27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1
VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS
Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa 1 638 469 Ahvenanmaa 29 219 Pirkanmaa 509 279 KOKO MAA 5 502 593 Pohjois-Pohjanmaa 411 099 Varsinais-Suomi 475 415 KESKI-SUOMI 276 126 Päijät-Häme 201 596 Keski-Pohjanmaa 69 019 Pohjanmaa 181 430 Pohjois-Savo 247 709 Lappi 180 197 Etelä-Pohjanmaa 191 868 Pohjois-Karjala 164 124 Kanta-Häme 173 816 Etelä-Karjala 130 394 Kymenlaakso 177 570 Satakunta 221 545 Kainuu 74 790 Etelä-Savo 148 928-1,0 % -0,8 % -0,6 % -0,4 % -0,2 % 0,0 % 0,2 % 0,4 % 0,6 % 0,8 % 1,0 % 1,2 %
Väestömäärän muutostekijät Keski-Suomessa 2010-2016 (enn.) 1000 800 600 400 200 0-200 -400-600 Luonnollinen väestönmuutos Maan sisäinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestön kok.muutos 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Keski-Suomen väestö kasvoi lähes 350 henkilöllä v. 2016. Maahanmuutto on pitänyt yllä viime vuosien väestönkasvua. Maahanmuuttajien määrä kasvoi merkittävästi v. 2016 mm. myönteisten turvapaikkapäätösten myötä. Maan sisäinen muuttoliike oli niukasti voitollinen (+4 henkilöä). Luonnollisen väestönmuutoksen myötä väestön määrä väheni merkittävästi. Taustalla on alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen.
Väestömäärän vuosimuutos kunnittain 2016, % (suluissa muutos henkilömääränä; ennakko) Muurame Uurainen Jyväskylä Laukaa KOKO MAA KESKI-SUOMI Toivakka Konnevesi Pihtipudas Joutsa Luhanka Petäjävesi Karstula Kyyjärvi Viitasaari Keuruu Jämsä Äänekoski Hankasalmi Kannonkoski Kuhmoinen Saarijärvi Kinnula Multia Kivijärvi 0,0 % (-1) -0,3 % (-14) -0,4 % (-17) -0,7 % (-5) -0,7 % (-30) -0,8 % (-33) -0,8 % (-11) -0,9 % (-60) -1,2 % (-125) -1,3 % (-283) -1,4 % (-279) -1,6 % (-84) -1,8 % (-27) -2,0 % (-47) -2,2 % (-223) -2,6 % (-46) -2,7 % (-47) -3,3 % (-39) 1,6 % (+154) 1,2 % (+44) 1,0 % (+1 412) 0,6 % (+105) 0,3 % (+15 285) 0,1 % (+346) 0,1 % (+2) -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 %
Väestömäärän muutostekijät kunnittain 2016 (ennakko) Hankasalmi Joutsa Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Luonn. väestönkasvu Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto -154-237 -174-113 -52-43 -65 37-184 55-13-17-10 -29-83 71-33 -16-19 -22-30 31-48 1-214 55-17 12-24 -25 27-29 -10-30 19-73 24-1212 25 14-33 -48 21-90 48-350 -300-250 -200-150 -100-50 0 50 100 150 200 39 118 Jyväskylä KESKI-SUOMI -335 4 421 677-400 -200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 608 383
Väestömäärän kehitys seutukunnittain 2000-2016 (ennakko), 2000=100 120 115 110 105 100 95 90 85 80 KESKI-SUOMI Joutsan sk Jyväskylän sk Jämsän sk Keuruun sk Saarij.-Viitasaaren sk Äänekosken sk
VÄESTÖMUUTOS 2000 2016 (ennakko) Kinnula -418 Pihtipudas -1 018 Kyyjärvi -425 Keuruu -1 878 Karstula -902 Kivijärvi -449 Saarijärvi -1 932 Multia -490 Kannonkoski -306 Uurainen +585 Petäjävesi +198 Viitasaari -1 309 Äänekoski -1 346 Jyväskylä +22 261 Muurame +1 844 Laukaa +2 422 Toivakka +65 Konnevesi -461 Hankasalmi -589 Kasvanut +2,7-22,8 % Vähentynyt -6,5-17,6 % Vähentynyt -19,2-27,9 % Keski-Suomi +3,9 % (+10 443) Koko maa +6,2 % Jämsä -3 764 Luhanka -180 Joutsa -779 Lähde: Tilastokeskus Kuhmoinen -686
