PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka Kokkola Ympäristölupayksikkö Päiväys Dnro 5.5.2009 LSU-2008-Y-665 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa ja laajennusta koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. MTY J & J Tuomaala Surma-ahontie 7 62540 Vasikka-aho ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojan toimintaa Evijärven kunnan Kerttuan kylässä tilalla Tuomaala RN:o 17:1. Hakijalla on nykyisin pihattonavetta, jossa pidetään 63 lypsylehmää, 20 hiehoa, 18 6-12 kuukauden ikäistä ja 22 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nautakasvattamo, jossa tullaan pitämään enintään 40 lihanautaa ja 24 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Lannan varastointia varten tilalla on kaksi yhteensä 3 180 m³:n kokoista lietesäiliötä. Lisäksi tilalla on vanha lietelantasäiliö, joka puretaan tarpeettomana pois. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 27.10.2008. Hakemusta on täydennetty 8.1.2009. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojien ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmää käsittävä tai sitä lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun eläinsuojan toiminta. AIKAISEMMAT LUVAT Nykyiselle toiminnalle on Evijärven kunnan myöntämät rakennusluvat 5.9.1997 ja 17.3.2008 sekä kunnan myöntämä ympäristölupa 29.1.2008. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 690 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Nykyinen pihattonavetta sijaitsee hakijan osoitteessa Kerttuan kylässä noin 11 kilometriä Evijärven keskustasta. Alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Eläinsuojan ympäristö on pääosin peltovaltaista aluetta ja Kerttuanjärveen on matkaa 170 metriä. Uusi nautakasvattamo tulee sijoittumaan nykyisen pihattorakennuksen yhteyteen. Nykyisestä pihattorakennuksesta on lähimpään naapuriin matkaa 50 metriä. Lähimmät viisi asuinkiinteistöä sijaitsevat suunnitellusta nautakasvattamosta 100-230 metrin etäisyydellä. Lisäksi 300-400 metrin etäisyydellä on kuusi asuin- tai vapaa-ajankiinteistöä. Tulevasta nautakasvattamosta museotalolle (Väinöntalo) on matkaa noin 170 metriä. Eläinsuoja sijaitsee Kerttuanjärven osavaluma-alueella nro 46.061. Kerttuanjärvi kuuluu Purmonjoen vesistöalueeseen. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Makuuparsipihatossa ja nautakasvattamossa tullaan pitämään yhteensä enintään 63 lypsylehmää, hiehoja 20, lihanautoja 20, 6-12 kuukauden ikäistä nuorkarjaa 40 ja 44 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Uudessa nautakasvattamossa tullaan pitämään enintään 40 lihanautaa ja 24 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Laajennusosan uuden eläinsuojan pituus tulee olemaan noin 25,5 metriä ja leveys noin 10,8 metriä. Nautakasvattamon hyötyala tulee olemaan noin 272 m 2. Eläintilojen lisäksi eläinsuojassa ovat kuivikevarasto, valvomo, sosiaali- ja huoltotilat. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin 600 000 litraa maitoa ja noin 20 000 kiloa lihaa vuodessa. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 1 500 tonnia vuodessa ja varastoidaan laakasiiloissa. Puristeneste pumpataan laakasiilojen betonisesta 5 m³:n umpisäiliöstä lietesäiliöön. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojien lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Lietelanta johdetaan valutusperiaatteella lietesäiliöön. Tilalla on nykyisin 2 500 m³ ja 680 m³ kokoiset lantasäiliöt. Nykyisten lietekuilujen tilavuus on 460 m³ ja rakennettavien tilavuus tulee olemaan 204 m³. Hakijan ilmoituksen mukaan vanha betonirakenteinen 430 m³ kokoinen lietelantasäiliö puretaan. Yhteensä lietelannan varastointitilaa tulee olemaan 3 844 m³. Lietesäiliöissä käytetään kevytkatteena turvetta. Lietelanta levitetään multaimella ja käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 114,48 hehtaaria peltoa, josta omaa on 37,99 hehtaaria, sopimuspeltoa 15 hehtaaria ja vuokrapeltoa 61,49 hehtaaria. Lanta levitetään lietteensijoituslaitteella viikoilla 18-23 (60 %), 26-28 (20 %) ja 35-41 (20 %). Karjaa ei laidunneta. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 400 m 3. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa maatalousmuovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromu, kuolleet eläimet ja rehujäte. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle.

