VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

Transkriptio

1

2 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärän (TRS-yhdisteet) mittaukset aloitettiin tammikuussa Avilon Oy:n käynnistyttyä. Alkuvuodesta oli korkeita TRS-pitoisuuksia. Ohjearvo 10 µg/m3 ylittyi tammi-, helmikuussa ja toukokuussa. Ylityksiä oli kaikkiaan 10 kertaa. Kesän jälkeen Avilonin viskoosikuidun valmistus loppui ja samoin haisevien rikkiyhdisteiden päästötkin. Hajutunteja oli tammi-heinäkuun aikana yhteensä 219 ja eniten niitä oli helmikuussa. Rikkidioksidin mittauksen ongelmana oli laitevika ja hyväksyttyjä tuloksia oli vain kahdelta kuukaudelta. Hyväksytyt rikkidioksidipitoisuudet olivat alle ohje- ja raja-arvojen. Rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste oli 3 % ohjearvosta (250 µg/m3) ja kuukauden 2. suurin vuorokausiarvo oli 6 % ohjearvosta (80 µg/m3). Rikkidioksidin suurin tuntikeskiarvo oli 11 % raja-arvosta (350 µg/m3) ja suurin vrk-keskiarvo oli 5 % raja-arvosta (125 µg/m3). Typpidioksidipitoisuudet olivat alle ohje- ja raja-arvojen. Typpidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste oli 21 % ohjearvosta (150 µg/m3) ja kuukauden 2. suurin vuorokausiarvo oli 33 % ohjearvosta (150 µg/m3). Typpidioksidin suurin tuntikeskiarvo oli 59 % raja-arvosta(200 µg/m3) ja vuosikeskiarvo oli 25 % raja-arvosta (40 µg/m3). Raja-arvot tuli saavuttaa mennessä. Hengitettävien hiukkasten toiseksi suurin vuorokausiarvo oli suurin maaliskuussa (38 µg/m 3 ). Ohjearvo 70 µg/m 3 ei ylittynyt. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvo 50 µg/m 3 ei ylittynyt kertaakaan. Raja-arvon numeroarvon ylityksiä saa vuodessa olla 35 kpl. Vuoden keskilämpötila oli yli kaksi astetta korkeampi kuin edellisenä vuonna. Vallitsevat tuulen suunnat olivat etelän ja lännen väliltä.

3 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. YLEISTÄ MITTAUSTOIMINNASTA JA -JÄRJESTELMÄSTÄ 2.1. Mittauspisteet ja -komponentit 2.2. Mittausmenetelmät 2.3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot 2.4. Mittausten ajallinen edustavuus 3. SÄÄOLOSUHTEET 4. PÄÄSTÖT VUONNA TULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN 5.1. Haisevat rikkiyhdisteet, TRS 5.2. Rikkidioksidi, SO Typpidioksidi, NO Hengitettävät hiukkaset 5.5. Kokonaisleijuma 5.6. Ilmanlaatuindeksi 6. TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Liitetaulukot Liite 1 ohjearvot ja raja-arvot Liite 2 mittauspaikat

