Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteen Ol-KR 1 matalan lämpötilan rakomineraalit

Työ r a p o r t t i 2 0 0 1-3 6 Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteen Ol-KR 1 matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki Teuvo Määttä Olavi Taikina-aho Lokakuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Työ r a p o r t t i 2 0 0 1-3 6 Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteen OL -KR 1 matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki Teuvo Määttä Olavi Taikina-aho Lokakuu 2001

TEKIJÄ- ORGANISAATIO: TILAAJA: Kivitieto Oy Teknologiantie 1 90570 OULU, Posiva Oy Mikonkatu 15 A 00100 Helsinki / 1! ll ~ 1 ~ /r l -....J,_.rl'k ~(' '.,_/ ) TILAUSNUMERO: 9627 /00/LIW i ~., 7;' TILAAJAN YHDYSHENKILÖT: FM Liisa Wikström Posiva Oy KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: FT Aulis Kärki Kivitieto Oy TYÖRAPORTTI- L()(J ( - ~ G EURAJOEN OLKILUODON K.AIRAUSNÄ YTTEEN OL-KR1 MATALAN LÄMPÖTILAN RAKOMINERAALIT Tarkastettu ja hyväksytty 5 10. Z{)()l O.Ji,~) CfOJJy~ Liisa Wikström Posiva Oy Oulu 26.9.2001 ()L~~ Aulis Kärki Kivitieto Oy

Työ r a p o r t t i 2 0 0 1-3 6 Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteen OL -KR 1 matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki Teuvo Määttä Olavi Taikina-aho Kivitieto Oy Lokakuu 2001 Karttaoikeudet: Maanmittauslaitos lupa nro 41/MYY/01 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

EURAJOEN OLKILUODON KAIRAUSNÄYTTEEN OL-KR1 MATALAN LÄMPÖTILAN RAKOMINERAALIT TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitetään Olkiluodon tutkimusalueen kairausnäytteen OL-KR1 rakomineraalitutkimusten tulokset. Rakomineraalit on identifioitu silmämääräisesti ja tarvittaessa identifiointi on varmennettu käyttäen stereomikroskooppia ja röntgendiffraktometria. Tyypillisimpinä rakomineraalifaaseina on tavattu kalsiittia, rautakiisuja (magneettikiisu ja rikkikiisu) sekä savimineraaleja (illiitti ja kaoliniitti sekä harvoin montmorilloniitti ja vermikuliitti), joita esiintyy yleisesti kaikilla kairaussyvyyksillä. Näiden lisäksi on tehty havaintoja kvartsista sekä harvinaisista analsiimista, laumontiitista, palygorskiitista. Kalsiittikiteytymät ovat paksuudeltaan tyypillisesti 0,01-1 mm ja 3 mm paksummat katteet ovat harvinaisia. Rikkikiisua esiintyy kairausnäytteessä kaikilla syvyyksillä. Se esiintyy omamuotoisina pieninä rakeina, kalvomaisina silauksina tai laikkuina. Rakomineraalina harvinaisempi magneettikiisu esiintyy tyypillisesti grafiitin yhteydessä. Kaoliniittia tavataan löyhänä, jauhomaisena massana tai tiiviimpänä, valkoisena katteena. llliitti esiintyy vihertävänä, läpikuultavana ja saippuamaisena massana sekä harmaana tai vihertävänä multamaisena muunnoksena yhdessä montmorilloniitin kanssa. Grafiittihaarniskapintoja tavataan muutamista syvyysvyöhykkeistä. K vartsiutuneista rakopinnoista on tästä reiästä varsin paljon havaintoja. Vedenjohtavuudella ei tämän selvityksen perusteella vaikuta olevan suoraa korrelaatiota rakomineraaliseurueisiin, vaan vettä parhaiten johtaviin vyöhykkeisiin sisältyy tyypillisesti samoja rakomineraaleja kuin niiden ulkopuolellekin. Toisinaan paremmin vettä johtavat vyöhykkeet liittyvät jaksoihin, joissa rakopintojen kalsiitti- ja savitäytteet ovat ympäristöään paksumpia, mutta toisaalta tällaiset paksut rakotäytteet saattavat myös liittyä vettä johtamattorniin vyöhykkeisiin. Kivilajiympäristönä ei myöskään vaikuta olevan suoranaista vaikutusta rakomineraaliseurueiden koostumukseen. Poikkeuksena tähän ovat grafiittipitoiset kivilajit, joihin liittyvät raot sisältävät poikkeuksellisen runsaasti grafiittia. Toisinaan paremmin vettä johtaviin vyöhykkeisiin liittyy serisiittiä ja rakopintojen kvartsiutumista. Avainsanat Paleoproterotsoinen, kallio, kiillegneissi, migmatiitti, granitoidi, rakomineraali, ydinjätehuolto.

EURAJOKI, OLKILUOTO: LOW TEMPERATURE FRACTURE MINERALS IN DRILL CORE SAMPLE OL-KRl ABSTRACT The results of low temperature fracture mineral mappings of drill core OL-KRl from the Olkiluoto site are presented in this report. The fracture minerals were mapped and identified with the naked eye and, if necessary, by stereo microscopy and -ray diffractometry. Calcite, Fe sulphides (pyrrhotite and pyri te) and clay minerals (illite, montmorillonite, kaolinite and vermiculite) form the most typical fracture mineral phases throughout the drill core with quartz and more rare phases such as analcime, laumontite, palygorskite and to be found less frequently. Pyrite forms small, idiomorphic crystals and in thin covers and patches, and is encountered at all depths along the whole core. Pyrrhotite is detected less often and it usually occurs together with graphite. Kaolinite fracture fillings are loose powdered masses or dense, white coverings, while illite occurs in a green, transparent, soap-like mass or in a grey to green, loose clay variety together with montmorillonite or kaolinite. Graphite slickensides are found in some depth zones, and quartz is detected in a few fractures. W ater conductivity seems not to have exercised any distinct control over the fracture mineral assemblages, since in most cases the zones of highest water conductivity include the same fracture minerals as those of lower conductivity. In few cases the fracture calcite and clay mineral fillings are thicker in zones of higher water conductivity but these phenomenon is connected into the zones of low water conductivity. Similarly, the composition of the fracture mineral assemblages seems not to have been controlled by the surrounding bedrock type with the exception of the fractures in graphitic rocks, which are frequently graphite-bearing. Occasionally the fracture fillings are silicificated or contain sericite. Keywords: Palaeoproterozoic, bedrock, mica gneiss, migmatite, granitoid, fracture mineral, nuclear waste management.

4 Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO..................................................... 5 1.1 Tutkimusalue................................................ 5 1.2 Tutkimuksen tavoite.......................................... 5 1.3 Aikaisemmat tutkimukset ja käytetty lähtöaineisto...-........ 6 1.4 Suoritetut tutkimukset ja tutkimusmenetelmät...................... 7 1.5 Tutkimusalueen geologiset yleispiirteet ja kivilajit.................. 7 1.6 Rakomineraalifaasit ja -seurueet................................. 8 2 KAIRAUSNÄ YTEEN OL-KR1 RAKOMINERAALIT................... 9 2.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä......................... 11 3 YHTEENVETO................................................. 21 Lähdeluettelo........................................................ 23 Liite 1. Rakomineraalikuvaustaulukoissa käytetyt lyhenteet.................... 24 Liite 2. OL-KR1 rakomineraalit.......................................... 25

5 1 JOHDANTO Fortum Power and Heat Oy ja Teollisuuden Voima Oy varautuvat voimalaitostensa ydinjätehuollossa käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen Suomen kallioperään. Posiva Oy huolehtii tähän liittyvistä tutkimuksista. Yksityiskohtaisia sijoituspaikkatutkimuksia on tehty vuosina 1993-2000 Eurajoen Olkiluodon, Kuhmon Romuvaaran ja Äänekosken Kivetyn alueilla. Vuosina 1997-2000 on tehty vastaavanlaisia tutkimuksia Loviisan Hästholmenin kohteessa. Tässä raportissa esitetään Olkiluodon tutkimusalueelle vuonna 1989 kairatun reiän OL-KR1 rakomineraalitutkimusten tulokset. 1.1 Tutkimusalue Olkiluodon tutkimusalue sijoittuu Eurajoen kunnan länsiosaan, Olkiluodon saarelle. Tutkimusalue on pinta-alaltaan n. 7 km 2 :n laajuinen, ja geologisesti se sijoittuu paleoproterotsooisista granitoideista ja paragneisseistä koostuvaan migmatiittiseen gneissiympäristöön (kuva 1-1). Alueelle on tehty 12 syvää kallionäytekairausreikää, joiden sijaintipisteet ja tutkimusalueen geologiset yleispiirteet on esitetty kuvassa 1-1. 1.2 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa Olkiluodon alueen kairausnäytteen OL-KR1 matalan lämpötilan rakomineraalien esiintymisalueet keskittyen vettä parhaiten johtaviin vyöhykkeisiin. Reiän sijaintipaikka on esitetty kuvassa 1-1. Tutkittu kairausnäyte OL-K.Rl on noin 960 m pitkä.

