TEM raportteja 27/2012

TEM raportteja 27/2012 Selvitys eurooppalaisista tilaajavastuujärjestelmistä Työelämä- ja markkinaosasto 2.11.2012

Sisällys Sivu 1 Johdanto... 3 2 Selvityksen tavoitteet... 3 3 Selvityksen toteutus ja keskeiset käsitteet... 4 3.1 Tekninen toteutus... 4 3.2 Taloudellinen kilpailukyky ja sääntelyn vaikuttavuus... 4 3.3 Keskeiset käsitteet... 4 4 Selvityksen kysymyksenasettelu... 6 5 Selvityksen tulokset: maakohtaiset kuvaukset... 8 5.1 Belgia... 8 5.1.1 Tilaajavastuun sääntely... 8 5.1.2 Tilaajavastuusääntelyn käytännön toimivuus ja vaikutukset... 11 5.1.3 Yhteenveto... 13 5.2 Espanja... 13 5.2.1 Tilaajavastuun sääntely... 13 5.2.2 Tilaajavastuusääntelyn käytännön toimivuus ja vaikutukset... 16 5.2.3 Yhteenveto... 19 5.3 Hollanti... 19 5.3.1 Tilaajavastuun sääntely... 19 5.3.2 Tilaajavastuusääntelyn käytännön toimivuus ja vaikutukset... 22 5.3.3 Yhteenveto... 24 5.4 Italia... 25 5.4.1 Tilaajavastuun sääntely... 25 5.4.2 Tilaajavastuusääntelyn käytännön toimivuus ja vaikutukset... 27 5.4.3 Yhteenveto... 29 5.5 Itävalta... 29 5.5.1 Tilaajavastuun sääntely... 29 5.5.2 Tilaajavastuusääntelyn käytännön toimivuus ja vaikutukset... 32 5.5.3 Yhteenveto... 34 5.6 Norja... 34 5.6.1 Tilaajavastuun sääntely... 34 5.6.2 Tilaajavastuusääntelyn käytännön toimivuus ja vaikutukset... 36 5.6.3 Yhteenveto... 37 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 1

5.7 Puola... 37 5.7.1 Tilaajavastuun sääntely... 37 5.7.2 Yhteenveto... 38 5.8 Ranska... 39 5.8.1 Tilaajavastuun sääntely... 39 5.8.2 Tilaajavastuusääntelyn käytännön toimivuus ja vaikutukset... 41 5.8.3 Yhteenveto... 42 5.9 Ruotsi... 43 5.9.1 Tilaajavastuun sääntely... 43 5.9.2 Tilaajavastuusääntelyn käytännön toimivuus ja vaikutukset... 44 5.9.3 Yhteenveto... 44 5.10 Saksa... 45 5.10.1 Tilaajavastuun sääntely... 45 5.10.2 Tilaajavastuusääntelyn käytännön toimivuus ja vaikutukset... 50 5.10.3 Yhteenveto... 51 5.11 Viro... 51 5.11.1 Tilaajavastuun sääntely... 51 5.11.2 Yhteenveto... 52 6 Yhteenveto kohdemaiden tilaajavastuujärjestelmistä... 53 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 2

1 Johdanto Hallitus antoi 19.1.2012 periaatepäätöksen toimintaohjelmasta tehostetun harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi vuosille 2012-2015. Toimintaohjelman tavoitteena on vähentää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta sekä tukea laillista yritystoimintaa ja tervettä kilpailua. Toimintaohjelman yhtenä hankkeena on tilaajavastuulain uudistaminen. Tilaajavastuulain uudistamistyön pohjaksi laadittiin käsillä oleva kansainvälinen selvitys tilaajavastuun sääntelykeinoista. Selvityksen toteutuksesta vastasi Deloitte Oy työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Selvityksen ovat laatineet Maria Magi ja Toni Oras. Selvitys valmistui lokakuussa 2012. Selvityksen tavoitteena oli kuvata 11 Euroopan maan tilaajavastuuta koskeva, voimassa oleva lainsäädäntö. Selvitystyö toteutettiin kolmessa vaiheessa. Työn ensimmäisessä vaiheessa tilaajavastuusääntelyä koskeva tieto kerättiin kohdemaista Deloitten kansainvälistä verkostoa hyödyntämällä. Tieto kerättiin kohdemaiden asiantuntijoille lähetetyn ja yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tarkennetun kysymyslomakkeen avulla. Kerättyä tietoa täydennettiin tilaajavastuulainsäädäntöä koskevien kansainvälisten vertailuiden ja muun kirjallisen aineiston avulla (erityisesti ns. Dublinin raportti). Selvitystyön toisessa vaiheessa koostettiin ja analysoitiin ensimmäisessä vaiheessa kerätty aineisto. Lopuksi laadittiin loppuraportti kohdemaiden tilaajavastuusääntelystä. Selvityksessä kerättiin tietoa kohdemaiden tilaajavastuusääntelyn sisällöstä, sääntelyn käytännön toimivuudesta sekä sääntelyn vaikutuksista. Raportti on jaettu kuuteen lukuun. Johdantoluvun jälkeen raportin luku 2 kertaa selvityksen tavoitteet. Luvussa 3 käydään läpi selvityksen yksityiskohtaista toteutusta sekä selvityksessä esiintyvää käsitteistöä. Selvityksen tiedonkeruussa hyödynnetty kysymystenasettelu on esitetty luvussa 4. Luku 5 sisältää maakohtaiset tulokset koskien kohdemaiden tilaajavastuusääntelyä ja luku 6 vetää yhteen selvityksen keskeisiä tuloksia ja löydöksiä. 2 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa tilaajavastuun sääntelykeinoista tilaajavastuulain uudistamistyön tueksi. Selvityksessä kuvataan 11 Euroopan maan tilaajavastuuta koskeva, voimassa oleva lainsäädäntö. Selvityksen tavoitteena oli myös kerätä tietoa, jonka pohjalta on mahdollisuus eritellä arvioita kohdemaiden tilaajavastuusääntelyn toimivuudesta ja vaikuttavuudesta erityisesti harmaan talouden torjunnan ja yritysten välisen terveen kilpailun edistämisen kannalta. Selvityksen kohdemaat olivat Belgia, Espanja, Hollanti, Italia, Itävalta, Saksa, Ranska, Ruotsi, Norja, Viro ja Puola. Selvityksen toteutuksessa hyödynnettiin seuraavia selvityksiä ulkomaiden tilaajavastuusääntelystä: Liability in subcontracting processes in the European construction sector, European foundation for the Improvement of Living and Working Conditions (ns. Dublinin selvitys); Euroopan komission 21.3.2012 antamaa direktiiviehdotusta direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanodirektiiviksi varten tehdyt vaikutusarviot ja selvitykset, perustuen maakohtaisesti kerättyyn aineistoon; Tilaajavastuulain hallituksen esitys HE 114/2006 vp, kansainvälinen vertailu; Kohdemaiden kansalliset selvitykset työnantajasanktiodirektiivin (Neuvoston direktiivi 2009/52/EY maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista) 8 artiklan täytäntöönpanosta (alihankkijan vastuu ja tietyissä rajoitetuissa tilanteissa ketjuvastuu), perustuen maakohtaisesti kerättyyn aineistoon. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 3