Väestö ikäryhmittäin 2016, %-osuudet KOKO MAA KESKI-SUOMI Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Alle 15-vuotiaiden osuus, % 15-64-vuotiaiden osuus, % 65 vuotta täyttäneiden osuus, % 16 16 15 12 16 14 13 14 14 17 13 14 63 62 56 53 67 58 54 55 55 55 52 55 21 22 29 35 17 28 33 30 31 28 35 31 9 49 42 16 54 30 23 59 18 11 50 39 15 53 32 22 61 16 20 57 23 16 15 56 57 28 28 19 55 26 25 57 18 12 56 32 17 59 25 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
KOULUTUS JA T&K
Väestön koulutusrakenne seutukunnittain 2015, % (15-vuotta täyttäneistä) Vailla tutkintoa olevia on eniten yli 60 v. ja 15-19 v. joukossa sekä suurempi osuus miehistä kuin naisista => osuus pienenee vuosittain Väestön koulutusrakenne 2015 KOKO MAA 29 % 41 % 10 % 20 % KESKI-SUOMI 28 % 44 % 10 % 19 % Joutsan sk 41 % 41 % 8 % 10 % Jyväskylän sk 24 % 43 % 10 % 24 % Jämsän sk 34 % 45 % 11 % 11 % Keuruun sk 34 % 44 % 11 % 11 % Saarijärven-V.saaren sk 38 % 44 % 8 % 9 % Äänekosken sk 34 % 46 % 10 % 10 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Alin korkea-aste Keskiaste Alempi tai ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutus
T&K menojen kehitys Keski-Suomessa ja koko maassa 2000-2015 (2000=100) 180 160 140 120 100 80 60 T&K menojen kehitys, 2000=100 Yritykset, KS Julkinen sektori, KS Yritykset, koko maa Julkinen sektori, koko maa 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuonna 2015 Keski-Suomen T&K - menot olivat 210 M, josta Jyväskylän seudun osuus oli 88 % ja Äänekosken 10 %. Yritysten osuus T&K-menoista Keski-Suomessa on 43 % ja koko maassa 67 %. Maailmanlaajuinen talouskriisi ravisteli myös Keski-Suomea ja yritysten T&K -menot romahtivat vuonna 2009. Lisäksi kehitykseen on vaikuttanut mm. Jämsän UPM:n T&K -toimintojen keskittäminen Lappeenrantaan. Julkisen tutkimusrahoituksen aleneminen ja yritysten T&K investointien vähäisyys heijastuvat julkisen sektorin T&K -menojen kehitykseen viime vuosina.
Keski-Suomen osuus koko maan T&K menoista 2005-2015, % 7,0 % 6,0 % Yritykset Keski-Suomen osuus koko maan T&K-menoista Julkinen sektori Maakunnan korkeakoulujen osuus koko maan korkeakoulujen T&Kmenoista on 7 %. 5,9 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,2 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
ARVONLISÄ JA LIIKEVAIHTO
Arvonlisäys Keski-Suomessa ja koko maassa 2000-2015*, /as. 35000 33000 31000 29000 27000 25000 23000 Arvonlisäys käyvin hinnoin 2000-2015, /as. Vuonna 2015 alueellinen arvonlisäys kasvoi käyvin hinnoin mitattuna koko maassa ja lähes kaikissa maakunnissa. Keski-Suomessa kasvu oli Kymenlaakson jälkeen toiseksi vahvinta ja perustui sekä jalostus- että palvelutoimialoihin. Myös vuodelta 2016 odotetaan hyviä kasvulukuja. Keski-Suomessa arvonlisäys - noin 7,5 mrd euroa - kattaa 4,1 % koko maan arvonlisästä. 21000 19000 17000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Keski-Suomi Koko maa * Vuoden 2015 tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat tulevissa julkistuksissa.
