Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu

2 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Kai Wasén Harjavallan kaupunki Reijo Roininen Kansikuva: Kalevan ilmanlaatuasema

3 TIIVISTELMÄ Harjavallan alueella ilmanlaadun tarkkailu toteutetaan yhdessä alueen teollisuuslaitosten ja Harjavallan kaupungin kanssa. Harjavallan kaupungin ja teollisuuden yhteinen ilmanlaadun mittausjärjestelmä käsittää yhteensä kaksi mittausasemaa ja yhden sääaseman. Mittausasemilla jatkuvatoimisesti mitattavat suureet ovat rikkidioksidi (SO 2 ) sekä hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Lisäksi seurataan laskeumaa ja analysoidaan PM10:n sisältämiä metalleja ja arseeni. Kalevan mittausasema, jossa näkyy myös liikenteen aiheuttama ilmaan nouseva pöly, kuvaa keskustan ilmanlaatua. Pirkkalan mittausasema kuvaa asuinalueiden ilmanlaatua. Sääasemalta saadaan informaatiota tuulen suunnasta ja nopeudesta, ilman lämpötilasta, ilmanpaineesta ja kosteudesta sekä sademäärästä. Ilmanlaatuindeksillä tarkasteltuna ilmanlaatu Harjavallassa oli vuonna 2009 hyvällä tasolla. Rikkidioksidin tuntikeskiarvojen yksittäisiä ylityksiä oli kolme, mikä vastaa vuoden 2008 tasoa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvojen ylityksiä oli neljä. Ilmanlaatu oli yksittäisistä ylityksistä huolimatta asetuksen mukaista. Hengitettävien hiukkasten metallipitoisuudet olivat lievästi laskeneet vuoteen 2008 verrattuna ollen vuoden 2007 tasolla.

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 JOHDANTO... 5 1. HARJAVALLAN ILMANLAADUNTARKKAILUN TAUSTAA... 6 2. ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT... 7 2.1 MITTAUSPARAMETRIEN TILASTOLLINEN MÄÄRITTELY OHJEARVOJEN OSALTA... 8 2.1.1 VALIDITEETTI... 8 2.1.2 HIUKKASET, PM 10... 8 2.1.3 RIKKIDIOKSIDI, SO 2... 9 2.1.4 LÄMPÖTILA JA ILMANPAINE... 9 3. ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITTYVÄ PALVELUTOIMINTA... 9 4. MITTAUSPAIKAT JA KOMPONENTIT SEKÄ TIEDONKERUU... 9 4.1 MITTAUSTIETOJEN KERÄÄMINEN JA KÄSITTELY... 10 4.2 PITOISUUSMITTAUKSISSA KÄYTETYT MENETELMÄT... 11 4.2.1 RIKKIDIOKSIDI, SO 2... 11 4.2.2 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET, PM 10... 11 4.2.3 LASKEUMA... 11 5. SÄÄTIEDOT... 12 6. TULOKSET MITTAUSJAKSON AIKANA... 15 6.1 RIKKIDIOKSIDI, SO 2... 15 6.1.1 OHJEARVOVERTAILU... 15 6.1.2 RAJA-ARVOVERTAILU... 15 6.2 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 10 )... 16 6.2.1. MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN... 16 6.3 ILMANLAATUINDEKSI... 17 6.4 LASKEUMA... 19 6.5 MITTAUSTULOSTEN LAADUNVARMISTUS... 19 7. MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO... 20 7.1 LISÄTIETOJA ILMANLAADUSTA INTERNETISTÄ... 20 8. LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT 2008... 21 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Harjavallan ilmanlaadun tarkkailuasemien sijainti Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten sekä liikenteen aiheuttamat päästöt Harjavallassa vuonna 2008 Lisätietoa SO 2 -mittauksista LIITE 3 LIITE 4 Hengitettävän pölyn vuorokausikeskiarvot 2009 LIITE 5 PM 10 -hiukkasten metallipitoisuudet