3 Selvityksen toteutus ja keskeiset käsitteet 3.1 Tekninen toteutus Selvitystyö toteutettiin kolmessa vaiheessa. Työn ensimmäisessä vaiheessa kohdemaiden tilaajavastuusääntelyä koskeva tieto kerättiin Deloitten kansainvälistä verkostoa hyödyntämällä. Selvityksessä tarvittava tieto kerättiin kohdemaiden asiantuntijoille lähetetyn ja yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tarkennetun kysymyslomakkeen avulla. Lisäksi tietoa kerättiin tilaajavastuulainsäädäntöä koskevien kansainvälisten vertailuiden ja muun kirjallisen aineiston avulla. Selvitystyön toisessa vaiheessa koostettiin ja analysoitiin ensimmäisessä vaiheessa kerätty aineisto (Deloitten kansainvälisen verkoston tuottamat maakohtaiset kuvaukset ja muu kirjallinen aineisto aiheesta). Kolmannessa vaiheessa laadittiin loppuraportti. Selvityksessä esitetty sääntelyn vaikutusten arviointi koostuu pitkälti kohdemaissa olemassa olevien aineistojen ja tietojen koostamisesta sekä yhteenvedosta. Varsinaisia mittauksia (esimerkiksi hallinnollinen taakka) tai laskelmia ei selvityksen piirissä ollut mahdollista toteuttaa. 3.2 Taloudellinen kilpailukyky ja sääntelyn vaikuttavuus Oikeusnormien eli oikeusjärjestyksen periaatteiden ja sääntöjen vaikuttavuutta arvioitaessa voidaan yhtenä lähtökohtana pitää onnistunutta sääntelyä. Hyvää sääntelyä voidaan lähestyä mm. taloustieteen, politiikan ja oikeustieteen näkökulmista. Taloudellinen tehokkuus, demokraattinen säädösten laadinta ja ennakoitavan sekä yhdenvertaisen sääntelyn tavoitteet voivat olla jopa keskenään kilpailevia arviointikriteerejä. Yleisiä hyvälle lainsäädännölle asetettavia periaatteita talouden näkökulmasta ovat ainakin ennakoitavuus, tasapuolisuus sekä selkeys ja läpinäkyvyys. Erityisesti taloudellisen kilpailukyvyn näkökulmasta kriteereinä voivat korostua oikeasuhtaisuus, toissijaisuus, tehokkuus, hallinnollisen taakan ja muiden kustannusten minimointi, ennakoitavuus ja avoimuus, hallittavuus, lainsäädännön sisällöllinen joustavuus, oikeusvarmuus sekä kilpailukyvyn näkökulman huomioiminen. 1 Parempi sääntely on keskeinen hallinnon tavoite niin Suomessa kuin monissa muissa maissa. Se on yhteinen pyrkimys myös EU:ssa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä, ja parempaa sääntelyä voidaan pitää perustellusti yhtenä edellytyksenä toimivalle ja vaikuttavalle järjestelmälle. Parempi sääntely sisältää mm. yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseen, sääntelyn vaihtoehtoihin, vaikutusarviointeihin ja kuulemiseen liittyviä tavoitteita. Esimerkiksi sääntelyn vaihtoehtojen tarkastelu monipuolisesti on omiaan parantamaan sääntelyn tuloksellisuutta tavoitteiden kannalta, lisäämään sääntelyn kustannustehokkuutta ja tuottamaan sellaisia paremmin toimivia sääntelyjä, joita erilaiset kohdetahot hyväksyvät ja noudattavat aiempaa paremmin. Vaikuttavuuden arviointiin liittyy kokonaisvaltaisessa tarkastelussa kriittinen erittely, jolla pyritään saamaan vastaus siihen, onko lainsäädännöllä pystytty saavuttamaan asetetut tavoitteet mahdollisesti asetetussa aikataulussa. Tällaiseen analyysiin kuuluu myös sääntelyn erinäisten sivuvaikutusten selvittäminen riippumatta siitä, ovatko ne haitallisia tai hyödyllisiä. 3.3 Keskeiset käsitteet Aliurakointi tai alihankinta perustuu kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- tai muuhun vastaavaan sopimukseen. Alihankkija (tai aliurakoitsija) on useassa tapauksessa yhtiö, joka on sitoutunut hankkimaan tai toteuttamaan urakkasopimuksen mukaisen työn, materiaalin tai muun sopimukseen sisälletyn asian, mutta joka ei ole tehnyt sopimusta 1 Paremman sääntelyn toimintaohjelma, Osa 1: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 8/2006, s. 100-103. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 4

suoraan tilaajan kanssa vaan yhden tai useamman välikäden kautta. Tilaajan ja alihankkijan välikätenä voi olla pääurakoitsijan lisäksi yksi tai useampi muu alihankkija. Ketjuvastuulla tarkoitetaan pääsäännön mukaan tilaajan vastuuta, joka ulottuu lähimmän sopimuskumppanin tai alihankkijan lisäksi koko urakkaketjuun. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ketjun osapuolet ovat vastuussa esimerkiksi maksamattomista veroista tai pakollisista maksuista. 2 Ketjuvastuun käsitteen sisällössä on maakohtaisia eroja, joita käsitellään soveltuvin osin kunkin maan osalta erikseen. Perustajaurakoitsija on rakennusalan toimija, joka perustaa yhtiön (Suomessa asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöosakeyhtiön) ja rakentaa tai rakennuttaa kyseisen yhtiön rakennukset. Pääurakoitsija on tilaajan sopimuskumppani, joka on sitoutunut urakoimaan sopimuksenmukaisen työn. Pääurakoitsija on suhteessa rakennuttajaan vastuussa paitsi omasta, myös käyttämiensä aliurakoitsijoiden töistä. Sopimussuhteeseen perustuva vastuu tarkoittaa sitä, että sopimuskumppanit sopivat keskenään keskinäisistä vastuista. Esimerkiksi alihankkija velvoitetaan vastaamaan omien alihankkijoidensa pakollisista maksuista sopimuksen perusteella. Tilaajalla tarkoitetaan Suomessa kaupparekisterilain (129/1979) 3 :ssä tarkoitettua elinkeinonharjoittajaa, joka on velvollinen tekemään pykälässä tarkoitetun perusilmoituksen sekä valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, Ahvenanmaan maakuntaa, Ahvenanmaan maakunnan kuntaa tai kuntayhtymää, seurakuntaa, seurakuntayhtymää, muuta uskonnollista yhdyskuntaa ja muuta julkisoikeudellista oikeushenkilöä sekä vastaavaa ulkomailla toimivaa yritystä. Tässä selvityksessä tilaajan käsitettä on muiden maiden osalta käsitelty vastaavin periaattein, eli tilaajana pidetään kussakin maassa sen lainsäädännön mukaan määriteltyä oikeussubjektia, jolle tilaajavastuun mukaan kuuluu erikseen määriteltyjä velvoitteita. Tilaajavastuu tarkoittaa sitä, että työn tilaajalla on vastuu selvittää, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. 3 Toissijainen vastuu tarkoittaa sitä, että toissijaisessa vastuussa oleva vastaa suoritteesta vain, jollei suoritusta saada päävastuulliselta. Työnantajasanktiodirektiivi on Neuvoston direktiivi 2009/52/EY maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista. Työnantajasanktiodirektiivin tavoitteena on kieltää Euroopan unionin alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työhönotto laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Vuokratulla työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka on tehnyt työsopimuksen Suomessa tai ulkomailla toimivan sellaisen työnantajan kanssa, joka on siirtänyt työntekijän tämän suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan käyttöön. 4 Vuokratyövoiman käytöllä viitataan tilanteisiin, joissa työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies) tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. 5 Yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että kaksi tai useampi on vastuussa samasta suoritteesta solidaarisesti. Tilaajan vastuu ulottuu pääsäännön mukaan ainoastaan sen suoraan sopimuskumppaniin tai alihankkijaan, 2 European foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 2008: Liability in subcontracting processes in the European construction sector. 3 https://www.tilaajavastuu.fi/. 4 Tilaajavastuulain hallituksen esitys HE 114/2006 vp. 5 Tilaajavastuulain hallituksen esitys HE 114/2006 vp. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 5

joka on suoraan sopimussuhteessa tilaajan kanssa. Jos aliurakoitsija ei noudata lainsäädännön sille asettamia velvoitteita esimerkiksi veroihin ja pakollisiin maksuihin liittyen, on tilaaja vastuussa yhdessä aliurakoitsijan kanssa tällaisten maksujen suorittamisesta. 6 Yhteisvastuun käsitteen sisällössä on maakohtaisia eroja, joita käsitellään soveltuvin osin kunkin maan osalta erikseen. 4 Selvityksen kysymyksenasettelu Selvityksen kysymyksenasettelu laadittiin ja viimeisteltiin yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Seuraavassa taulukossa on esitetty selvityksen tiedonkeruussa hyödynnetyt kysymykset. Taulukossa esitetty rakenne vastaa myös pitkälti selvityksen tulosten raportoinnin runkoa kunkin selvityksessä tarkastellun maan kohdalla. Tilaajavastuun sääntely Aihealue Tilaajavastuusääntelyn kuvaus Kohdemaan tilaajavastuusääntelyn tavoitteet Tilaajavastuun soveltamisalat Perusteet tilaajavastuusääntelyssä omaksutuille soveltamisalan rajoituksille Tilaajavastuun asiallinen sisältö Tilaajavastuun rikkomisen seuraamukset Kysymykset Miten tilaajavastuu on säännelty kohdemaassa? Säädelläänkö tilaajavastuuta useammassa kuin yhdessä normissa? Mitkä ovat kohdemaan tilaajavastuusääntelyn tavoitteet? Onko ensisijaisena tavoitteena säännellä suhdetta sopimuskumppaniin, alihankintaan/ulkoistamiseen vai työntekijöihin? Onko tilaajavastuusäännöksiin tulossa/suunnitteilla muutoksia? Miksi muutokset tehdään ja mitä niillä tavoitellaan? Mikä on tilaajavastuun soveltamisala? Onko eri toimialoille olemassa erityisvaatimuksia? Mitä rajauksia tai poikkeuksia tilaajavastuusääntelyn soveltamisalassa on? Millä perusteilla soveltamisalaa on rajoitettu? Millä perusteilla soveltamisala on kohdistettu tiettyihin toimijoihin tai toimialoihin? Mihin tilaajavastuusääntely velvoittaa? Onko tilaajalla ketjuvastuuta sopimussuhteen lisäksi? Mihin tilaajavastuusääntely oikeuttaa (esimerkiksi oikeus saada tietoja toisesta yrityksestä/rekistereistä, pidättäytyä maksuista jne.)? Millaisia seuraamuksia tilaajavastuusääntelyn rikkomukset aiheuttavat (esim. rangaistussäännökset tai maksuseuraamukset)? Tilaajavastuun valvontaviranomaiset Mitkä tahot tai viranomaiset vastaavat tilaajavastuun valvonnasta? Mikä on näiden viranomaisten keskinäinen työnjako? Millaiset valtaoikeudet valvontaviranomaisilla on? Miten tilaajavastuun valvontaa toteutetaan käytännössä? 6 European foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 2008: Liability in subcontracting processes in the European construction sector. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 6