Arvonlisäys seutukunnittain 2005-2014, /as. 35 000 Arvonlisäys käyvin hinnoin seutukunnittain 2005-2014, /as. 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Jyväskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarij.-Viitas.
Yritysten liikevaihdon kehitys seutukunnittain 2009-2016/09 (2010=100) 2010=100, trendisarja 120 115 110 105 100 95 90 85 80 Jyväskylän sk Keuruun sk Äänekosken sk Keski-Suomi Joutsan sk Jämsän sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Koko maa 75 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Yritysten henkilöstömäärän kehitys seutukunnittain 2009-2016/09 (2010=100) 2010=100, trendisarja 110 105 100 95 Jyväskylän sk Joutsan sk Keuruun sk Jämsän sk Äänekosken sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Keski-Suomi Koko maa 90 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu
TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI
Työpaikkojen määrän (oik. asteikko) ja työttömyyden (vas. asteikko) kehitys 2008-2016 % 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 K-S, työpaikat K-S, työttömyysaste Koko maa, työttömyysaste 16,5 13,3 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 lkm 112 000 110 000 108 000 106 000 104 000 102 000 100 000
Työpaikkaomavaraisuus 2014 Alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän suhde Kyyjärvi Jyväskylä Multia Äänekoski Pihtipudas Jämsä Karstula Keuruu Viitasaari Saarijärvi Kuhmoinen Kannonkoski Joutsa Kinnula Kivijärvi Konnevesi Hankasalmi Laukaa Luhanka Petäjävesi Muurame Uurainen Toivakka Työpaikkaomavaraisuus 2014 107 % 107 % 105 % 103 % 102 % 101 % 101 % 101 % 97 % 92 % 92 % 89 % 89 % 88 % 83 % 82 % 80 % 74 % 71 % 64 % 62 % 62 % 58 % >100 %, kunnassa on työpaikkoja enemmän kuin työllisiä asukkaita 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % Erityisesti julkisella sektorilla henkilöstön ja työpaikkojen sijainnin määrittelyssä voi olla epätarkkuutta rekisteritietojen puutteellisuuden takia. Esimerkiksi kuntayhtymissä henkilöstö voi kirjautua päätoimipaikan sijainnin mukaan.
Pendelöinnin osuus %, 2014 Muilla alueilla työssäkäyvien osuus kunnassa asuvista työllisistä Muurame Toivakka Uurainen Laukaa Petäjävesi Luhanka Konnevesi Multia Hankasalmi Kannonkoski Kivijärvi Joutsa Kuhmoinen Saarijärvi Kinnula Kyyjärvi Äänekoski Karstula Keuruu Pihtipudas Viitasaari Jämsä Jyväskylä Alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osuus Jyväskylän kehyskunnissa pendelöintivirrat sekä sisään- että ulospäin ovat suurimpia. Työpaikkaomavaraisimmissa kunnissa Kyyjärvellä ja Jyväskylässä alueelle pendelöivien osuus ylittää selvästi alueelta ulos suuntautuvan pendelöinnin. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
Pendelöinnin suuntautuminen Keski-Suomen kunnista 2014 Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Jyväskylän kehyskunnista työmatkat suuntautuvat vahvasti keskuskaupunkiin. Kuhmoisten, Pihtiputaan, Jämsän, Kyyjärven ja Keuruun pendelöijistä yli puolet suuntaa maakunnan ulkopuolelle. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Jyväskylä Muu Keski-Suomi Muu maa
TYÖLLISYYS JA TULOT
% Työttömyysaste seutukunnittain 2007-2016 (koko vuoden kk-keskiarvo) 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Jyväskylän sk Joutsan sk Keuruun sk Jämsän sk Äänekosken sk Saarij.-Viitas. sk KOKO MAA Lähde: TEM, Työnvälitystilasto