4 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 4 1. JOHDANTO Vuosiraporttiin on koottu ympäristönsuojelulain 86/ mukaiset Valkeakosken yhdyskuntailmanlaadun mittaustulokset ja teollisuuden päästötiedot. Valkeakosken mittausverkko käsittää kaksi mittausasemaa, joissa kaikki mittaukset ovat jatkuvatoimisia. Ilmanlaatuun Valkeakoskella vaikuttaa paperiteollisuus, tekokuituteollisuus ja liikenne. Ilmansuojelulaki ja -asetus tulivat voimaan vuonna Se velvoittaa kunnat huolehtimaan ilman laadun seurannasta ja päästöjen vaikutusten yleisestä tarkkailusta. Ilmansuojelulakia ja - asetusta muutettiin 1996 ja kumottiin Ilmansuojelua koskevat säännökset on sisällytetty nykyisin ympäristönsuojelulakiin. Valtioneuvosto antoi päätökset ilmanlaadun ohjearvoista, rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/96), ilmanlaadun raja- ja kynnysarvoista (481/96), jotka astuivat voimaan Raja- ja kynnysarvoja muutettiin asetuksella (711/2001), jotka astuivat voimaan (Liite 1) Valkeakoskella ilmanlaatua on seurattu vuodesta 1968 lähtien. Jatkuvatoimiset mittaukset alkoivat vuonna 1981 rikkidioksidin ja leijuman mittauksina. Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua vuonna 2011 suoritettiin 2011 uusitun tarkkailusopimuksen mukaan. Sopimusosapuolet ovat: Avilon Oy, Bemis Valkeakoski Oy, Fortum Saarioisten lämpövoimala, Metso Paper Oy Valkeakoski, Styropalast Oy, UPM- Kymmene Oyj Tervasaari, Valkeakosken Energia Oy lämpöosasto ja Valkeakosken kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto. Tarkkailun käytännön toteutuksesta vastaa Valkeakosken kaupungin ympäristöpalvelut. Vuosiraportin lisäksi mittaustulokset ilmoitetaan kuukausittain sopimusosapuolille. Sopimuksen mukaan mitattavia komponentteja olivat: rikkidioksidi (SO 2 ), pelkistyneiden rikkiyhdisteiden kokonaismäärä TRS (Total Reduced Sulfur), typpidioksidi (NO 2 ) ja hengitettävät hiukkaset (halkaisijaltaan <10 µm). Sääolosuhteista mitattiin lämpötilaa, tuulen suuntaa ja nopeutta. Haisevia rikkiyhdisteitä alettiin mitata vuoden alusta Avilonin lähdettyä käyntiin. Tarkkailun käyttökustannukset vuonna 2011 olivat euroa, jotka jaettiin sopijapuolten kesken.

5 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 5 2. YLEISTÄ MITTAUSTOIMINNASTA JA -JÄRJESTELMÄSTÄ 2.1. MITTAUSPISTEET JA -KOMPONENTIT Taulukossa 1 on esitetty ilmanlaadun mittauspisteet ja mitattavat epäpuhtaudet. Mittauspisteiden sijainti on esitetty liitteessä 2. Taulukko 1. Ilmanlaadun mittauspisteet ja -komponentit Valkeakoskella vuonna 2011 Terveyskeskus Rikkidioksidi Typpidioksidi Säähavainnot Haisevat rikkiyhdisteet Hiekkatekonurmi Hengitettävät hiukkaset 2.2. MITTAUSMENETELMÄT HAISEVAT RIKKIYHDISTEET (TRS-YHDISTEET) Terveyskeskuksessa haisevat rikkiyhdisteet mitattiin UV-fluoresenssiin perustuvalla jatkuvatoimisella rikkidioksidianalysaattorilla (API 100 A), johon oli liitetty TRS-yhdisteitä hapettava konvertteri (PPM 891). Näyteilma johdettiin suodattimen läpi konvertteriin, joka poisti rikkidioksidin näyteilmasta. Näyteilma otettiin noin 8 metrin korkeudelta katutasosta. RIKKIDIOKSIDI Terveyskeskuksessa rikkidioksidia mitattiin UV-fluoresenssiin perustuvalla jatkuvatoimisella rikkidioksidianalysaattorilla (Monitor Europe ML 9850). Näyteilma otettiin noin 8 metrin korkeudelta katutasosta.

6 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 6 TYPPIDIOKSIDI Terveyskeskuksessa typenoksideja mitattiin kelmiluminesenssimenetelmään perustuvalla jatkuvatoimisella analysaattorilla (Monitor Europe ML 9841). Mittaamalla rinnan pelkistettyä ja pelkistämätöntä ilmanäytettä saadaan typpidioksidi pitoisuus typen oksidien pitoisuuden ja typpimonoksidipitoisuuden erotuksena. Näyteilma otettiin noin 8 metrin korkeudelta katutasosta. HENGITETTÄVÄTHIUKKASET Hiukkasia mitattiin Hiekkatekonurmen huoltorakennukseen sijoitetulla jatkuvatoimisella pölymittarilla TEOM 1400A. Huoltorakennuksen katolla on PM 10 -leikkuri, joka päästää lävitseen alle 10 µm hiukkaset. Samalla näytevirta jaetaan päävirtaukseen 3 l/min, joka johdetaan mittausyksikköön värähtelijän päässä olevaan suodattimeen. Massan lisäys muuttaa värähtelytaajuutta, joka korjataan sähköisesti ja näin saadaan pitoisuus. Ohivirtaus 13,66 l/min johdettaan suodatinlaitteistoon. Jatkuvatoimisesta pölymittarista saatiin kahden minuutin keskiarvoja, jotka kerättiin ympäristötoimiston tietokoneelle. SÄÄTIEDOT Rehnin WS-3-RU sääasemalla mitattiin säätietoja tuulen suunnasta, tuulen nopeudesta ja lämpötilasta. Tulokset saatiin ympäristöpalveluiden tietokoneelle sisäisen atk-verkon avulla.