6 Kairanreikien sijainnit (KR1-KR14) KKJ1 (Projektio: Gauss-Kruger) 11.7.2001 Saaolo & Rlekkola Oy/HM SELITYKSET: KR1 Kairanreikä ja sen Lr maanpintaprojektio TonaliittiiTonaliittigneissi Graniitti Metadiabaasi Kiillegneissi Suonigneissi Amfiboliitti Kuva 1-1. Olkiluodon alueen kallioperä sekä kairanreikien lähtöpisteet 1.3 Aikaisemmat tutkimukset ja käytetty lähtöaineisto Alueen kallioperän yleiskuvaus perustuu raportteihin Paulamäki (1989) ja Anttila et al. (1992). Tutkimuksessa käytetty vedenjohtavuutta koskeva aineisto perustuu raporttiin Pöllänen ja Rouhiainen (1996) ja kairausnäytteen rakoluvut raporttiin Suomen Malmi Oy (1989). Aiemmin on tehty yksityiskohtainen, tiettyihin kairauspituusväleihin keskittyvä rakomineraalitutkimus (Blomqvist et al. 1992). Raportissa on esitetty valokuvia kairausnäytteen rakomineraaleista.

7 1.4 Suoritetut tutkimukset ja tutkimusmenetelmät Rakomineraalikartoitus sekä näytteenotto on tehty 7.- 10.8.2000 Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kairasydänarkistossa Lopella. Kartoituksen sekä näytteenoton ovat tehneet FT S. Gehör, FT A. Kärki ja LuK T. Määttä. Kartoitusavustajina ovat toimineet Hanna Gehör, Eeva Karjalainen ja Antti Kärki. Kartoitusaineiston puhtaaksikirjoituksen on suorittanut tradenomi Eeva Karjalainen ja ensimmäisen asiatarkastuksen on suorittanut ins. T. Lahdenperä. Rakomineraalikartoitusaineiston käsittelyn on suorittanut ja yhteenvedon laatinut S. Gehör. Rakomineraalien kartoitus ja tunnistaminen on tehty silmämääräisesti ja tarvittaessa havainnot on varmennettu stereomikroskoopilla sekä röntgendiffraktometrilla (RD). RD-määritykset on tehty Oulun yliopiston elektronioptiikan laitoksella Siemens-röntgendiffraktioanalysaattorilla FM 0. Taikina-ahon toimesta. 1.5 Tutkimusalueen geologiset yleispiirteet ja kivilajit Olkiluodon tutkimusalue sijoittuu Etelä-Suomen migmatiittivyöhykkeen länsiosaan. Kallioperä muodostuu erityyppisistä epiklastisista ja vulkaanisperäisistä svekofennisista liuskeista ja gneisseistä sekä niitä leikkaavista tai migmatisoivista syn- ja postorogeenisista granitoideista (Simonen 1980 a,b ). Liuskeet ja metavulkaniitit ovat tyypillisesti 1,93-1,85 Ga ikäisiä. Granitoidien iät vaihtelevat välillä 1,9 Ga ja 1,77 Ga (Vaasjoki 1977, Vaasjoki & Huhma 1992). Anorogeenisia, 1700-1550 Ma ikäisiä rapakivimassiiveja (Vorma 1976) sekä nuorempia, postjotunisia, noin 1,25 Ga ikäisiä oliviinidiabaaseja tavataan myös tutkimusalueen lähiympäristössä (Suominen 1991). Kiillegneissimigmatiitit ja enemmän migmatiittiset suonigneissit muodostavat valtaosan Olkiluodon saaren kallioperästä (Paulamäki 1989, Anttila et al. 1992). Tonaliiteiksi ja granodioriiteiksi kutsuttuja osin syväkivimäisiä, osin gneissimäisiä kivilajeja tavataan muutamassa itä-länsisuuntaisessa, 200-300m leveässä vyöhykkeessä. Karkearakeisia graniitteja tavataan tutkimusalueen keskiosassa sekä muutamissa pienemmissä massiiveissa eri puolilla saarta. Koillinen-lounassuuntainen diabaasijuoni tavataan saaren keskiosassa. Tutkimusalueen geologiset yleispiirteet on esitetty kuvassa 1-1.

1.6 Rakomineraalifaasit ja -seurueet 8 Rakomineraalien kartoitus ja tunnistaminen on tehty silmämääräisesti ja tarvittaessa havainnot on varmennettu stereomikroskoopilla ja röntgendiffraktometrilla (RD). Tutkituissa kairausnäytteissä tavatut merkittävimmät rakomineraalifaasit ovat karbonaattimineraaleja (kalsiitti ja dolomiitti), rautakiisuja sekä savimineraaleja. Tyypillisimmät rakomineraalit sekä niiden kemialliset kaavat ovat: Kaisiitti Rautakiisut: Savimineraalit: Kvartsi Albiitti Grafiitti CaC0 3 magneettikiisu Fe 1 _xs rikkikiisu FeS 2 illiitti (K,Ca,Mg)Al/Si 3 Al0 10 )0H 2 montmorilloniitti (Na,Ca) 0, 3 (Al,MghSi 4 0 10 (0H) 2.nH 2 0 kaoliniitti Al 2 Si 2 0 5 (0H) 4 smektiitti (ryhmä savimineraaleja) Si0 2 (Na,K)A1Si 3 0 8 c Edellisten lisäksi raoissa on tavattu satunnaisesti gismondiittia CaA1 2 Si0 8 *4H 2 0, laumontiittia Ca(Al 2 Si 4 0 12 )*4H 2 0, nakriittia Al 2 Si 2 0 5 (0H) 4, palygorskiittia MgA1Si 4 0 10 (0H), lyijyhohdetta (PbS) sekä sinkkivälkettä (Zn,Fe)S. Olkiluodon alueen kairausnäytteet on jaettu eri syvyysvyöhykkeisiin sisältämiensä rakomineraaliseurueiden perusteella. Luokittelu on tehty tavallisimpien ja runsaimpina esiintyvien mineraalispesiesten mukaan. Rakomineraaliseurue on keinotekoisesti määrätty nimike mineraaliryhmälle, joka esiintyy kairausnäytteen tietyllä rakopinnalla tai koostuu vierekkäisten rakopintojen sisältämistä rakomineraaleista. Rakomineraaliseurueeseen kuuluvat mineraalit eivät välttämättä ole fyysisesti kontaktissa tai kemiallisesti tasapainossa keskenään. Niiden synnyn ei tarvitse olla samanaikainen. Kohteen tutkimuksissa esille tulleet mineraaliseurueet ovat: Fe-kiisuseurue Fe-kiisu±grafii ttiseurue Karbonaattiseurue Karbonaatti±grafiittiseurue Karbonaatti-Fe-kiisuseurue Karbonaatti-Fe-kiisu±grafiittiseurue Karbonaatti -savimineraali-fe-kiisuseurue Karbonaatti -savimineraaliseurue Savimineraali-Fe-kiisuseurue S avimineraaliseurue

2 KAIRAUSNÄVTEEN OL-KR1 RAKOMINERAALIT 9 Kairausnäyte OL-KR1 on kokonaisuudessaan noin 960 m pitkä (Suomen Malmi Oy, 1989), ja siitä on tehty kaikkiaan 1321 rakohavaintoa ja valikoiduista 25 näytteestä yhteensä 13 RD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin kalsiittia, Fe-sulfidimineraaleja, serisiittiä, kvartsia, albiittia, kaoliniittia, illiittiä, montmorilloniittia sekä erilaisten savimineraaliseosten muodostamia rakotäytteitä. Yhdestä raosta on tunnistettu zinnwaldiittia. Grafiittia on kaikkiaan 14:ssä raossa kairauspituusväleillä 770-780 mja 810-815 m. Rakopintojen kvartsiutumista esiintyy satunnaisesti koko kairausnäytteessä, erityisesti syvyysvälillä 141-151 m, 204-217 m, 245-282 m, 327-340 m, 397-422 m, 595-625 m. Syöpymiä on tavattu ainoastaan 8:sta raosta. Avoraoissa on toisinaan kloriittinen haarniskapinta. Rakotäytteenä tavataan yleisimmin savimineraaleja (680 havaintoa), kalsiittia (567 havaintoa) sekä Fe-kiisuja (380 havaintoa). Niukkatäytteisiä- täytteettömiä rakoja sisältävää kairausnäytettä on kaikkiaan 135 m:n pituudelta. Metrimääräisesti yleisin rakomineraaliseurue on karbonaatti-savimineraali-fe-kiisuseurue. Sen kattamia rakopintoja on kairauslävistyksessä kaikkiaan 254 metrin pituudella. Kairausnäytteessä OL-KR 1 esiin tulleet rakomineraaliseurueet ja niiden runsaussuhteet ilmenevät kuvasta 2-1. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 2-2 sekä liitteestä 2. Savimineraaliseurue Savimineraali-Fe-kiisuseurue Karbonaatti-Fe-kiisuseurue 50 100 150 200 250 300 Kuva 2-1. Kairausnäytteen OL-KR 1 rakomineraaliseurueiden esiintymistaajuudet metrimäärinä ilmaistuina.