Ns. työnantajasanktiodirektiivin kansallinen täytäntöönpano Miten ns. työnantajasanktiodirektiivi on pantu kansallisesti täytäntöön kohdemaassa? Miltä osin tilaajavastuusääntely on suoraan työnantajasanktiodirektiivin kansallista täytäntöönpanoa? Sääntelyn käytännön toimivuus Aihealue Tilaajavastuulainsäädännön käytännön toimivuus Sääntelyn vaikutukset tilaajan toimintaan Kysymykset Toteutuvatko tilaajavastuulle asetetut tavoitteet? Toimiiko tilaajavastuusääntely käytännössä (kuvaa järjestelmän hyviä/toimivia piirteitä sekä huonoja piirteitä/ongelmia)? Miten ja mistä tilaajan selvitysvelvollisuuteen liittyviä tietoja on mahdollista saada? Onko tilaajan selvitysvelvollisuuteen liittyviä tietoja helppo/vaikea saada? Onko kohdemaassa esim. rekisteriratkaisuja tietojen saamiseksi (kuvaa miten tiedonsaanti on järjestetty)? Kenen toimesta tällaisia rekistereitä ylläpidetään (valtion toimesta/yksityisesti)? Millaiset ovat tilaajavastuun käytännöt silloin, kun kyseessä on ulkomaalainen sopimuskumppani, alihankkija tai vuokratyövoiman tarjoaja: Onko saatavilla kansallista ohjeistusta siitä, mitä tietoja ulkomaisesta toimijasta pitää hankkia vastuun välttämiseksi? Mitä keinoja yrityksillä on tarvittavien tietojen hankkimiseksi? Miten kansalliset viranomaiset antavat tietoja ulkomaille? Millä tavoin tilaaja voi varautua tilaajavastuuta koskevien velvoitteiden hoitamiseen (esim. sopimusehdoilla, vakuutuksilla tai muilla keinoin)? Voiko tilaaja vapautua ketjuvastuusta ja millä tavalla? Onko sääntelyllä muita vaikutuksia tilaajan toimintaan? Vaihtelevatko sääntelyn vaikutukset toimialoittain? Sääntelyn vaikutukset Aihealue Arviot tilaajavastuusääntelyn tuottamista taloudellisista hyödyistä harmaan talouden torjunnassa (toimialoittain eriteltynä) Kysymykset Onko kohdemaassa tehty arvioita tilaajavastuusääntelyn tuottamista taloudellisista hyödyistä harmaan talouden torjunnassa? Millaisia taloudellisia hyötyjä tilaajavastuusääntely on tuottanut harmaan talouden torjunnassa? Millaisia taloudellisia hyötyjä tilaajavastuusääntely on tuottanut eri toimialoille? 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 7

Arviot sääntelyn yrityksille aiheuttamista välittömistä kustannuksista Onko kohdemaassa tehty arvioita sääntelyn yrityksille aiheuttamista välittömistä kustannuksista (esim. hallinnollinen taakka)? Millaisia välittömiä kustannuksia ja kuinka paljon yrityksille aiheutuu tilaajavastuulainsäädännöstä? Aiheuttaako sääntely kustannuksia tietyille toimialoille? Vaihtelevatko kustannukset toimialoittain? Arviot sääntelyn aiheuttamista välillisistä kustannuksista kuten sääntelyn vaikutuksista palveluiden tai tuotteiden hintatasoon Onko kohdemaassa tehty arvioita sääntelyn aiheuttamista välillisistä kustannuksista esim. sääntelyn vaikutuksista palveluiden tai tuotteiden hintatasoon? Millaisia välillisiä kustannuksia ja kuinka paljon yrityksille aiheutuu tilaajavastuulainsäädännöstä? Vaihtelevatko sääntelyn aiheuttamat välilliset kustannukset toimialoittain? 5 Selvityksen tulokset: maakohtaiset kuvaukset 5.1 Belgia 5.1.1 Tilaajavastuun sääntely Vuoteen 2008 asti Belgian tilaajavastuusääntely perustui erityiselle rekisteröintijärjestelmälle. Urakoitsija saattoi liittyä erityiseen rekisteriin, mikäli se täytti tarvittavat luotettavuusvaatimukset. Vanhan järjestelmän mukaan tilaajien sekä urakoitsijoiden, jotka tekivät sopimuksen työn suorittamisesta sellaisten ulkomaisten toimijoiden kanssa, jotka eivät olleet rekisteröityneet Belgiassa, tuli pidättää ja tilittää veroviranomaisille 15 % työstä maksettavasta korvauksesta. Mikäli tilaaja tai urakoitsija ei noudattanut järjestelmän vaatimuksia, seurasi siitä yhteisvastuu alihankkijoiden veroveloista. Järjestelmästä jouduttiin kuitenkin luopumaan sen jälkeen, kun Euroopan Unionin tuomioistuin totesi järjestelmän loukkaavan vapautta tarjota rajat ylittäviä palveluita EU:n alueella, sillä rekisteröitymisvelvollisuus saattoi toimia pelotteena ulkomaisille yrityksille. 7 Belgian tilaajavastuusääntelyä sovelletaan ainoastaan rakennusalalla ja pääasiassa sopimussuhteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että tilaaja vastaa ainoastaan omien sopimuskumppaneidensa velvoitteista. Vastuu näistä velvoitteista on yhteisvastuuta. Sosiaaliturvamaksuvelkoja koskeva yhteisvastuu voi kuitenkin tietyin edellytyksin muuttua ketjuvastuuksi. Jos urakoitsijan sopimuskumppani ei suoriudu velvoitteistaan senkään jälkeen, kun saatavia on virallisesti peritty siltä, voidaan vastuu kohdistaa alihankintaketjun seuraavalle tasolle. 8 Ketjuvastuun laajentaminen koskemaan myös verovelkoja on kuitenkin suunnitteilla. Verovelkoja koskeva ketjuvastuun perustuva lainsäädäntö tulee arvion mukaan voimaan loppuvuodesta 2012. Tilaajavastuusääntelyn kuvaus Belgian lainsäädäntö sisältää kaksiosaisen tilaajavastuun järjestelmän. Järjestelmä jakaantuu yksityisellä sektorilla sovellettaviin säännöksiin urakoitsijan vastuusta alihankkijan sosiaaliturvamaksu- ja veroveloista ja julkisella sektorilla sovellettavaan hyväksyttyjen urakoitsijoiden järjestelmään. 7 Commission v. Belgium, C-433/04 (http://curia.europa.eu/jurisp/cgibin/gettext.pl?where=&lang=en&num=79938890c19040433&doc=t&ouvert=t&seance=arret). 8 Lähde: European foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 2008: Liability in subcontracting processes in the European construction sector. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 8