5 JOHDANTO Raporttiin on koottu Harjavallan ilmanlaatumittausten tulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta 2009. Mittausjärjestelmän hoidosta, tuloksista ja raportoinnista on vastannut Boliden Harjavalta Oy:n laboratorio Kai Wasénin johdolla. Mittausjärjestelmän hallinnosta ja ylläpidosta vastaa Harjavallan ilmanlaatutyöryhmä, jonka jäsenet vuonna 2009 olivat: Boliden Harjavalta Oy, Veli Salmi (pj) Harjavallan kaupunki, Reijo Roininen (siht.) Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Jari Hämäläinen Yara Suomi Oy, Tahvo Rautavuoma Kemira Oyj, Tiina Rosnell Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy, Ari Savola Harjavallan Valu Oy, Päivi Kuoppala Ulefos NV Oy (1.1.2010 alkaen Niemisen Valimo Oy), Lasse Hakkarainen Lounais-Suomen Ympäristökeskus (1.1.2010 alkaen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), Pirjo Gyllenberg, seurantajäsen Ilmanlaatutyöryhmä kokoontui vuonna 2009 kolme kertaa. Tietoa reaaliaikaisesta ilmanlaadusta välitetään Internetissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän ilmanlaatuportaalin välityksellä osoitteessa: http://www.ilmanlaatu.fi Lisätietoja: Harjavallan kaupunki puhelin 02 533 5835 ympäristönsuojelu Reijo Roininen sähköposti: etunimi.sukunimi@harjavalta.fi Keskustie 5 B 29200 HARJAVALTA Internet: http://www.harjavalta.fi/palvelut/asuminen_rakentaminen_tontit_ja/ymparisto/

6 1. HARJAVALLAN ILMANLAADUNTARKKAILUN TAUSTAA Ilmanlaatua on tarkkailtu jatkuvatoimisesti Harjavallassa vuodesta 1985 lähtien. Vuonna 2004 Suurteollisuuspuiston alueen yhtiöille myönnetyissä ympäristöluvissa on määräykset Harjavallan ilmanlaadun tarkkailun järjestämisestä ja siihen osallistumisesta. Suurteollisuuspuiston yhtiöiden lisäksi tarkkailuun osallistuvat Harjavallan kaupunki sekä kaupungin valimot. Tarkkailua tehdään tällä hetkellä vuosille 2007-2011 hyväksytyn Harjavallan kaupungin ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vuoteen 2006 saakka mittaustoimintaa on ollut rikkidioksidin osalta kolmessa pisteessä: Torttila, Kaleva ja Pirkkala. Lisäksi Torttilassa mitattiin tuolloin 2-3 kertaa viikossa suurtehokeräimellä TSP- ja PM 10 -hiukkaspitoisuuksia sekä suoritettiin kerätyn hiukkasmassan alkuainemäärityksiä. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n ja Boliden Harjavalta Oy:n uusimmissa ympäristölupapäätöksissä todettiin kahden mittausaseman riittävän Harjavallassa. Näin ollen vuoden 2007 alusta ilmanlaaduntarkkailua on toteutettu tarkkailusuunnitelmaan perustuen kahdella mittausasemalla. Kalevassa seurataan keskusta-alueen ja Pirkkalassa asutustaajaman ilman laatua. Jatkuvatoimisesti mitataan ulkoilman rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuutta sekä vuorokausinäyttein hiukkasten koostumusta ja seurataan laskeumaa. Näiden parametrien lisäksi seurataan lämpötilaa, tuulen suuntaa ja nopeutta sekä ilmanpainetta ja ilman suhteellista kosteutta.

7 2. ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja asettamalla pyritään turvaamaan terveellinen ilma myös herkille väestöryhmille. Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Vuonna 2001 astui voimaan valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001). Ilmanlaatuasetus koskee ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Asetuksella kumottiin valtioneuvoston päätös 481/1996 ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista, eräitä raja-arvoja lukuun ottamatta, sekä 3 valtioneuvoston päätöksestä 480/1996, joka koski ilmanlaadun ohjearvoja ja rikkilaskeuman tavoitearvoja. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja-arvot (tsv = kk:n toiseksi suurin vrk-arvo) Ohjearvo Raja-arvo Rikkidioksidi (SO2) tunti 250 μg/m 3 (99 %) 350 μg/m 3 (25. suurin) vuorokausi 80 μg/m 3 (tsv) 125 μg/m 3 (4. suurin) vuosi 20 μg/m 3 (keskiarvo) Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 150 μg/m 3 (99%) 200 μg/m 3 (19. suurin) vuorokausi 70 μg/m 3 (tsv) vuosi 40 μg/m 3 (keskiarvo) Typen oksidit (NO+NO 2 ) vuosi 30 μg/m 3 (keskiarvo) 30 μg/m 3 (keskiarvo) Hiilimonoksidi (CO) tunti 20 mg/m 3 (maksimi) 8 tuntia 8 mg/m 3 (maksimi) 10 mg/m 3 (maksimi) Bentseeni (C 6 H 6 ) vuosi 5 μg/m 3 (keskiarvo) Hiukkaset (kokonaisleijuma) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Lyijy (Pb) Haisevat rikkiyhdisteet TRS (rikkinä) vuorokausi 120 μg/m 3 (98%) vuosi vuorokausi vuosi vuosi vuorokausi 50 μg/m 3 (keskiarvo) 70 μg/m 3 (tsv) 10 μg/m 3 (tsv) 50 μg/m 3 v.2000 (36. suurin)/ v.2010 (8. suurin) 40/20 μg/m 3 (keskiarvo v.2005/2010) 0,5 μg/m 3 (keskiarvo) Taulukko 2. Ilmanlaadun raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi Rikkidioksidi (SO 2 ) Typen oksidit (NO+NO 2 ) vuosi ja talvikausi (01.10-31.03) vuosi ja talvikausi (01.10-31.03) 20 μg/m 3 (keskiarvo) 30 μg/m 3 (keskiarvo) Raja-arvon ylittyessä kunta ja joissakin tapauksissa alueellinen ympäristökeskus ovat velvollisia ryhtymään ilmanlaatuasetuksen mukaisiin tarpeellisiin toimiin ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi.

