Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006
Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä kaikkiaan 40:een yläasteen kouluun tutkimuslomakkeet Kouluissa yksi luokka jokaiselta vuosiluokalta vastasi kyselyyn Kouluista 34 palautti lomakkeet määräaikaan mennessä, yhteensä kyselyyn vastasi 1782 yläasteen oppilasta Tuloksia tarkastellaan kokonaistasolla sekä lisäksi sukupuolen, iän/vuosiluokan ja alueen mukaan Tutkimuksen tilastollinen virheraja on n. + 2,3 %. Tuloksiin saattaa sisältyy tavanomaista enemmän ns. vastausvirhettä vastaajakunnan luonteesta johtuen. Nuoret kouluikäiset vastaajat eivät välttämättä suhtaudu tutkimuksiin aikuisväestön tavoin yhtä vakavasti
Näkemykset ihmis- ja lapsenoikeuksista: missä kuullut puhuttavan / kirjoitettavan Radiossa tai televisiossa Koulussa Sanomalehdistä Kotona Jossain muualla Harrastuksissa Ei missään En osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %
Näkemykset ihmisoikeuksista: tietämys ihmisoikeuksista Ihmisoikeussopimusten mukaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisolennoille 87% 2% 11% Kaikilla ihmisillä on mielipide- ja sananvapaus 87% 3% 9% Jokaisen ihmisen kuuluu saada valita vapaasti uskontonsa 83% 4% 13% Kaikki ihmiset syntyvät tasaarvoisina arvoltaan ja oikeuksiltaan 81% 6% 12% Valtiolla on oikeus ottaa pois joltakulta ihmisoikeuksia 8% 60% 32% Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille muille paitsi rikollisille 5% 71% 24% Pitää paikkansa Ei pidä En osaa sanoa
Näkemykset ihmisoikeuksista: ihmisoikeuksia koskevat asenteet Missä määrin samaa tai eri mieltä olet seuraavien väittämien kanssa? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Suomessa on liikaa pakolaisia 18% 20% 21% 17% 24% Ihmisoikeudet toteutuvat hyvin, eli ihmisiä kohdellaan tasaarvoisesti eri puolilla maailmaa 5% 22% 38% 29% 7% Naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet toteutuvat kaikkialla maailmassa tasaarvoisesti suhteessa miehiin ja poikiin 10% 15% 28% 32% 16% On tärkeämpää, että suomalainen lapsi jää eloon kuin afrikkalainen lapsi 8% 5% 14% 59% 13% Länsimaalaiset ihmiset ovat arvokkaampia kuin kehitysmaiden ihmiset 5% 8% 11% 65% 12% Rikollisilta (lisäksi että kärsivät rangaistuksen rikoksestaan) pitää ottaa pois ihmisoikeudet 4% 8% 24% 46% 18% Ihmisoikeuksia tulisi voida rajata uskonnon, rodun tai ihonvärin perusteella 5% 4% 11% 67% 13% Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa
Näkemykset lasten oikeuksista: tietämys lasten oikeuksista Kuinka paljon katsot tietäväsi lapsen oikeuksista? % 20% 40% 60% 80% Paljon 4% Jonkin verran 53% Hyvin vähän 19% Olen vain kuullut mainittavan 10% En tiedä yhtään mitään 4% En osaa sanoa 10%
Näkemykset lasten oikeuksista: tietämys lasten oikeuksista Missä lapsen oikeudet on käsityksesi mukaan määritelty? % 20% 40% 60% 80% YK:n (Yhdistyneiden kansakuntien) laeissa 42% EU:n Euroopan Unionin laeissa 41% Suomen laeissa 37% Ei missään vaikka niistä puhutaankin 3% En osaa sanoa 31%
