Harjavallan ja Porin ilmanlaatu Ilmanlaatutyöryhmä Harjavalta-Pori

Transkriptio

1 Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 217 Ilmanlaatutyöryhmä Harjavalta-Pori Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut Raportti 1/218

2 Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 217 Ilmanlaatutyöryhmä Harjavalta-Pori Mittausaineisto ja tulokset: Suvi Pöyhönen, KVVY Tutkimus Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lagerroos, Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut Raportointi: Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut

3 Sisällysluettelo Johdanto Tiivistelmä mittaustuloksista Mittaustulokset Harjavallan teolliset- ja liikenneperäiset päästöt Porin teolliset- ja liikenneperäiset päästöt Rikkidioksidi SO Harjavalta Pori Hengitettävät hiukkaset PM 1 ja pienhiukkaset PM 2, Harjavalta Pori Paanakedonkatu Jatkuvatoimisille hiukkasanalysaattoreille uudet kalibrointikertoimet Metallianalyysit Harjavalta Kaleva ja Pirkkala Typpidioksidi NO Pori Paanakedonkatu Otsoni O Pori Paanakedonkatu Ilmanlaatuindeksi Harjavalta Kaleva Harjavalta Pirkkala Pori Paanakedonkatu Ilmanlaatu 217 ja ilmanlaadun arviointi Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Raja-arvot Tavoitearvot Ohjearvot Kynnysarvot Kasvillisuutta varten Terveysvaikutuksia Mittausverkko ja järjestelmä Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät... 18

4 7 Ilmanlaatuindeksi Väestön tiedottaminen ja varoittaminen Harjavallan tulokset Ilmanlaatuindeksit Kalevan sääaseman tulokset Kalevan ja Pirkkalan hiukkasmittauksien tulokset Kalevan ja Pirkkalan rikkidioksidimittausten tulokset Tuulen suunnan vaikutus rikkidioksidipitoisuuksiin Hiukkasnäytteiden metallipitoisuudet Porin tulokset Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkatu Keskustan sääaseman tulokset Paanakedonkadun mittausaseman tulokset Tuulen suunnan vaikutus pitoisuuksiin Pastuskerin mittausaseman tulokset Laitosten päästötiedot Harjavalta Pori Liikenteen osuus päästöistä Harjavalta Pori Vinkkejä asukkaille LIITTEET 1-6

5 Sanasto AOT4 = AOT4-otsonialtistusindeksillä kuvataan otsonin kuormitusta, joka lasketaan 8 μg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 8 μg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana määrätyltä ajanjaksolta laskettuna päivittäisistä tuntiarvoista. Summa kertyy vuosittain välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioidaan klo 9. ja 21. välillä mitatut tuntipitoisuudet. Hengitettävät hiukkaset (PM 1) = Alle 1 mikrometrin (1 mikrometri = 1/1 mm) kokoiset hiukkaset. Kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoputkiin asti. Peräisin enimmäkseen liikenteen levittämästä katupölystä sekä pienpoltosta syntyneistä hiukkasista. Ohjearvo = Ilmanlaadun mittaustuloksia verrataan ohje- ja raja-arvoihin. Kansalliset ohjearvot ovat pääosin terveysperusteisia ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Otsoni (O 3) = Ei esiinny suoraan päästöissä vaan muodostuu auringon valon reagoidessa ilmansaasteiden kanssa. Otsonin syntyminen on monimutkainen tapahtumaketju. Käytännössä otsonia on vähemmän kaupunkien keskustoissa ja enemmän maaseuduilla. Pienhiukkaset (PM 2.5) = Alle 2,5 mikrometrin kokoiset hiukkaset. Kulkeutuvat hengitysilman mukana syvemmälle hengitystiehyihin. Peräisin lähinnä liikenteen pakokaasuista, puun pienpoltosta sekä katupölystä. Myös kaukokulkeumat nostavat pitoisuuksia (mm. metsäpalot). Raja-arvo = Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia ja ne perustuvat EU direktiiveihin. Ilmansuojeluviranomaisten on pyrittävä estämään niiden ylittyminen käytettävissä olevin keinoin. Rikkidioksidi (SO 2) = Hapan kaasu, joka on haitallinen ekosysteemeille ja ihmisten terveydelle. Peräisin rikkipitoisten polttoaineiden poltosta ja teollisuusprosesseista. Suhteellinen kosteus (RH) = Ilmaisee kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessä lämpötilassa voi enimmillään olla vesihöyryä. Tavoitearvo = Tavoitearvolla tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava määräajassa, ja jolla pyritään vähentämään haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Tiedotuskynnys = Tiedotuskynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin altistuminen voi vaarantaa ilman epäpuhtauksille herkkien väestöryhmien terveyttä. Tiedotuskynnys on annettu otsonille. Typen oksidit (NO x) = Typen ja hapen muodostamat kaasumaiset yhdisteet typpidioksidi (NO2) ja typpimonoksidi (NO). Typen oksideja syntyy pääasiassa palamisessa, ja ne aiheuttavat happamoitumista, rehevöitymistä, korroosiota ja terveydellisiä ongelmia sekä osallistuvat alailmakehän otsonin muodostumiseen. Typpidioksidi (NO 2) = Kaasu, joka aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä ja luontoon päästessään rehevöitymistä ja happamoitumista. Päästöistä 2/3 on peräisin energiantuotannosta ja teollisuusprosesseista, loppu 1/3 liikenteestä. Vaikka liikenteen päästöt ovat pienempiä, niiden vaikutukset ovat haitallisempia ihmisille, koska päästöt tapahtuvat suoraan hengitysilman tasolla. Varoituskynnys = Varoituskynnys on pitoisuustaso, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin altistuminen vaarantaa väestön terveyden. Varoituskynnykset on annettu otsonille, rikkidioksidille ja typpidioksidille. Suomessa näin korkeat pitoisuudet ovat erittäin harvinaisia. Lisätietoja: Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto

6 9 Johdanto Ilmansuojelun tarkoituksena on varmistaa ihmisen terveydelle ja luonnon hyvinvoinnille välttämätön puhdas ilma. Suomessa on kaikkiaan noin 1 pysyväisluonteista ilmanlaadun mittausasemaa 3 mittausverkon alaisuudessa noin 6 kunnan alueella. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut mittaa sopimusperusteisesti yhteistyössä Harjavallan ja Rauman kaupunkien sekä alueen suurteollisuuden ja energiatuotantolaitosten kanssa ilmanlaatua. Teollisuuden partnerit ovat Aurubis Finland Oy, Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy Meri-Porin voimalaitos, Huntsman P&A Finland Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy sekä PVO-Lämpövoima Oy Tahkoluodon voimalaitos. Harjavalta- Pori-Rauma verkossa mittausasemia on yhteensä kahdeksan, joista viisi mittaa ilman epäpuhtauksia ja kolme vallitsevaa säätä. Mittaustulokset ohjataan Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluille ja edelleen tunneittain Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolle. Pori-Harjavalta -sopimus on voimassa toistaiseksi ja sopimuksen yksityiskohdista sovitaan vuosittain sopijapuolten yhteisellä päätöksellä. Rauman sopimus on voimassa vuoden 218 loppuun saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa Rauman Hallikadun mittaustulosten käsittelyä Porissa sekä tulosten välittämistä Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolle. Rauman kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö laatii Rauman mittaustuloksista vuosiraportin. Porin ja Harjavallan ilmanlaadun mittaustuloksista laaditaan kalenterivuosittain raportti, joka hyväksytetään Harjavalta-Pori ilmanlaatutyöryhmässä. Harjavalta-Pori ilmanlaatutyöryhmän jäsenet vuonna 217 Minna Eerola Hanna-Leena Heikkilä, pj. Katri Nyberg Reijo Roininen, varapj. Katriina Heikkilä Jari Hämäläinen Ari Savola Jari Lagerroos Riikka Jokiainen Jari Grönvall Eljas Hietamäki Elinor Slotte Aurubis Finland Oy Boliden Harjavalta Oy Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos Harjavallan kaupunki Huntsman P&A Finland Oy, alkaen Venator P&A Finland Oy Norilsk Nickel Harjavalta Oy Pori Energia Oy Porin Prosessivoima Oy Suomen Teollisuuden Energiapalvelut-STEP Oy Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut PVO-Lämpövoima Oy, Tahkoluodon voimalaitos Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus

7 1 1 Tiivistelmä mittaustuloksista 1.1 Mittaustulokset Valtioneuvoston asetuksen (79/217) mukaiset raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Harjavallassa ja Porissa mitattavalla komponentilla. Valtioneuvoston päätöksen (48/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot ylittyivät hengitettävien hiukkasten PM1 osalta Porin Paanakedonkadun asemalla maaliskuussa. Vuoden mittausjaksosta vähintään 75 % tuloksista pitää olla hyväksyttyjä, eli validoituja. Tämä ehto täyttyi kaikissa mittauksissa. Valtioneuvoston asetus ilmassa olevista arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (113/217) määrittelee arseenin, kadmiumin ja nikkelin kalenterivuoden tavoitearvot laskettuna vuosikeskiarvoina. Tavoitearvot ylittyivät nikkelin osalta Harjavallan Kalevan mittausasemalla Harjavallan teolliset- ja liikenneperäiset päästöt Harjavallassa prosessiteollisuus ja energiantuotanto ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Harjavallassa teolliset päästöt 217 olivat rikkidioksidia 312 t, typen oksideja 275 t, hiukkasia 14 t sekä hiilidioksidia t. Päästölähteet on laskettu Boliden Harjavalta Oy:n, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n sekä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n päästöistä. VTT:n LIISA -laskentajärjestelmä kertoo Harjavallan liikenteen aiheuttamiksi päästöiksi 216 typen oksidien osalta 4 t, hiukkasten 1,3 t sekä hiilidioksidin osalta t Porin teolliset- ja liikenneperäiset päästöt Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Suurteollisuuden sekä energiantuotantolaitosten päästöt 217 olivat rikkidioksidia 715 t, typen oksideja 65 t, hiukkasia 2 t sekä hiilidioksidia t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Fortum Power and Heat Oy, Boliden Harjavalta Oy, Huntsman P&A Finland Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy sekä liikenne. Vuonna 217 Porin teollisuusperäiset päästöt olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät Huntsman P&A Finland Oy:n Porin pigmenttitehtaalla tammikuun lopussa tapahtuneen tulipalon aiheuttaman tuotantoseisakin johdosta. VTT:n LIISA -laskentajärjestelmä kertoo Porin liikenteen aiheuttamiksi päästöiksi 216 typen oksidien osalta 48 t, hiukkasten 13 t sekä hiilidioksidin osalta t. 1.2 Rikkidioksidi SO Harjavalta Vuoden 217 suurin rikkidioksidin 99 % tuntiarvo mitattiin Kalevan asemalla maaliskuussa ollen 12 g/m 3, joka oli 41 % tuntiohjearvosta 25 g/m 3. Pirkkalan asemalla mitattiin maaliskuussa suurin 99 % tuntiarvo 48 g/m 3, joka oli 19 % tuntiohjearvosta 25 g/m 3. Ohjearvoissa toiseksi suurin vrk-arvo saa olla enintään 8 µg/m 3. Se ei ylittynyt Harjavallan mittausasemilla. Korkein toiseksi suurin vuorokausiarvo, 34 µg/m 3, mitattiin Kalevan asemalla maaliskuussa. Arvo on 43 % vuorokausiohjearvosta. Rikkidioksidipitoisuuksien talvikauden kriittinen taso on 2 g/m 3. Sekä Kalevassa, että Pirkkalassa kriittiset tasot olivat 3 g/m 3. Suurimmaksi vuorokausikeskiarvoksi on säädetty 125 g/m 3, joka oli Kalevassa heinäkuussa 39 g/m 3 ja Pirkkalassa helmi- ja elokuussa 17 g/m 3. Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa on 3 kpl. Rikkidioksidin raja-arvo on 35 g/m 3 tuntikeskiarvona. Enimmillään se oli Kalevassa, 248 g/m 3. Pirkkalassa vuoden suurin tuntikeskiarvo oli , 19 g/m 3. Ylityksiä ei siten ollut yhtään, korkein sallittu ylitysten määrä on 24 kpl kalenterivuodessa. Rikkidioksidin varoituskynnys 5 µg/m 3 mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana ei ylittynyt Harjavallan mittausasemilla.