3 Tilalla sijaitsee 5 000 m³ litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilan konesuojassa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 600 litraa ja niitä säilytetään lukittavassa korjaamohallissa betonilattialla. Tilalla varastoidaan säilörehuhappo ulkona kolmessa 2 000 ja kahdessa 1 000 litran säiliöissä yhteensä 8 000 litraa. Torjunta-aineet noin 100 litraa säilytetään lukitussa kaapissa. Pesuaineet säilytetään navetalla ja kulutus on noin 300 litraa vuodessa. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori- ja työkoneliikennettä. Tilan liikenteellä ei ole erityistä vaikutusta liikenteeseen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uusi eläinsuoja on suunniteltu rakennettavaksi riittävän etäälle lähimmistä asuinrakennuksista sekä vesistöstä. Eläinsuojan pohjarakenteet rakennetaan vesitiiviiksi. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 29.1 27.2.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Evijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Viskarinaukio 3, Evijärvi. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Evijärven kunnantalolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Evijärven kunnanhallitukselta ja tekniseltä lautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 21.1.2009. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään. Lausunnot Kuntayhtymä Kaksineuvoinen/ Päivi Turunen: Laajennuksen toteutuessa toiminnan mahdollisesti lähiympäristölle aiheuttama haju- ja kärpäshaitta ei todennäköisesti lisäänny merkittävästi nykyisestä. Minulla ei ole huomauttamista ko. ympäristölupahakemuksesta edellyttäen, että toiminnan harjoittaminen ja siinä syntyvien jätteiden käsittely hoidetaan niin, ettei ympäristölle aiheudu terveyshaittaa (TL 2, 22 ). Evijärven kunta/ Tekninen lautakunta: Evijärven ympäristölautakunta on myöntänyt vuonna 2008 ympäristöluvan MTY J&J Tuomaalan tilalle, jossa annettiin lupa 63 lehmän, 20 hiehon ja yhteensä 40 eri-ikäisen nuorkarjan pidolle. Lisäksi tilalle myönnettiin lupa 2 500 m³ lietelantalan sijoittamiselle nykyiseen paikkaan. Lietelantalat tuli kattaa kevytkatteella. Nyt haettavan lupahakemuksen mukaisesti navettaa laajennetaan nautakasvattamo-rakennuksella. Uusia lietelantaloita ei tulla tekemään. Lietelantalat katetaan hakemuksen mukaan turvekevytkatteella. Laajennuksesta lähimpään naapuriin on matkaa noin 100 m.

4 Edellä esitetyn perusteella lautakunnalla ei ole huomautettavaa lupahakemuksesta. Navetan ilmastointi ja lannan käsittely tulee kuitenkin hoitaa siten, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa lähinaapureille. Lisäksi lannan käsittelystä ei saa aiheutua valumia, jotka aiheuttaisivat ravinnekuormitusta läheiseen Kerttuanjärveen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole antanut vastinetta määräaikaan mennessä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetun lausunnon sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus myöntää MTY J & J Tuomaalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojien toiminnalle Evijärven kunnan Kerttuan kylässä tilalle Tuomaala RN: o 17:1. Ympäristölupa myönnetään enintään 63 lypsylehmän, 20 hiehon, 20 lihanaudan, 40 6-12 kuukauden ikäisen nuorkarjan ja 44 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle siten, että uuteen nautakasvattamoon sijoitetaan 40 lihanautaa ja 24 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Muut eläimet sijoittuvat nykyiseen pihattonavettaan. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (leima 8.1.2009) mukaisesti. Vastaus lausuntoihin Ratkaisussa on otettu huomioon Evijärven kunnan teknisen lautakunnan ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen lausunnoissa esitetyt asiat hajuhaittojen estämisestä ja lannan käsittelystä ravinnepäästöjen ehkäisemiseksi. Hakemuksesta poiketen Länsi-Suomen ympäristökeskus on määrännyt lietesäiliöt katettavaksi kiinteällä katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Nautakasvattamon pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös olemassa olevan pihattonavetan pohjarakenteiden ja lietekuilujen rakenteiden tulee täyttää kyseiset tiiveysvaatimukset. Lietelanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä. Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 3 188 m³. Lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja tarkistaa samalla niiden kunto.