Valtioneuvosto on vuonna 2007 antanut asetuksen (164/2007), jossa on asetettu tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni) sekä kadmiumille, arseenille ja nikkelille. Tavoitearvot on esitetty taulukossa 3 ja ne on annettu kalenterivuosikeskiarvolle määritettynä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) kokonaismäärästä. Taulukko 3. Metallien ja PAH-yhdisteiden tavoitearvot Metallit ja PAH-yhdisteet Tavoitearvo Arseeni (As) kalenterivuosi 6 ng/m 3 Kadmium (Cd) kalenterivuosi 5 ng/m 3 Nikkeli (Ni) kalenterivuosi 20 ng/m 3 Bentso(a)pyreeni (BaP) kalenterivuosi 1 ng/m 3 8 Mittaustulosten raportoinnissa sovelletaan voimassaolevaa valtioneuvoston päätöstä ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996) ja valtioneuvoston asetusta ilmanlaadusta (711/2001). Ilmanlaatuasetuksessa (711/2001) säädetään mittausaineiston laatutavoitteista. Rajaarvojen valvonnassa ja mahdollisuuksien mukaan muussa ilmanlaadun seurannassa ovat seurantamenetelmien sallittua epävarmuutta, mittausten ajallista kattavuutta ja mittausaineiston vähimmäismääriä koskevat määräykset seuraavanlaiset: - sallittu epävarmuus 15 %, (hiukkasmittauksissa 25 %) - ajallinen kattavuus 100 % - aineiston vähimmäismäärä 90 %. Mitattavan aineiston vähimmäismäärää ja mittausten ajallista kattavuutta koskevat vaatimukset eivät sisällä laitteiden säännöllisestä kalibroinnista tai normaalista kunnossapidosta aiheutuvaa tietohukkaa. Raja-arvojen ylittymisen seurantaa varten Suomi on jaettu ilmanlaadun seuranta-alueisiin. Seuranta-alueet noudattavat alueellisten ympäristökeskusten toiminta-alueita poikkeuksena pääkaupunkiseutu, joka on YTV:n toiminta-alue. (YTV= Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Espoo, Helsinki ja Vantaa). 2.1 Mittausparametrien tilastollinen määrittely ohjearvojen osalta 2.1.1 Validiteetti Ajallisen edustavuuden pitää olla 75 % kokonaismittausajasta. Vuorokausi- ja kuukausivaliditeetit ovat määritelty erikseen. 2.1.2 Hiukkaset, PM 10 Hengitettävien hiukkasten vrk-ohjearvo sallii yhden 70 μg/m 3 ylityksen kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Raja-arvo ylittyy, jos 50 μg/m 3 vrk-pitoisuus saavutetaan yli 35 kertaa vuodessa.

9 2.1.3 Rikkidioksidi, SO 2 Ilman rikkidioksidipitoisuuden vrk-keskiarvo voi ohjearvomäärittelyjen mukaan ylittyä yhden kerran kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Tuntikeskiarvoista yksi prosentti (1 %) voi kuukauden jaksolla olla suurempia kuin ohjearvon tuntikeskiarvo. 2.1.4 Lämpötila ja ilmanpaine Laskennassa lämpötilana käytetään 20 C eli 293 K (Kelvin) ja ilmanpaineena 101,3 kpa. 3. ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITTYVÄ PALVELUTOIMINTA Kuten edellisinäkin vuosina JPP-Kalibrointi ky vastasi analysaattorien ylläpidosta ja kalibroinneista vuosisopimuksen mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten analysointipalvelut ostettiin Ramboll Analytics Oy:ltä. Kuukausittain mittaustulokset tarkastettiin Boliden Harjavalta Oy:n laboratorion toimesta. 4. MITTAUSPAIKAT JA KOMPONENTIT SEKÄ TIEDONKERUU Liitteessä 1 on esitetty Harjavallan ilmanlaadun mittauspisteiden sekä sääaseman sijainti. Harjavallassa mitattavat suureet sekä mittauspaikat on esitetty taulukossa 4 ja mittausjärjestelmän toimintakaavio kuvassa 1. Taulukko 4. Mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit ja mallit Aseman nimi Mitattava komponentti Analysaattorin malli Mittausaika Menetelmä hengitettävät hiukkaset TEOM 1400A jatkuva mikropunnitusteknologia Kaleva rikkidioksidi Monitor Labs 9850 B jatkuva UV-fluoresenssi laskeuma laskeumakeräin kk keruunäyte gravimetrinen / ICP hengitettävät hiukkaset TEOM 1400A jatkuva mikropunnitusteknologia Pirkkala rikkidioksidi Monitor Labs 9850 B jatkuva UV-fluoresenssi laskeuma laskeumakeräin kk keruunäyte gravimetrinen / ICP