8 Pori Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset Paanakedonkadun ja Pastuskerin mittausasemilla. Vuoden 217 suurin 99 %:n tuntiarvo 9 g/m 3 mitattiin Paanakedonkadulla marraskuussa. Pitoisuus oli 4 % tuntiohjearvosta 25 g/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson aikana. 1.3 Hengitettävät hiukkaset PM 1 ja pienhiukkaset PM 2, Harjavalta Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo 7 g/m 3 ei ylittynyt Kalevassa eikä Pirkkalassa. Raja-arvon lukuarvo 5 g/m 3 ei ylittynyt Kalevassa eikä Pirkkalassa vuonna 217. (Edelliset ylitykset olivat vuonna 215, Kalevassa 7 kpl). Raja-arvo kalenterivuodessa on 4 µg/m 3. Kalevassa se oli 1 µg/m 3 ja Pirkkalassa 8 µg/m 3. Pienhiukkasten PM2.5 kalenterivuoden raja-arvo on 25 µg/m 3. Kalevassa kalenterivuoden keskiarvo oli 6 µg/m Pori Paanakedonkatu Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo 7 g/m 3 ylittyi maaliskuussa ollen 8 g/m 3. Vuonna 216 ylityksiä ei ollut, vuonna 215 oli 2 kpl, maaliskuussa ja joulukuussa. Raja-arvon lukuarvo 5 g/m 3 ylittyi Paanakedonkadulla seitsemänä (7) vuorokautena. Siten varsinaisen raja-arvon ylitystä ei tapahtunut, koska ylitysvuorokausia sallitaan 35 kpl kalenterivuodessa. Vuosiraja-arvo on 4 µg/m 3, Paanakedonkadulla kalenterivuoden keskiarvo oli 13 µg/m 3. Pienhiukkasten PM2.5 kalenterivuoden raja-arvo on 25 µg/m 3. Paanakedonkadulla kalenterivuoden keskiarvo oli 6 µg/m Jatkuvatoimisille hiukkasanalysaattoreille uudet kalibrointikertoimet 218 Euroopan Yhteisön CAFÉ-direktiivin (28/5/EY) määrittää mm. hiukkasmittausten vertailumenetelmän, mikä perustuu hiukkasmassan gravimetriseen määritykseen. Jäsenmaa voi käyttää muuta menetelmää vertailumenetelmän sijasta, mikäli se voi osoittaa, että tulokset ovat yhteneviä vertailumenetelmän antamien tulosten kanssa. Tällaisella menetelmällä saatuja tuloksia on tarvittaessa korjattava, jotta saataisiin vertailumenetelmää käyttämällä saatavia tuloksia vastaavat tulokset. Ilmatieteen laitos teki Kuopiossa vuosina vertailumittaukset PM1 ja PM2.5-hiukkasanalysaattoreille. Vertailussa oli mukana 9 eri analysaattoria. Vertailun loppuraportti julkaistiin viime vuoden alussa. Raportin tuloksena oli, että jatkuvatoimisille hiukkasanalysaattoreille määritettiin kalibrointikertoimet sekä PM2.5- että PM1-mittauksille. Nämä kertoimet otetaan käyttöön koko Suomessa alkaen. Porin ja Harjavallan osalta kertoimien käyttöönoton myötä hiukkaspitoisuudet tulevat alenemaan 6-3 % analysaattorista riippuen vuoden 217 tasoon verrattuna. 1.4 Metallianalyysit Harjavalta Kaleva ja Pirkkala Metallinäytteet analysoitiin mittausasemilla viikoittain kerätyistä vuorokausinäytteistä KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Tampereella. Valtioneuvoston asetuksen (113/217) mukaiset tavoitearvot ovat arseenille (As) 6 ng/m 3, kadmiumille (Cd) 5 ng/m 3 ja nikkelille (Ni) 2 ng/m 3 vuosikeskiarvoina laskettuna. Vuosikeskiarvot Kalevassa olivat As 6 ng/m 3, Cd 1 ng/m 3 ja Ni 77 ng/m 3 ja Pirkkalassa As 6 ng/m 3, Cd 1 ng/m 3 ja Ni 9 ng/m 3. Näytteiden tavoitearvot ylittyivät siten nikkelin osalta Kalevan mittausasemalla. 1.5 Typpidioksidi NO Pori Paanakedonkatu Typpidioksidipitoisuuksien suurin 99 % tuntipitoisuus oli tammikuussa, jolloin tuntiarvo 85 g/m 3 oli 57 % ohjearvosta. Suurin vrk-pitoisuus mitattiin niin ikään tammikuussa ollen 51 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 73 % ohjearvosta. Korkein mitattu tuntiarvo esiintyi helmikuussa ollen 1 µg/m 3, kun terveyshaittojen ehkäisemiseksi an-

