja kääntyneen Kuopion seutukunnassa hitaasti parempaan suuntaan. Myös viennin osalta vuoden 2009 viimeinen neljännes ei ollut enää aivan niin heikko kuin edelliset neljännekset. Vuonna 2009 yritysten maksama palkkasumma oli lähelle edellisvuoden tasoa, kun taas vuo-

20 sina 2000-2008 palkkasumman kasvu oli keskimäärin 6,8 prosenttia/vuosi. Talouden taantuma on näyttäytynyt lievempänä Kuopion seutukunnassa kuin maassa keskimäärin. Liikevaihdolla mitattuna kauppa (35%) ja teollisuus (19%) ovat vahvimmat toimialat Kuopion seutukunnassa. Vuonna 2009 teollisuuden liikevaihto supistui lähes kolmanneksen ja kaupan liikevaihto runsaat -6 prosenttia edellisvuodesta. Kuopion seutukunnassa taantuma on kohdistunut eniten metalliteollisuuteen, jonka vienti ja liikevaihto puolittuivat vuonna 2009 edellisvuodesta. Kaiken kaikkiaan teollisuuden vienti supistui kolmanneksella. Rakentamisen toimialalla liikevaihto supistui noin viidenneksen ja liikenteen toimialalla noin 7 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa liikevaihdon kasvu sen sijaan jatkui edelleen vuonna 2009 ja kasvua kertyi vajaat 5 prosenttia. Myös terveys- ja sosiaalipalveluissa liikevaihto lisääntyi 15 prosenttia. milj. euroa 1800 Liikevaihdon kehitys suurimmilla toimialoilla Kuopion seutukunnassa vuosina 2000-2009 (miljoonaa euroa /vuosi) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus G: Kauppa C: Teollisuus F+23: Rakentaminen H+58-6: Kuljetus ja varastointi + posti- ja telel. Yrityspalvelu + tietojenkäsittelypalvelu I: Maj.- ja ravitsemistoiminta K+L: Rahoitus- ja vak.toiminta, kiinteistöala Kuopion seutukunnassa suurin osa teollisuuden viennistä syntyy metsä-, metalli- ja kemianteollisuudessa. Vuonna 2009 viennin kokonaisarvo oli 325 miljoonaa euroa, josta reilu kolmannes oli kemianteollisuuden vientiä ja viidennes metalliteollisuuden vientiä. Vuonna 2009 metalliteollisuuden vienti puolittui edellisvuodesta ollen runsaat 64 miljoonaa euroa. Loppuvuonna viennin voimakkain syöksy loppui ja joulukuussa viennin arvo ylsi lähes samaan kuin edellisvuonna. Tosin jo edellisvuonna vuoden viimeinen kuukausi oli vuoden heikoin kuukausi ja viennin arvo supistui jo silloin hivenen vuoteen 2007 nähden.

21 Kuopion seutukunnan yritysten liiketoiminnan tietoja vuonna 2009 vuosineljänneksittäin 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 Liikevaihto Palkkasumma Vienti 1,5 0,1 0,5-0,6-10,1-15,3-20,2-18,8-29,4-16,9-40,0-50,0 2009 (I nelj.) 2009 (II nelj.) 2009 (III nelj.) 2009 (IV nelj.) -45,4-39,0 Lähde: Tilastokeskus Kuopion seutukunnan, Pohjois-Savon ja koko maan yritysten liiketoiminta vuosina 2002-2009 KUOPION SEUTUKUNTA (milj. euroa) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Liikevaihto 3 465 3 570 3 796 4 024 4 278 4 734 5 261 4 508 Palkkasumma 1 080 1 141 1 196 1 255 1 313 1 405 1 512 1 517 Vienti (tol A-X) 301 270 298 325 367 414 487 325 Vuosimuutokset (%) Liikevaihto 3,6 3,1 6,3 6,0 6,3 10,7 11,1-14,3 Palkkasumma 4,0 5,6 4,9 4,9 4,6 7,0 7,6 0,3 Vienti (tol C) -7,6-10,5 10,7 9,0 12,8 12,8 17,9-33,4 Metalliteollisuus vienti (tol 24-30) -6,6 5,3 18,2 26,4 22,8 7,2 5,8-52,4 KOKO MAA Vuosimuutokset (%) Liikevaihto 1,1 2,5 4,8 5,4 10,6 8,2 6,4-16,1 Palkkasumma 3,5 3,7 4,6 4,8 4,7 5,9 7,0-1,0 Vienti (tol C) -1,5-3,1 7,0 4,4 17,0 7,7 3,0-28,0 POHJOIS-SAVO Vuosimuutokset (%) Liikevaihto 2,6 2,5 5,2 6,6 4,2 10,4 9,1-16,6 Palkkasumma 3,9 4,5 4,6 4,2 4,4 5,8 6,6-1,8 Vienti (tol C) 2,2-3,3 7,6 15,7-4,1 9,3 13,6-29,3 Lähde: Tilastokeskus, Liiketoiminnan kk -kuvaajat 3.3. Elinkeinorakentaminen 2000-luvulla Kuopion toiminnallisella kaupunkiseudulla 8 on toteutunut yhteensä runsaat 861 000 kerrosneliötä erilaista elinkeino- ja julkisrakentamista (muu kuin asunto- ja vapaa-ajan rakentaminen) vuosina 2000-2008. Määrästä 60 prosenttia on rakennettu Kuopioon, 14 prosenttia Siilinjärvelle ja 9 prosenttia Leppävirralle. Kerrosalas- 8 Kuopion toiminnalliseen kaupunkiseutuun kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta.