10 4.1 Mittaustietojen kerääminen ja käsittely Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset kerätään mittausasemilta reaaliaikaisesti SQL tietokantaan kiinteiden tietoliikenneyhteyksien välityksellä. Katkostilanteessa keruuasemat puskuroivat tietoa. Raakamittausaineistolle tehdään kuukausittain tarvittavat tarkistukset ja korjaukset. Mittaustuloksista laaditaan vuosiraportti. Kuva 1. Mittausjärjestelmän toimintakaavio

11 4.2 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät 4.2.1 Rikkidioksidi, SO 2 Rikkidioksidin mittaamiseen käytetään UV-fluoresenssiin perustuvaa menetelmää. UV-valo virittää rikkidioksidimolekyylit fluoresenssikammiossa. Viritystilan purkautuessa molekyylit emittoivat säteilyä, jonka voimakkuus on verrannollinen rikkidioksidin pitoisuuteen. 4.2.2 Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Hengitettävien hiukkasten pitoisuutta seurataan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. Menetelmä perustuu mikropunnitusteknologiaan. Hiukkaskeräimet on varustettu ohjelmoitavalla suodatinlaitteistoilla, joilla vuorokausinäytteet kerätään. PM 10 :stä analysoidaan metalleja ja arseeni. 4.2.3 Laskeuma Laskeumamassa määritetään kuukausinäytteestä gravimetrisesti. Laskeumasta analysoidaan metallien, arseenin, sulfaatin ja ammoniumin kokonaispitoisuudet.

12 5. SÄÄTIEDOT Suurteollisuuspuiston sääasema (Vaisala) sijaitsee noin 30 metrin korkeudessa. Sääasemalla mitataan jatkuvatoimisesti tuulen suuntaa ja nopeutta sekä ilman lämpötilaa, vallitsevaa ilmanpainetta, sademäärää ja suhteellista kosteutta. Tuulen ajalliset jakaumat eri ilmansuuntiin on esitetty tuuliruusun avulla; kuvassa 2 vuosineljänneksittäin ja kuvassa 3 koko vuosi. Tuulisektorit osoittavat tuulen kulkusuunnan (mistä tuulee) sekä ajallisen edustavuuden prosentteina. Tiedot sademääristä on esitetty kuvassa 4 ja tiedot lämpötilasta kuvassa 5. Tuuliruusu, tammi - maaliskuu Tuuliruusu, huhti - kesäkuu Tuuliruusu, heinä - syyskuu Tuuliruusu, loka - joulukuu Kuva 2. Vallitsevat tuulen suunnat ja ajalliset jakaumat 2009

13 Kuva 3. Vuoden 2009 tuuliruusu. Kuva 4. Sadanta 2009

Kuva 5. Ulkoilman lämpötila laskettuna tuntikeskiarvoista 14

15 6. TULOKSET MITTAUSJAKSON AIKANA 6.1 Rikkidioksidi, SO 2 6.1.1 Ohjearvovertailu Vuoden 2009 aikana ei esiintynyt rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. % -pisteen (250 µg/m 3 ) ylityksiä, eikä myöskään kuukauden toiseksi suurimman vuorokausiarvon (80 µg/m 3 ) ylityksiä. Tulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Rikkidioksidin 99. prosenttipisteet ja 2. suurimmat vrk-arvot Rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat Kalevassa 6 µg/m 3 (2008: 7 µg/m 3 ; 2007: 9 µg/m 3 ) ja Pirkkalassa 3 µg/m 3 (2008:3 µg/m 3 ; 2007:4 µg/m 3 ), eli myöskään kasvillisuuden suojaamiseksi asetettu ohjearvo 20 µg/m 3 ei ylittynyt. 6.1.2 Raja-arvovertailu Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvo kolme kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Yksittäisiä rikkidioksidin tuntikeskiarvon raja-arvon 350 µg/m 3 ylityksiä tapahtui Kalevassa kolme (2008: 3 kpl; 2007:4 kpl) ja Pirkkalassa ei yhtään (2008: 0 kpl; 2007:1 kpl). Ylitysajankohdat on asemittain esitetty taulukossa 7. Vuorokausikeskiarvon raja-arvon 125