9 12 nettu raja-arvo on 2 µg/m 3 (ylityksiä sallitaan 18 kpl vuodessa). Typpidioksidille annettu raja-arvo kalenterivuodessa on 4 g/m 3, Paanakedonkadun mittausasemalla kalenterivuoden keskiarvo oli 13 g/m 3. Typpidioksidin varoituskynnys 4 g/m 3 mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana ei ylittynyt. 1.6 Otsoni O Pori Paanakedonkatu Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on asetettu tavoitearvo 12 g/m 3, joka saa ylittyä enintään 25 vuorokautena kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tapahtuu 8 tunnin liukuvaan keskiarvoon. Otsonin osalta 8 tunnin keskiarvopitoisuuden 12 μg/m 3 ylityksiä ei ollut yhtään kappaletta. Suurin 8-tunnin keskiarvopitoisuus mitattiin toukokuussa 111 μg/m 3, joka oli 93 % tavoitearvosta. Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu pitkän tähtäimen tavoitearvo, joka on 6 g/m 3 laskettuna viiden vuoden keskiarvona 8 g/m 3 ylittävien tuntiarvojen summana. Paanakedonkadun mittausasemalla vuosien keskiarvo 8 g/m 3 ylittävien tuntiarvojen summana laskettuna oli g/m Ilmanlaatuindeksi Harjavalta Kaleva Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että Kalevassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 217 oli hyvä 41 %, tyydyttävä 47 %, välttävä 11 %, huono 1 % sekä erittäin huono % Harjavalta Pirkkala Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että Pirkkalassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 217 oli hyvä 71 %, tyydyttävä 27 %, välttävä 2 %, huono % sekä erittäin huono % Pori Paanakedonkatu Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 217 oli hyvä 5 %, tyydyttävä 34 %, välttävä 42 %, huono 15 % sekä erittäin huono 4 %. 2 Ilmanlaatu 217 ja ilmanlaadun arviointi Harjavalta-Pori mittausalueella vallitsee yleensä tyydyttävä ilmanlaatu. Suurimmat kaupunkien keskustoihin vaikuttavat muutokset tulevat liikenteen päästöistä sekä katupölystä kuivempina ajanjaksoina. Harjavallan ilmanlaatuun vaikuttaa alueella sijaitseva suurteollisuus ja energiantuotanto. Näiden lisäksi talvikuukausina lisääntyvä pienpoltto heikentää ilmanlaatua mm. pienhiukkasten kautta. 3 Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot 3.1 Raja-arvot Muun muassa rikkidioksidille (SO2), typpidioksidille (NO2), hengitettäville hiukkasille (PM1) ja pienhiukkasille (PM2.5) on säädetty pitoisuuksien raja-arvot sekä sallittujen ylityksien määrä vuodessa. Raja-arvot ovat aina ehdottomia epäpuhtaudesta riippumatta. Taulukko 1. Ilman epäpuhtauksien raja-arvot ja sallittujen ylityksien määrä vuodessa. Raja-arvot Yhdiste Aika Rajaarvo Sallitut ylitykset µg/m 3 vuodessa Rikkidioksidi Tunti Vuorokausi Typpidioksidi Tunti 2 18 Vuosi 4 -