Yksityisellä sektorilla sovellettavat säännökset urakoitsijan vastuusta alihankkijan sosiaaliturvamaksu- ja veroveloista varmistavat, että urakoitsija on noudattanut lakisääteisiä velvoitteitaan sekä työnantajavelvoitteitaan. Säännöstö on kolmiportainen. Yleisesti tilaaja on työn suorittajan kanssa yhteisvastuussa työn suorittajan vero- ja sosiaaliturvamaksuveloista. Tilaaja voi kuitenkin vapautua vastuusta, mikäli pidättää tietyn osan tilatusta työstä sovitusta korvauksesta ja tilittää sen suoraan asianomaisille viranomaisille. Vastuu muuttuu ketjuvastuuksi, mikäli joku ketjun urakoitsijoista laiminlyö sosiaaliturvamaksujen maksamisen eikä summaa saada perittyä. Tällöin summaa voidaan periä urakoitsijaketjussa seuraavana olevalta tilaajalta. Julkisiin hankintoihin sovelletaan nk. hyväksyttyjen urakoitsijoiden järjestelmää (recognition of contractors). Järjestelmän avulla viranomaisten on mahdollista saada tiettyjä takeita sopimuskumppaneistaan. Julkisissa hankinnoissa, joiden arvonlisäveroton arvo ylittää luonteesta riippuen 50 000 euroa tai 75 000 euroa, viranomainen voi tehdä sopimuksen vain hyväksytyn urakoitsijan kanssa. Mikäli viranomainen haluaa tehdä sopimuksen sellaisen urakoitsijan kanssa, joka ei ole nk. hyväksytty urakoitsija, urakoitsijan on pystyttävä dokumentein todistamaan, että se täyttää hyväksytylle urakoitsijalle asetetut vaatimukset. Tilaajavastuusääntelyn tavoitteet Tilaajavastuusääntelyn tavoitteena on ollut puuttua nk. gangmastereiden toimintaan. Gangmasterit ovat rakennusalalla toimivia henkilöitä, jotka ottavat palvelukseensa suuria määriä työntekijöitä ilman, että heille maksetaan riittäviä palkkoja ja että asianmukaisista työnantaja- ja sosiaaliturvamaksuista huolehditaan. Tilaajavastuulla pyritään myös vaikuttamaan siihen, että aliurakointityötä varten ei perusteta nk. kuplayhtiöitä, vaan että asianmukaiset vero- ja sosiaaliturvamaksut tilitetään viranomaisille. Työnantajien ja työntekijöiden edunvalvonnasta vastaavien tahojen tavoitteena on lisäksi puuttua tilaajavastuun avulla epäoikeudenmukaiseen kilpailuun. 9 Tilaajavastuujärjestelmällä suojellaan myös työntekijöiden oikeuksia. Lainsäädännöllä pyritään myös siihen, että urakoitsijat ja alihankkijat hoitavat velvollisuutensa myös työntekijää kohtaan maksamalla heidän palkkoihinsa sovellettavat sosiaaliturvamaksut ja verot. Tilaajavastuulla pyritäänkin turvaamaan sekä tilaajan ja urakoitsijan että urakoitsijan ja sen työntekijöiden väliseen suhteeseen liittyvien velvoitteiden asianmukainen täyttäminen. Tilaajavastuun soveltamisalat Tilaajavastuuta sovelletaan Belgiassa kaikkiin urakoitsijoihin, jotka toimivat tietyllä toimialalla, sekä heidän työntekijöihinsä. Säädöksissä määritelty toimiala kattaa pääsääntöisesti rakennustoimialan, joten tilaajavastuulainsäädännön mukainen vastuu vero- ja sosiaaliturvamaksuveloista rajoittuu rakennusalalla tehtävään urakointiin ja alihankintaan sekä alihankintaketjuihin. Vastuu ei sovellu tilaajina oleviin luonnollisiin henkilöihin mikäli työ tehdään ainoastaan yksityistä tarkoitusta varten. Vuokratyöntekijöiden ja heidän työnantajansa väliseen suhteeseen sovelletaan erityistä lainsäädäntökehystä. Vuokratyöntekijöihin sovellettavaa lainsäädäntöä ei kuitenkaan sovelleta ulkomailta lähetettyihin työntekijöihin. Vuokratyötä koskevan lainsäädännön mukaan tilaajan vastuu ulottuu kuitenkin myös vuokratyöntekijöihin, mikäli vuokratyötä tarjoava yritys siirtää osan työntekijää koskevasta määräysvallasta vuokratyövoimaa käyttävälle yhtiölle, jolloin työntekijän ja vuokratyötä tarjoavan yrityksen välinen sopimus muuttuu vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen ja työntekijän väliseksi toistaiseksi voimassaolevaksi työsopimukseksi. 10 9 Lähde: European foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 2008: Liability in subcontracting processes in the European construction sector. 10 Lähde: European foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 2008: Liability in subcontracting processes in the European construction sector. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 9

Tilaajavastuun asiallinen sisältö Tilaajavastuu on Belgiassa kolmiportainen. Se jakaantuu tilaajan ja työn suorittajan yhteisvastuuseen työn suorittajan vero- ja sosiaaliturvamaksuveloista, tilaajan mahdollisuuteen käyttää pidätysoikeutta sekä ketjuvastuuseen, joka soveltuu mikäli ketjuvastuulle asetetut erityiset edellytykset täyttyvät. Yhteisvastuu Yhteisvastuu soveltuu kaikkiin sopimussuhteisiin rakennusalalla. Yhteisvastuuta sovelletaan siis sekä tilaajan ja urakoitsijan että urakoitsijan ja alihankkijan välisessä suhteessa silloin, kun työtä suorittavalla osapuolella on vero- tai sosiaalimaksuvelkaa. Yhteisvastuuta sovelletaan vain sopimussuhteessa. Tilaaja on vastuussa ainoastaan oman urakoitsijansa velvoitteista, ei urakoitsijan mahdollisesti käyttämän aliurakoitsijan velvoitteista. Tilaaja voi tarkastaa viranomaisten ylläpitämästä tietokannasta, onko työn suorittajalla sopimuksentekohetkellä vero- tai sosiaaliturvamaksuvelkaa. Yhteisvastuu veroveloista on rajattu 35 %:iin urakoitsijan vastuulle annetun urakan arvonlisäverottomasta arvosta. Työn tilaaja on urakoitsijan kanssa yhteisvastuussa niiden verovelkojen maksamisesta, jotka urakoitsijalla on sopimuksentekohetkellä. Urakoitsija, joka tekee sopimuksen sellaisen alihankkijan kanssa, jolla on sopimuksentekohetkellä verovelkaa, on puolestaan oman alihankkijansa kanssa yhteisvastuussa alihankkijansa veroveloista. Yhteisvastuu soveltuu myös urakoitsijan ja alihankkijan sellaisiin verovelkoihin, jotka syntyvät sopimussuhteen aikana. Mikäli työn tilaaja on vastuussa sopimuskumppaninsa sosiaaliturvamaksuveloista sataprosenttisesti, ei se tämän lisäksi ole vastuussa sopimuskumppaninsa veroveloista. Tilaajan vastuu työn suorittajan sosiaaliturvamaksuveloista vastaa 100 %:ia tilatusta työstä sovitusta korvauksesta ilman arvonlisäveroa. Vastuu sosiaaliturvamaksuveloista on kuitenkin rajattu 65 %:iin kyseisestä summasta silloin kun tilaajalla on vastuu myös veroveloista. Tällöin vastuu veroveloista rajoittuu 35 %:iin tilatusta työstä sovitusta korvauksesta, josta on vähennetty arvonlisäveron määrä. Työn tilaaja on urakoitsijan kanssa yhteisvastuussa niiden sosiaaliturvamaksuvelkojen maksamisesta, jotka urakoitsijalla on sopimuksentekohetkellä. Urakoitsija, joka tekee sopimuksen sellaisen alihankkijan kanssa, jolla on sopimuksentekohetkellä sosiaaliturvamaksuvelkaa, on puolestaan yhteisvastuussa oman alihankkijansa sosiaaliturvamaksuvelkojen maksamisesta. Yhteisvastuu soveltuu myös niihin urakoitsijan tai alihankkijan sosiaaliturvamaksuvelkoihin, jotka syntyvät sopimussuhteen aikana. Ketjuvastuu soveltuu ainoastaan sosiaaliturvamaksuvelkoihin. Ketjuvastuu soveltuu, mikäli tilaaja, joka on tehnyt sopimuksen sellaisen urakoitsijan kanssa, jolla on sosiaaliturvamaksuvelkaa, ei maksa velkaa kolmenkymmen päivän kuluessa siitä, kun on saanut virallisen maksumääräyksen. Tällöin vastuu muuttuu porrastetuksi ketjuvastuuksi, jolloin velkaa voidaan periä sopimusketjussa seuraavalta taholta. Velkaa voidaan periä alihankintaketjun seuraavalta tasolta vain näiden edellytysten täyttyessä. Pidätysvelvollisuus Tilaaja voi vapautua yhteisvastuusta, mikäli pidättää tietyn summan palkkiosta, jonka maksaa sellaiselle urakoitsijalle, jolla sopimuksentekohetkellä on ollut sosiaaliturvamaksu- tai verovelkaa. Valtiovarain- ja sosiaaliturvaministeriöt pitävät yllä tietokantaa, josta tilaaja voi tarkistaa, onko urakoitsijalla tai alihankkijalla sosiaaliturvamaksu- tai verovelkaa. Kun tilaaja huomaa, että sen sopimuskumppanilla on verovelkaa ja sopimuskumppanille maksettava lasku on vähintään 7 143 euroa, tulee sen pyytää sopimuskumppania esittämään todistus, josta ilmenee vero- tai sosiaaliturvamaksuvelan määrä. Mikäli verovelka ylittää 15 % tai sosiaaliturvamaksuvelka 35 % tilatusta työstä sovitusta korvauksesta, tai jos sopimuskumppani ei esitä todistusta kuukauden kuluessa siitä, kun sitä on pyydetty, tulee tilaajan yhteisvastuusta vapautuakseen pidättää urakasta maksettavasta korvauksesta 15 % vero- ja 35 % sosiaaliturvamaksuja varten ja tilittää summat suoraan asianomaisille viranomaisille. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 10