Näkemykset lasten oikeuksista: tietämys lasten oikeuksista Tietämys lasten oikeuksista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % K11. Vammaisella lapsella on lain mukaan samat oikeudet kuin muillakin lapsilla 80% 7% 13% K12. Pakolaislapsilla on lain mukaan samat oikeudet kuin muillakin lapsilla 56% 15% 29% K8. Lapsella on erityisoikeuksia verrattuna aikuiseen 36% 30% 34% Kyllä Ei En osaa sanoa
Näkemykset lasten oikeuksista: tietämys lasten oikeuksista Koskevatko lapsen oikeudet % 20% 40% 60% 80% 100% Kaikkia alle 18 -vuotiaita maailmassa 75% Ainoastaan eurooppalaisia lapsia 4% Ainoastaan suomalaisia lapsia 2% Kaikkia alle 10-vuotiaita lapsia 4% En osaa sanoa 16%
Näkemykset lasten oikeuksista: Milloin lasten oikeudet toteutuvat Täytyykö seuraavien asioiden pitää paikkansa, että lasten oikeudet toteutuisivat? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lasta suojellaan väkivallalta 87% 5% 8% Kaikki lapset pääsevät kouluun 83% 11% 6% Lasta pitää kuulla häntä koskevassa päätöksenteossa 83% 4% 13% Lasten tulee olla tietoisia heidän oikeuksistaan 80% 5% 15% Kaikessa päätöksenteossa pitää huomioida päätösten vaikutukset lapsiin 77% 5% 18% Lapsella pitää olla käytettävissään omaa rahaa 38% 37% 25% Jokaisella lapsella on oma huone 14% 70% 16% Kyllä Ei En osaa sanoa
Käsitykset ihmisoikeuksista, huomioita: Lähes kaikki on kuullut puhuttavan ainakin jossakin ihmisoikeuksista, Valtaosalla oppilaista myös perustietämys ihmisoikeuksista. epätietoisuutta aiheutti väitteet valtion oikeudesta ottaa ihmisoikeudet joltakin pois sekä ihmisoikeuksien kuulumisesta vain muille kuin rikollisille tyttöjen samoin kuin oppilaista vanhimman ikäluokan (15-16 v.) tietämys ihmisoikeuksista on jonkin verran paremmalla tasolla kuin poikien ja nuorimpien oppilaiden Oppilaista 38% mielestä Suomessa on liikaa pakolaisia, vastaava osuus on päinvastaista mieltä ja neljännes ei osaa ottaa kantaa asiaan. 41 % oppilaista arvioi, että Suomessa on enemmän tai yhtä paljon pakolaisia kuin muualla Euroopassa. Reilu neljännes oppilaista katsoo ihmisoikeuksien toteutuvan hyvin eri puolilla maailmaa tai että naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet toteutuvat tasaarvoisesti suhteessa miehiin ja poikiin. Ihmisoikeuksia koskevissa asenteissa ei ole eroa oppilaan iän tai sukupuolen suhteen.
Käsitykset lapsenoikeuksista, huomioita: 41% tietää hyvin vähän, tai ei osaa sanoa lapsen oikeuksista, 64% ei tiedä, tai ei osaa sanoa lapsella olevan erityisoikeuksia suhteessa aikuiseen. Vammaisen lapsen yhtäläisistä oikeuksista tietää 80 % vastanneista. Sen sijaan vain 56 % oppilaista sanoo pakolaislapsille kuuluvan lain mukaan samat oikeudet kuin muillekin lapsille. Tyttöjen tietämys on myös tässä suhteen selvästi poikia parempi. Oppilaista vähintään neljä viidestä on sitä mieltä, että lasten oikeudet toteutuvat kun lasta suojellaan väkivallalta, kaikki lapset pääsevät kouluun, lasta kuullaan häntä koskevassa päätöksenteossa ja lapset ovat tietoisia oikeuksistaan. Käytettävään raha lasten oikeuksien ehtona jakaa mielipiteet: reilu kolmannes katsoo, että lapsilla pitää olla omaa rahaa käytettävissä, reilu kolmannes on päinvastaista mieltä ja neljännes ei osaa ottaa kantaa asiaan.
