Takaisin täystyöllisyyteen Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 8.11.2011
Luennon sisältö 1. Rahatalous ja kysynnänsäätelyn väl?ämä?ömyys 2. Työtakuujärjestelmä ja täystyöllisyys 3. Työtakuujärjestelmä ja funkconaalinen rahoitus 4. Työtakuujärjestelmän yhteiskunnalliset vaikutukset
Rahatalous ja kysynnänsäätelyn väl?ämä?ömyys (1) Mitä opimme Keynesiltä? Kokonaistuotanto on riippuvaista rahamäärästä ja rahan kiertonopeudesta (MV=PY) Uudet rahavirrat syntyvät talouteen luotonlaajennuksen seurauksena Uusien velkasuhteiden solmiminen on riskialcsta sekä velalliselle e?ä velkojalle Uusia investointeja ei tehdä epävarmoina aikoina uusien rahavirtojen vähentyminen Epävarmuus vaiku?aa myös koctalouksien ja yritysten kulutukseen rahan kiertonopeuden hidastuminen Rahatalousjärjestelmä ei pysty ylläpitämään täystyöllisyy?ä kuin ajoi?ain lyhyinä periodeina Rahan hamstraaminen on mahdollista Velkasuhteiden solmiminen ei ole mielekästä epävarmoina aikoina
Rahatalous ja kysynnänsäätelyn väl?ämä?ömyys (2) Mitä opimme Minskyltä? Kapitalismi pyrkii jatkuvasc kohc yhä likvidimpiä kasautumismuotoja Euforia leviää rahoitusmarkkinoilla helposc raskaammat velkarakenteet Yksityisen velkaantumisen kasvu voi johtaa varallisuusarvojen inflaacoon SpekulaCivinen hintakehitys johtaa helposc velkadeflaacoon Rahatalousjärjestelmä ei pelkästään pitkitä kriisejä, vaan se myös tuo?aa niitä
Rahatalous ja kysynnänsäätelyn väl?ämä?ömyys (3) Rahatalousjärjestelmän liiallista likviditeesä on karsi?ava Rahatalousjärjestelmästä on pyri?ävä saamaan mahdollisimman vakaa ja läpinäkyvä Rahatalousjärjestelmään sisältyy kuitenkin aina suhdannevaihteluita ja kapasiteecn vajaakäy?öä Syynä kapitalismin perusinsctuuco: raha Tarvitaan julkista valtaa kompensoimaan yksityisen talouden aiheu?ama kysyntävaje
Rahatalous ja kysynnänsäätelyn väl?ämä?ömyys (4) AutomaaSset vakau?ajat ovat tehokkaimpia kysynnänsäätelyn muotoja Ajoitus osuu oikeaan KompensaaCo kohdistuu oikeille toimijoille Uusliberaali talouspolicikka on kuitenkin heikentänyt automaassten vakau?ajien tehoa Etenkin työ?ömyydestä on tullut pysyvä ongelma lähes kaikkialla maaimassa Työ?ömyysaste Suomessa 1989 2011
Työtakuujärjestelmä ja täystyöllisyys (1) UuschartalisCsCsten talousceteilijöiden kehi?ämä täystyöllisyyspolicikan muoto Keskeisiä teoreeckkoja Hyman P. Minsky ja L. Randall Wray (employer of last resort) Esikuvana New Deal - policikan mukana peruste?u WPA- työllisyysohjelma Keskeinen idea: julkinen sektori palkkaa kaikki työkykyiset ja - haluiset työntekijät ELR- palkasta muodostuu efekcivinen minimipalkka
Työtakuujärjestelmä ja täystyöllisyys (2) Työtakuutyön vastaano?aminen on vapaaehtoista, mu?a makse?ava korvaus yli?äisi nykyisen perusturvan selväsc Työtakuutöillä ei korva?aisi perinteisiä julkisen sektorin työpaikkoja Työtakuutyöt ovat erityisesc matalan tuo?avuuden työtehtäviä, joihin ei vaadita erityistä koulutusta Työtakuuohjelmaa voidaan kuitenkin täydentää myös korkeakoulute?ujen työtakuuohjelmilla Työtakuutöistä on mahdollista saada potkut samalla tavalla kuin muistakin työpaikoista Toistuvien ircsanomisten seurauksena yksilön pääsy työtakuujärjestelmän piiriin voidaan estää ELR- työpaikasta on mahdollista ircsanoutua milloin tahansa ilman ircsanoumisaikaa
Työtakuujärjestelmä ja täystyöllisyys (3) SuhdannepoliCikka Työ?ömyyden lisääntyessä julkisen sektorin ELR- kulutus lisääntyy Julkisen sektorin budjesalijäämä kasvaa ja yksityisen sektorin varallisuusasema paranee Yksityisen kulutuksen vähentyminen kompensoituu (osi?ain) julkisen kulutuksen lisääntymisellä Taantumakaan ei johda pitkäaikaiseen työ?ömyyden kasvuun Noususuhdanteessa yksityinen sektori voi palkata työ?ömiä työntekijöitä ELR- työpaikoista ELR- työn myötä työkykyisen työvoiman määrä ei supistu juurikaan Pitkäaikaistyö?ömyydeltä pystytään väl?ymään Työntekijöiden työkokemus ei pääse rapautumaan Työntekijät saavat työtehtävissään uu?a koulutusta Jos työkykyisen työvoiman määrä supistuu, on uhkana, e?ä työkykyiset työntekijät voivat vaaca jatkuvasc korkeampia palkkoja ( inflaacon kasvu) Yhtäältä työtakuujärjestelmä poistaa kaikkein heikoimmin palkatut työsuhteet Toisaalta se takaa rii?ävän työvoiman tarjonnan ja rajoi?aa työntekijöiden liiallista neuvo?eluvoimaa