Työttömyysaste kunnittain 2016 (koko vuoden kk-keskiarvo), % Muurame KOKO MAA Multia Toivakka Laukaa Petäjävesi Uurainen Luhanka Kyyjärvi Konnevesi Keuruu Hankasalmi Pihtipudas KESKI-SUOMI Joutsa Jyväskylä Jämsä Kuhmoinen Kivijärvi Viitasaari Kinnula Äänekoski Karstula Kannonkoski Saarijärvi 11,4 13,3 13,3 13,3 13,4 13,5 13,5 13,7 14,2 14,7 14,9 15,1 15,2 16,5 16,6 17,1 17,1 17,3 17,7 17,9 18,1 18,2 18,4 18,6 19,6 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 22,0 Lähde: TEM, työnvälitystilasto
Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen määrä Keski-Suomessa, 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 Jyväskylä Muut K-S kunnat Työllisyystilanteen paranemisesta Muut Keski-Suomen kunnat: 9 312 449 (-1,7 %) Jyväskylä: 18 157 566 (+8,3 %) huolimatta pitkäaikaistyöttömyys kasvoi edelleen vuonna 2016. Koko maassa kuntien osarahoittama työmarkkinatuki kasvoi 4,2 % edellisvuodesta ja Keski-Suomessa 4,7 %. Useissa kunnissa maksuja onnistuttiin kuitenkin vähentämään. Vuodesta 2015 alkaen: 300-999 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta kuntien vastuu 50 % 1000- päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta kuntien vastuu 70 % Aiemmin rajana 500 päivää, jonka jälkeen kuntien vastuu 50 % 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Kela, Työmarkkinatukiseuranta
Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 2016 (palkin pituus kuvaa /as.; palkin perässä kokonaiseuromäärä) Jyväskylä Jämsä KESKI-SUOMI Äänekoski Joutsa KOKO MAA Kannonkoski Saarijärvi Toivakka Petäjävesi Pihtipudas Kivijärvi Laukaa Uurainen Luhanka Muurame Karstula Multia Kuhmoinen Kyyjärvi Konnevesi Hankasalmi Kinnula Keuruu Viitasaari 2 358 695 27,5 M 1 835 545 403 379 426 M 106 759 672 053 147 730 230 353 238 225 64 148 1 024 903 191 995 38 267 502 922 212 312 83 294 106 671 58 987 118 655 220 464 67 281 388 424 241 385 18 157 566 0 20 40 60 80 100 120 140 Lähde: Kela, Työmarkkinatukiseuranta
Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2015 Muurame KOKO MAA Jyväskylä Laukaa KESKI-SUOMI Toivakka Uurainen Petäjävesi Konnevesi Jämsä Äänekoski Hankasalmi Pihtipudas Keuruu Saarijärvi Kyyjärvi Viitasaari Joutsa Karstula Multia Luhanka Kannonkoski Kuhmoinen Kinnula Kivijärvi Taloudellinen huoltosuhde 2015 Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä sataa työllistä kohden 135 144 146 160 164 169 174 175 181 182 191 198 198 200 204 204 207 208 215 216 227 227 232 236 240 0 50 100 150 200 250 Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja. Väestön ikääntyminen heikentää taloudellista huoltosuhdetta edelleen tulevina vuosina, kun taas paranevalla työllisyydellä on huoltosuhdetta vahvistava vaikutus.
Veronalaiset tulot kunnittain 2015, /tulonsaaja Muurame KOKO MAA Laukaa Jyväskylä Jämsä KESKI-SUOMI Toivakka Äänekoski Uurainen Petäjävesi Keuruu Konnevesi Luhanka Saarijärvi Joutsa Kuhmoinen Viitasaari Hankasalmi Multia Kyyjärvi Karstula Pihtipudas Kinnula Kannonkoski Kivijärvi Veronalaiset tulot 2015, /tulonsaaja 28 750 27 665 26 953 26 277 26 046 25 908 25 590 25 490 24 708 24 390 23 543 23 516 23 334 23 070 22 851 22 755 22 727 22 697 22 512 22 192 21 862 21 247 21 017 20 215 31 582 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Tietyin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole eräät sosiaaliavustukset, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esim. lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Veronalaisia eivät myöskään ole julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Tilastoon eivät sisälly lähdeveron alaiset korkotulot.