10 13 Hengitettävät hiukkaset Vuorokausi 5 35 Vuosi 4 - Pienhiukkaset Vuosi Tavoitearvot Tavoitearvot, joihin tulee pyrkiä kustannustehokkaita keinoja käyttäen, on annettu mm. otsonille (O3), arseenille (As), kadmiumille (Cd) ja nikkelille (Ni). Taulukko 2. Otsonin ja raskasmetallien tavoitearvot. Tavoitearvot Yhdiste Aika Tavoitearvo Voimassa µg/m 3 alkaen Otsoni 8 h liukuva ka. 12 µg/m 3 saa ylittyä 25 krt/vuosi kolmen vuoden keskiarvona Arseeni vuosikeskiarvo, Kadmium vuosikeskiarvo, Nikkeli vuosikeskiarvo, Ohjearvot Ohjearvot on annettu mm. typpidioksidille (NO2), rikkidioksidille (SO2) ja hengitettäville hiukkasille (PM1). Ohjearvot ovat ensisijaisesti suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineinä. Tavoitteena on ehkäistä ohjearvojen ylittyminen. Taulukko 3. Ilman epäpuhtauksien ohjearvot ja tilastolliset määrittelyt. Ohjearvot Yhdiste Aika Ohjearvo Tilastollinen määrittely µg/m 3 Rikkidioksidi Tunti 25 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Vuorokausi 8 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Typpidioksidi Tunti 15 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Vuorokausi 7 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Hengitettävät Vuorokausi 7 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo hiukkaset 3.4 Kynnysarvot Kynnysarvot on jaettu tiedotus- ja varoituskynnykseen. Tiedotuskynnys on säädetty otsonille ja varoituskynnys otsonin lisäksi myös rikkidioksidille ja typpidioksidille. Taulukko 4. Otsonin tiedotus- ja varoituskynnys sekä rikkidioksidin ja typpidioksidin varoituskynnys. Kynnysarvot Yhdiste Aika Tiedotuskynnys Varoituskynnys µg/m 3 µg/m 3 Otsoni Tunti Rikkidioksidi Kolme peräkkäistä - 5 tuntia Typpidioksidi Kolme peräkkäistä - 4 tuntia

11 Kasvillisuutta varten Kasvillisuuden suojelemiseksi on rikkidioksidille ja typen oksideille asetettu kriittiset rajat sekä tavoitearvo otsonille. Taulukko 5. Kriittiset rajat kasvillisuuden suojelemiseksi rikkidioksidille ja typen oksideille. Kriittiset rajat Yhdiste Aika Kriittinen taso µg/m 3 Rikkidioksidi Vuosi/ 2 Talvikausi Typen oksidit Vuosi 3 (NO+NO2) Taulukko 6. Tavoitearvot kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille. Tavoitearvot Yhdiste Määritetty Tavoitearvo Pitkän tähtäimen vuodelle 21 tavoite Otsoni 8 µg/m 3 ylittävien 18 µg/m 3 h laskettuna 6 µg/m 3 h tuntiarvojen summa viiden vuoden keskiarvona Lisätietoja: Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto 4 Terveysvaikutuksia Ilmansaasteet voivat aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita tai terveyshaittoja, mm. yskää, nuhaa, hengenahdistusta, toimintakyvyn heikkenemistä, hengityselinten tulehdus- ja ärsytysoireita, astmaoireiden pahenemista ja astmakohtausten lisääntymistä. Erityisen herkkiä väestöryhmiä ilmansaasteille ovat hengitys- ja sydänsairaat, pienet lapset sekä vanhukset. Ilmansaasteille altistuminen voi lisätä myös hengitysteiden herkkyyttä mm. pakkasilmalle tai siitepölyille. Lisätietoja: Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto Hengitysliiton www-sivut 5 Mittausverkko ja järjestelmä Harjavalta-Pori mittausverkkoon kuuluu yhteensä viisi mittausasemaa. Harjavallassa mittausasemat ovat keskustan Kalevassa ja joen pohjoispuolella Pirkkalassa. Molemmilla asemilla mitataan rikkidioksidia, hengitettäviä hiukkasia sekä hiukkasten metallipitoisuuksia. Kalevassa mitataan lisäksi pienhiukkasia ja siellä sijaitsee sääasema. Porin keskustassa ilman epäpuhtauksia mitataan Paanakedonkadun asemalla ja säätietoja ympäristöviraston katolla olevalla sääasemalla Valtakadulla. Pastuskerin asema sijaitsee Meri-Porissa ja siellä mitataan rikkidioksidin taustapitoisuuksia sekä säätietoja.

12 15 Mittauslaitteiden huolloista ja kalibroinneista sekä mittaustulosten editoinneista vastaa JPP-Kalibrointi Ky. Harjavallan osalta mittausjärjestelmä sisältää automaattiset hälytykset, mikäli rikkidioksidipitoisuudet ovat vaarassa ylittyä. Tällöin järjestelmä lähettää tekstiviestin 18 matkapuhelimeen. Toinen tekstiviesti välitetään, kun pitoisuus on laskenut takaisin alle säädetyn rajan. Lisäksi hiukkasnäytekeräimien järjestelmä lähettää tekstiviestit ympäristö- ja lupapalveluiden hälytyspuhelimeen aina kun keräykset käynnistyvät ja päättyvät sekä esim. sähkökatkotilanteessa. Taulukko 7. Mittausasemat, mitattavat komponentit ja sääasemien paikat. Epäpuhtaus Mittauspiste PM1 PM2.5 NO2 O3 SO2 PM1:n metallit Sääasema Harjavalta, Kaleva x x x x x Harjavalta, Pirkkala x x x Pori, Paanakedonkatu x x x x x Pori, Ympäristövirasto x Pori, Pastuskeri x x Rauma, Hallikatu x x Kuva 1. Ilmanlaadun mittausjärjestelmä Harjavalta-Pori-Rauma. Mittausasemilla mittausohjelmana on Envidas for Windows. Ympäristö- ja lupapalveluiden keskustietokoneilla mittaustulosten keräämiseen, käsittelyyn ja niiden välittämiseen käytetään Enview 2 ohjelmaa.

