Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Hietaniemi J. & Rinne T. SISÄLTÖ Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun lähtökohtia Toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun soveltaminen Porvoon museon tapaukseen Menetelmät Henkilöturvallisuus Rakenteellinen paloturvallisuus Toimenpiteiden aiheuttamat muutokset 2 1
Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun lähtökohtia Paloturvallisuuden olennaiset vaatimukset esitetty SRMK osassa E1: Rakennusten paloturvallisuus, kohta 1.2 Säädöksissä esitetyt paloturvallisuusvaatimukset eivät kata historiallisten rakennusten paloturvallisuustarpeita, koska näissä kohteissa pyritään suojelemaan ja pelastamaan myös rakennus ja siellä oleva esineistö Lisäksi historiallisten rakennusten paloturvallisuus on toteutettava siten, että rakennusten alkuperäinen arkkitehtuuri, rakenteet sekä pintamateriaalien ja yleensä ottaen kohteen luonne säilytetään mahdollisimman hyvin Käytännössä historiallisten rakennusten kulttuuriarvojen säilyttäminen ja paloturvallisuusvaatimusten toteuttaminen noudattaen määräysten ja ohjeiden paloluokkia ja lukuarvoja voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta Toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu on erittäin hyvä ja joskus jopa ainut mahdollinen tapa historiallisten rakennusten paloturvallisuuden toteuttamiseen. 3 Toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun soveltaminen Porvoon museon tapaukseen Rakennettu vuosina 1762-64 Toinen maassamme jäljellä olevista 1700-luvun raatihuoneista Rakennuksessa pidettiin Porvoon valtiopäivät 1809 Porvoon museoyhdistyksen hoidossa vuodesta 1896 4 2
PALOTURVALLISUUS Porvoon museon paloturvallisuus haluttiin saattaa peruskorjauksen yhteydessä nykyiselle tasolle, säilyttäen samalla museorakennuksen arkkitehtoninen asu mahdollisimman hyvin Suunnitteluprosessissa suurimmat ongelmat liittyivät yhden uloskäytävän käyttöön (henkilöturvallisuus) sekä palon leviämiseen niin pahoin, että koko rakennus tuhoutuisi (rakenteellinen paloturvallisuus) Paloskenaariot hahmoteltiin yhdessä Itäuudenmaan pelastuslaitoksen (Porvoon pelastusasema) kanssa 5 MENETELMÄT -1/2 Palonsimuloinnit suoritettiin käyttäen FDS-ohjelmaa Palonsimulointituloksia peilattiin hyväksymiskriteereihin, joista laskettiin muodostuvan uhan toteutumisen todennäköisyys palonsimulointi lämpötila 6 3
MENETELMÄT -2/2 Poistumisaikalaskelmat tehtiin FDS+Evac -ohjelmalla Monte Carlo -tekniikka, jossa arvottiin satunnaisesti lukuarvoja hälytysajalle, reagointiajalle, ihmisten lukumäärälle sekä ihmisten ominaisuuksille (kävelynopeus, dimensio) Henkilöturvallisuutta arvioitiin palokuolematilastoihin perustuvalla F-N -käyrällä 7 Tuhopoltto vanhassa vaunuvarastossa ESIMERKKI Savunpoistoluukku Savunpoistoluukku Ovet Ovet Lämpötila ( C) 8 4
Toimenpiteiden aiheuttamat muutokset eli peruskorjauksen jälkeinen tilanne Henkilöturvallisuus ja rakenteellinen paloturvallisuus saatiin parannettua vain vähäisillä muutoksilla arkkitehtuuriin: Toista uloskäyntiä ei tarvita (yhdellä ja kahdella uloskäynnillä laskennallisesti sama poistumisaika ylemmistä kerroksista) Osastointia parannetaan (porraskäytävän osastointi, ylimmän kerroksen ja yläpohjan välille osastointi, palo-ovet) Savunpoisto (porraskäytävä, vaunuvarasto) Automaattinen sammutuslaitteisto (yläpohjan ontelo, aulatilan kohdesprinklaus) 9 YHTEENVETO Moderni toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu on hyvä työkalu kohteiden suunnittelemisessa paloturvallisiksi silloin, kun kohteen erityisominaisuudet tekevät säädösten lukuarvojen noudattamisen vaikeaksi (kalliiksi/mahdottomaksi, jne ) Historiallisesti arvokkaat rakennuskohteet ovat usein juuri tällaisia kohteita Tutkimuksessa laadittiin samalla Historiallisten rakennusten paloturvallisuusohjeet Esitetyt menettelytavat ovat hyvin yleispäteviä ja niitä voi soveltaa hyvinkin erilaisiin kohteisiin Löytyy www.vtt.fi/publications/ 10 5
KIITOKSET YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PORVOON MUSEOYHDISTYS RY ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS 11 6