µg/m 3 ylityksiä ei esiintynyt kummallakaan asemalla. Liitteessä 3 on esitetty tarkempia tietoja rikkidioksidin mittaustuloksista vuonna 2009. Taulukko 7. Rikkidioksidipitoisuuden tuntikeskiarvon raja-arvon ylitykset 16 6.2 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hiukkaspitoisuutta mitattiin vuonna 2009 jatkuvatoimisesti Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla TEOM 1400A laitteistoilla. Asemien sijainti on kuvattu liitteessä 1. Laitteistot on varustettu karkeajakoisen hiukkasmassan erottimilla, jolloin tuloksissa on huomioitu vain hengitysteihin joutuvan, hienojakoisten, aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 µm hiukkasten osuus. Hiukkaskeräimet on varustettu ohjelmoitavalla suodatinlaitteistoilla, joilla kerättiin kummaltakin asemalta teflonsuodattimille yksi vuorokausinäyte viikossa. Suodattimen alkuaineanalyysit suoritettiin Ramboll Analytics Oy:n toimesta ICP-MS tekniikalla. Tulokset on esitetty taulukossa 8. Laitehäiriöistä johtuen kummankin aseman marraskuun näytteet puuttuvat. Elokuun näytteistä alkaen tulokset on esitetty ja laskettu uusilla, alennetuilla määritysrajoilla, jotka vastaavat paremmin direktiivivaatimuksia. 6.2.1. Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin Taulukko 8. PM 10 -hiukkaspitoisuudet (suluissa vuosien 2008 ja 2007 luvut) Kaleva, PM 10 Pirkkala, PM 10 Ohje- ja raja-arvot vuorokausiraja-arvo, µg/m³ 50 50 vuosikeskiarvon raja-arvo, µg/m³ 40 40 kuukauden 2. suurimman vrk-arvon ohjearvo, µg/m³ 70 70 Mittaustulokset vuorokausikeskiarvojen lukumäärä 329 (239;186) 326 (359;365) ajallinen kattavuus, % 90 (65;51) 1) 89 (98;100) vuosikeskiarvo, µg/m³ 13 (10;16) 11 (10;12) vuorokausiarvojen maksimi, µg/m³ 71 (31;102) 35 (38;53) vuorokausiarvojen minimi, µg/m³ 2 (0;3) 4 (0;4) Ylitykset vrk-raja-arvon (50µg/m³) ylitykset, kpl (suurin sallittu 35 kpl/v) 4 (0;5) 0 (0;2) vuosikeskiarvon raja-arvon (40µg/m³) ylitykset, kpl 0 (0;0) 0 (0;0) kuukauden 2. suurimman vrk-arvon ohjearvon ylitykset, kpl 0 (0;2) 0 (0;0) 1) vuonna 2007 ja 2008 suoritettiin PM2,5 hiukkasten noin kuusi kuukautta kestänyt kampanjaluontoinen mittausjakso, joka pudottaa PM 10 ajallista kattavuutta.