10 0 100 RKO VJK 0 20-9 -7-5 KB KI SV GR SY!.,... 111 1... 1...,11J 1 ~~........ c:::;-'-' ==:;; ~, 1 i r... l l 1 1 1...,....... ---... 1... 1 l...............,----.. "'':!! +.......!:!YY:xvP""""-... ~~ l. 1... 200 -!:IYY:x ~...... ~ f......... l............ i i. ~......l... :............. j... l 1 l. 1 1 1 1 1 ' 1 ~....... r : 1 ~....... i 1. 1 1 1 1 1 1 1....1.... 1...................... 1 700 800 900 K\)\~. ~= r,r--'...,!... J 1! :.... + +! 1 == i i 1. +.. l l... t... ---t 1 : 1........... J............... ~:lr~~~~~~~l~l~~l~~~... t ~~-. :~ l 1000 J~~~~~~~~~~ ~ ~~~~~~~i~~~!~-~~~~j RKO = rakoluku (kpllm) VJK = vedenjohtavuus (log, m/s) KB = karbonaatti KI = rautakiisu SV = savimineraali GR = grafiitti SY = syöpymä 1111 Kiillegneissimigmatiitti Tonaliitti Amfiboliitti/ metadiabaasi ~ Graniitti/pegmatiitti Kuva 2-2. Kairausnäytteen OL KRI rakomineraalit

2.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä 11 Kairauspituusväli 41-90 m: Karbonaatti-savimineraali-Fe-kiisuseurue Raot ovat savi valtaisia, ja savitäytteiden paksuudet vaihtelevat 0,1-0,2 millimetriin. Kaaliniitti on savimineraaleista yleisin, mutta myös muita savimineraaliseoksia esiintyy. Kaisiitti esiintyy rakopintoja osittain kattavina raontäytteinä. Yleensä se on hilsemäistä, poikkeuksellisesti se voi muodostaa jopa 2 mm:n vahvuisen täytteen. Rikkikiisua on silauksina ja harvemmin omamuotoisina kiteinä. Kairauspituusvälille 60-70 metriä sijoittuu vettä paremmin johtava vyöhyke. Maksimijohtavuus on mitattu pituusväliltä 64-66 m. Tällä kohtaa raontäytteenä on hilsemäisen kalsiitin, silauksina esiintyvän rikkikiisun sekä kaoliniitin muodostama seos. Raontäytteen mineraalikoostumuksessa ja täytteen esiintymistavassa ei ole havaittavaa poikkeamaa huonommin vettä johtavan vyöhykkeen kanssa. Kairauspituusväli 90-100m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Raontäytteet koostuvat hilsemäisestä kalsiitista, jolla on paksuutta alle 0,1 mm, sekä kaoliniitin ja illiitin muodostamista seoksista. Edellisten lisäksi pituusvälin alkupään muutamissa raoissa on kloriittia. Kairauspituusväli 100-190m: Karbonaatti-savimineraali-Fe-kiisuseurue Kairauspituusvälillä kaisiitti esiintyy hilsemäisinä sekä laikkumaisina täytteinä, joilla on tyypillisimmin paksuutta alle 0,1 mm. Poikkeuksellisen paksuja kalsiittitäytteitä esiintyy kohdissa 109-110m ja 178-187 m. Ensin mainitulla syvyysvälillä paksuus on enimmillään 1 mm ja jälkimmäisessä 3 mm. Rautakiisut muodostavat laikkumaisia täytteitä, silauksia tai ne esiintyvät omamuotoisina kiteinä. Raekoko vaihtelee tavallisimmin välillä 0,1-0,5 mm, poikkeuksellisesti kairauspituudella 163,80 m rikkikiisun raekoko on peräti 5 mm. Savimineraaleina esiintyy savimineraaliseoksia, smektiittiä, illiittiä ja kaoliniittia Savitäytteiden paksuus on tyypillisesti 0,1-0,2 mm, poikkeuksellisesti syvyydellä 138, 85 m savitäytteellä on paksuutta 4 mm.

------------------------------------------------------------ -- 12 Kairauspituudella 108-113m, 136-153m sekä 162-185m esiintyy useassa raossa serisiittiä. Kloriittia liittyy erityisesti serisiittiä sisältäviin rakopintoihin, mutta sitä esiintyy paikoin myös muualla. Kairauspituusvälillä 145-151 m on muutamassa raossa merkkejä kvartsiutumisesta. Syöpymiä esiintyy kairauspituudella 139 m, 179 m sekä kolmessa perättäisessä raossa kairauspituudella 187 m. Kairauspituusväleillä 100-112 m, 140-156 m sekä 175-188 m on paremmin vettä johtavat vyöhykkeet, joilla kahdella ensin mainitulla on selvät maksimit kohdissa 108-112 mja 152-153m. Ensin mainitulla välillä on paremmin vettä johtavan vyöhykkeen kohdalla useita serisiittiä sisältäviä rako ja ja myös 1 mm:n paksuisia kalsiittitäytteitä, jotka sijoittuvat syvyydelle 110-111 m eli johtavan vyöhykkeen maksimiin. Syvemmän vyöhykkeen kohdalla näyte on rikkonaista ja myös tämän maksimiin, kairauspituudelle 153 m, sijoittuu runsaasti serisiittiä ja kloriittia sisältäviä rakoja. Kuten yllä mainittiin, kyseisen kohdan välittömästä läheisyydestä, kairauspituudelta 145-151 m, ovat rakopinnat kvartsiutuneet. Kairauspituusvälillä 175-188 olevan paremmin vettä johtavan vyöhykkeen kohdalla rakomineraalitäytteissä on mainittavampana seikkana paksut kalsiittitäytteet kohdassa 178 m ja 187 m sekä jo aiemmin mainitut syöpymät ao. kairauspituuksilla. Kairauspituusväli 190-200 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Raoissa kaisiitti sekä savimineraaleista kaoliniitti ja illiitti muodostavat joko yhdessä tai erikseen rakotäytteitä, joilla on paksuutta 0,1-0,5 mm. Kairauspituusväli 200-220m: Karbonaatti-savimineraali-Fe-kiisuseurue Kairauspituusvälin raoissa ovat vallitsevina savimineraalit, joista etenkin kaoliniitin ja illiitin osuus on merkittävä. Paksuutta savimineraalitäytteillä on enimmillään 1 mm. Rautakiisut esiintyvät laikkuina, harvemmin omamuotoina kiteinä ja niiden raekoko on korkeintaan 0,5 mm. Tähän samaan paksuuteen yltävät myös kalsiittitäytteet, joille tyypillistä ovat hilsemäinen ja laikkumainen esiintymistapa. Kloriittia on runsaimmin pituusvälillä 209-216 m. Kairauspituusvälillä 200-208 m on vettä paremmin johtava vyöhyke. Sen maksimi on kohdassa 206-208 m. Tällä kohtaa savimineraalitäytteet koostuvat

13 pääosin kaoliniitistaja illiitistäja nimenomaan syvyydellä 208,10 m on pituusvälin paksuin, 1 mm:n vahvuinen, illiittitäyte. Kyseisessä raossa illiitti muodostaa raontäytteen yksinään. Välittömästi tämän yläpuolelle, pituusvälille 207-208 m, sijoittuu kalsiititon vyöhyke. Kairauspituusväli 220-260m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Kairauspituusvälin raot ovat savivaltaisia ja lähes yksinomaisena savitäytteenä esiintyy kaoliniittti. Täytepaksuudet ovat tyypillisimmin 0,1-0,2 mm. Kairauspituudella 245 m on kaoliniitti-illiittitäytteellä poikkeuksellisesti paksuutta 1 mm. Kalsiittia on niukasti ja se puuttuu kairauspituusvälin 225-236 m raoista lähes kokonaan, ja tätä syvempänä sen esiintyminen on satunnaista. Kalsiittitäytepaksuudet ovat enimmillään 0,5 mm. Syvyysvälillä 248-260 m on useissa raoissa kvartsiutumista. Kairauspituusväli 260-300 m: Karbonaattivaltainen karbonaatti-savimineraali-fekiisuseurue Kairauspituusvälin raontäytteissä on kalsiitin esiintyminen muita rakomineraaleja yleisempää. Savimineraaleja, etenkin kiisuja, esiintyy ainoastaan satunnaisesti. Kalsiittitäytteiden vahvuudet ovat tyypillisimmin luokkaa 0,2-0,5 mm. Kairauspituudella 261 m olevassa raossa on yhden millimetrin vahvuinen kalsiittitäyte. Savitäytteet koostuvat tavallisimmin kaoliniitin ja illiitin muodostamista seoksista. Kairauspituudella 275 m olevissa raoissa kaoliniitti-illiittitäytteillä on vahvuutta 1-2 mm, mutta muutoin vahvuudet ovat tyypillisesti 0,1-0,2 mm. Rautakiisut esiintyvät laikkuina tai harvemmin omamuotoisina kiteinä, joilla on mittaa enimmillään 0,5 mm. Kairauspituusväleillä 263-273 m ja 279-282m on useissa raoissa kvartsiutumista. Kairauspituusvälille sijoittuu kolme vettä paremmin johtavaa vyöhykettä: välit 260-265 m, 268-270 m sekä 280-286 m. Ensimmäisessä näistä, kohdassa 260-261 m on 0,5-1 mm:n paksuisia kalsiittitäytteitä ja välittömästi tämän yläpuolella, kairauspituudella 257-260 m, useissa raoissa rakopintojen kvartsiutumista. Samoin välillä 270-272 m on ympäristöstään poikkeavia, 0,5 mm:n paksuisia kalsiittitäytteitä sekä välillä 266-272 m rakojenpintojen kvartsiutumista. Osassa näistä raoissa on myös serisiittiä. Kairauspituudelle 280 m sijoittuu myöskin