13 16 Taulukko 8. Porin mittauskomponentit, mittauspaikat ja analysaattorien mallit. Parametri Paikka Mittausaika malli Analysaattorin Rikkidioksidi (SO2) Pastuskeri jatkuva Thermo Electron 43 A Rikkidioksidi (SO2) Paanakedonkatu jatkuva Thermo Electron 43 A Typpidioksidi (NO2) Paanakedonkatu jatkuva AC 32M Otsoni (O3) Paanakedonkatu jatkuva API 4 A Hengitettävät hiukkaset (PM1) Paanakedonkatu jatkuva MP11M+CPM Pienhiukkaset (PM2,5) Paanakedonkatu jatkuva MP11M+CPM Säätiedot, tuulen suunta ja nopeus sekä lämpötila Pastuskeri jatkuva SMA-3 Säätiedot, tuulen suunta ja nopeus sekä lämpötila, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja sadanta Ympäristövirasto jatkuva Vaisala WXT 52 Taulukko 9. Harjavallan mittauskomponentit, mittauspaikat ja analysaattorien mallit. Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Rikkidioksidi (SO2) Kaleva jatkuva Thermo Scientific 43i Hengitettävät hiukkaset Kaleva jatkuva TEOM 14 A Pienhiukkaset Kaleva jatkuva TEOM 145 Hiukkaset Kaleva 1 vrk näyte/viikko Leckel SEQ47/55 PM1-pölyn koostumus Kaleva viikkokeruunäyte TEOM Accu Säätiedot, tuulen suunta ja nopeus sekä lämpötila, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja sadanta Rikkidioksidi (SO2) Kaleva Pirkkala jatkuva jatkuva Vaisala WXT 52 Thermo Scientific 43i Hengitettävät hiukkaset Pirkkala jatkuva TEOM 14 A Hiukkaset Pirkkala 1 vrk näyte/viikko Leckel SEQ47/55 PM1-pölyn koostumus Pirkkala viikkokeruunäyte TEOM Accu

14 17 Kuva 2. Mittausasemien sijainnit seutukartalla. Ilmanlaadun valvonnan mittaustulokset saadaan reaaliajassa (laboratorioissa analysoitavia metallipitoisuusnäytteitä lukuun ottamatta). Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilta tulokset saadaan laajakaistayhteydellä minuutin päivitysajalla. Porin Paanakedonkadun, Pastuskerin ja Rauman Hallikadun mittausasemilta tulokset päivittyvät Porin ympäristöviraston ilmanlaatuvalvonnan tietokoneelle kerran tunnissa mobiiliyhteyden välityksellä. Tiedot välitetään tunneittain Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolle, mistä ilmanlaatua voi seurata tunnin viiveellä. Harjavalta-Pori mittausasemilla mitataan erilaisia ilman epäpuhtauksia ennakkoon tehdyn mittaussuunnitelman mukaisesti. Porin Paanakedonkadun liikenneperäisten epäpuhtauksien mittausasemalla analysoidaan typpidioksidia (NO2), rikkidioksidia (SO2), otsonia (O3), hengitettäviä hiukkasia (PM1) sekä pienhiukkasia (PM2.5). Porin keskustan säätietoja mitataan ympäristövirastolla. Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla analysaattorien määrä on suppeampi, koska mittaustarve on suunniteltu välittömässä läheisyydessä sijaitsevan suurteollisuuden päästökomponenttien mukaan. Pirkkalan asemalla mitataan rikkidioksidia (SO2) ja hengitettäviä hiukkasia (PM1). Kalevan asemalla mitataan rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten lisäksi pienhiukkasia (PM2.5) sekä säätietoja. Molemmilla asemilla kerätään myös hiukkasnäytteitä, joiden sisältämät metallipitoisuudet tutkitaan KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Tampereella. Mittausasemat esitellään tarkemmin liitteissä 1-6.

