Yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari 5.11.2015 Erikoistutkija Mika Ristimäki Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö / Suomen ympäristökeskus
Aloitetaan tutkimustuloksista Tietoa yhdyskuntarakenteesta: www.ymparisto.fi/ykr 2
Kaupunkiseutujen ryhmät Etäisyysperusteiseet alueet 34 kaupunkiseudulla 3
Monikeskuksinen kehitys pääkaupunkiseudulla? Uusina alakeskuksina 1990-2010: Herttoniemi, Leppävaara ja Vuosaari. Matinkylä laajentunut
radanvarsien itsenäiset ks - ulompi ydinalue maaseutumainen reuna-alue pienkaupungit muut itsenäiset kaupungit - ulompi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - sisempi ydinalue radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut - sisempi ydinalue ulompi kehysalue sisempi kehysalue raideliikenteen kehysalue ulompi ydinalue sisempi ydinalue liikkumisen hiilidioksidipäästöt jäävät ydinalueella alle 2 kg/vrk sisemmällä kehysalueella hiilidioksidipäästöjen määrä on 2,5-3 kg/vrk ja raideliikenteen kehysalueella alle 2,5 kg/vrk Liikkumisen hiilidioksidipäästöt (g/vrk, asukas) ulommalla kehysalueella päästöt ovat suurimmat, autovyöhykkeellä ja taajaman ulkopuolella yli 3,5 kg/asukas itsenäisillä ja pienillä kaupunkiseuduilla päästöt jäävät pääosin pienemmäksi kuin kehysalueilla keskustan jalankulkuvyöhyke 800 keskustan reunavyöhyke 1 100 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 1 300 intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 1 300 joukkoliikennevyöhyke 1 400 autovyöhyke 1 700 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 1 500 intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 1 500 joukkoliikennevyöhyke 1 800 autovyöhyke 2 000 keskustan jalankulkuvyöhyke 1 700 keskustan reunavyöhyke 2 400 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 2 300 joukkoliikennevyöhyke 2 200 autovyöhyke 2 700 keskustan jalankulkuvyöhyke 2 600 keskustan reunavyöhyke 2 900 joukkoliikennevyöhyke 2 800 heikko joukkoliikennevyöhyke 2 500 autovyöhyke 3 100 taajaman ulkopuolinen alue 2 800 keskustan jalankulkuvyöhyke 2 600 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 3 300 joukkoliikennevyöhyke 3 300 heikko joukkoliikennevyöhyke 3 700 autovyöhyke 3 600 taajaman ulkopuolinen alue 3 600 keskustan jalankulkuvyöhyke 1 700 keskustan reunavyöhyke 2 100 joukkoliikennevyöhyke 2 200 autovyöhyke 2 300 autovyöhyke 3 000 taajaman ulkopuolinen alue 2 700 keskustan jalankulkuvyöhyke 1 800 keskustan reunavyöhyke 2 200 joukkoliikennevyöhyke 2 500 autovyöhyke 2 700 joukkoliikennevyöhyke 2 900 autovyöhyke 3 000 taajaman ulkopuolinen alue 3 200 keskustan jalankulkuvyöhyke 2 300 keskustan reunavyöhyke 2 900 autovyöhyke 3 300 taajaman ulkopuolinen alue 4 000 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 2 600 autovyöhyke 3 500 taajaman ulkopuolinen alue 3 600 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 grammaa/hlö, arkivrk 5
yli 74-vuotiaiden osuus Ikääntyminen 20% Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, ydinalueet 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% Metropoli Suuret kaupunkiseudut Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Pienet kaupunkiseudut, isommat Pienet kaupunkiseudut, pienemmät Kaikki kaupunkiseudut 4% 2% 0% 1985 1990 1995 2000 2005 2010 6
Kaupungistumien voimistuu valtakunnallinen aluerakenne eriytyy Lähde: YKR/SYKE
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 12.11.2015 UZ-3 tutkimus- ja kehityshanke ( 10/ 2014 12/2016 ) 8