14 kvartsiutunut vyöhyke (väli 279-282 m) ja lisäksi useassa raossa välillä 279-283 m on 0,5 mm:n vahvuinen kalsiittitäyte. Viimeksi mainitulta syvyysväliltä puuttuvat rakomineraaliseurueesta savimineraalit kokonaan. Kairauspituusväli 300-318 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Pituusvälillä vallitsevana rakotäytteenä on illiitin ja kaoliniitin muodostama savimineraaliseos. Savitäytteet ovat paksuimmillaan 0,2 mm. Kalsiitin esiintyminen on satunnaista, täytepaksuudet vaihtelevat 0,2-0,5 mm. Muutamissa raoissa on kloriittia. Kairauspituusväli 318-360m: Savivaltainen karbonaatti-savimineraali-fe-kiisuseurue Pituusväli on savi-kalsiittivaltainen, kiisujen esiintyminen on edellisiä huomattavasti satunnaisempaa. Kalsiittia on tyypillisesti 0,1-0,5 mm:n paksuisina täytteinä. Kairauspituudella 324m on pari 0,7 mm:n vahvuista kalsiittitäytettä. Savimineraalit koostuvat tavallisesti illiitistä ja kaoliniitista, ja täytepaksuudet ovat 0,2-0,5 mm. Rautakiisut muodostavat tyypillisimmin laikkumaisia täytteitä, joiden paksuudet ovat 0,1-0,5 mm. Kvartsiutumista esiintyy kairauspituudella 327-360 m muutamissa raoissa. Kairauspituusvälille sijoittuu paremmin vettä johtava vyöhyke välille 318-332 m. Tällä välillä raot ovat kalsiittivaltaisia, mutta savimineraaleja ja kiisuja on ainoastaan parissa raossa. Yllämainitut pituusvälin paksuimmat kalsiittitäytteet sattuvat kyseiselle välille, kohtaan 324m. Kairauspituusväli 360-420 m: Savimineraaliseurue Kairauspituusvälin raoissa vallitsevana ovat kaoliniitti sekä kaoliniitti-illiittitäytteiset raot. Savitäytepaksuudet vaihtelevat 0,1-0,5 millimetriin. Kalsiittia ja rautakiisuja esiintyy ainoastaan satunnaisesti. Pituusvälillä 395-420 m on muutamissa raoissa kvartsiutumista.

15 Kairauspituusväli 420-490 m: Savivaltainen karbonaatti-savimineraali-fe-kiisuseurue Kairauspituusvälillä ovat vallitsevina kaoliniitin ja illiitin tai näiden seosten muodostamat täytteet. Savitäytteillä on paksuutta tyypillisimmin 0,2 mm. Kalsiittia esiintyy satunnaisesti, ja täytepaksuus on alle 0,5 mm. Rautakiisut muodostavat 0,1-0,2 mm:n vahvuisia, laikkumaisia katteita. Kloriittia liittyy valtaosaan pituusvälin alkuosan raoista, mutta väliltä 466-490 m se puuttuu. Kairauspituusväli 490-520 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Kairauspituusvälin raoissa ovat pituudelle 514 m saakka vallitsevina illiitin ja kaoliniitin tai näiden seosten muodostamat katteet, joilla on paksuutta yleisimmin 0,2 mm. Tätä syvemmissä savitäytteissä on mukana useampien savimineraalien muodostamia seoksia, joiden täytepaksuus on tyypillisesti 0,5 mm. Kaisiitti on laikkumaista, ja täytepaksuus on 0,1-0,3 mm. Kairauspituusväli 520-550 m: Savivaltainen karbonaatti-savimineraali-fe-kiisuseurue Pituusvälin raoissa rakotäytteinä esiintyy tyypillisimmin kaoliniittia ja illiittiä. Täytepaksuus vaihtelee välillä 0,1-05 mm, kuitenkin kohdalla 536,36 m paksuus on 1 mm. Kalsiittitäytteiden paksuus on enimmillään 1 mm ja rautakiisujen 0,5 mm. Useat syvyysvälin raoista ovat kloriittipintaisia. Pituusvälillä 520-544 on vettä paremmin johtava vyöhyke, jonka maksimi sijoittuu kohtaan 525 m. Kohdalla 536,26 m on ympäristöstään poiketen savimineraalitäytteellä ja kalsiittitäytteellä paksuutta 1 mm. Kairauspituusväli 550-590 m: Niukkatäytteinen - täytteetön vyöhyke Pituusvälillä on ainoastaan muutama rako, joissa on vähäisesti kalsiittia, rautakiisuja ja savimineraaleja. Pituusvälille 565-580 m sattuu yksi vettä paremmin johtava vyöhyke, joka ei näy havaittavalla tavalla rakomineraaliseurueissa.

16 Kairauspituusväli 590-600 m: Karbonaattivaltainen karbonaatti-savimineraali-fekiisuseurue Pituusvälillä on ainoastaan muutama rako, joissa on kalsiittia, rautakiisua ja kaoliniittia. Kaisiittitäyte on paksuimmillaan 1 mm. Edellisten lisäksi kolmesta peräitäisestä raosta on tavattu kvartsiutumista. Kairauspituusväli 600-635 m: Karbonaattiseurue Karbonaattitäytteet koostuvat kalsiitista sekä dolomiitista. Viimeksi mainittu muodostaa kairauspituudella 627 m 1 mm:n vahvuisen täytteen. Kaisiitti esiintyy raontäytteessä paikoin omamuotoisina kiteinä. K vartsiutumisesta on kolme havaintoa, ja muutamassa pituusvälin raossa on lisäksi kloriittia. Kairauspituusvälillä on vettä paremmin johtava vyöhyke kohdassa 610-620 m, maksimi on kohdassa 611-615 m. Rakomineraalien esiintymisessä merkittävin poikkeama kyseisellä pituusvälillä on kohdassa 618 m, jossa esiintyy ympäristöään paksumpia, hyvin kiteytyneitä kalsiittitäytteitä. Kairauspituusväli 635-640 m: Savimineraaliseurue Pituusvälin raontäytteet koostuvat lähes yksinomaan vahamaisesta illiitistä sekä harmaasta saviaineksesta. Näiden muodostamien täytteiden paksuus on 0,5 mm. Savimineraalien lisäksi parissa raossa on kalsiittia ja pituudelta 637 m alkaen lisäksi myös kloriittia. Kairauspituusväli 640-650 m: Karbonaatti-savimineraali-Fe-kiisuseurue Kairauspituusvälin raoissa ovat savimineraalit vallitsevina. Yksinomaisena savitäytteenä on illiitti, joka muodostaa 0,5 mm:n paksuisia täytteitä. Kalsiitin ja rautakiisujen esiintyminen rajoittuu pääosin rakovyöhykkeeseen välille 640-642 m. Niiden täytepaksuudet ovat samaa luokkaa kuin illiitillä. Lähes kaikissa raoissa on kloriittia.

Kairauspituusväli 650-670 m: Niukkatäytteinen - täytteetön vyöhyke 17 Rakoja on erittäin vähän ja suurin osa niistä savitäytteisiä koostuen etupäässä illiitistä ja kaoliniitista. Rakotäytteiden paksuudet vaihtelevat 0,1-0,5 millimetriin. K vartsiutumista on tavattu kahdesta raosta. Kairauspituusväli 670-700 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Savitäytteet koostuvat illiitistä ja kaoliniitista, ja niiden muodostamat täytepaksuudet vaihtelevat välillä 0, 1-0,2 mm. Kalsiittitäytteet ovat hilsemäistä kalsiittia. Kloriittia esiintyy lähes kaikissa raoissa Kairauspituusväli 700-740 m: Savimineraaliseurue Täytteisiä rakoja on vähän ja ne koostuvat pääosin kaoliniitista ja illiitistä. Täytepaksuus on alle 0,2 mm. Kairauspituusväli 740-750 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue Täytteisiä rakoja on niukalti. Pääosan muodostavat savimineraalit; kaoliniitti ja illiitti. Näiden täytepaksuus on alle 0,2 mm. Kalsiittia esiintyy muutamissa raoissa alle 0,3 mm:n paksuisina katteina. Kairauspituudella 748-749 m esiintyy parissa raossa grafiittia. Useat pituusvälin raot ovat sisältävät kloriittia. Kairauspituusväli 750-760 m: Karbonaatti-savimineraali-Fe-kiisuseurue Täytteisiä rakojaon niukasti, ja rakotäytteet koostuvat vaihtelevasti illiitistä, Fekiisuistaja kalsiitista. Useimmiten kukin edellä mainittu faasi esiintyy yksinään. Täytepaksuus on enimmillään 0,3 mm. Kloriittia esiintyy lähes kaikissa syvyysvälin raoissa.