5 2. Jätevedet ja säilörehun puristeneste Eläinsuojien ja maitohuoneen pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien osalta tulee varautua erilliskäsittelyyn rakentamalla eläinsuojaan mahdollisuus jätevesien erilliseen viemäröintiin valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Säilörehun valmistuksesta ja varastoinnista syntyvä puristeneste tulee johtaa tiiviiseen riittävän tilavaan umpisäiliöön, josta se voidaan pumpata lietesäiliöön ja käyttää pellolla lannoitteena. 3. Lietelannan hyödyntäminen Lietelanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietelantaa ja eläinsuojien sekä maitohuoneen jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 73 hehtaaria. Lietesäiliöiden täyttö- ja tyhjennysalueet tulee olla tiivispohjaisia. Kulku- sekä pihatiet tulee olla riittävän kovapohjaisia ja koneita kantavia. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, kuivalantaa, rehua tai rehujätettä tulee alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää yli 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Mahdollinen pumppusäiliö tulee kattaa betonikannella. Kaikki lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella, kuten esimerkiksi peltikatteella tai muulla vastaavalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi ennen kuin uusi eläinsuoja otetaan käyttöön. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä

6 juhlapyhinä tulee välttää. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Laakasiiloissa varastoitava rehu tulee peittää varastoinnin ajaksi niin, että hajuhaitat voidaan estää. Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojien, rehusiilojen ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. 5. Jätteet Jätteiden, rehujen ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen. Ylijäämärehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja käyttää esimerkiksi pellolla lannoitteena. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Maanpäällisen polttonestesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Varastointipaikan luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Toimenpiteet on tehtävä vuoden 2011 loppuun mennessä. 7. Eläinten ruhot ja muu eläinjäte Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitettu paikassa. Lyhytaikainenkin varastointi tulee tapahtua tiiviillä ja varjoisalla alustalla. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.

7 Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltokartat ja vuokrasopimukset Toimintaa koskevat tiedot tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee toiminnassaan ottaa huomioon melu ja sen vähentämismahdollisuudet. Eläinsuojan toimintaan liittyvät työt tulee suunnitella niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja -lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaista uuden nautakasvattamon käyttöönotosta hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten

8 esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiseen Evijärven kunnan Kerttuan kylään. Toiminnan vaikutusalueella sijaitsee 5 asuinrakennusta. Eläinsuojasta 300 400 metrin etäisyydellä sijaitsee kuusi asuin- tai vapaa-ajankiinteistöä. Kylä on harvaanasuttua peltovaltaista aluetta ja tila sijaitsee Kerttuanjärven osavaluma-alueelle. Eläinsuoja ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähimpään vesistöön, Kerttuanjärveen on etäisyyttä noin 170 metriä. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 3 200 m³ vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 400 m³ vuodessa. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan varastointitilaa. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 1) Vesikäymälän jätevedet on vuoden 2013 loppuun mennessä varauduttava käsittelemään niin, että puhdistus vastaa vähintään ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Puristeneste tulee kerätä talteen ja neste on varastoitava tiiviissä säiliössä nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000). (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Peltopinta-alatarve on 1 hehtaaria 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 3)

9 Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Kattamalla lietesäiliöt kiinteällä katteella ja mahdollinen pumppusäiliö betonikannella vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Kiinteä kate on erityisen tarpeellinen, kun otetaan huomioon eläinsuojan toimintakokonaisuus ja naapureiden läheisyys. Eläinmäärän kasvaessa olosuhteiden on katsottu muuttuneen aiemmasta siten, että lietesäiliöiden kattamisella ehkäistään muussa tapauksessa eläinsuojan toiminnasta, lannan varastoinnista ja lietesäiliön käytöstä naapureille aiheutuva kohtuuton hajuhaitta. Lannan tehokkaalla multauksella ja lannan levitysajan oikealla valinnalla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös täyttämällä uudet lietesäiliöt altapäin, peittämällä rehu varastoinnin ajaksi esimerkiksi muovipeitteellä ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteen varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen johtamiseksi tarkoitettuja rakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Työn suunnittelua koskeva määräys on annettu siitä mahdollisesti aiheutuvan melun vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Uuden nautakasvattamon toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10

10 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.4.2019 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2018 koskeva kirjanpito. Hakemukseen tulee lisäksi liittää viimeisin lanta-analyysi ja uudet sekä muuttuneet lannan levitysalat. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)1, 6, 15-19, 21-22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)

11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Evijärven kunnanhallitus Evijärven tekninen lautakunta Kuntayhtymä kaksineuvoinen ympäristöterveydenhuolto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Evijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä.

12 Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Tarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.