Tilaajavastuun rikkomisen seuraamukset Maksuvelvollisuuden laiminlyöneelle urakoitsijalle ei synny takaisinmaksuvelvollisuutta maksun suorittanutta tahoa kohtaan. Mikäli urakoitsija ei maksa verolainsäädännön mukaisia maksuja lainkaan, määrätään niiden lisäksi lisämaksu, joka vastaa sitä summaa, joka urakoitsijan olisi alun perin tullut pidättää ja tilittää. Kysymyksessä on hallinnollinen rangaistusmaksu, joka merkitään sen nimiin, joka rikkomuksen on tehnyt. Mikäli tilaaja tai urakoitsija ei maksa sosiaaliturvamaksuihin liittyvän lainsäädännön mukaisia maksuja, määrätään alkuperäisen summan lisäksi samansuuruinen lisämaksu. Belgiassa on käytössä myös sakkomaksu, jonka suuruus on kuitenkin yleensä vaatimaton suhteessa määrään, joka viranomaisille olisi tullut maksaa 11. Lisäksi työntekijöillä on myös mahdollisuus tehdä valitus maksamattomista tai liian alhaisista palkoista paikalliselle tarkastusviranomaiselle 12. Tilaajavastuun valvontaviranomaiset Pidätysvelvollisuuden mukaisten maksujen keräämisestä ja perinnästä on verovelkojen osalta vastuussa valtiovarainministeriö (Federale Overheidsdienst Financiën / Service Public Federal Finances) ja sosiaaliturvamaksujen osalta sosiaaliturvaministeriö (Federale Overheidsdienst Sociale Zekerheid /Service Public Federal Securite Sociale). Työnantajasanktiodirektiivin kansallinen täytäntöönpano Direktiiviä 2009/52/EY ei ole toistaiseksi saatettu Belgiassa kansallisesti voimaan. 5.1.2 Tilaajavastuusääntelyn käytännön toimivuus ja vaikutukset Yleisellä tasolla voidaan todeta selvityksen perusteella, että tilaajavastuusääntelyllä on saavutettu sille asetetut lainsäädännölliset tavoitteet. Tiettyjä haasteita kuitenkin on, joita käsitellään seuraavissa kappaleissa. Tilaajavastuulainsäädännön käytännön toimivuus Aikaisemmin tilaajan ja urakoitsijan tilaajavastuuta toteutettiin vapaaehtoisen rekisteröintijärjestelmän avulla. Rekisteröitymistä voitiin kuitenkin luonnehtia pakolliseksi, sillä tiettyjä tukia tai veroetuja (esim. alempi arvonlisäverokanta) saattoi hyödyntää vain kun teki sopimuksen rekisteröityneen urakoitsijan kanssa. Tilaajavastuun ja rekisteröinnin välinen lainsäädäntöyhteys poistettiin, kun Euroopan Unionin tuomioistuin antoi Belgialle tuomion koskien rekisteröintijärjestelmää 13. Kun yhteys tilaajavastuun ja rekisteröinnin välillä katkaistiin, yksinkertaistui myös hallinnollinen järjestelmä, sillä urakoitsijoiden ei tarvitse enää täyttää rekisteröinnille asetettuja hallinnollisia vaatimuksia. Aikaisempaa järjestelmää pidettiin kuitenkin kansallisella tasolla hyvänä, sillä sen avulla kyettiin puuttumaan rakennusalalla tapahtuvaan vilppiin ja harmaaseen talouteen. Uuden järjestelmän osalta huolena on ollut, että sen avulla ei voida samalla tavalla todeta vastuuta ja ohjata tuloja valtiolle. Myös ministeriöiden mahdollisuuksia toimeenpanna ja toteuttaa lainsäädäntöä on pidetty rajallisina. Kun pakollinen rekisteröitymisvelvollisuus on poistettu, on esitetty huoli siitä, että yrityksillä ei ole enää kannustinta rekisteröityä. Valtiovarain- ja sosiaaliturvaministeriö pitävät yllä tietokantaa, josta urakoitsijan tai alihankkijan sosiaaliturvamaksuvelkojen olemassaolo voidaan tarkistaa ja jolla on myös todistusarvoa. Myös ulkomaiset urakoitsijat liitetään tietokantaan, jos niillä on 11 Lähde: European foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 2008: Liability in subcontracting processes in the European construction sector 12 Lähde: European foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 2008: Liability in subcontracting processes in the European construction sector 13 Commission v. Belgium, C-433/04. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 11

sosiaaliturvamaksu- tai verovelkaa Belgiassa. Tilaajan tai päävastuullisen urakoitsijan ei kuitenkaan tarvitse tehdä pidätyksiä eikä vastuuta voida perustaa, mikäli ulkomaisella urakoitsijalla ei ole sosiaaliturvamaksu- tai verovelkaa Belgiassa ja kaikilla sen työntekijöillä on voimassaolevat E101- todistukset 14. Viranomaisten on kuitenkin vaikea arvioida, onko ulkomaalaisilla yhtiöillä vero- tai sosiaaliturvamaksuvelkaa Belgiassa. Sääntelyn vaikutukset tilaajan toimintaan Belgiassa tilaajalla ei ole yleistä velvollisuutta tarkastaa sopimuskumppanin, urakoitsijan, alihankkijan tai vuokratyövoiman tarjoajan luotettavuutta. Sopimuskumppanit voivat kuitenkin vapaaehtoisesti ottaa sopimuksiin ehtoja tai vakuutuksia koskien sopimuskumppanin luotettavuutta. Tällaisilla ehdoilla voi olla merkitystä arvioitaessa vastuun muodostumista myöhemmin. Tilaaja tai urakoitsija voi varautua tilaajavastuun velvoitteisiin esimerkiksi sopimusehdoin tai pankkitakauksen avulla. Sopimuksessa voidaan todeta, että urakoitsija tai alihankkija maksaa sille kuuluvat vero- ja sosiaaliturvamaksut tai vaihtoehtoisesti urakoitsija tai alihankkija voi asettaa pankkitakauksen, joka voidaan käyttää sen vero- tai sosiaaliturvamaksuvelan maksamiseen siinä tapauksessa, että tilaaja tai urakoitsija jää vastuuseen urakoitsijan tai alihankkijan vero- tai sosiaaliturvamaksuvelasta. Suhteessa viranomaisiin vastuusta vapautuminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Tilaaja tai urakoitsija voi vapautua vastuusta ainoastaan toimimalla huolellisesti ja noudattamalla lainsäädäntöä maksamalla tarvittavat maksut suoraan viranomaiselle. Sääntelyn vaikutukset näkyvät ainoastaan rakennustoimialalla, sillä sitä ei sovelleta muihin toimialoihin. Arvioita sääntelyn yrityksille aiheuttamista välittömistä kustannuksista Ennen vuotta 2008 urakoitsijoita koski raskas, usein kuukausia kestävä hallinnollinen rekisteröintiprosessi. Urakoitsijat saivat prosessissa rekisteröintinumeron. Koska useimmat tilaajat eivät halunneet tehdä sopimuksia rekisteröimättömien urakoitsijoiden kanssa, urakoitsijat huomioivat rekisteröintiin liittyvät kustannukset urakan hinnassa. Vuonna 2008 rekisteröintiprosessia yksinkertaistettiin, ja nykyisin rekisteröintinumeron saa yhden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Vuonna 2012 poistettiin lainsäädännöllinen yhteys urakoitsijan rekisteröinnin ja velvollisuuden vastata vero- ja sosiaaliturvamaksuveloista välillä. Tilaajavastuuta sovelletaan vain rakennustoimialalla, joten sen vaikutuksia voidaan arvioida ainoastaan tämän toimialan näkökulmasta. 14 Lähde: European foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 2008: Liability in subcontracting processes in the European construction sector. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 12