Arvioitaessa tuulensuunnan vaikutusta hiukkaspitoisuuksiin havaittiin erittäin heikko korrelaatio, toisin sanoen Suurteollisuuspuiston vaikutusta ei pystytty selvästi osoittamaan. Sen sijaan tuulensuunnan ja hiukkasten koostumuksen välillä esiintyi vahva korrelaatio. Hengitettävien PM 10 -hiukkasten alkuainekohtaisille pitoisuuksille on määritelty ainoastaan tavoitearvot kalenterivuoden keskiarvoille: As 6 ng/m 3, Cd 5 ng/m 3 ja Ni 20 ng/m 3. Tavoitearvot tulee saavuttaa vuoteen 2013 mennessä. Pirkkalassa ei esiintynyt tavoitearvojen ylityksiä. Kalevassa arseeni ylitti tavoitearvon. PM 10 -hiukkaspitoisuuden mittatulokset ja alkuainepitoisuudet on esitetty graafisesti liitteissä 4-5. Taulukko 9. Hengitettävien PM 10 -hiukkasten alkuainekohtaiset pitoisuudet 17 P i r k k a l a n m i t t a u s a s e m a, PM 10 As Cd Pb Ni Zn Cu ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 Vuosikeskiarvon tavoitearvot, ng/m 3 6 5-20 - - Mittausten vuosikeskiarvo 2009, (11kk), ng/m 3 3 1 16 8 17 8 Mittausten vuosikeskiarvo 2008, ng/m 3 6 3 13 5 23 8 Mittausten vuosikeskiarvo 2007, ng/m 3 4 2 5 5 28 5 K a l e v a n m i t t a u s a s e m a, PM 10 As Cd Pb Ni Zn Cu ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 Vuosikeskiarvon tavoitearvot, ng/m 3 6 5-20 - - Mittausten vuosikeskiarvo 2009, (11kk), ng/m 3 10 3 14 13 19 17 Mittausten vuosikeskiarvo 2008 (8kk), ng/m 3 16 5 25 16 26 29 Mittausten vuosikeskiarvo 2007 (7kk), ng/m 3 8 2 12 15 23 11 6.3 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on havainnollinen apuväline tiedotettaessa kuntalaisille päivittäin vallitsevasta ilmanlaadusta. Laskenta tapahtuu tunneittain ja ilmanlaatuluokkia on viisi. Tuntiindeksin käyttöön liittyy myös eräitä rajoituksia. Esimerkiksi terveysvaikutuskuvaukset voivat olla vaikeita määritellä pelkästään tunti-indeksien perusteella. Ilmanlaatuindeksillä kuvataan ilmanlaatua arvosanoilla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksin parametreja Harjavallassa ovat ulkoilman rikkidioksidipitoisuus ja hengitettävät PM 10 - hiukkaset. Mikäli ilmanlaatu heikkenee indeksillä kuvattuna huonoksi tai erittäin huonoksi ja tilanteen ennustetaan kestävän useita tunteja, lähetetään tiedotusvälineille asiaa koskeva tiedote. Ilmanlaatutiedotetta ei lähetetä esimerkiksi viikonloppuna tai yöllä tapahtuneista ilmanlaadun heikkenemisistä. Yleisölle ja tiedotusvälineille sekä viranomaisille tiedottamisesta vastaa Harjavallan kaupungin ympäristötoimi.

Harjavallan mittaustulokset toimitetaan Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin (www.ilmanlaatu.fi), jonka avulla tietoa ilman laadusta saadaan yleisön nähtäville. Portaaliin kootaan kymmenien mittausverkkojen tulokset eri puolilta Suomea. Portaali otettiin käyttöön vuonna 2008. Taulukossa 10 on esitetty vuosien 2009 ja 2008 ilmanlaatuindeksien jakaumat mittauspisteittäin prosentteina ja tunteina. 18 Taulukko 10. Toteutuneiden ilmanlaatuindeksien jakauma Ilmanlaatuindeksien jakauma 2009 Kaleva Pirkkala % h % h Hyvä 86,4 7567 92,8 7912 Tyydyttävä 11,6 1020 6,8 578 Välttävä 1,8 155 0,4 34 Huono 0,1 12 0 0 Erittäin huono 0,06 5 0 0 100 8759 100 8524 Ilmanlaatuindeksien jakauma 2008 Kaleva Pirkkala % h % h Hyvä 89,8 7884 90,4 7942 Tyydyttävä 8,3 728 9,1 800 Välttävä 1,8 157 0,5 41 Huono 0,1 10 0 0 Erittäin huono 0,05 4 0 0 100 8783 100 8783

19 6.4 Laskeuma Laskeumamittausten tuloksille ei ole ohje- tai raja-arvoja ja tuloksia on pidettävä ainoastaan suuntaa-antavina. Etenkin kokonaislaskeuman määrittämisessä esiintyi ongelmia keräysastioihin kulkeutuneiden puiden lehtien ym. laskeumaan kuulumattoman aineksen takia. Taulukko 11. Laskeumamittausten tulokset Kaleva 2009 Pirkkala 2009 6.5 Mittaustulosten laadunvarmistus Rikkidioksidianalysaattorien nolla- ja aluetason tarkastukset tehdään vuorokausittain HAI- RI-järjestelmän ohjaamana. Kaasuanalysaattorien monipistekalibroinnit tehtiin neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen konsultin toimesta kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Analysaattorien toimintaa seurattiin päivittäin. Kaikista kalibroinneista on kirjalliset dokumentit. Mittalaitteiden validiteettiprosentit on esitetty taulukossa 12. Kaikki toteutuneet validiteetit ovat yli sallitun minimiarvon (75 %) lukuun ottamatta Kalevan lokakuun PM 10 ja Pirkkalan joulukuun PM 10 mittauksia. Katkot johtuivat laiterikoista.