7 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 7 KALIBROINNIT TRS-analysaattorit kalibroitiin kaksi kertaa vuodessa JP-kalibroinnin toimesta. Lisäksi laitteiden nolla ja alue tarkistettiin sisäisellä nollailmasuodattimella ja permeaatioputkella (Sorrila). TRS-analysaattorien nollaus tarkistetaan automaattisesti kerran vuorokaudessa ja lisäksi Sorrilan laitteelle tehdään aluetarkistus. Rikkidioksidi- ja typenoksidi- analysaattorit kalibroitiin JP-kalibroinin toimesta kerran. Lisäksi laitteiden nolla- ja aluetarkistus tehdään automaattisesti kerran vuorokaudessa. Jatkuvatoimiselle pölyanalysaattorille tehtiin kerran K0 tarkistus ja massavirtauksien säädöt JP-kalibroinnin toimesta ILMANLAADUN OHJE JA RAJA-ARVOT Valtioneuvosto antoi päätökset ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/96) ja ilmanlaadusta (711/2001). Nämä ohjearvoja koskevat päätökset eivät kuitenkaan kata kaikkia Valkeakoskella mitattavia epäpuhtauksia. Mittaustuloksia voi yleensä verrata ohjearvoon vain, mikäli tuloksia on vähintään 75 % maksimimäärästä. Vuosikeskiarvo on hyväksyttävä, jos mittaustuloksia on vähintään 9 kuukauden ajalta. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta. Tässä raportissa on esitetty tähdellä (*) merkittynä sellaisia vuosikeskiarvoja, joita laskettaessa on ollut käytettävissä mittaustuloksia vain % maksimimäärästä tai mittaustuloksia on ollut riittävästi, mutta puuttuvat tulokset ovat yhtenäiseltä jaksolta. Kun verrataan haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärää ohjearvoon, tarkastellaan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausiarvoa. Rikkidioksidin yhden tunnin raja-arvo 350 µg/m 3 sallii 24 ylitystä kalenterivuodessa ja 24 tunnin raja-arvo 125 µg/m 3 sallii 3 ylitystä kalenterivuodessa. Rikkidioksidin ohjearvoa 250 µg/m 3 verrataan kuukauden tuntiarvojen 99 prosenttipisteeseen ja ohjearvoa 80 µg/m 3 verrataan kuukauden toiseksi suurimpaan vuorokausiarvoon. Typpidioksidin yhden tunnin raja-arvo 200 µg/m 3 sallii 18 ylitystä kalenterivuodessa ja kalenterivuoden raja-arvo 40 µg/m 3 ei saa ylittyä kertaakaan. Siirtymäkauden raja-arvoa 200 µg/m 3 verrataan vuoden tuntiarvojen 98 prosenttipisteeseen. Typpidioksidin ohjearvoa 150 µg/m 3 verrataan kuukauden tuntiarvojen 99 prosenttipisteeseen ja ohjearvoa 70 µg/m 3 verrataan kuukauden toiseksi suurimpaan vuorokausiarvoon. Hiukkasten PM tunnin raja-arvo 50 µg/m 3 sallii 35 ylitystä kalenterivuodessa ja kalenterivuoden raja-arvo 40 µg/m 3 ei salli yhtään ylitystä. Ohjearvoa 70 µg/m 3 verrataan kuukauden toiseksi suurimpaan vuorokausiarvoon. Hiukkasten, kokonaisleijuman (TSP) ohjearvoa 120 µg/m 3 verrataan vuoden vuorokausiarvojen 98 % -pisteeseen. Vuosi ohjearvoa 50 µg/m 3 verrataan vuosikeskiarvoon.. TSP-arvot voidaan laskea kertomalla PM 10 -arvot 1,2:lla.