Kairauspituusväli 760-800 m: Karbonaattivaltainen karbonaatti-fe-kiisuseurue 18 Pituusvälillä lähes jokaisessa raossa on kalsiittia, joka tyypillisesti muodostaa 0,1-0,3 mm:n paksuisia katteita. Poikkeuksellisesti kairauspituudella 786,22 m kalsiittitäytteen paksuus on jopa 3 mm. Grafiittia on useassa perättäisessä raossa pituusvälillä 773-780 m, ja lisäksi muutamassa raossa on kloriittia. Pituusvälille sattuu yksi vettä paremmin johtava vyöhyke kohtaan 765-767 m. Tällä kohdalla ei rakomineraalien esiintymistavassa ole todettavissa mitään ympäristöstä poikkeavaa. Kairauspituusväli 800-820 m: Karbonaatti-savimineraali-Fe-kiisuseurue Raoissa on kohtalaisen runsaasti Fe-kiisuja, jotka muodostavat laikkuja ja omamuotoisia kiteitä, joiden koko on alle 0,5 mm. Savimineraaleista yleisiä ovat illiitti ja kaoliniitti. Näiden lisäksi raoissa esiintyy savimineraalien muodostamia seoksia. Kaisiitti sekä savimineraalit esiintyvät alle 0,3 mm:n paksuisina täytteinä. Kloriittia on lähes kaikissa pituusvälin raoissa, ja lisäksi grafiittia esiintyy parissa raossa. Kairauspituusväli 820-840 m: Savimineraali-Fe-kiisuseurue Savimineraaleina esiintyvät yleisimmin kaoliniitti ja illiitti. Muutamissa raoissa savimateriaali koostuu savimineraalisoksista. Täytepaksuus vaihtelee 0,1-0,5 millimetriin. Fe-kiisu esiintyy useimmissa pituusvälin raoissa omamuotoisina kiteinä, joiden raekoko on 0,1 mm. Kairauspituusväli 840-850 m: Karbonaatti-Fe-kiisuseurue Pituusvälillä on täytteisiä rakoja niukasti. Fe-kiisuina esiintyy magneetti- ja rikkikiisua, jotka muodostavat 0,1 mm:n paksuisia täytteitä. Kalsiitin täytepaksuus on alle 0,5 mm. Kloriittia on lähes jokaisessa pituusvälin raossa. Kairauspituusväli 850-880 m: Niukkatäytteinen - täytteetön vyöhyke

19 Kairauspituusväli 880-900 m: Karbonaatti-savimineraali-Fe-kiisuseurue Raontäytteinä esiintyy tyypillisimmin illiittiä ja laikkumaista Fe-kiisua, joiden muodostamat täytepaksuudet ovat alle 0,2 mm. Kalsiittia on muutamissa raossa ja kairauspituudella 889,54 m kalsiitin täytepaksuus on 1 mm. Kyseisessä raossa on syöpymiä ja se on kvartsiutunut. Kairauspituusväli 900-920 m: Niukkatäytteinen - täytteetön vyöhyke Syvyysvälin kaikissa raoissa esiintyy kloriittiaja muutamissa raoissa kalsiittia, Fe-kiisua sekä illiittiä. Täytepaksuudet ovat alle 0,2 mm. Kairauspituusväli 920-955 m: Karbonaatti-savimineraali-Fe-kiisuseurue Pituusvälin raoissa yleisimpänä esiintyy hilsemäinen kalsiitti. Illiittiä esiintyy pituudelta 952 alkaen. Täytepaksuudet ovat alle 0,2 mm. Fe-kiisuja on niukasti, ja niiden täytepaksuus on alle 0,1 mm. Lähes kaikissa raoissa on kloriittia. Pituusvälillä on vettä paremmin johtava vyöhyke välillä 921-924 m. Kyseisessä jaksossa ei ole tavattu säilyneitä täytteisiä rakoja. Kairauspituusväli 955-970 m: Niukkatäytteinen - täytteetön vyöhyke Kairauspituusväli 970-980 m: Karbonaatti-Fe-kiisuseurue Pituusvälillä kaisiitti esiintyy vallitsevana, ja paksuutta täytteillä on 0,5 mm. Magneettikiisu muodostaa laikkuja, joilla on vahvuutta alle 0,1 mm. Lähes kaikissa raoissa on lisäksi kloriittia.

Kairauspituusväli 980-1000,71 m: Karbonaatti-savimineraali-Fe-kiisuseurue 20 Täytteisiä rakoja on kohtalaisen niukalti. Vallitsevana raontäytteenä esiintyy kalsiitti, jonka täytepaksuus on alle 0,3 mm. Savimineraaleina esiintyvät illiitti, kaoliniitti sekä savimineraaliseokset. Täytepaksuus on alle 0,1 mm. Fe-kiisuja on ainoastaan muutamassa raossa. Ne esiintyvät laikkuina ja silauksina, joiden koko on alle 0,1 mm. Kloriittia on lähes jokaisessa raossa.

21 3 YHTEENVETO Tämä rakomineraaliselvitys pohjautuu silmämääräiseen ja stereomikroskooppiseen kartoitukseen. Rakomineraalien keskinäisten ikäsuhteiden arvioiminen edellyttää mikroskooppista ja elektronimikroskooppista tutkimusta, jota tähän toimeksiantoon ei ole sisällytetty. Keskinäisiä ikäsuhteita on voitu tarkastella vain poikkeustapauksissa silloin, kun päällekkäin kiteytyneet mineraalifaasit ovat dimensioiltaan olleet riittäviä. Näistä havainnoista on maininta liitteessä 2 olevan taulukon kuvaussarakkeessa. Tutkittujen kairausnäytteiden tyypillisimmän rakomineraalitäytteen muodostavat savimineraalit (illiitti, kaoliniitti, smektiitti, montmorilloniitti), kaisiitti sekä Fe-kiisut. Täytteettömiä rakoja sisältävää kairausnäytettä on 134m, joka on 14% koko kairausnäytteen pituudesta. Karbonaattikiteytymissä kaisiitti on yleisin rakomineraali. Kiteytymät ovat vahvuudeltaan tyypillisimmin huomattavasti alle 1 mm, paksuimmillaan 5 mm. Silmämääräisesti eräistä raoista on voitu todeta rakokalsiittien kiteytyneen ainakin kahdessa vaiheessa. Karbonaattia sisältävät rakopinnat ovat usein ohuen rikkikiisukalvon tai hienorakeisen rikkikiisupirotteen kattamia. Kalsiittitäytteisten rakojen seinillä on usein savimineraaleista ja/tai kloriitista muodostuva kiteytymisalusta, jolloin kaisiitti esiintyy tyypillisimmin raon sydänosassa. Savimineraalien muodostamat rakotäytteet ovat useimmiten alle 1 mm:n vahvuisia. Kaoliniittia tavataan joko löyhänä, jauhomaisena massana tai tiiviimpänä, valkoisena katteena. Illiitti esiintyy vihertävänä, läpikuultavana ja saippuamaisena massana sekä harmaana tai vihertävänä multamaisena muunnoksena. Tavallisimmin kaoliniitti ja illiitti muodostavat rakotäytteen joko yksin tai yhdessä, mutta useasti savimineraalit esiintyvät useammasta faasista koostuvina seoksina. Rautakiisut ovat täytteissä yleisiä. Rikkikiisu esiintyy joko omamuotoisina pieninä rakeina tai kalvomaisina silauksina. Kiisulaikkujen halkaisijat ovat millimetrien luokkaa ja niiden vahvuudet voivat vaihdella juuri havaittavasta aina 0,5 mm:iin saakka. Joskus rikkikiisu esiintyy muita rakomineraaleja peittävänä katteena ja toisinaan omamuotoisina kiteinä muussa raontäytemassassa karbonaatin tai savimineraalien ympäröimänä. Grafiitin läsnäollessa rakotäyteen Fe-kiisu on tavallisesti magneettikiisua. Tosin grafiittija magneettikiisupitoisuus liittyy kiinteästi isäntäkiven luonteeseen, ja mikäli näitä kahta faasia esiintyy rakopinnoilla, niitä on tyypillisesti myös itse kivessäkin.

22 Syöpyneitä rakopintoja on tavattu 8:sta raosta. Ne eivät ole keskittyneet erityisesti millekään syvyysvyöhykkeille, mutta kairauspituudella 187 m niitä on kalsiittiin liittyen useammassa perättäisessä raossa. Paremmin vettä johtavissa vyöhykkeissä esiintyy eräin paikoin paksuja kalsiittitäytteitä ja usein näihin vyöhykkeisiin liittyy serisiittiä sekä rakopintojen kvarsiutumista. Myös kalsiitteihin liittyvät syöpymät kairauspituuksilla 178 m ja 187 m sijoittuvat paremmin vettä johtaviin vyöhykkeisiin. Mainituilla ilmiöillä ei kuitenkaan välttämättä ole suoraa yhteyttä nykyisen vedenjohtavuuden kanssa. K vartsiutumista ja paksuja kalsiittitäytteitä esiintyy myös vyöhykkeissä, joissa vedenjohtavuus on nyt heikko. Kiteytymät voivat luonnollisesti olla jäänteitä jossain aiemmassa pohjavesisysteemissä syntyneistä kerrostumista. Toisaalta on ilmeistä, että parhaiten vettä johtavien vyöhykkeiden raontäytteet eivät ole aina säilyneet millään tavalla tunnistettavina tehtyyn kartoitukseen saakka.