15 18 6 Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Ilmanlaatuun vaikuttavat useat tekijät ja ne voidaan karkeasti lajitella ihmisten aiheuttamiin ja luonnollisiin osaalueisiin. Ihmisten aiheuttamia ovat mm. liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden aiheuttamat epäpuhtaudet. Luonnollisia vaikuttajia ovat taas sateet, matala- ja korkeapaineet sekä tuulet. Varsinkin kaupunkien keskustojen alueella liikenne aiheuttaa suurimmat ongelmat. Polttomoottoriautojen typen oksidien päästöt sekä katuja rengaspöly ovat erityisen haitallisia, koska epäpuhtaudet sijaitsevat hengityskorkeudella. Energiantuotannon ja teollisuuden prosessien päästöt taas kulkeutuvat laajemmalle alueelle päästökorkeuden ollessa huomattavasti suurempi. Nämä päästöt eivät ole kuitenkaan yhtään turvallisempia, mutta niiden vaikutukset ovat vähemmän välittömiä ihmisten terveyteen. 7 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaadun tiedotuksessa käytetään ilmanlaatuindeksiä, jolla voidaan tiivistää kunkin mittausaseman mittausarvot yhteen havainnollistavaan väriasteikkoon ja laatusanoihin: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Mittausasemilla lasketaan tunneittain vertailuluku eli indeksi, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua alueella suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Ilmanlaatuindeksiä laskettaessa muuttujiksi voidaan ottaa mm. rikkidioksidin (SO2), typpidioksidin (NO2), hengitettävien hiukkasten (PM1), pienhiukkasten (PM2.5), otsonin (O3) pitoisuudet. Jokaisella epäpuhtaudella on oma kerroinlukunsa, jota käytetään indeksin laskemiseen. Millään asemalla ei mitata kaikkia edellä mainittuja yhdisteitä ja siksi ilmanlaatuindeksi lasketaan aina vain osasta yhdisteitä. Tästä syystä eri asemien indeksit eivät välttämättä ole vertailukelpoisia keskenään. Indeksi voidaan myös jättää kokonaan laskematta, mikäli asemalla mitataan vain yhtä tai kahta yhdistettä kuten esimerkiksi Porin Pastuskerissa. Lisätietoja: Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto Taulukko 1. Epäpuhtauksien tuntipitoisuutta vastaavat indeksiarvot. Pitoisuudet mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m³) Indeksiluokitus SO2 NO2 PM1 PM2.5 O3 Hyvä <2 <4 <2 <1 <6 Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono >35 >2 >2 >75 >18 Taulukko 11. Indeksiarvojen mahdolliset vaikutukset terveyteen, luontoon ja materiaaleihin. Indeksiluokitus Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä Hyvin epätodennäköistä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Välttävä Epätodennäköistä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Huono Mahdollista herkillä ihmisillä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Erittäin huono Mahdollista herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

16 19 8 Väestön tiedottaminen ja varoittaminen Ilmanlaatu voi heikentyä hetkellisesti mm. katupölyn, mahdollisten laitevikojen tai teollisuuslaitosten häiriötilanteiden vuoksi. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluilla on vastuu varoittaa ja tiedottaa Harjavallan ja Porin kaupunkien asukkaita ilman epäpuhtauksien aiheuttamasta vaarasta. Kunnan tiedottamisvastuu perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (79/217) sekä ympäristönsuojelulakiin (527/214). Harjavallan ja Porin kaupungeissa on käytössä tiedotus- ja toimintaohje, joka tehostaa tiedottamista ilman epäpuhtauksien aiheuttamasta vaarasta. Rikkidioksidin raja-arvojen lähestyessä tai ylittyessä Harjavallan ilmanlaadun mittausasemat lähettävät automaattisesti hälytystekstiviestin ympäristö- ja lupapalveluille sekä suurteollisuuden edustajille. Ilman epäpuhtauksia voidaan tarkkailla reaaliaikaisesti ympäristöviraston päätteiltä ja raja-arvojen ylittyessä tiedotetaan ja varoitetaan asukkaita mm. radion ja verkkosivujen välityksellä. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut tiedottaa tai varoittaa väestöä rikkidioksidin, typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM1) raja-arvojen ylittyessä tai lähestyessä. Yleisölle on myös tiedotettava, mikäli PM1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- tai nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (113/217) asetetut tavoitearvot. Ilmanlaadun heikkenemisestä kertovat tiedotteet ja varoitukset sisältävät tiedot epäpuhtauden laadusta, pitoisuudesta, koska ja missä ylitys on tapahtunut, mille alueelle sen vaikutukset ulottuvat, miten tilanteen ennustetaan muuttuvan, riskiryhmä sekä mahdolliset terveysvaikutukset ja neuvoja niiden ehkäisemiseen. Vuoden 217 aikana lähetettiin alueellisille tiedotusvälineille kaksi tiedotetta heikentyneen ilmanlaadun johdosta: hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon lukuarvon 5 µg/m 3 ylitykset Porin Paanakedonkadulla helmi- ja maaliskuussa, jolloin ilmanlaatu oli hetkellisesti erittäin huono. Maaliskuussa laadittiin myös erillinen tiedote Porin alueen kiinteistönhuoltoyhtiöille, taloyhtiöille sekä Porin kaupungin tekniselle palvelukeskukselle ja palveluliikelaitokselle koskien hiekotushiekan asianmukaista poistamista kaduilta ja kiinteistöjen piha-alueilta. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelujen internet sivujen kautta tiedotettiin Porin Paanakedonkadulla mitatuista seitsemästä hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon lukuarvon 5 µg/m 3 ylityksestä. Varoituskynnys ei ylittynyt yhdenkään mitatun komponentin osalta vuonna 217. Lisätietoja: Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto

17 Tunti-indeksi 2 9 Harjavallan tulokset Kuva 3. Harjavallan Pirkkalan ja Kalevan mittausasemien sekä suurteollisuuspuiston sijainnit. 9.1 Ilmanlaatuindeksit Ilmanlaatuindeksi Kaleva Erittäin huono 15 Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuvio 1. Kalevan ilmanlaatuindeksi 217. Kuviosta on nähtävissä katupölyn aiheuttama ilmanlaadun heikkeneminen maaliskuussa.