8 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI MITTAUSTEN AJALLINEN EDUSTAVUUS Taulukko 2. Mittausten ajallinen edustavuus (prosenttia vuoden mittausajasta) vuonna 2011 Terveyskeskus Hiekkatekonurmi Säätiedot 93 TRS 93 SO 2 16 NO 2 89 PM TRS = haisevat rikkiyhdisteet, SO 2 = rikkidioksidi, NO 2 = typpidioksidi, PM 10 = hengitettävät hiukkaset 3. SÄÄOLOSUHTEET Valkeakosken säätilaa seurattiin terveyskeskuksen katolla olevalla mittausasemalla. Vuoden keskilämpötila oli yli kaksi astetta ylempi kuin edellisenä vuonna eli +6,4 0 C. Helmikuu oli kylmin, jolloin keskilämpötila oli -11,8 0 C. Kuukausista lämpimin oli heinäkuu, jolloin keskilämpötila oli +20,3 0 C. Korkein vuorokauden keskilämpötila mitattiin 1. ja 2. heinäkuuta +24,9 0 C. Matalin vuorokauden keskilämpötila mitattiin 18. helmikuuta -23,3 0 C. Kuva 1. Lämpötilan vuorokausikeskiarvot terveyskeskuksen säähavaintoasemalla 2011.

9 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 9 Taulukossa 3 on esitetty tuulen suunnan jakaumat (%) Valkeakoskella vuonna Taulukko 3. Tuulen suunnan jakaumat (% mittausajasta) Pohjoinen 7,4 % Koillinen 11,4 % Itä 8,1 % Kaakko 13,9 % Etelä 17,4 % Lounas 21,6 % Länsi 13,9 % Luode 6,1 % Yleisin tuulen suunta Valkeakoskella vuonna 2011 oli etelän ja lännen väliltä. 4. PÄÄSTÖT VUONNA 2011 Taulukossa 4 on esitetty ilmoitusvelvollisten laitosten päästötiedot. Edelliseen vuoteen verrattuna rikkidioksidipäästöt pysyivät lähes ennallaan. Typenoksidien päästöt vähentyivät yli 100 t edellisvuodesta. Hiukkaspäästöjen kokonaismäärä väheni yli 10 tonnia edellisvuodesta. Taulukko 4. Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt tonneina vuonna 2011 SO 2 NO x Hiukkaset TRS CS 2 VOC Avilon OY Bemis 10, 3 Valkeakoski Oy Fortum Lämpö 6,3 Oy, Saarioinen Metso Paper Oy 1,0 1,4 Valkeakoski UPM-Kymmene ,5 Oyj Tervasaari Valkeakosken Energia Oy 0,3 Walki Group 0,4 77, 294 Walki Oy YHTEENSÄ , , 594 SO 2 Rikkidioksidi NO x Typen oksidit, laskettu NO 2: na eli typpidioksidina TRS Haisevat rikkiyhdisteet, laskettu rikkinä CS 2 Rikkihiili, laskettu rikkinä VOC Muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani (NMVOC-yhdisteet) Liikenteen aiheuttamat päästöt perustuvat laskentamalliin vuodelta 1996, jota on korjattu kertoimella rikkidioksidia 3 tonnia, typen oksideja 560 tonnia, hiukkasia 45 tonnia ja bentseeniä 10 tonnia.

10 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN 5.1. HAISEVAT RIKKIYHDISTEET (TRS-YHDISTEET) Valkeakoskella haisevia rikkiyhdisteitä mitattiin kahdessa mittauspisteessä, terveyskeskuksessa ja Sorrilan koululla. Taulukko 5. TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot µg/m 3 vuosina Terveyskeskus Sorrila Roukko ,5 1, ,2 2, ,4 1, ,6 2, ,4 2, ,1 1,9 1, ,5 2,0 1, ,0 1, ,0 1, ,1 2, ,1 2, ,3 1, ,3 1, ,6 0, ,1 Terveyskeskus Kalenterikuukausien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot olivat välillä 0,8 28 µg/m 3, ohjearvo ylittyi tammi- ja helmikuussa. Kuukausien suurimmat tuntikeskiarvot olivat välillä µg/m 3, joista suurin oli maaliskuussa. Kuukausikeskiarvot olivat välillä 0,5 5,8 µg/m 3. Suurin kuukausikeskiarvo oli helmikuussa. "Hajutunneilla" tarkoitetaan mittausaikoja tunteina, jolloin tuntikeskiarvo on suurempi kuin 10 µg/m 3. "Hajutunteja" vuoden aikana oli 219, joista helmikuussa niitä oli eniten (112 kpl).