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 12.11.2015 Kuva Kolmen kaupunkijärjestelmän tunnistamiseen perustuva ajattelutapa ja kaupunkien kehitysmalli (Lähde, Leo Kosonen Urban Fabrics, SYKE 2014). 9
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 12.11.2015 Arvio kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tulevasta kehityksestä vuoteen 2030 Tulevaisuuden arviointianalyysi koostuu kolmesta osasta: Tavoitetilan inventointi (jalankulku- / pyöräily-, joukkoliikenne-, autokaupunkikehitys) Kaupunkiseutujen suunnitelmien inventointi Valtakunnallinen inventointi yhdyskuntarakenteesta: muutostekijät, alue- ja yhdyskuntarakenne (YKR), suunnitelmat ja päätökset, keskeiset ohjausjärjestelmät Työpajat: keskus- ja palveluverkko, liikennejärjestelmät, asuminen, teknologia ja talous, synteesityöpajat Tavoitetilan analyysi Tulevaisuusinventoinnin tulokset analysoidaan ja muutetaan kolmen kaupunkijärjestelmän malliin, laaditaan YKRvyöhykekartat ja niitä vastaavat indikaattorit Tavoitetilaan johtavien kaupunkiseutujen kehityspolkujen muodostaminen, strateginen tavoitemalli, arvio kehityksestä v. 2030 kehityspolkujen muodostaminen sekä keskeisten murroskohtien tunnistaminen Toimenpiteet, joita kehityspolun tavoitetilaan pääseminen edellyttää 10
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 12.11.2015 Tavoitetilaan johtavien polkujen tunnistaminen. 11
12.11.2015 KAUPUNKISEUDUT Pienet Kokkola-Pietarsaari Keski-Pohjanmaan liitto- Pohjanmaan liitto Järvenpää Riihimäki Hyvinkää Salo Keskisuuret Lahti Pori Hämeenlinna Hämeen liitto Joensuu Kotka-Hamina ( Kouvola) Rovaniemi Suuret Tampere Pirkanmaan liitto Turku Varsinais-Suomen liitto 12
Esimerkkinä Turun kaupunkiseutu 13
Elinkeinot Palvelut Liikenne Asuminen Keskeisimmät hankkeet 4/4 Turku, kaikki vyöhykkeet Keskustan täydennysrakentaminen Linnakaupunki Skanssi Heikkilä Hirvensalo Jäkärlä, Moisio, Yli-Maaria Keskusta-alueen pyörätiejärjestelyt ja pyöräpysäköinti Matkakeskus TEN-T -verkon kehittäminen (Turun kehätie, kantatie 40) Raitiotie (1. vaihe) Raitiotie (2. vaihe) Linnakaupunki Skanssi Kupittaa Itäharju, Biolaakso Lauste Hirvensalo Muhkuri, Pitkämäki Länsikeskus 210 000 as. (2035) Rakenteen tiivistäminen ja täydentäminen Kasvun painotus keskustaan ja uudistusalueille Asuntotarjonnan monipuolisuus Kestävien kulkutapojen kehittäminen; osuus yli 66 % (vuoteen 2030) Joukkoliikenteen käytettävyys ja houkuttelevuus Liikkumistarpeen vähentäminen Palvelutyöpaikat nykyisten keskusten yhteyteen tai palvelukeskittymiin Merkittävien palvelualueiden kehittäminen ja saavutettavuus Linnakaupunki Skanssi Kupittaa Itäharju, Biolaakso Lauste Pansio, Artukainen Länsikeskus Lentoaseman lähistö ja Urusvuori 105 000 työp. (2035) Työpaikkaomavaraisuus Keskustan elinvoimaisuus ja kilpailukyky Merkittävien työpaikkaalueiden kehittäminen ja saavutettavuus 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Tavoitteet Hanke Jalankulkuvyöhykkeen hanke Hanke Useita vyöhykkeitä koskeva hanke Hanke Joukkoliikennevyöhykkeen hanke Hanke Autovyöhykkeen hanke, jossa erityistä joukkoliikennepotentiaalia Hanke Autovyöhykkeen hanke Hanke Joukkoliikennevyöhykkeen hanke, jossa erityistä pyöräilypotentiaalia 14