23 Lähdeluettelo Anttila, P. (toim.), Paulamäki, S., Lindberg, A., Paananen, M., Koistinen, T., Front., K. & Pitkänen, P., 1992. Olkiluodon alueen geologiset olosuhteet, yhteenvetoraportti.työraportti 92-43. Teollisuuden Voima Oy, Helsinki. Blomqvist, R., Nissinen, P. & Frape, S., 1992. Olkiluodon rakomineraalien ajoitustutkimus. Työraportti 92-27, Teollisuuden Voima Oy, Helsinki. Paulamäki, S., 1989. Eurajoen Olkiluodon kallioperän kivilaji- ja rakokartoitus. Työraportti 89-25. Teollisuuden Voima Oy, Helsinki. Pöllänen J. & Rouhiainen P., 1996. Difference Flow Measurements at the Olkiluoto Site in Eurajoki, boreholes KR1-KR4, KR7 and KR8, Work Report PATU-96-43e. Teollisuuden Voima Oy, Helsinki. Suomen Malmi Oy, 1989. Syväkairaus OL-KR1 Eurajoen Olkiluodossa 1989. TVO/Paikka-tutkimukset. Työraportti 89-38. Teollisuuden Voima Oy, Helsinki. Simonen, A., 1980a. Pre-Quaternary Rocks offinland 1:1000000, Geol. Surv. Finland. Simonen, A., 1980b. The Precambrian in Finland. Geol. Surv. Finland Bull. 304, 58 p. Suominen, V., 1991. The chronostratigraphy of southwestero Finland with special reference to Postjotnian and Subjotnian diabases. Geol. Surv. Finland Bull. 356. Vaasjoki, M., 1977. Rapakivi granites and other post-orogenic rocks in Finland: their age and the lead isotopic composition of certain associated galena mineralizations. Geol. Surv. Finl. Bull. 294. Vaasjoki, M. & Huhma, H., 1992. Radiometric ages of Finnish rocks. The Geochemical Atlas of Finland, Part 2: Tili, 67-69. Varma, A., 1976. On the petrochemistry of rapakivi granites with special reference to the Laitila massif, southwestero Finland. Bull. Geol. Surv. Finl. 285.

24 Liite 1. Rakomineraalikuvaustaulukoissa käytetyt lyhenteet Kuvaussarakkeiden otsikoiden merkitykset ovat: ala= mineraalikatteen peitto-osuus % :na, Pit = havaintopisteen kairauspituus metreinä, pks = mineraalikatteen paksuus mm:nä, Su* = rakopinnan leikkauskulma asteina kairaussuuntaan nähden, SY = syöpymä, Ty = raontäytteen tai rakopinnan tyyppi, typ = mineraalikatteen esiintymistapa tai -tyyppi ja = RD määritys. SH = sydänhukka. Paksuusluku 0,01 tarkoittaa alle 0,1 mm vahvaa katetta ja -1 puuttuvaa määritysarvoa. Rakopinnan tai -täytteen tyyppiä (Ty) kuvaavat lyhenteet: a = avorako m = murrospinta c = kaareva rakopinta rv = rako- tai ruhjevyöhyke h = haamiskapinta t = tasainen rakopinta j =juoni Rakomineraalin esiintymistyyppiä (typ) kuvaavat lyhenteet: Ha = harso Hi =hilse Ja= jauhe Lk = laikku Or = omamuotoinen rae Pe = pesäke Pi =piste Si = silaus Sp = saippuamainen Tk = tasainen kate Vk = verkosto Va = vahamainen Käytetyt mineraalien nimilyhenteet AB = albiitti AN = analsiimi BT = biotiitti CC = kaisiitti CU = kuparikiisu DO = dolomiitti EP = epidootti FG = flogopiitti GR = grafiitti GS = gismondiitti HB = hydrobiotiitti ll.., = illiitti KA = kaoliniitti KI = kaoliniitti+illiitti KL = kloriitti KM= kalimaasälpä = kvartsi LM = laumontiitti MH = molybdeenihohde MK = magneettikiisu MO = montmorilloniitti MP = musta pigmentti MS = maasälpä MU = muskoviitti NA = nakriitti P A = palygorskiitti PB = lyijyhohde = rikkikiisu SM = smektiitti SR = serisiitti SV = savimineraalit VM = vermikuliitti ZN = sinkkivälke * Suuntalukema on saatu muuntamalla se asteiksi alkuperäisestä, viiden goonin tarkkuudella mitatusta ja gooneina esitetystä suuntalukemasta.

Liite 2. OL-KR1 rakomineraalit Taulukkosivu 1. Pit Su Ty Karbonaatit Kiisut Savimineraalit MP SY KL GR Kuvaus ala pks typ laji ala pks typ 40,54 72 m 41,27 81 m 41,33 63 m 20 0,10 Lk cc 1 0,10 Lk 42,19 90 m 43,62 72 m 44,79 77 m 20 0,01 Hi cc 45,42 72 m 10 0,01 Hi cc 45,61 63 m 10 0,01 Hi cc 45,62 72 m 10 0,01 Hi cc 46,47 86 m 47,06 72 m 10 0,10 Lk 47,56 63 m 5 0,01 Hi cc 20 0,10 Lk 48,28 63 m 20 0,10 Si 48,62 63 m 20 0,10 Si 48,83 63 m 20 0,10 Si 48,99 81 m 49,05 63 m 20 0,10 Si 49,69 86 m 50,13 72 m 10 0,50 Or 50,38 86 m 20 0,01 Hi cc 10 0,01 Si 50,60 86 m 20 0,01 Hi cc 10 0,01 Si 50,64 81 m 20 0,01 Hi cc 10 0,01 Si 51,57 86 m 30 0,01 Si 55,11 81 m 30 0,01 Si 55,27 81 m 30 0,01 Si 56,19 68 m 2 0,10 Lk 56,68 54 m 70 0,20 Tk cc 5 0,10 Lk 57,27 18 t 20 0,20 Lk cc 10 0,20 Lk 60,62 27 m 60 0,20 Tk cc 1 0,10 Or 60,78 18 m 60 2,00 Tk cc 60,86 18 60,88 18 61,64 54 62,06 72 m 63,87 81 m 64,30 81 m 30 0,10 Si laji ala pks typ laji 10 0,10 Lk KA 50 0,20 Lk SM+KA 50 0,20 Lk KA+SM 80 0,20 Tk SM 20 0,10 Lk KA+SM 5 0,10 Lk sv 10 0,10 Lk KA 10 0,10 Lk KA+SV 10 0,10 Lk KA 30 0,10 Ja SM 20 0,10 Lk SM 30 0,10 Pi KA 30 0,10 Pi KA 30 0,10 Pi KA 30 0,10 Pi KA 30 0,10 Pi KA 30 0,10 Pi KA 20 0,10 Ja SM 10 0,10 Pi KA 10 0,10 Pi KA 10 0,01 Lk Kl 10 0,01 Lk Kl 10 0,10 Lk Kl 10 0,20 Lk KA 100 0,20 Tk Kl 10 0,20 Lk KA 10 0,10 Pi SV+KA 30 0,10 Pi sv +AB MH Näyte puuttuu Näyte puuttuu Näyte puuttuu Näyte puuttuu SR 5 o/o N Ul

Liite 2. OL-KR1 rakomineraalit Taulukkosivu 2. Pit Su Ty Karbonaatit Kiisut Savimineraalit MP SY KL GR Kuvaus ala pks typ laji ala pks typ laji 64,47 77 m 64,55 77 h 65,54 86 m 30 0,10 Hi cc 20 0,10 Si 65,58 72 m 30 0,10 Hi cc 20 0,10 Si 67,50 81 m 50 0,01 Si 71,88 54 m 30 0,10 Lk cc 20 0,01 Si 72,86 54 t 100 0,20 Tk cc 1 0,10 Or 73,09 68 m 20 0,10 Si 74,01 68 m 10 0,10 Si 77,13 9 t 10 0,01 Lk cc 80,82 36 m 5 0,50 Or 81,92 45 m 83,10 18 c 30 0,01 Si 83,26 9 m 100 0,20 Tk cc 1 0,20 Or 84,11 45 m 11 0,10 Lk cc 85,19 90 c 20 0,10 Hi cc 5 0,10 Lk 85,41 72 c 20 0,10 Hi cc 5 0,10 Lk 85,87 72 m 30 0,10 Lk cc 10 0,10 Si 85,99 59 m 70 0,01 Hi cc 10 0,01 Si 86,88 14 c 5 0,10 Si 86,95 9 c 5 0,10 Si 88,66 54 m 20 0,01 Hi cc 10 0,10 Si 89,70 9 c 30 0,20 Si 89,98 23 c 30 0,20 Si 90,10 41 m 94,98 59 c 80 0,01 Hi cc 95,10 54 c 80 0,01 Hi cc 95,17 54 c 80 0,01 Hi cc 95,40 36 m 50 0,10 Hi cc 99,18 54 m 99,29 59 m 2 0,01 Hi cc 99,35 63 c 100 0,10 Tk cc 99,77 72 c 99,97 72 m 30 0,10 Hi cc 100,46 54 m 101 '19 36 m 30 0,01 Hi cc 50 0,01 Si 101,22 27 m 30 0,01 Hi cc 50 0,01 Si ala pks typ laji 50 0,10 Lk sv 50 0,20 Lk Kl 10 0,01 Lk KA 10 0,01 Lk KA 5 0,01 Lk KA 80 0,10 Pi sv 10 0,10 Lk SM 100 0,10 Va IL 3 0,10 Lk KA 5 0,10 Lk KA 30 0,10 Lk KA 30 0,10 Lk KA 20 0,10 Lk SM 80 0,50 Lk KA 80 0,50 Lk KA 50 0,10 Pi KA 50 0,10 Pi KA 50 0,10 Pi KA 50 0,10 Pi KA 10 0,10 Lk IL 15 0,10 Lk KA 5 0,10 Lk IL 50 0,10 Pi KA+SM -- N 0\