11 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 11 Kuva 2. Haisevien rikkiyhdisteiden eri kuukausien 2. suurin vuorokausiarvo (ohjearvo 10 µg/m 3 ) terveyskeskuksessa vuonna Haisevien rikkiyhdisteiden päästölähteet tulevat esille mitattujen pitoisuuksien tuntikeskiarvojen tuulensuuntajakautumasta (Kuva 3.) Kuva 3. Haisevien rikkiyhdisteiden tuulensuuntajakauma terveyskeskuksessa Tuulennopeus >0,2 m/s.

12 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI RIKKIDIOKSIDI Valkeakoskella mitattiin ensimmäisen kerran yhdyskuntailman rikkidioksidipitoisuutta vuonna Jatkuvatoimisin laittein sitä on mitattu vuodesta 1981 lähtien ensin ns. sekvenssikeräimillä ja jatkuvatoimisella rikkidioksidianalysaattorilla. Vuonna 1990 siirryttiin DOAS-menetelmään, jolla mittauksia suoritettiin kahdella linjalla. Vuonna 2011 mittauksia suoritettiin SO 2 -anlysaattorilla terveyskeskuksessa. Taulukossa 5 on esitetty rikkidioksidin vuosikeskiarvot vuosina Taulukko 5. Rikkidioksidin vuosikeskiarvot µg/m 3 vuosina Taulukossa (*) merkityt vuosikeskiarvot ovat viitteellisiä, koska mittaustuloksia ei ole riittävästi. Linja 1/terv.keskus Linja ,3 3, ,7 4, ,0 6,1* ,1 6, ,4* 4,0* , ,1* , , , , ,8* Rikkidioksidipitoisuus vuonna 1971 oli Valkeakoskella 60 µg/m 3 ja 80-luvun alkupuolelta luvun puoliväliin tasolla 15 µg/m 3. Sen jälkeen rikkidioksidipitoisuus vuositasolla on vaihdellut välillä 1,4-13 µg/m 3. Taulukko 6. Rikkidioksidin vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste ja vuoden vuorokausiarvojen mediaani µg/m 3 vuosina Vuodesta 2007 lähtien mittaukset on suoritettu terveyskeskuksen mittausasemalla. Taulukossa (*) merkityt vuosikeskiarvot ovat viitteellisiä, koska mittaustuloksia ei ole riittävästi. 98. prosenttipiste mediaani Linja 1/terv.ke Linja 2 Linja 1/terv.ke Linja ,8 11 2,0 3, ,8 10 2,3 3, ,0 13* 2,6 5,7* ,5 6, ,5* 9,1* 2,0* 3,7* , , ,8* --- 3,0* ,8 1, ,9 1, ,7 1, ,5 1, ,2* 1,8

13 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 13 Vuonna 2011 mittauksia saatiin riittävästi vain huhti- ja toukokuulta. Vuoden suurin tuntiarvo oli 37 µg/m 3 (raja-arvo 350 µg/m 3 ) ja suurin vuorokausiarvo oli 5,8 µg/m3 (raja-arvo 125 µg/m 3 ). Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipisteet olivat välillä 2 10 µg/m 3 (ohjearvo 250 µg/m 3 ) ja toiseksi suurimmat vuorokausiarvot olivat välillä 1,7-5 µg/m 3 (ohjearvo 80 µg/m 3 ). Ohjearvojen ja raja-arvojen ylityksiä ei ollut vuonna Taulukko 7. Rikkidioksidin suurin tuntikeskiarvo µg/m 3 (raja arvo 350 µg/m3) ja suurin vuorokausikeskiarvo µg/m 3 (raja arvo 125 µg/m3) ja raja-arvojen ylitysten lukumäärä vuosina Taulukossa (*) merkityt vuosikeskiarvot ovat viitteellisiä, koska mittaustuloksia ei ole riittävästi. tunti ka ylitykset vrk ka ylitykset ) 147-3, ) 21* - 6,6* , , , * - 5,8* - - 1) Mittaus suoritettu DOAS- menetelmällä, 2) Mittaus suoritettu DOAS- menetelmällä alkuvuonna Kuva 4. Rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste terveyskeskuksessa vuonna Ohjearvo on 250 µg/m 3.

14 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 14 Kuva 5. Rikkidioksidin kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo terveyskeskuksessa vuonna Ohjearvo on 80 µg/m 3. Kuva 6. Rikkidioksidin tuulensuuntajakauma terveyskeskuksessa Tuulennopeus > 0,2 m/s.