5.1.3 Yhteenveto Tilaajavastuun vahvuudet Viranomaiset pitävät yllä tietokantaa, josta voi tarkistaa, onko sopimuskumppanilla vero- tai sosiaaliturvamaksuvelkaa. Myös ulkomaiset toimijat liitetään tietokantaan, jos niillä on vero- tai sosiaaliturvamaksuvelkaa Belgiassa. Yhteisvastuun myötä velkoja voidaan periä tehokkaammin. Tilaaja voi varautua yhteisvastuuseen tekemällä vaadittavat pidätykset vapaaehtoisesti. Tilaajavastuun haasteet Sovelletaan vain rakennusalalla. Seuraamukset tilaajavastuun rikkomisesta Ketjuvastuu Verovelka: hallinnollinen rangaistusmaksu, joka vastaa velan määrää. Sosiaaliturvamaksuvelka: lisämaksu, joka vastaa velan määrää. Lisäksi käytössä sakkomaksu, joka suuruudeltaan usein vaatimaton verrattuna velan määrään. Soveltuu, mikäli maksuista vastuussa oleva tilaaja ei suoriudu maksuvelvoitteesta 30 päivän kuluessa siitä, kun saa virallisen maksumääräyksen; tämän jälkeen velkaa voidaan periä alihankintaketjun seuraavalta tasolta. Soveltuu toistaiseksi vain sosiaaliturvamaksuvelkoihin. Tilaajavastuuseen liittyvä tiedonhankinta Viranomaiset ylläpitävät rekisteriä, josta voi tarkistaa, onko sopimuskumppanilla sosiaaliturvamaksu- tai verovelkaa. 5.2 Espanja 5.2.1 Tilaajavastuun sääntely Tilaajavastuusääntelyn kuvaus Tilaajavastuuta koskeva sääntely sisältyy useisiin lakeihin Espanjassa. Tilaajavastuun kannalta keskeisimmät lait ovat työntekijöitä koskeva lainsäädäntö ja siihen tehdyt muutokset, aliurakoinnista rakennusalalla säätävä laki sekä yleiset verotusta sääntelevät lait. Tilaajavastuusääntelyn tavoitteet Tilaajavastusääntelyn yleisinä tavoitteina Espanjassa on yhtäältä suojella työntekijöiden oikeuksia ja toisaalta varmistaa se, että kaikki aliurakointiprosessissa mukana olevat yritykset noudattavat niille asetettuja velvoitteita. Lisäksi yhteisvastuuta koskevan sääntelyn tavoitteena on varmistaa työntekijöiden palkkoja, sosiaaliturvamaksuja sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien velvoitteiden noudattaminen. Erityisesti rakennusalaa ja sen piirissä tapahtuvaa aliurakointia koskevan sääntelyn tavoitteena on parantaa työntekijöiden työskentelyolosuhteita, vähentää onnettomuuksia, edistää ja tukea rakennusyritysten maksukykyä sekä lisätä työpaikkojen ja urakoiden läpinäkyvyyttä rajoittamalla aliurakoitsijoiden määrää ja lisäämällä valvontaa. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 13

Tilaajavastuuta ja työntekijöitä koskevan lainsäädännön keskeisimpänä tavoitteena on säännellä pääurakoitsijan ja oikeushenkilönä toimivien aliurakoitsijoiden tai niihin rinnastuvien toiminimellä työtä tekevien henkilöiden välistä suhdetta. Lisäksi tilaajavastuusääntely koskee vuokratyövoimaa ja pyrkii edistämään vuokrattujen työntekijöiden oikeuksia. Tilaajavastuusääntelyyn ei ole tällä hetkellä suunnitteilla muutoksia Espanjassa. Tilaajavastuun soveltamisalat Espanjassa tilaajavastuuta sovelletaan seuraaviin toimijoihin: pääurakoitsija (silloin kun aliurakkana hankittu työ on sellaista, joka on tilaajan tuotannon ja liiketoiminnan kannalta välittömästi keskeistä) aliurakoitsijat perustajaurakoitsijat, mikäli nämä toimivat sopimuskumppanin roolissa vuokratyövoimaa käyttävät yritykset vuokratyövoimaa tarjoavat yritykset Tilaajavastuusääntelyyn liittyvät velvoitteet koskevat työntekijöiden palkkoja, sosiaaliturvamaksuja, työturvallisuutta ja verotusta. Alueellisesti tilaajavastuun soveltaminen koskee koko maata eikä eri alueiden välillä ole poikkeuksia. Tilaajavastuuta sovelletaan myös ulkomaisiin, Espanjassa toimiviin yrityksiin (ulkomainen tilaaja tai vuokratyövoimaa tarjoava yritys). Lisäksi eri toimialoja koskevat työehtosopimukset säätelevät tilaajavastuuseen liittyviä toimialakohtaisia velvoitteita. Esimerkiksi rakennusalaa koskevat velvollisuudet on säännelty voimassaolevassa työehtosopimuksessa (Fifth General Collective Agreement for construction sector, BOE of March 15th, 2012). Kun tilaaja tekee sopimuksen sellaisesta työstä, joka on tilaajan tuotannon ja liiketoiminnan kannalta välittömästi keskeistä, täytyy tilaajan tarkastaa, että sopimusosapuoli on täyttänyt sosiaaliturvamaksuja koskevat velvoitteensa. Edellä kuvattua tilaajan selvitysvelvollisuutta ei ole sellaisessa tapauksessa, jossa tilaaja tekee sopimuksen sellaisesta työstä tai palveluista, joka ei kuulu tyypillisesti tilaajan omaan liiketoimintaan. Espanjassa tilaajavastuusääntelyn tavoitteena on suojella tervettä kilpailua markkinoilla. Edellä mainitut liiketoiminnan luonteeseen liittyvät poikkeukset tilaajavastuun soveltamisessa perustuvat siihen, että näiden tilanteiden ei ole nähty aiheuttavan vääristymiä markkinoille tai merkittävää kilpailuetua tietyille toimijoille. Tilaajavastuusääntely koskee Espanjassa kaikkia toimialoja. Toimialakohtaisissa työehtosopimuksissa on säännelty lisäksi kyseistä toimialaa koskevista yksityiskohdista. Tilaajavastuusääntely koskien rakennusalaa on säännelty omalla erillisellä lailla (Laki 32/2006). Tilaajavastuun asiallinen sisältö Tilaajavastuusääntely velvoittaa tilaajaa tarkastamaan ja valvomaan riittävällä tavalla, että sopimusosapuoli noudattaa palkanmaksuun, sosiaaliturvamaksuihin, työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä verojen maksuun liittyviä velvollisuuksiaan. Tilaajavastuun piiriin kuuluvat Espanjassa seuraavat kokonaisuudet: Palkkoihin ja palkanmaksuun liittyvät velvoitteet Pääurakoitsijalla on yhteisvastuu sopimusosapuolten ja aliurakoitsijoiden kanssa palkanmaksuun liittyvissä velvoitteissa sopimuskauden aikana. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 14