Näkemykset lasten kurittamisesta: mitä laki sallii? Mitä seuraavista kurittamisen muodoista Suomen laki käsityksesi mukaan sallii? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tukistamisen 37% 44% 19% Piiskan tai selkäsaunan 16% 67% 17% Tönimisen ja ravistelun 15% 66% 19% Läimäisyn 9% 73% 18% Kyllä Ei En osaa sanoa
Näkemykset lasten kurittamisesta: lasten kurittamisen hyväksyminen Mitä mieltä olet siitä, että lasta kasvatetaan ruumiillisesti kurittamalla? % 20% 40% 60% 80% Lasta saa mielestäni kurittaa 8% Lasta saa mielestäni lievästi kurittaa esim. tukistamalla 49% Lasta ei pidä koskaan kurittaa 30% En osaa sanoa 13%
Näkemykset lasten kurittamisesta: kurittamista koskevat asenteet Mitä mieltä olet seuraavista lapsen kurittamista koskevista väitteistä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kurittamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä lapsen kasvattamisessa 35% 29% 15% 7% 14% Kurittaminen heikentää lapsen itsetuntoa ja itseluottamusta 29% 32% 13% 7% 19% Kurittamisesta seuraa se, että lapsi alkaa ratkoa erimielisyyksiä väkivalloin 26% 38% 12% 6% 18% Kurittaminen on tehokas keino jos mikään muu ei auta lapsen kasvattamisessa 13% 29% 24% 24% 9% Kurittaminen auttaa lasta sopeutumaan elämän vastoinkäymisiin 9% 23% 24% 27% 17% Lapsi oppii nopeammin kurittamalla 6% 14% 27% 41% 12% Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa
Näkemykset lasten kurittamisesta: Huomioita Pojat arvioivat tyttöjä useammin em. kurituskeinojen olevan laissa sallittuja. Samoin 12-13 vuotiaista selvästi useampi arvioi niiden olevan laissa sallittuja verrattuna vanhempiin oppilaisiin. Lasten lievän kurittamisen sallisi lähes puolet oppilaista. Hieman alle kolmannes ei sallisi lainkaan ruumiillista kurittamista. Pojat ovat kurittamisen suhteen tyttöjä hieman sallivampia. Oppilaista selvä enemmistö arvioi, että kurittamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä lapsen kasvattamisessa, sen heikentävän lapsen itsetuntoa ja luottamusta sekä lapsen kurittamisen seurauksena alkavan herkemmin ratkoa erimielisyyksiä väkivalloin. Väitteet kurittamisesta tehokkaana keinona lapsen kasvatuksessa ja sen vaikutuksesta lapsen sopeutumisessa elämän vastoinkäymisiin jakaa oppilaiden mielipiteet. Sen sijaan selvä vähemmistö oppilaista allekirjoittaa väitteen, että lapsi oppisi nopeammin kurittamalla. Myös lasten kurittamista koskevissa asenteissa poikien tulos eroaa aika selvästi tyttöjen vastaavasta. Pojat arvioivat tyttöjä useammin kurittamisen olevan tehokas keino lapsen kasvattamisessa ja oppimisessa. Vastaavasti tytöt arvioivat selvästi poikia useammin kurittamisesta olevan enemmän haittaa kuin hyötyä kasvatuksessa sekä sen heikentävän myös lasten itsetuntoa ja luottamusta.
Vastaajakunnan taustat Taustatiedot / sukupuoli, ikä ja vuosiluokka 0 20 40 60 80 SUKUPUOLI Poika Tyttö 49% 48% IKÄ 12 vuotta 5% 13 vuotta 14 vuotta 15 vuotta 28% 31% 32% 16 vuotta 1% VUOSILUOKKA Vuosiluokalla 7 Vuosiluokalla 8 Vuosiluokalla 9 32% 32% 33%
Vastaajakunnan taustat Taustatiedot / Suuralueet ja kuntaryhmä 0 20 40 60 SUURALUEET Uusimaa 19% Etelä-Suomi 24% Itä-Suomi 15% Länsi-Suomi 26% Pohjois-Suomi 16% KUNTARYHMÄ Pääkaupunkiseutu 13% Kaupunkimainen kunta 31% Taajaan asuttu kunta 29% Maaseutumainen kunta 26%
Vastaajakunnan taustat Taustatiedot / Maakunta % 5% 10% 15% 20% 25% 30% Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 5% 3% 2% 3% 3% 3% 5% 3% 3% 4% 3% 7% 7% 7% 6% 9% 9% 19%