15 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TYPPIDIOKSIDI Typpidioksidia on mitattu vuodesta 1990 lähtien DOAS-menetelmällä aluksi kahdelta linjalta. Vuonna 2011 mittauksia suoritettiin NO 2 -anlysaattorilla terveyskeskuksessa. Taulukossa 9 on esitetty typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot vuosina Päästöissä typen oksidit ovat pääasiassa typpimonoksidina (NO). Ulkoilmassa typpimonoksidi hapettuu otsonin kanssa reagoidessaan typpidioksidiksi (NO 2 ). Taulukko 8. Typpidioksidin suurin tunti- ja vuosikeskiarvot vuosina Vuodesta 2007 lähtien mittaukset on suoritettu terveyskeskuksen mittausasemalla. Taulukossa (*) merkityt vuosikeskiarvot ovat viitteellisiä, koska mittaustuloksia ei ole riittävästi. Suurin tuntikeskiarvo Vuosikeskiarvo , , , ,3* , ,6* , , , , ,0 Tuntikeskiarvon raja-arvo on 200 µg/m3 ja vuosikeskiarvon raja-arvo on 40 µg/m 3 ne tuli saavuttaa viimeistään mennessä. Taulukko 9. Typpidioksidin vuoden tuntiarvojen 98. ja 99. prosenttipisteet µg/m 3 vuosina Raja-arvo on 200 µg/m 3 ja ohjearvo on 150 µg/m3. Vuodesta 2007 lähtien mittaukset on suoritettu terveyskeskuksen mittausasemalla. Taulukossa (*) merkityt vuosikeskiarvot ovat viitteellisiä, koska mittaustuloksia ei ole riittävästi. Tuntiarvojen Tuntiarvojen 2. suurin vrk-arvo 98. %-piste 99. %-piste * * * 31* 23*

16 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 16 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipisteet olivat välillä µg/m 3 (ohjearvo on 150 µg/m 3 ) ja kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausiarvot olivat välillä µg/m 3 (ohjearvo on 70 µg/m 3 ). Kuva 7. Typpidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste µg/m 3 terveyskeskuksessa vuonna Ohjearvo on 150 µg/m 3. Kuva 8. Typpidioksidin toiseksi suurin vuorokausiarvo µg/m Ohjearvo on 70 µg/m 3. terveyskeskuksessa vuonna

17 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 17 Kuva 9. Typpidioksidin tuulensuuntajakauma terveyskeskuksessa Tuulennopeus > 0,2 m/s HENGITETTÄVÄT HIUKKASET PM 10 Hengitettäviä hiukkasia mitattiin hiekkatekonurmen mittausasemalla. Mittaus suoritettiin jatkuvatoimisesti. Suurin hengitettävien hiukkasten 2. suurin vuorokausikeskiarvo oli 40 µg/m 3, joka mitattiin marraskuussa, ohjearvo 70 µg/m 3 ei ylittynyt. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvo 50 µg/m 3 ei myöskään ylittynyt. Vuositasolla ylityksiä saa olla 35 kpl. Taulukko 10. Hengitettävien hiukkasten suurin vuoden kuukausien 2. suurin vuorokausiarvo, raja-arvon 50 µg/m 3 ylitykset ja vuosikeskiarvo Hiekkatekonurmen mittausasemalla suurin vrk-arvo 50 µg/m 3 ylityksiä vuosi ka

18 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 18 Kuva 10. Hengitettävien hiukkasten toiseksi suurimmat arvot µg/m 3 mittauspisteessä vuonna hiekkatekonurmen Kuva 11. Hengitettävien hiukkasten tuulensuuntajakauma terveyskeskuksessa Tuulennopeus > 0,2 m/s.