22 ta noin viidennes on ollut liike- ja toimistorakentamista (164 000 k-m 2 ), noin 27 prosenttia teollisuus- ja varastorakentamista (167 000 k-m 2 ) ja noin 15 prosenttia (132 000 k-m 2 ) maatalousrakentamista. Liike- ja toimistorakentamisesta sekä teollisuus- ja varastorakentamisesta suurin osa (74%) on toteutunut Kuopioon ja noin kymmenisen prosenttia kumpaankin Siilinjärvelle ja Leppävirralle. Maatalousrakentaminen on jakautunut kaikkein tasaisimmin kaikkiin kuntiin ja siitä noin neljännes on toteutettu molempiin Kuopioon ja Siilinjärvelle. Karttulassa, Maaningalla, Suonenjoella ja Tuusniemellä maatalousrakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on ollut vähintään 30 prosenttia. Seuraavassa kuvassa on esitetty Kuopion ja kehyskuntien liike- ja toimistorakentamisen jakautuminen vuosittain. 40 000 Liike- ja toimistorakentaminen Kuopiossa ja kehyskunnissa vuosina 2000-2008 (kerrosalaa, m 2 ) 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Suonenjoki, Tuusniemi ja Maaninka Leppävirta Siilinjärvi Kuopio ja Karttula Lähde: Tilastokeskus Elinkeino- ja julkisrakentaminen on ollut erittäin vilkasta kaikissa suurissa seutukunnissa vuosina 2000-2008. Suhteessa asukkaiden määrään vilkkainta rakentaminen on ollut Kotka-Haminan, Lappeenrannan ja Tampereen seutukunnissa ja vähäisintä Helsingin ja Kuopion seutukunnissa. Myös kerrosalana tarkasteltuna ja laajennukset mukaan lukien Kuopion seutukunnassa (ydinseutu) rakentaminen (737 000 k-m 2 ) on ollut määrältään vähäisintä Lappeenrannan ja Vaasan seutukunnan kanssa ja Helsingin seutukunta (7,6 milj k-m 2 ) sijoittuu ylivoimaiseen kärkeen. Seuraavaksi eniten elinkeino- ja julkisrakentamista on tullut Tampereen (2,1 milj.k-m 2 ) ja Turun seutukuntiin (1,9 milj.k-m 2 ), joiden jälkeen lähes saman verran Oulun ja Jyväskylän seutukuntiin (1,3-1,4 milj.k-m 2 ). 3.4. Elinkeinotoiminnan näkymät ja elinkeinoalueet Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu on ihanteellinen yritysten sijoittumista ajatellen: Alueella on paljon hyvin koulutettua, nuorta ja osaavaa työvoimaa ja elinkeinoalueet ovat houkuttelevia ja monipuolisia. Kuopion seutukunnan alueella väestönkasvu on vahvistunut ja monipuolinen toimialarakenne on eduksi yritystoiminnalle. Viime vuosina yritysten liiketoiminta on kehittynyt hieman koko maan keskimääräistä myönteisemmin ja keväällä 2010 tulevaisuuden näkymät ja odotukset ovat hyvät. Kuopion toiminnallisella kaupunkiseudulla suurin osa yritystontti- ja toimitilakysynnästä suuntautuu Kuopion kaupungin alueelle, jossa työpaikkojen lisäys on ollut 2000-luvulla muita alueita voimakkaampaa. Kuopion lisäksi jonkin verran kysyntää suuntautuu Siilinjärvelle ja myös pienempiin kuntiin. Kuopiossa ja sen kehyskunnissa on jatkuvasti vapaata tontti- ja toimitilareservejä uudelle yritystoiminnalle ja Kuopion yritysalueiden lisäksi suurimmat yritysalueet sijaitsevat Siilinjärven eteläosissa Toivalan-Vuorelan alueella sekä Rissalan yrityskylässä. Kaikissa pienemmissä kunnissa on myös jatkuvasti vapaita tontteja tarjolla ja useimmat niistä