20 Taulukko 12. Validiteetti Kaleva, SO 2 Pirkkala, SO 2 Kaleva, PM 10 Pirkkala, PM 10 tammi.09 82 96 90 100 helmi.09 96 96 100 100 maalis.09 93 96 97 100 huhti.09 96 96 100 100 touko.09 96 96 100 100 kesä.09 96 96 100 100 heinä.09 96 96 100 100 elo.09 94 94 99 99 syys.09 96 96 100 100 loka.09 95 95 22 93 marras.09 96 95 90 88 joulu.09 96 96 97 0 7. MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO Ilmanlaatuindeksillä tarkasteltuna ilmanlaatu Harjavallassa oli vuoden 2009 aikana pääosin hyvä. Verrattuna vuoteen 2008 indeksin painopiste on pysynyt samana. Ilmanlaatuindeksissä huomioidaan kahden ympäristöaseman mittaaman ulkoilman rikkidioksidipitoisuus ja hengitettävien hiukkasten pitoisuus. Ilmanlaatuindeksi Harjavallan keskustassa mitattuna osoitti vuonna 2009 (suluissa 2008) seuraavaa jakaumaa: 86 % (90 %) hyvä, 12 % (8 %) tyydyttävä, 2 % (2 %) välttävä, 0,1 % (0,1 %) huono sekä 0,06 %, (0,05 %) erittäin huono. Huono- ja Erittäin huono -indeksin syynä oli Boliden Harjavalta Oy:n tuotantohäiriöistä johtuneet ulkoilman kohonneet rikkidioksidipitoisuudet. Rikkidioksidin osalta Harjavallassa kirjattiin muutamia yksittäisiä tuntikeskiarvon ylityksiä. Ilmanlaatu rikkidioksidin suhteen täytti kuitenkin ilmanlaatuasetuksessa asetetut vaatimukset. Pitoisuudet eivät myöskään ylittäneet kasvillisuuden suojaamiseksi asetettuja ohjearvoja. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvojen ylityksiä vuonna 2009 oli neljä. Ilmanlaatu oli yksittäisistä ylityksistä huolimatta asetuksen mukaista. Hengitettävien hiukkasten metallipitoisuudet olivat lievästi laskeneet vuoteen 2008 verrattuna ollen vuoden 2007 tasolla. Hiukkasten arseenipitoisuus ylitti tavoitearvon Kalevan ympäristömittausasemalla. Metallipitoisuudet olivat lähellä tavoitearvoa Kalevassa kadmiumin ja Pirkkalassa arseenin osalta. 7.1 Lisätietoja ilmanlaadusta Internetistä Harjavallan ilmanlaadun mittaustuloksia on julkaistu vuoden 2008 alusta lähtien Ilmatieteen laitoksen Internetsivuilla, osoitteesta: http://www.ilmanlaatu.fi. Mittaustulosten vuosiraportit vuodesta 2007 eteenpäin löytyvät osoitteesta: http://www.harjavalta.fi/palvelut/asuminen_rakentaminen_tontit_ja/ymparisto/.