19 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI KOKONAISLEIJUMA TSP Kokonaisleijumaa ei varsinaisesti mitata, mutta kokonaisleijuman raja-arvoon verrannollinen pitoisuus voidaan laskea kertomalla hengitettävien hiukkasten pitoisuus 1,2:lla. Vuoden vrk-arvojen 95 % -pisteen raja-arvoon verrattava pitoisuus oli hiekkatekonurmella 35µg/m 3 (raja-arvo 300 µg/m 3 )ja vuosikeskiarvo oli 17 µg/m 3 (raja-arvo 150 µg/m 3 ). Vuoden vrk-arvojen 98 % -pisteen ohjearvoon verrattava pitoisuus oli 44 µg/m 3 (ohjearvo 120 µg/m 3 ) ILMANLAATUINDEKSI Valkeakoskella otettiin 1999 käyttöön YTV:n (pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta) kehittämä ilmanlaatuindeksi. Indeksin avulla voidaan ilmanlaadusta tiedottaa selkeämmin. Indeksi on käytössä useissa Suomen kaupungeissa. Indeksilaskennassa mukana ovat rikkidioksidi, typpidioksidi ja hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Kullekin komponentille lasketaan oma yksittäinen indeksinsä tunneittain vertaamalla mitattua pitoisuutta indeksin rajaarvoihin (taulukko 11). Suurin yksittäisen komponentin tunti-indeksi on kyseisen tunnin ja sen vuorokauden indeksiarvo. Pitoisuuden ollessa sama kuin ohjearvo, indeksi saa arvon 100. Taulukko 11. Ilmanlaatuindeksin raja-arvot eri komponenteille µg/m 3. Ilmanlaadun kuvaus Indeksi NO 2 1 h SO 2 1 h PM 10 1 h TRS 1 h HYVÄ 0 50 TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO ERITÄIN HUONO Taulukko 12. Ilmanlaatuindeksin vuorokausiarvojen luokkajakautumat kuukausittain vuonna ERITTÄIN HYVÄ TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO HUONO TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU

20 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TULOSTEN TARKASTELU Haisevat rikkiyhdisteet Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt laskivat voimakkaasti 1990-luvun alussa Tervasaareen tehtaiden ja Säteri Oy:n tehostettua niiden talteen ottoa. Vuonna 2009 haisevien rikkiyhdisteiden eli TRSyhdisteiden päästöt loppuivat Tervasaaren tehtaiden sellunkeiton lopettamisen myötä ja Kuitu Finland Oy:n ajauduttua konkurssiin. Avilon Oy:n tuotanto käynnistyi reiluksi puoleksi vuodeksi alkuvuodesta Avilonin käynti näkyi yhdyskuntailman mittauksissa alkuvuodesta, jolloin oli ohjearvon ylityksiä kymmenenä päivänä tammi-, helmi- ja toukokuussa. Rikkidioksidi Yhdyskuntailman rikkidioksidipitoisuudet Valkeakoskella ovat pienentyneet alle viiteen prosenttiin 70- luvun alun pitoisuuksista. Mitatut pitoisuudet ovat huomattavasti alle annettujen uusien raja- ja ohjearvojen. Tähän on vaikuttanut käytettyjen polttoaineiden rikkipitoisuuden lasku ja teollisuuden prosessimuutokset. Typpidioksidi Typpidioksidipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla viime vuosina ja vuorokautinen ohjearvo on joskus pakkaspäivinä ylittynyt. Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt ovat lähes vuosittain kasvaneet, mutta poikkeuksen teki vuosi Matalan päästökorkeuden takia on liikenteen osuus mitatuista pitoisuuksista merkittävin. Mitatut pitoisuudet vuonna 2011 eivät ylittäneet raja- tai ohjearvoja. Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tapaan suurimmillaan keväällä katupölystä ja kaukokulkeutumasta johtuen. Numeerista raja-arvoa 50µg/m 3 ei ylitetty kertaakaan.

21 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 21 Liitetaulukko1. Haisevien rikkiyhdisteiden l. TRS-yhdisteiden pitoisuudet rikkinä (S) µg/m3 terveyskeskuksen mittauspisteessä vuonna Mittausmenetelmä UV-fluoresenssi. tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou ka. kk- keskiarvo 4,8 5,8 2,6 2,2 2,7 2,0 1,6 1,0 0,9 0,5 0,5 0,9 2,1 suurin vrk keskiarvo ,4 6,8 19 9,8 6,7 3,9 1,5 0,7 0,8 1,2 2. suurin vrk keskiarvo ,6 5,2 14 7,1 4,5 3,7 1,3 0,7 0,7 1,2 suurin tuntikeskiarvo ,1 1,8 1,0 1,5 3,0 99%tuntiarvo ,9 1,6 0,8 0,9 1,4 validiteetti vrk- ka. yli 10 µg/m hajutunteja (yli 10 µg/m3) Liitetaulukko 2. Rikkidioksidin pitoisuudet µg/m3 vuonna tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou ka. kk- keskiarvo #### ##### 2,1 0,7 2,9 #### #### #### #### 1,8 suurin vrk keskiarvo 2,9 1,7 5,8 2. suurin vrk keskiarvo #### ##### 1,2 1,4 5 #### #### #### #### suurin tuntikeskiarvo 6, %tuntiarvo #### ##### 6, #### #### #### #### Validiteetti Vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 5,2 Vuoden vuorokausiarvojen mediaani 1,8 Vuoden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 31,4 Liitetaulukko 3. Typpidioksidin pitoisuudet µg/m3 vuonna tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou ka. kk- keskiarvo #### ##### 8,9 11 8,7 15 7,6 7,3 8,4 9, ,0 suurin vrk keskiarvo suurin vrk keskiarvo #### ##### , suurin tuntikeskiarvo %tuntiarvo #### ##### validiteetti Vuoden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 31,4 Liitetaulukko 4. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet µg/m3 Hiekkatekonurmen mittauspisteessä vuonna Mittausmenetelmä TEOM. tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou ka. kk- keskiarvo 8, ,2 9,7 17 5,8 14 suurin vrk keskiarvo suurin vrk keskiarvo ,3 vrk-arvo yli 50 µg/m3 validiteetti