1 Liite 2. OL-KR1 rakomineraalit Taulukkosivu 3. Pit Su Ty Karbonaatit Kiisut Savimineraalit MP SY KL GR Kuvaus ala pks typ laji ala pks typ 101,43 27 m 70 0,10 Lk cc 101,86 0 m 70 0,10 Tk cc 102,33 81 102,53 36 m 70 0,10 Tk cc 102,55 54 c 70 0,10 Tk cc 10 0,01 Si 102,63 72 c 103,60 68 m 50 0,10 Lk 103,77 54 m 30 0,10 Lk cc 104,34 36 c 50 0,10 Lk cc 105,07 9m 10 0,01 Lk 105,57 23 m 10 0,01 Lk 106,76 63 h 30 0,20 Lk cc 20 0,10 Si 106,79 45 h 30 0,20 Lk cc 20 0,10 Si 106,90 63 m 10 0,20 Lk 107,06 54 m 10 0,20 Lk 107,14 63 m 30 0,01 Lk 107,29 45 c 107,34 32 c 107,66 14 t 5 0,01 Lk 107,68 54 t 5 0,01 Lk 108,06 77 t 50 0,01 Lk cc 108,10 54 t 50 0,01 Lk cc 108,19 27 t 50 0,01 Lk cc 108,24 27 t 50 0,01 Lk cc 108,37 45 t 50 0,01 Lk cc 108,59 32 m 20 0,10 Lk cc 108,68 72 108,73 45 108,80 9 m 108,82 72 m 108,90 72 rv 108,91 9 rv 108,93 9 rv 108,96 54 rv 108,99 81 rv 109,01 72 rv 109,04 72 rv laji ala pks typ laji 1 0,01 Pi KA 5 0,10 Pi KA 5 0,10 Pi KA 5 0,10 Pi KA 10 0,10 Pe SM 5 0,10 Pi KA 60 0,20 Lk KA 20 0,10 Pe KA 30 0,01 Pi KA 40 0,10 Ja KA+SM 30 0,10 Va IL+SM 30 0,10 Va IL+SM 100 0,20 Tk IL+SM 100 0,20 Tk IL+SM 50 0,01 Tk SM 20 0,01 Ja SM 20 0,01 Ja SM 20 0,01 Tk sv 20 0,01 Tk sv 20 0,01 Tk sv 20 0,01 Tk sv 20 0,01 Tk sv 50 0,10 Pi Kl 20 0,01 Lk IL 50 0,01 Ja sv 50 0,01 Ja sv 50 0,01 Ja sv 50 0,01 Ja sv 50 0,01 Ja sv 50 0,01 Ja sv 50 0,01 Ja sv näyte puuttuu Zinnwaldiitti+AB näyte puuttuu näyte puuttuu SR5% SR5% SR5% SR5% SR5% SR5% SR5% ---- N -...)

Liite 2. OL-KR1 rakomineraalit Taulukkosivu 4. Pit Su Ty Karbonaatit Kiisut Savimineraalit MP SY KL GR Kuvaus ala pks typ laji ala pks typ laji 109,10 63 rv 109,12 63 rv 109,22 63 m 109,35 54 h 5 0,01 Lk 109,43 72 m 5 0,01 Lk 109,46 81 m 5 0,01 Lk 109,48 41 m 5 0,01 Lk 109,55 72 m 10 0,01 Lk cc 109,65 63 c 20 0,01 Lk 109,80 68 h 109,82 63 h 109,84 63 h 109,86 27 c 100 1,00 Tk cc 110,00 81 t 110,12 63 c 70 0,50 Tk cc 110,31 36 c 30 0,01 Hi cc 10 0,10 Lk 110,56 81 m 30 0,01 Hi cc 10 0,10 Lk 110,67 63 m 30 0,01 Hi cc 10 0,10 Lk 110,70 63 m 30 0,01 Hi cc 10 0,10 Lk 110,85 45 t 100 1,00 Tk cc 10 0,50 Si 111,00 72 m 30 0,01 Lk cc 30 0,01 Lk 111,59 36 m 70 0,50 Lk cc 5 0,01 Lk 111,72 72 m 10 0,01 Lk 111,76 72 m 10 0,01 Lk 111,77 72 m 10 0,01 Lk 112,19 72 h 20 0,50 Lk cc 10 0,10 Lk 112,30 63 m 30 0,10 Lk 112,39 72 m 70 0,10 Tk cc 30 0,20 Lk 113,30 72 m 10 0,01 Lk cc 20 0,01 Lk 113,88 27 t 100 0,10 Tk cc 5 0,10 Lk 113,89 27 t 100 0,10 Tk cc 5 0,10 Lk 114,22 27 m 100 0,20 Tk cc 115,00 45 m 10 0,10 Lk cc 30 0,50 Lk 115,23 72 m 10 0,10 Lk cc 30 0,50 Lk 115,53 81 m 10 0,10 Lk cc 30 0,50 Lk 115,63 72 m 10 0,10 Lk cc 30 0,50 Lk 115,67 50 h ala pks typ laji 50 0,01 Ja sv 50 0,01 Ja sv 5 0,01 Pi KA 40 0,20 Ja sv 40 0,20 Ja sv 40 0,20 Ja sv 100 1,00 Ja sv 10 0,01 Lk SM 10 0,01 Lk SM 10 0,01 Lk SM 10 0,01 Lk SM 30 0,01 Ja SM 100 0,10 Tk SM 20 0,10 Lk SM 50 0,10 Tk SM 50 0,10 Tk SM 30 0,01 Pi SM 30 0,01 Pi SM 30 0,01 Pi SM 30 0,01 Pi SM SR5% SR5% SR 30 /o SR5% SR5% N 00

Liite 2. OL-KR1 rakomineraalit Taulukkosivu 5. Pit Su Ty Karbonaatit Kiisut Savimineraalit MP SY KL GR Kuvaus ala pks typ laji ala pks typ laji 115,90 41 m 10 0,10 Hi cc 5 0,10 Lk 116,65 41 t 50 0,01 Hi cc 1 0,01 Lk 116,92 81 c 50 0,20 Lk cc 10 0,10 Lk 117,90 81 t 10 0,10 Lk 117,99 81 t 10 0,10 Lk 118,00 72 t 10 0,10 Lk 118,15 81 t 10 0,10 Lk 119,68 72 m 10 0,01 Lk 119,93 77 m 5 0,10 Lk cc 10 0,10 Lk 120,09 72 m 50 0,50 Lk 120,30 68 m 50 0,10 Lk 120,66 68 t 100 1,50 Tk cc 1 0,01 Lk 121,24 72 121,54 36 c 50 0,01 Hi cc 122,37 45 c 100 0,20 Tk cc 122,70 72 c 50 0,20 Tk cc 2 0,01 Lk 123,11 63 h 10 0,10 Si 124,14 63 m 70 0,01 Hi cc 124,28 63 m 2 0,01 Hi cc 125,44 63 h 15 0,10 Si 127,08 9m 20 0,10 Lk 128,46 68 m 30 0,10 Lk cc 10 0,01 Lk 128,69 9 t 50 0,10 Lk cc 1 0,10 Lk 129,15 72 m 10 0,10 Lk 129,23 50 m 30 0,10 Hi cc 20 0,10 Lk 129,34 41 c 60 0,10 Lk cc 30 0,10 Lk 129,63 54 m 20 0,01 Hi cc 130,23 18 c 10 0,01 Ja cc 10 0,01 Lk 131,58 41 t 20 0,01 Lk cc 131,90 27 t 100 0,50 Tk cc 1 0,01 Lk MK 131,91 9 t 100 0,50 Tk cc 1 0,01 Lk MK 133,03 59 m 20 0,10 Lk cc 2 0,10 Lk 133,14 54 m 20 0,10 Lk cc 2 0,10 Lk 133,29 54 m 20 0,10 Lk cc 2 0,10 Lk 133,38 54 h 133,39 45 c 20 0,01 Hi cc 134,02 72 m ala pks typ laji 50 0,10 Tk SM 50 0,10 Tk SM 50 0,10 Tk SM 50 0,10 Tk SM 30 0,10 Va IL 50 0,10 Lk sv 50 0,10 Ja SM 20 0,01 Pi KA 100 0,10 Tk SM 10 0,10 Lk SM 30 0,01 Tk SM 10 0,01 Va IL 50 0,10 Ja SM 50 0,10 Lk SM 10 0,10 Lk SM 10 0,10 Lk SM 100 0,10 Tk IL 20 0,10 Lk SM+IL 20 0,10 Lk SM+IL 20 0,10 Ja sv 20 0,10 Ja sv 20 0,10 Ja sv 20 0,10 Ja SM 20 0,20 Ja IL+SV näyte puuttuu savi reunalla & CC sydänosassa N \0