Elinkeinot Palvelut Liikenne Asuminen Jatkuvat prosessit ja kehitystoimet Turku, kaikki vyöhykkeet Asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittaminen Raakamaanhankinnat ja maankäyttösopimukset Kolmen vuoden pientalotonttireservi Rakennetun kaupunkiympäristön laatu tiivistyvillä kaupunkialueilla Lähiökehän ympäristön parantaminen ja peruskorjaukset Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteissuunnittelu Pyöräily-yhteydet ja pyöräpysäköintivaatimukset eri kaavatasoilla Raskas liikenne pois kaupunkirakenteesta Asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittaminen Palvelu- ja toimistotyöpaikkojen edellytykset alue- ja lähikeskuksissa Keskusten ulkopuolisten kaupan ja palveluiden toimintojen kontrolli 210 000 as. (2035) Rakenteen tiivistäminen ja täydentäminen Kasvun painotus keskustaan ja uudistusalueille Asuntotarjonnan monipuolisuus Kestävien kulkutapojen kehittäminen; osuus yli 66 % (vuoteen 2030) Joukkoliikenteen käytettävyys ja houkuttelevuus Liikkumistarpeen vähentäminen Palvelutyöpaikat nykyisten keskusten yhteyteen tai palvelukeskittymiin Merkittävien palvelualueiden kehittäminen ja saavutettavuus Asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittaminen Kumppanuudet, yhteistyömallit ja osallistaminen Olemassa olevien teollisuusalueiden tiivistäminen ja täydentäminen 105 000 työp. (2035) Työpaikkaomavaraisuus Keskustan elinvoimaisuus ja kilpailukyky Merkittävien työpaikkaalueiden kehittäminen ja saavutettavuus 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Tavoitteet Prosessi Prosessi Prosessi Prosessi Jalankulkuvyöhykkeen prosessi tai kehitystoimi Joukkoliikennevyöhykkeen prosessi tai kehitystoimi Autovyöhykkeen prosessi tai kehitystoimi Useita vyöhykkeitä koskeva prosessi tai kehitystoimi 15
Elinkeinot Palvelut Liikenne Asuminen Keskeisimmät hankkeet Turku kaupunkiseutu, kaikki vyöhykkeet Kaarinan keskustan ja Rauhalinnan täydennysrakentaminen Raision keskustan ja Lumparla Ylhäisen täydennysrakentaminen Naantalin kantakaupungin laajentaminen ja täydennysrakentaminen Liedon Ilmarinen ja Loukinainen Naantalin Luonnonmaa Kaarinan Lemunniemi Seudullinen pyöräilyn pääverkko TEN-T -verkon kehittäminen (Turun kehätie, kantatie 40) Raitiotie (2. vaihe) Kaarinan keskustan ja Rauhalinnan täydennysrakentaminen Raision keskustan ja Lumparla Ylhäisen täydennysrakentaminen Naantalin kantakaupungin laajentaminen ja täydennysrakentaminen Kaarinan Krossi Raision ja Ruskon Hauninen ja Kuninkoja Raision ja Naantalin Luolala ja Tammisto Kaarinan Krossi Raision ja Ruskon Hauninen ja Kuninkoja 399 000 as. (2035) Rakenteen tiivistäminen ja täydentäminen 80 % ydinkaupunkialue, 20 % muut taajamat ja asemakaava-alueet Ei hajarakentamista Kestävien kulkutapojen kehittäminen; osuus yli 40 % (vuoteen 2030) Joukkoliikenteen käytettävyys ja houkuttelevuus Palvelutyöpaikat nykyisten keskusten yhteyteen tai palvelukeskittymiin Merkittävien palvelualueiden kehittäminen ja saavutettavuus 170 000 työp. (2035) Ydinkaupunkialueen työpaikkaomavaraisuus Palvelutyöpaikat nykyisten keskusten yhteyteen tai palvelukeskittymiin 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Tavoitteet Hanke Jalankulkuvyöhykkeen hanke Hanke Useita vyöhykkeitä koskeva hanke Hanke Joukkoliikennevyöhykkeen hanke Hanke Autovyöhykkeen hanke, jossa erityistä joukkoliikennepotentiaalia Hanke Autovyöhykkeen hanke Hanke Joukkoliikennevyöhykkeen hanke, jossa erityistä pyöräilypotentiaalia 16