Työtakuujärjestelmä ja täystyöllisyys (4) InflaaCo TäystyöllisyysClanne lisää yksityisen sektorin kokonaiskulutusta On todennäköistä, e?ä alkuvaiheessa työtakuujärjestelmä nostaa hintatasoa Hintojen nousussa on kuitenkin kyse kertaluontoisesta muutoksesta, ei pysyvästä tendenssistä (ei siis inflaacosta)
Työtakuujärjestelmä ja funkconaalinen rahoitus (1) Työtakuujärjestelmä rahoite?aisiin funkconaalisen rahoituksen periaa?eiden mukaisesc ValCon kulutus perustuisi keskuspankkiluo?oihin Verotusta käyte?äisiin kokonaiskysynnän hillitsemiseen Työtakuujärjestelmä estää kysynnän scmuloimisen yli maksimikapasiteecn inflaacouhka väistyy
Työtakuujärjestelmä ja funkconaalinen rahoitus (2) Työtakuujärjestelmä on mahdollista toteu?aa rajatumpana myös verorahoi?eisesc Suomessa työtakuujärjestelmä voitaisiin o?aa käy?öön esimerkiksi nuorisotyö?ömyyden poistamiseksi Työtakuujärjestelmä aiheu?aa uusia kustannuksia, mu?a se samalla vähentää esimerkiksi sosiaaliturvamenoja Myös terveydenhuollon kustannukset todennäköisesc vähentyisivät pidemmällä aikavälillä Osa työtakuujärjestelmän kustannuksista palautuisi julkiselle sektorille kasvaneiden verotulojen myötä
Työtakuujärjestelmän yhteiskunnalliset vaikutukset (1) Työ?ömyys on useimmissa länsimaissa merki?ävimpien sosiaalisten ongelmien taustalla Työtakuujärjestelmällä voitaisiin ratkaista sekä suhdannetyö?ömyyden e?ä pitkäaikaistyö?ömyyden ongelmat Työtakuujärjestelmä vähentäisi yhteiskunnallista näköala?omuu?a ja sosiaalista deprivaacota Työtakuujärjestelmä takaisi täystyöllisyyden talouskasvusta riippuma?a Työtakuun avulla olisi mahdollista siirtyä myös ekologisesc kestävämpään talousjärjestelmään Työtakuujärjestelmä poistaisi suurimman osan epäinhimillisistä työpaikoista Kenenkään ei enää tarvitsisi työskennellä alle minimipalkalla Kenenkään ei enää tarvitsisi työskennellä muuten huonoilla työehdoilla Työtakuujärjestelmä poistaisi erityisesc nuorten kokemaa epävarmuu?a Työtakuujärjestelmä parantaisi matalan tuo?avuuden työntekijöiden neuvo?eluasemaa
Työtakuujärjestelmän yhteiskunnalliset vaikutukset (2) Työtakuutyöllä voitaisiin parantaa esimerkiksi sosiaali- ja koulutuspalveluiden tasoa KoulunkäynCavustajat Vanhustenhuolto Vammaispalvelut Työtakuutyötä voitaisiin käy?ää erilaisiin ekologisiin hankkeisiin sekä luonnonsuojeluun
Työtakuujärjestelmän yhteiskunnalliset vaikutukset (3) Työtakuujärjestelmä toimisi automaassena vakau?ajana Työtakuujärjestelmä torjuisi kokonaiskysynnän romahtamisen ja elvy?äisi kokonaistuotannon nopeasc Työtakuujärjestelmä takaisi jatkuvasc rii?ävän työvoiman tarjonnan vähentäisi inflaacopaineita sekä poistaisi yksityisen sektorin työllistämisen pullonkauloja
Mitä työtakuu ei ole? Työtakuujärjestelmä ei ole työvelvoitejärjestelmä Työtakuujärjestelmä tarjoaa oikeita työpaikkoja, ei ajoi?aisia velvoitetehtäviä Työtakuujärjestelmässä työstä maksetaan kunnollinen korvaus (vrt. Teuvo Hakkaraisen malli) Työtakuujärjestelmä ei kavenna yksilön autonomiaa, vaan tarjoaa kaikille lisää työmahdollisuuksia
Yhteenveto KapitalisCnen rahatalousjärjestelmä edelly?ää suhdanteita tasaavaa talouspolicikkaa Työtakuujärjestelmällä tasa?aisiin sekä korkea- e?ä matalasuhdanteita Työtakuujärjestelmällä työlliste?äisiin kaikki työkykyiset ja - haluiset työ?ömät työnhakijat Työtakuujärjestelmä rahoite?aisiin funkconaalisen rahoituksen periaa?eilla
The ConservaCve belief that there is some law of nature which prevents men from being employed, that it is 'rash' to employ men, and that it is financially 'sound' to maintain a tenth of the populacon in idleness is crazily improbable- - the sort of thing which no man could believe who had not had his head fuddled with nonsense for years and years... (J. M. Keynes)