1 Liite 2. OL-KR1 rakomineraalit Taulukkosivu 6. Pit Su Ty Karbonaatit Kiisut Savimineraalit MP SY KL GR Kuvaus ala pks typ laji ala pks typ 134,50 14 c 134,75 14 m 20 0,10 Lk cc 134,79 18 m 20 0,10 Lk cc 135,01 72 c 135,50 45 m 135,52 9 m 135,53 9 m 135,56 45 m 135,66 9 c 135,78 9 c 135,82 32 c 135,95 45 c 136,03 54 m 136,37 32 c 20 0,20 Lk cc 136,58 36 c 136,66 81 c 136,68 9 c 137,40 41 c 10 0,01 Hi 137,81 45 c 40 0,30 Tk cc cc 137,92 63 c 138,02 90 c 10 0,01 Ja cc 5 0,50 Or 138,85 36 c 139,09 45 m 139,12 54 m 139,17 32 c 100 0,10 Tk cc 139,36 36 c 40 0,01 Hi cc 139,49 41 m 139,57 18 h 139,82 45 t 100 0,50 Tk cc 140,09 63 h 140,11 54 c 20 0,50 Lk cc 140,20 54 h 140,21 54 h 140,43 45 m 140,60 63 m 100 0,50 Tk cc 140,84 81 140,94 23 laji ala pks typ laji 100 0,10 Va Kl 20 0,01 Lk IL 20 0,01 Lk IL 100 0,20 Ja sv 30 0,10 Ja sv 30 0,10 Ja sv 30 0,10 Ja sv 30 0,10 Ja sv 100 0,10 Tk Kl 100 0,10 Tk Kl 100 0,10 Tk Kl 100 0,10 Tk Kl 70 0,10 Ja Kl 50 0,10 Tk Kl 100 0,20 Tk Kl 100 0,20 Tk Kl 100 0,20 Tk Kl 20 0,10 Va IL 100 0,30 Ja IL+SV 100 0,20 Ja sv 100 2,00 Tk Kl 100 4,00 Tk sv 5 0,01 Lk IL 5 0,01 Lk IL 5 0,01 Lk IL 2 0,01 Lk IL 40 0,20 Tk sv SR5% SR 1 /o SR 2 o/o SR 1% SR50% SR5% SR 5 /o SR20% SR 10% näyte puuttuu näyte puuttuu 1 l V.) 0

Liite 2. OL-KR1 rakomineraalit Taulukkosivu 7. Pit Su Ty Karbonaatit Kiisut Savimineraalit MP SY KL GR Kuvaus ala pks typ laji ala pks typ laji ala pks typ laji 140,96 27 näyte puuttuu 141,04 27 c 10 0,10 Pi IL SR 1 %, 141,15 27 c 10 0,10 Pi sv SR 1 /o, 141,22 9 c 10 0,01 Lk cc 30 0,10 Lk IL 141,37 18 c 10 0,01 Lk cc 30 0,10 Lk IL 141,66 23 c 30 0,50 Lk cc 2 0,01 Lk 100 0,50 Va IL+SV 141,68 54 c 30 0,50 Lk cc 2 0,01 Lk 100 0,50 Va IL+SV 141,69 54 c 30 0,50 Lk cc 2 0,01 Lk 100 0,50 Va IL+SV 141,73 41 c 30 0,50 Lk cc 2 0,01 Lk 100 0,50 Va IL+SV 141,80 54 c 30 0,50 Lk cc 2 0,01 Lk 100 0,50 Va IL+SV 141,82 14 c 30 0,50 Lk cc 2 0,01 Lk 100 0,50 Va IL+SV 141,84 63 c 30 0,50 Lk cc 2 0,01 Lk 100 0,50 Va IL+SV 142,11 63 c 30 0,50 Lk cc 2 0,01 Lk 100 0,50 Va IL+SV 142,16 18 c 30 0,50 Lk cc 2 0,01 Lk 100 0,50 Va IL+SV 142,19 81 c 30 0,50 Lk cc 2 0,01 Lk 100 0,50 Va IL+SV 142,30 90 m 20 0,01 Hi cc 142,42 81 m 142,57 81 rv 20 0,10 Ja sv näyte kappaleina 143,25 63 m, näyte kappaleina 143,28 41 m, näyte kappaleina 143,30 32 m, näyte kappaleina 143,31 32 m, näyte kappaleina 143,40 50 m, näyte kappaleina 143,43 45 m, näyte kappaleina 143,48 45 m, näyte kappaleina 143,49 45 m, näyte kappaleina 143,52 9 m, näyte kappaleina i 143,54 36 m, näyte kappaleina 143,71 54 m, näyte kappaleina 143,79 54 m, näyte kappaleina 143,83 81 m, näyte kappaleina 144,02 63 c 50 0,10 Lk cc 2 0,01 Lk 10 0,10 Lk IL SR2% 144,40 36 c 40 0,50 Tk cc 20 0,20 Va sv SR2% 144,45 54 c 30 0,10 Lk cc 1 0,10 Va sv 144,49 27 näyte puuttuu 145,05 36 c 100 0,10 Lk cc 1 0,10 Lk 145,17 81 c (.).)...

Liite 2. OL-KR1 rakomineraalit Taulukkosivu 8. Pit Su Ty Karbonaatit Kiisut Savimineraalit MP SY KL GR Kuvaus ala pks typ laji ala pks typ 145,29 32 t 100 0,10 Tk cc 145,30 72 t 100 0,10 Tk cc 145,56 54 c 145,62 59 t 100 0,10 Tk cc 145,63 54 c 70 0,10 Lk cc 145,69 36 c 60 0,10 Tk cc 5 0,01 Lk 145,82 50 c 145 88 50 c 147,57 90 rv 148,43 81 c 70 0,10 Tk cc 5 0,10 Lk 148,85 54 t 100 0,10 Tk cc 5 1,00 Or 148,91 81 t 100 0,10 Tk cc 149,80 32 t 10 0,01 Hi cc 151,22 45 m 40 0,10 Lk cc 10 0,10 Lk 152,00 90 152,41 72 c 20 0,01 Hi cc 5 1,00 Or 152,73 90 rv 30 0,10 Tk cc 10 0,01 Lk 152,75 90 rv 30 0,10 Tk cc 10 0,01 Lk 152,78 45 rv 30 0,10 Tk cc 10 0,01 Lk 152,82 90 rv 30 0,10 Tk cc 10 0,01 Lk 152,83 72 rv 30 0,10 Tk cc 10 0,01 Lk 152,86 72 rv 30 0,10 Tk cc 10 0,01 Lk 152,87 90 rv 30 0,10 Tk cc 10 0,01 Lk 153,30 54 c 5 0,01 Lk cc 10 0,01 Lk 154,17 72 m 2 0,01 Lk cc 50 0,01 Si 154,92 32 t 20 0,01 Hi cc 20 0,01 Si 155,69 36 m 10 0,01 Hi cc 156,19 32 t 50 0,10 Tk cc 156,30 54 m 5 0,01 Hi cc 5 0,01 Lk 156,35 54 m 5 0,01 Hi cc 157,24 54 c 10 0,01 Lk cc 15 0,01 Lk 158,33 63 m 159,41 81 m 160,23 72 h 1 0,20 Pe 161,01 81 m 10 1,00 Or 161,28 72 c 161,30 72 c laji ala pks typ laji 2 0,10 Lk IL 20 0,10 Ja sv 20 0,01 Tk SM 20 0,10 Lk SM 5 0,10 Lk SV+KA 5 0,10 Lk SV+KA 5 0,10 Lk SV+KA 5 0,10 Lk SV+KA 5 0,10 Lk SV+KA 5 0,10 Lk SV+KA 5 0,10 Lk SV+KA 50 0,10 Lk SM 30 0,01 Lk SM 60 0,10 Va IL 20 0,10 Pe Kl 10 0,01 Lk KA 10 0,01 Lk KA 10 0,50 Va IL+SM 50 0,50 Lk KA+SM 50 0,50 Tk Kl 50 0,50 Tk Kl SR 10 /o SR 30 /o SR 20 o/o näyte kappaleina näyte puuttuu SR 2 o/o SR 2 /o SR 2 /o SR2% SR2% SR2% SR 2 o/o SR 2 /o sälömäinen IL w N