Käytäntönä on, että tilaaja valvoo säännöllisesti aliurakoitsijoina toimivien yritysten palkkaan ja palkanmaksuun liittyvien velvoitteiden noudattamista. Sosiaaliturvamaksut Verotus Pääurakoitsija on yhteisvastuussa sopimusosapuolten ja aliurakoitsijoiden kanssa. Pääurakoitsijan tulee pyytää sopimusosapuolina toimivia yrityksiä koskeva verovelkatodistus joka osoittaa, että sosiaaliturvamaksut on maksettu asianmukaisesti. Yritykset, jotka käyttävät aliurakoitsijoita sellaisten töiden tai palveluiden suorittamiseen, jotka ovat tilaajan tuotannon ja liiketoiminnan kannalta välittömästi keskeisiä, ovat toissijaisesti vastuussa aliurakoitsijan veroveloista niiltä osin, kun ne koskevat tilattua työtä tai palvelua. Vastuusta voi vapautua, jos aliurakoitsija tai sopimusosapuoli toimittaa tilaajalle todistuksen verojen maksamisesta viimeisen 12 kuukauden ajalta. Työturvallisuus Pääurakoitsija on yhteisvastuussa lainsäädännön työturvallisuutta koskevien säännösten ja velvoitteiden noudattamisessa. Yritykset, jotka hankkivat aliurakoitsijalta sellaisia palveluita tai työtä, joka vastaa tilaajan tavanomaista liiketoimintaa ja joka suoritetaan tilaajan toimitiloissa, on velvollinen varmistamaan, että aliurakoitsijat noudattavat työturvallisuuteen liittyviä velvoitteita. Tiedonantovelvoite Sopimusosapuolen tai aliurakoitsijan työntekijöille tulee kirjallisesti ilmoittaa tilaajan tai pääurakoitsijan tiedot. Lisäksi pääurakoitsijan työntekijöiden edustajille tulee toimittaa erikseen määriteltyä tietoa toisena sopimusosapuolena tai aliurakoitsijana toimivasta yrityksestä (yrityksen nimi, sopimuksen syy ja sopimusehdot, työn tai palvelun suorittamispaikka, työn suorittavien työntekijöiden määrä ja työturvallisuusriskien torjuntasuunnitelma). Samat tiedot tulee toimittaa aliurakoitsijan työntekijöiden edustajille koskien näiden omaa työnantajaa. Espanjassa ei ole varsinaista ketjuvastuuta, mutta joissakin tapauksissa työntekijällä on mahdollisuus esittää vaatimus suoraan pääurakoitsijalle. Yleisenä sääntönä on, että kaikki urakkaketjussa tai aliurakointiprosessissa mukana olevat yritykset ovat viime kädessä yhteisvastuussa. Joissakin tapauksissa sovelletaan toissijaista vastuuta. Yrityksellä on oikeus saada itseään koskeva, sosiaaliturvamaksujen ja velvoitteiden hoitamista koskeva selvitys viranomaisilta (Social Security General Treasury). Tilaajavastuun rikkomisen seuraamukset Tilaajavastuun rikkominen voi aiheuttaa erilaisia taloudellisia rangaistusseuraamuksia tai sakkoja. Seuraamukset riippuvat siitä, mihin laiminlyönnit ovat kohdistuneet (palkat, sosiaaliturvamaksut, verotus, työturvallisuus). Seuraamusten suuruus vaihtelee sen mukaan, mitä velvoitteita on rikottu. Seuraamukset voivat koskea tietyin edellytyksin koko urakkaketjua ellei tuomioistuin tai tehtävään nimetty viranomainen ole päättänyt, että rangaistus rajoittuu vain tiettyyn yritykseen. Palkanmaksuihin kohdistuviin laiminlyönteihin liittyen työntekijöillä on mahdollisuus vaatia oikeusteitse saamisiaan sekä omalta työnantajaltaan että vastuussa olevalta tilaajalta. Laittomasti työskennelleillä työntekijöillä on oikeus vaatia pysyvää työpaikkaa kummalta tahansa sopimusosapuolelta. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 15

Tilaajavastuun valvontaviranomaiset Espanjassa tilaajavastuun noudattamista valvovat ja seuraamuksia määräävät viranomaiset ja toimijat: Työoloista ja sosiaaliturvasta vastaava valvontaelin (The Labour and Social Security Inspectorate, Inspección del Trabajo y Seguridad Social), jonka tehtävänä on valvoa ja tunnistaa työlainsäädäntöä koskevat loukkaukset. Ammattiyhdistysliikkeitä edustavat työneuvostot, joiden tehtävänä on valvoa ja laatia tarvittaessa työoloja koskevia valituksia. Erikseen nimetyt verovelvollisuuksien ja työlainsäädännön noudattamista valvovat viranomaiset, joilla on toimivalta tehdä päätöksiä rangaistuksista ja seuraamuksista. Yleiset tuomioistuimet, joiden tehtävänä on riitatilanteiden ratkaisu ja rangaistusten sekä seuraamusten määrääminen. Työoloista ja sosiaaliturvasta vastaava valvontaelin on keskeinen toimija tilaajavastuuta koskevan lainsäädännön noudattamisen valvonnassa. Kyseinen viranomainen voi valvontatyössään käyttää seuraavia keinoja: 1. vaatia yrityksiltä erikseen määriteltyjä toimenpiteitä; 2. aloittaa velvollisuuksien laiminlyönnistä johtuvan loukkausasian selvittämistä koskevan prosessin; 3. vaikuttaa muutosten tekemiseen työntekijöiden sosiaaliturvarekisteröintiin liittyen; 4. määrätä välittömästi voimaan tulevan toiminnan keskeyttämisen esimerkiksi vaarallisten työolojen johdosta. Käytännössä tilaajavastuulain noudattamiseen liittyvä valvonta käynnistyy työtä ja sosiaaliturvaa koskevan valvontaelimen toimesta jonkin viranomaisen pyynnöstä, yrityksen omasta aloitteesta tai ilmiannosta. Tarkastus voi sisältää käynnin työn suorittamispaikalla tai pyynnön kuulla vastuussa olevaa yritystä tilanteen selvittämiseksi ja todisteiden keräämiseksi. Lisäksi viranomainen voi selvittää ja hankkia yritystä/yrityksiä koskevaa tietoa muista julkisista rekistereistä. Työnantajasanktiodirektiivin kansallinen täytäntöönpano Direktiivi 2009/52/EY on implementoitu Espanjan lainsäädäntöön muuttamalla lakia ulkomaalaisten oikeuksista, vapauksista ja sosiaalisesta integroitumisesta Espanjassa (Organic Law 4/2000, January 11, over rights, freedoms, and social integration of foreigners in Spain). Moni direktiivin velvoitteista sisältyi jo aiemmin Espanjan voimassa olevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Espanjan lainsäädännön mukaan tilaaja ja alihankkijat ovat yhteisvastuussa koskien sellaisten työntekijöiden palkkausta, joilla ei ole työlupaa, oleskelulupaa Espanjassa tai muita tarvittavia lupia tai todistuksia jonkin työn toteuttamiseksi. 5.2.2 Tilaajavastuusääntelyn käytännön toimivuus ja vaikutukset Tilaajavastuusääntelyä pidetään yleisesti Espanjassa tärkeänä. Espanjalainen lainsäädäntö luo pohjan tilaajavastuun tehokkaalle ja riittävälle sääntelylle 15. Toisaalta tehokkaan tilaajavastuusääntelyn esteenä on Espanjassa nähty tilaajavastuun rajoittuminen ainoastaan sellaisiin aliurakoitsijoihin, jotka toimittavat pääurakoitsijalle sellaista palvelua tai työtä, joka on tilaajan tuotannon ja liiketoiminnan kannalta välittömästi keskeistä. Käytännössä rajanveto tuotannon ja liiketoiminnan kannalta välittömästi keskeisen suoritteen ja muun suoritteen välillä on hankalaa. Selvityksen mukaan tilaajavastuusääntely toimii Espanjassa tyydyttävästi. Se, että tilaajavastuun rikkomuksesta aiheutuvat taloudelliset seuraamukset voivat olla merkittäviä, tehostaa omalta osaltaan tilaajavastuusääntelyn noudattamista. Lisäksi selvityksen mukaan tilaajavastuun soveltamisalaa pidetään 15 European foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 2008: Liability in subcontracting processes in the European construction sector 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 16