21 8. LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT 2008 LIISA on VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa kehitetty tieliikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. Laskentajärjestelmä tulostaa päästömäärät tonneina kunnittain, lääneittäin ja koko Suomen osalta. Päästömäärät jaetaan kahdeksalle väylätyypille ja yhdeksälle ajoneuvotyypille. Lisäksi saatavissa on tulokset autokannan ikäjakauman suhteen. Laskennassa otetaan huomioon ajoneuvojen kylmäkäytön ja joutokäynnin päästölisä. Myös erityyppiset polttonesteet huomioidaan (reformuloidut tuotteet). Päästölajit ovat hiilimonoksidi (CO), hiilivedyt (HC), typen oksidit (NO x ), hiukkaset, metaani (CH 4 ), typpioksiduuli (N 2 O), rikkidioksidi (SO 2 ) ja hiilidioksidi (CO 2 ) sekä polttonesteen kulutus. Taulukossa 14 on esitetty ajoneuvojen päästömäärien vertailu Harjavallassa 2008. Taulukko 14. Ajoneuvojen päästömäärien vertailu Harjavallassa 2008 CO HC NOx Hiukkaset CH4 N2O SO2 CO2 Pääkadut 61,0 7,6 14,9 0,9 0,4 0,2 0,03 4926 Kokoojakadut 10,6 1,3 2,0 0,1 0,1 0,03 0,004 648 Tonttikadut 28,9 3,5 2,9 0,2 0,1 0,04 0,01 961 Rakennuskaavatiet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00 0 Taajaman päätiet 17,5 2,1 7,5 0,4 0,1 0,1 0,01 1568 Taajaman muut tiet 18,1 2,3 4,5 0,3 0,1 0,1 0,01 1192 Maaseudun päätiet 49,2 3,9 19,1 0,9 0,4 0,2 0,03 4196 Maaseudun muut tiet 10,1 1,0 3,4 0,2 0,1 0,04 0,01 894 Yhteensä (tonnia) 195,3 21,7 54,2 2,9 1,4 0,6 0,1 14384 Henkilöautot ei kat 68,1 7,6 6,0 0,02 0,6 0,03 0,003 646 Henkilöautot kat 102,3 7,3 11,0 0,04 0,4 0,2 0,03 5317 Henkilöautot diesel 11,1 1,4 7,2 1,3 0,04 0,1 0,02 2685 Pakettiautot ei kat 3,0 0,3 0,2 0,001 0,02 0,001 0,00 34 Pakettiautot kat 0,2 0,01 0,01 0,00 0,002 0,002 0,00 12 Pakettiautot diesel 4,1 0,8 4,1 0,7 0,02 0,1 0,01 1479 Linja-autot 1,1 0,6 3,8 0,1 0,04 0,02 0,003 518 Kuorma-autot ip 2,3 1,6 7,3 0,3 0,1 0,05 0,01 1249 Kuorma-autot peräv 3,2 2,0 14,6 0,5 0,1 0,1 0,02 2443 Lähde: Ajoneuvojen osalta VTT/LIISA 2008 laskentajärjestelmä. Uudempia liikennepäästöjä ei ole saatavissa. Raportti on luettavissa osoitteessa: http://lipasto.vtt.fi/liisa/lansisuomi2008.xls Lisääntyvä liikenne aiheuttaa kaupunki-ilman laadun huononemista ja suurimpien kaupunkien vilkkaasti liikennöidyissä keskustoissa ovat erilaiset hengityselinsairaudet lisääntyneet huomattavasti. Erityisen ongelmallinen on inversiotilanne, jolloin liikenteen päästöt jäävät lähelle maanpintaa, eivätkä sekoitu ylempiin ilmakerroksiin. Katupöly kiusaa useimpia ihmisiä keväisin. Suurin osa katupölystä on suuria hiukkasia, jotka ärsyttävät silmiä ja nenän limakalvoja. Kaikkein haitallisimpia ovat alle kymmenen mikrometrin (10 µm) kokoiset hiukkaset, jotka voivat kulkeutua ihmisessä syvälle hengitysteihin. Muita liikenneperäisiä päästöjä ovat hiilimonoksidi, hiilivedyt ja typenoksidit. EU on antanut raja-arvojen ylittymistä koskevia lievennyksiä niille kansallisille valtioille, joissa raja-arvojen ylitykset aiheutuvat katujen hiekoitushiekasta.

22 LIITE 1 Harjavallan ilmanlaadun tarkkailuasemien sijainti

23 LIITE 2 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten sekä liikenteen aiheuttamat päästöt Harjavallassa vuonna 2009 Teollisuuslaitos SO 2 (t/vuosi) NO x (t/vuosi) Hiukkaset (t/vuosi) Boliden Harjavalta Oy 2947 10,5 Norilsk Nickel Harjavalta Oy 1,9 Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy 278 124 15 YARA Suomi Oy 0,54 Kemira Oyj 0,6 Harjavallan Valu Oy 0,6 Ulefos NV Oy (1.1.2010 Niemisen Valimo Oy) 0,5 Puustelli Group Oy 7,2 4,8 Harjavallan kaupunki (kaukolämpökeskus) 18,6 8,3 0,74 Teollisuus yhteensä 3244 139,5 35,2 Teollisuuden osuus Harjavallan päästöistä (teollisuus ja liikenne) % 100 72 92,4 Harjavalta yhteensä - Teollisuus 3244 139,5 35,2 - Tieliikenne Harjavallassa 2008* 0,1 54,2 2,9 - Tieliikenne koko Suomi 2008* 71 47 069 2 527 * Lähde: VTT:n LIPASTO/LIISA 2008 laskentajärjestelmä

24 Lisätietoa SO 2 -mittauksista LIITE 3 Alla olevissa kuvissa on esitetty ympäristöasemien rikkidioksidipitoisuuksien tuntikeskiarvoja ajanjaksoilta tammikuu kesäkuu 2009 ja heinäkuu joulukuu 2009.

Alla olevissa kuvissa on esitetty rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet ajanjaksoilla tammikuu kesäkuu 2009 ja heinäkuu joulukuu 2009. 25

26

Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausikeskiarvot 2009 LIITE 4 27

Hengitettävien (PM 10 ) hiukkasten metalli- ja arseenipitoisuudet LIITE 5 28