22 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 22 Liitetaulukko 5. Kokonaisleijuman (TSP) pitoisuudet µg/m3 Hiekkatekonurmen mittauspisteessä vuonna Laskettu TEOMin tuloksista. tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou ka. kk- keskiarvo ,0 17 suurin vrk keskiarvo suurin vrk keskiarvo ,8 validiteetti vuoden vuorokausiarvojen 95. prosenttipiste 34,8 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 44,3 Taulukko 6. Säätiedot Terveyskeskuksessa vuonna Mittausasema Rehn. tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar jou ka. tuulen nopeus ka. 1,4 1,1 2,5 1,5 2,1 1,6 1,3 1,4 1,5 1,5 1,1 2,4 lämpötila ka. -6,1-11,8-1,6 6,0 10,7 17,7 20,3 16,8 12,6 7,1 4,1 1,3 6,4 validiteetti

23 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 23 LIITE 1 ILMANLAADUN RAJA-ARVOT ( VNA 711/2001) Aine Laskenta Raja-arvo Sallittuja ylityksiä ajankohta mihin aika kalenterivuodessa mennessä Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 tunti 350 µg/m tuntia 125 µg/m Typpidioksidi ( NO 2 ) 1 tunti 200µg/m vuosi 40 µg/m Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 24 tuntia 50 µg/m Lyijy (Pb) vuosi 0,5 µg/m Hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia µg/m Bentseeni (C 6 H 6 ) vuosi 5 µg/m SIIRTYMÄSÄÄNNÖS, joita ei ennen edellisessä kohdassa säädettyjä ajankohtia saa pitoisuudet ylittää Rikkidioksidi (SO 2 ) 80 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen mediaani 250 µg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Typpidioksidi ( NO 2 ) 200 µg/m 3 vuoden tuntiarvojen 98. prosenttipiste Kokonaisleijuma (TSP) 300 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 95. prosenttipiste 150 µg/m 3 vuosikeskiarvo RAJA-ARVOT KASVILLISUUDEN JA EKOSYSTEEMIN SUOJELEMISEKSI Aine Laskenta Raja-arvo ajankohta mihin aika mennessä Rikkidioksidi (SO 2 ) kalenterivuosi ja 20 µg/m talviaika Typen oksidit ( NO x ) kalenterivuosi 30 µg/m

24 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 24 OTSONIN KYNNYSARVOT Peruste Kesiarvon laskenta aika Kynnysarvo Terveyshaittojen ehkäiseminen 8 tuntia 110 µg/m 3 Kasvillisuuden suojeleminen 1 tunti 200 µg/m 3 24 tuntia 65 µg/m 3 Tiedotuskynnys 1 tunti 180 µg/m 3 Varoituskynnys 1 tunti 360 µg/m 3 ILMANLAADUN OHJEARVOT (VNp 480/1996) Hiilimonoksidi ( CO ) 20 mg/m 3 tuntiarvo 8 tuntiarvojen liukuva 8 h ka. Typpidioksidi ( NO 2 ) 150 µg/m 3 kk:n tuntiarvo 99. prosenttipiste 70 kk:n 2. suurin vrk-arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) 250 µg/m 3 kk:n tuntiarvo. prosenttipiste 80 kk:n 2. suurin vrk-arvo Kokonaisleijuma (TSP) 120 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 98. prosenttipiste 50 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 70 µg/m 3 kk:n 2. suurin vrk-arvo Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä(trs) 10 µg/m 3 kk:n 2. suurin vrk-arvo TRS ilmoitetaan rikkinä

25 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 25