riittävän laajana sen kohdistuessa palkkoihin, sosiaaliturvamaksuihin, verovelvoitteisiin, työturvallisuuteen sekä tiedonantovelvoitteisiin koskien työntekijöitä. Espanjan tilaajavastuujärjestelmä sisältää kuitenkin seuraavia haasteita: Käytännössä tilaajavastuun seuraamukset aiheutuvat sille yritykselle, joka parhaiten pystyy vastaamaan velvoitteisiin, vaikka tilaajan ja sopimusosapuolen yhteisvastuu soveltuisikin tilanteeseen. Tämä tarkoittaa tavallisesti sitä, että vastuu jää tyypillisesti suurimmille yrityksille. Tilaajavastuun toivottaisiin kattavan myös muut sopimustilanteet kuin sellaiset, joissa pääurakoitsija hankkii sellaista työtä, joka on sen tuotannon ja liiketoiminnan kannalta välittömästi keskeistä. Pääurakoitsijan tulisi käytännössä osallistua vahvemmin koko aliurakointiprosessiin. Yritykset voivat hankkia Espanjassa tilaajavastuun edellyttämiä tietoja seuraavista lähteistä: 1. Sosiaaliturvamaksujen suoritusta koskevan selvityksen voi pyytää nimetyltä viranomaiselta (Social Security Authority). Erityisesti rakennusalaa koskevia tietoja voi saada myös seuraavasti: 2. Akkreditoitujen yritysten rekisteritietojen tarkastaminen (Register of Accredited Companies REA): a. Rekisteriin on merkitty sellaiset rakennusalan yritykset, jotka täyttävät työturvallisuuteen liittyvät velvoitteet. Elokuusta 2008 lähtien tilaajan velvollisuutena on ollut tarkistaa, että sopimusosapuolena tai aliurakoitsijana toimiva yritys on merkitty kyseiseen rekisteriin. Tilaajan velvollisuutena on pyytää sopimusosapuolelta todistus rekisteröitymisestä rekisteriin. b. Todistus on saatavilla internetistä. 3. Kuvauksen vaatiminen urakkaketjusta: a. Tilaajalla tai sillä taholla, joka tekee aliurakointia koskevia sopimuksia, tulee olla kuvaus kaikista rakennusurakassa käyttämistään aliurakoitsijoista kronologisessa järjestyksessä esitettynä. b. Kuvaus urakkaketjusta tulee olla esillä paikassa, jossa työ suoritetaan. Kuvauksen päivityksestä vastaa pääurakoitsija. Käytännössä lainsäädäntö ei yksityiskohtaisesti määrittele sitä, missä vaiheessa tilaajan tulee hankkia edellä mainitut tiedot. Tyypillisesti tilaajan tulisi selvittää tilaajavastuun edellyttämät tiedot ennen sopimussuhteen alkamista. Ulkomaiset yritykset, jotka lähettävät työntekijöitään töihin Espanjaan, ovat velvoitettuja noudattamaan seuraavia vaatimuksia: Ulkomaisten yritysten tulee todistaa, että yrityksen henkilöstö on koulutettu työturvallisuuskysymyksiin liittyen. Lisäksi ulkomaisten rakennusalalla toimivien yritysten on rekisteröidyttävä akkreditoitujen yritysten rekisteriin (REA). Ulkomaisten sopimusosapuolten espanjalaisista yrityksistä tarvitsemia tietoja on mahdollista saada alueviranomaiselta. Sääntelyn vaikutukset tilaajan toimintaan Tilaaja voi varautua tilaajavastuuta koskevien velvoitteiden hoitamiseen seuraavilla tavoilla: 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 17

1. Velvoitteiden noudattamista koskevien tietojen hankkiminen: Tilaaja voi pyytää viranomaiselta (Social Security Authority) selvitystä siitä, miten sopimusosapuoli on hoitanut sosiaaliturvamaksuihin liittyvät velvoitteensa. Rakennusalalla tilaaja voi tarkistaa onko sopimusosapuoli rekisteröitynyt yritysrekisteriin (REA). 2. Sopimukset: Tilaaja tai pääurakoitsija voi lisätä sopimukseen ehdon, jonka mukaan jokaisen sopimusosapuolen on täytettävä velvoitteensa koskien palkkoja, sosiaaliturvamaksuja, verovelvoitteita ja työturvallisuutta. 3. Vakuuksien antaminen ja takuut: Sopimuksissa voidaan sopia takuista, joilla varmistetaan sopimusosapuolen velvoitteiden noudattaminen sekä vakuuksista, jotka ovat käytettävissä, jos sopimusosapuoli ei noudata velvollisuuksiaan. Tilaaja voi vapautua tilaajavastuun mukaisesta yhteisvastuusta koskien sosiaaliturvamaksuja pyytämällä todistusta sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta viranomaiselta. Tilaaja vapautuu vastuusta, jos viranomainen ei ole toimittanut todistusta 30 työpäivän kuluessa tai jos aliurakoitsijana toimiva yritys on maksanut sosiaaliturvamaksut asianmukaisesti. Työlainsäädännön mukaan edellytettyihin palkkoihin ja työturvallisuuteen liittyvästä tilaajavastuusta ei ole mahdollista vapautua. Tilaajavastuusääntelyn tuottamat taloudelliset hyödyt harmaan talouden torjunnassa Julkista tietoa arvioista tilaajavastuusääntelyn tuottamista taloudellista hyödyistä ei Espanjassa ole saatavilla. Vuonna 2010 työoloista ja sosiaaliturvasta vastaava valvontaelin, jonka tehtävänä on valvoa ja tunnistaa työlainsäädäntöä koskevat loukkaukset, teki 11 818 yksittäistä tutkintaa, joista 4 386 tapauksessa havaittiin työlainsäädännön rikkomuksia. Espanjassa ei ole tehty arvioita siitä, millaisia taloudellisia hyötyjä tilaajavastuusääntely olisi tuonut eri toimialoille. Vuonna 2010 työoloista ja sosiaaliturvasta vastaava valvontaelimen julkaiseman raportin mukaan harmaan talouden torjunnan ja tilaajavastuusääntelyn noudattamisen näkökulmasta hankalimmat toimialat ovat rakennusala, palveluala ja teollisuus. Sääntelyn yrityksille aiheuttamat välittömät kustannukset Sääntelyn yrityksille aiheuttamista välittömistä kustannuksista ei ole saatavilla julkista tietoa. Deloitten vuonna 2010 laatiman selvityksen mukaan yrityksille työnantajan velvoitteista ja tilaajavastuusta aiheutuu seuraavia hallinnollisia kustannuksia Espanjassa: 1. Selvitys aliurakoitsijan sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta: 66,9 miljoonaa euroa vuodessa 2. Kuvaus urakkaketjusta: 25,3 miljoonaa euroa vuodessa 3. Pääurakoitsijaa koskevien tietojen toimittaminen työntekijöille: 32,3 miljoonaa euroa vuodessa Selvitys sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta koskee kaikkia toimialoja. Sitä vastoin edellä luetellut kohdat 2 ja 3 koskevat ainoastaan rakennusalaa. Sääntelyn yrityksille aiheuttamat välilliset kustannukset Espanjassa ei ole julkisesti saatavilla olevaa tietoa sääntelyn yrityksille aiheuttamista välillisistä kustannuksista. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 18

5.2.3 Yhteenveto Tilaajavastuun vahvuudet Tilaajavastuun haasteet Seuraamukset tilaajavastuun rikkomisesta Tilaajavastuun rikkomuksesta aiheutuvat taloudelliset seuraamukset voivat olla merkittäviä. Tilaajavastuun soveltamisalaa pidetään riittävän laajana sen kohdistuessa palkkoihin, sosiaaliturvamaksuihin, verovelvoitteisiin ja työturvallisuuteen. Tilaajavastuu rajoittuu ainoastaan sellaisiin aliurakoitsijoihin, jotka toimittavat pääurakoitsijalle sen tuotannon ja liiketoiminnan kannalta välittömästi keskeistä työtä tai palvelua. Käytännössä tilaajavastuu aiheutuu sille yritykselle, joka parhaiten pystyy vastaamaan velvoitteisiin vaikka kyseessä olisi tilaajan ja sopimusosapuolen yhteisvastuu. Tämä tarkoittaa tavallisesti sitä, että vastuu lankeaa tyypillisesti suurimmille yrityksille. Sakot, yhteisvastuu sosiaaliturvamaksuista ja palkoista, toissijainen vastuu veroista Palkanmaksuihin kohdistuviin laiminlyönteihin liittyen työntekijöillä on mahdollisuus hakea oikeutta lakiteitse sekä omalta työnantajaltaan että vastuussa olevalta tilaajalta. Ketjuvastuu Espanjassa ei ole varsinaista ketjuvastuuta, mutta joissakin tapauksissa työntekijällä on mahdollisuus esittää vaatimus suoraan pääurakoitsijalle. Tilaajavastuuseen liittyvä tiedonhankinta Sosiaaliturvamaksujen suoritusta koskevan selvityksen pyytäminen sopimusosapuolelta (todistus on saatavilla viranomaiselta). Verojen maksamista koskevan todistuksen pyytäminen sopimusosapuolelta Rakennusalaa koskevia yritysrekisteri (Register of Accredited Companies REA): rekisteriin on merkitty sellaiset rakennusalan yritykset, jotka täyttävät työturvallisuuteen liittyvät velvoitteet. 5.3 Hollanti 5.3.1 Tilaajavastuun sääntely Tilaajavastuusääntelyn kuvaus Tilaajavastuuta säännellään Hollannissa useissa laeissa: 1. Työnantajaa ja työn vastaanottajaa koskevista velvoitteista säännellään siviililaissa (Civil Code), laissa ulkomaisista työntekijöistä (Foreign Nationals Employment Act), minimipalkkoja ja lomarahoja koskevassa laissa (Minimum Wage and Minimum Holiday Allowance Act) sekä laissa työntekijöiden välittämisestä (Allocation of Workers by Intermediaries Act) 2. Tilaajan ketjuvastuuta suhteessa sopimusosapuoleen ja aliurakoitsijoihin säännellään useissa verotusta ja sosiaaliturvamaksuja koskevissa laeissa. Edellä mainittujen lisäksi rakennusalaa koskevissa työehtosopimuksissa on mainittu tilaajavastuuseen liittyviä suositusluontoisia ehtoja. 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 19