Elinkeinot Palvelut Liikenne Asuminen Jatkuvat prosessit ja kehitystoimet Turku kaupunkiseutu, kaikki vyöhykkeet Asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittaminen Suurempi ja monipuolisempi tontti- ja asuntotarjonta asemakaava-alueilla Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteissuunnittelu Joukkoliikenteen seudullinen runkolinjasto Pyöräily-yhteydet ja pyöräpysäköintivaatimukset eri kaavatasoilla Joukkoliikenne kaupunkiseudun sisäisessä työmatka- ja asiointiliik. Keskustapalvelujen ja palvelukeskittymien saavutettavuus (kevyt liik.) 399 000 as. (2035) Rakenteen tiivistäminen ja täydentäminen 80 % ydinkaupunkialue, 20 % muut taajamat ja asemakaava-alueet Ei hajarakentamista Kestävien kulkutapojen kehittäminen; osuus yli 40 % (vuoteen 2030) Joukkoliikenteen käytettävyys ja houkuttelevuus Asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittaminen Palvelu- ja toimistotyöpaikkojen edellytykset alue- ja lähikeskuksissa Keskusten ulkopuolisten kaupan ja palveluiden toimintojen kontrolli Palvelutyöpaikat nykyisten keskusten yhteyteen tai palvelukeskittymiin Merkittävien palvelualueiden kehittäminen ja saavutettavuus Asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittaminen Palvelu- ja toimistotyöpaikkojen edellytykset alue- ja lähikeskuksissa Olemassa olevien teollisuusalueiden tiivistäminen ja täydentäminen 170 000 työp. (2035) Ydinkaupunkialueen työpaikkaomavaraisuus Palvelutyöpaikat nykyisten keskusten yhteyteen tai palvelukeskittymiin 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Tavoitteet Prosessi Prosessi Prosessi Prosessi Jalankulkuvyöhykkeen prosessi tai kehitystoimi Joukkoliikennevyöhykkeen prosessi tai kehitystoimi Autovyöhykkeen prosessi tai kehitystoimi Useita vyöhykkeitä koskeva prosessi tai kehitystoimi 17
Kaupunkien omien aineistoiden ja suunnitelmien yhdistäminen vyöhykejakoon
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 12.11.2015 19
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 12.11.2015 Arvioidaan suunnitelmien keskeiset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 20
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 12.11.2015 21
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 12.11.2015 Yleiskaavat Vaikutukset yhdyskuntarakenteen keskeisiin osa-alueisiin (1) 22
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 12.11.2015 Yleiskaavat Muut vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen & YRI 23
Keskeisiä inventoinneissa esiinnousseita teemoja kohdekaupunkiseuduilla 1. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kestävyys Kaupunkirakenteen tehostaminen ja tiivistäminen Täydennysrakentamispotentiaalin tunnistaminen Alueiden käyttötarkoitusten muutokset ja sekoittaminen 2. Keskusta-alueen merkitys vetovoimatekijänä Keskustojen elävöittäminen: väestömäärä ja saavutettavuus Täydennysrakentaminen kohdistuu ennen kaikkea keskustaan tai keskustan reuna-alueille Keskustojen ja kantakaupunkien kehittäminen ja yleiskaavoitus hyvin aktiivista 3. Kestävän liikennejärjestelmän edellytykset maankäytössä Kulkumuotojakauman tarkistaminen Henkilöautoriippuvuuden vähentäminen Joukkoliikenteen palvelutaso ja kilpailukyky Kevyen liikenteen verkostot ja pyöräilyn merkitys 24
Mikä Liiteri on Joukko eri käyttötarkoituksiin räätälöityjä tietopalveluja, joiden avulla viranomaiset ja yritykset voivat hoitaa maankäytön suunnitteluun ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tehtäviä ja kansalaiset saavat tietoa omasta asuin- ja elinympäristöstään. Kokoaa yhteen pääosin rakennettuun ympäristöä ja kaavoitusta kuvaavia paikka- ja tilastotietoja 25
12.11.2015 KIITOS! Mika Ristimäki mika.ristimäki@syke.fi 0400-148 842 Suomen ympäristökeskus SYKE Liiteristä lisää kari.oinonen@ymparisto.fi 26