Veronalaiset tulot kunnittain 2015, /asukas KOKO MAA Muurame Jämsä Jyväskylä KESKI-SUOMI Äänekoski Keuruu Toivakka Laukaa Konnevesi Kuhmoinen Joutsa Luhanka Viitasaari Petäjävesi Saarijärvi Multia Karstula Kyyjärvi Hankasalmi Uurainen Kannonkoski Pihtipudas Kivijärvi Kinnula Veronalaiset tulot 2015, /asukas 24 388 24 282 22 796 22 066 21 591 21 366 21 230 21 197 21 179 21 041 21 039 20 841 20 735 20 266 20 195 20 117 20 002 19 514 19 443 19 426 18 822 18 473 18 377 18 109 17 874 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 Tietyin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole eräät sosiaaliavustukset, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esim. lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Veronalaisia eivät myöskään ole julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Tilastoon eivät sisälly lähdeveron alaiset korkotulot.
Veronalaiset tulot tulolajeittain 2015, %-osuudet KOKO MAA KESKI-SUOMI Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski 61 % 58 % 48 % 44 % 63 % 55 % 45 % 44 % 48 % 44 % 41 % 48 % 38 % 47 % 60 % 39 % 44 % 66 % 56 % 46 % 49 % 55 % 60 % 46 % 56 % Palkkatulot Eläketulot Pääomatulot Muut tulot 22 % 24 % 30 % 34 % 21 % 30 % 34 % 30 % 33 % 31 % 37 % 30 % 39 % 29 % 21 % 39 % 31 % 17 % 24 % 30 % 29 % 26 % 20 % 33 % 27 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Kuntien tuloverot 2015, /as. KOKO MAA Muurame Jämsä Äänekoski Jyväskylä Laukaa KESKI-SUOMI Keuruu Petäjävesi Toivakka Saarijärvi Konnevesi Viitasaari Joutsa Kyyjärvi Kuhmoinen Uurainen Hankasalmi Pihtipudas Karstula Luhanka Multia Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Tulovero, /as. 3 378 3 346 3 344 3 162 3 108 3 092 3 014 2 905 2 815 2 768 2 710 2 674 2 619 2 587 2 552 2 535 2 531 2 521 2 400 2 382 2 378 2 302 2 287 2 223 2 192 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500
Osuus yhteisöveron tuotosta kunnittain 2015, /as. Yhteisövero, /as. Multia Kyyjärvi Jämsä Kannonkoski Kuhmoinen Äänekoski Luhanka Pihtipudas Viitasaari Kivijärvi Kinnula KOKO MAA Karstula Joutsa Konnevesi Keuruu KESKI-SUOMI Muurame Saarijärvi Petäjävesi Toivakka Jyväskylä Hankasalmi Uurainen Laukaa 118 186 164 151 150 315 313 312 300 289 273 255 242 222 217 216 214 355 351 349 395 388 422 524 598 0 100 200 300 400 500 600
Kuntien kiinteistöveron tuotto 2015, /as. Kiinteistövero, /as. Luhanka Kuhmoinen Kivijärvi Joutsa Viitasaari Jyväskylä KOKO MAA Konnevesi Jämsä KESKI-SUOMI Kannonkoski Hankasalmi Laukaa Keuruu Toivakka Multia Petäjävesi Karstula Saarijärvi Kinnula Pihtipudas Kyyjärvi Äänekoski Muurame Uurainen 157 306 298 289 278 278 275 267 254 252 251 234 232 224 217 211 209 207 207 204 199 353 483 571 585 0 100 200 300 400 500 600
Tilastotietoa Keski-Suomesta: www.keskisuomi.info/avainlukuja