Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio
3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen, jälkihoito Arjen turvallisuus, toiminta häiriötilanteissa Resurssien tehokkaampi käyttö ja asiakkaan kokeman laadun paraneminen Sisäisen turvallisuuden ohjelman 2008-2011 toimeenpano ja tulokset Mitä tehtiin hyvin, mitä voidaan tehdä paremmin?
Ohjelman eteneminen Kansallinen ohjelma (5.10.2011) valmis noin 6 kk, päätökset + 3 kk Alueellisten toimeenpanosuunnitelmien valmistelun käynnistäminen 1.11.2011 Alueelliset toimeenpanosuunnitelmat valmiina kesään 2012 mennessä Avin koordinoima työryhmätyöskentely
Sisällöistä
Hallitusohjelma sisäisen turvallisuuden ohjelman sisällöstä Arjen näkökulmasta tärkeimpien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisy ja ratkaisu Haasteet: syrjäytyminen ja yhteiskunnan jakaantuminen, jolla on turvallisuutta edistävä vaikutus Hallitusohjelman linjaukset sisällöstä - Väkivallan nykyistä parempi torjunta - rikoksen uhrin tukipalvelut - viranomaisten välinen yhteistyö ja sen selkiinnyttäminen - Sosiaalipäivystys - PTR yhteistyön kehittäminen, yhteistyö syyttäjälaitoksen kanssa
Väkivallan vähentämisen painopisteet - Vakavat väkivaltarikokset - nuorten tekemä väkivalta - haavoittuvat ryhmät - vanhukset, maahanmuuttajanaiset, vammaiset - väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy
Muita teemoja Arjen turvallisuus - Onnettomuudet, tapaturmat, häiriökäyttäytyminen, arjen turvallisuutta heikentävien rikosten ennalta ehkäisy, katuturvallisuus - Kaupunkien turvallisuus, harvaan asutut alueet Turvallisuutta heikentävän syrjäytymisen ehkäisy Nuorten tekemät rikokset ja niiden kasaantuminen - Liittyy rikosriskien kasaantumiseen, osattomuuteen Alkoholihaittojen torjunta osana turvallisuustyötä Ikääntyneiden turvallisuus
Turvallisuussuunnittelu
TURVALLISUUSSUUNNITTELU Turvallisuussuunnittelu on jatkuva yhteistyöprosessi, jossa yhteisesti sovitut toimenpiteet kirjataan turvallisuussuunnitelmaan. Turvallisuussuunnittelun onnistumiseksi kaikilla osapuolilla tulee olla yhteinen näkemys toiminnan tavoitteista ja työn eri vaiheista. Mitä lähempänä omaa asuinyhteisöä ja aluetta, sitä tärkeämpää kansalaistoiminnan rooli Haasteena ottaa järjestöt laajasti mukaan
JÄRJESTÖJEN EDUSTAJA TURVALLISUUSSUUNNITTELUSSA Viranomaisilla vastuu kutsua järjestöt mukaan suunnittelutyöhön Järjestöjen osaaminen, tieto ja taito tulevat osaksi turvallisuussuunnittelua sen kautta, että niiden edustaja osallistuu työhön. Järjestöjen resurssien käytön kannalta olisi hyödyllistä, että järjestöjen välinen yhteistyö turvallisuussuunnit- telussa lisääntyisi
Laaja-alainen turvallisuuskäsitys Edellyttää yhä useamman järjestön ja kyläyhdistyksen osaamisen hyödyntämisen poikkihallinnollisessa turvallisuustyössä suunnittelusta toteutukseen Järjestöt kiinteästi mukana sisäisen turvallisuuden yhteistyössä valtakunnallisella tasolla. Alueellisesti ja paikallisesti järjestöt ovat osallistuneet työhön vaihtelevasti: - Riippuu paljolti viranomaisten aktiivisuudesta kutsua järjestöjä mukaan työhön.
Ketä ovat keskeiset avaintoimijat Järjestökentällä paljon toimijoita, joiden perustehtäviin sisältyy arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen Yhteistyön kannalta on tärkeää löytää ne järjestöt: - joiden perustehtäviin sisältyy arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen - joilla on toimivat kontaktit oman alueensa järjestökenttään - joiden kautta voidaan tavoittaa laajasti alueen eri järjestöt.
Esimerkkejä avaintoimijoista Järjestöjen yhteenliittymät, kyläyhdistysten alueelliset yhteenliittymät, valtakunnallisten järjestöjen aluetoiminta tai muut alueelliset järjestötoimijat, joilla on hyvät yhteistoimintaverkostot ja mahdollisuus kutsua muita mukaan. Järjestöjen tehtävänä alueellisessa yhteistyömallissa on tuoda esiin kansalaisjärjestöjen ja kansalaistoiminnan osaaminen sekä mahdollisuudet osallistua kansallisen, alueellisen ja paikallisen turvallisuus- ja hyvinvointityön kehittämiseen ja käytännön toteuttamiseen.
Summa summarum
Järjestöjen osallistumisen mahdollistamiseksi tarvitaan: Viranomaisten aktiivisuutta Järjestön/järjestöjen tahtotila - Avaintoimijat järjestöistä Tietoa Sopimuksellisuutta Resursseja Koulutusta
Miten toimitaan Itä- Suomessa?