18 Tunti-indeksi 21 Taulukko 12. Ilmanlaatuindeksi Kalevan mittausasemalla 217. Ilmanlaatuindeksi Kaleva 217 % Hyvä 41 Tyydyttävä 47 Välttävä 11 Huono 1 Erittäin huono Yhteensä 1 Ilmanlaatuindeksi Pirkkala Erittäin huono 15 Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuvio 2. Pirkkalan ilmanlaatuindeksi 217. Ilmanlaatuindeksi on pysynyt tasaisena läpi vuoden, pääosin hyvänä ja tyydyttävänä. Pirkkalan mittausasema on etäämpänä suurteollisuusalueesta kuin Kaleva, minkä vuoksi pitoisuudet ovat matalampia. Sijaintinsa vuoksi myös liikenteen aiheuttamat pitoisuuksien kohoamiset ovat epätodennäköisiä. Taulukko 13. Ilmanlaatuindeksi Pirkkalan mittausasemalla 217. Ilmanlaatuindeksi Pirkkala 217 % Hyvä 71 Tyydyttävä 27 Välttävä 2 Huono Erittäin huono Yhteensä 1

19 Kalevan sääaseman tulokset Tuulen suuntajakauma Kaleva 217 [vrk] Länsi Luode Pohjoinen Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 3. Tuulen suunta Kalevan sääasemalla 217. Pääsääntöisesti tuulet ovat puhaltaneet etelän, idän ja lännen suunnilta. 2 Lämpötila viikkokeskiarvo Kaleva 217 [ C] Lämpötila ka Kuvio 4. Viikottainen keskilämpötila Kalevan sääasemalla 217. Vuoden keskilämpötila oli 5,8 C.

20 23 Sademäärä Kaleva 217 [mm] Sademäärä 2 Kuvio 5. Kuukausittainen sademäärä Kalevan mittausasemalla 217. Koko vuoden sademäärä oli 366 mm. Suhteellinen kosteusprosentti viikkokeskiarvot Kaleva 217 [%] Kosteusprosentti ka Kuvio 6. Suhteellisen kosteusprosentin viikkokeskiarvot Kalevan sääasemalla 217. Koko vuoden keskiarvo oli 74,8 %.

21 24 Ilmanpaine viikkokeskiarvot Kaleva 217 [hpa] Ilmanpaine ka Kuvio 7. Ilmanpaineen viikkokeskiarvot Kalevan sääasemalla 217. Koko vuoden keskiarvo oli 15 hpa. 9.3 Kalevan ja Pirkkalan hiukkasmittauksien tulokset Kaleva PM 1 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo Ohjearvo ka. Kuvio 8. Hengitettävien hiukkasten (PM1) vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. Mittaustulokset ovat olleet melko tasaisia läpi vuoden. Ainoastaan maaliskuussa mittaustulos on ollut hieman korkeampi, mikä johtuu kohonneesta katupölypitoisuudesta. Vuorokausiohjearvon tai raja-arvon lukuarvon ylityksiä ei ollut vuoden 217 aikana.

22 25 Kaleva PM 2,5 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo ka. Kuvio 9. Pienhiukkasten (PM2.5) vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. PM2.5 -mittaus aloitettiin ja siksi vertailuarvot vuodelta 215 näkyvät vain viideltä kuukaudelta. PM2.5 -pitoisuudet ovat olleet tarkasteluvuosina pieniä. 8 7 Pirkkala PM 1 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo Ohjearvo ka. Kuvio 1. Hengitettävien hiukkasten (PM1) vuorokausiarvot Pirkkalan mittausasemalla. Pirkkalan asema sijaitsee sivussa vilkkaasti liikennöidyiltä alueilta, jolloin katupölyä esiintyy vähemmän. PM1 -pitoisuudet ovat olleet pieniä.

23 Kalevan ja Pirkkalan rikkidioksidimittausten tulokset 14 Kaleva SO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo Ohjearvo ka. Kuvio 11. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla ovat olleet pieniä Pirkkala SO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo Ohjearvo ka. Kuvio 12. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pirkkalan mittausasemalla. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pirkkalan asemalla ovat olleet pieniä.

24 27 Kaleva SO 2 tuntiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo Ohjearvo ka. Kuvio 13. Rikkidioksidin tuntiarvot Kalevan mittausasemalla. Vuoden 217 rikkidioksidin tuntiarvot Kalevassa ovat olleet, alkuvuotta lukuun ottamatta, samalla tasolla tai pienempiä kuin vuonna Pirkkala SO 2 tuntiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo Ohjearvo ka. Kuvio 14. Rikkidioksidin tuntiarvot Pirkkalan mittausasemalta. Pirkkalan rikkidioksidin tuntiarvot ovat tarkastelujakson ajalla selkeästi matalampia kuin säädetyt ohje- ja raja-arvot.

25 Tuulen suunnan vaikutus rikkidioksidipitoisuuksiin Harjavallan rikkidioksidipitoisuudet selittyvät suurimmilta osin Boliden Harjavalta Oy:n teollisuusprosessien päästöistä. Päästöjen näkyminen mittaustuloksissa riippuu myös tuulen suunnasta. Kalevan asemalla länsija luodetuuli tuo suurimmat pitoisuudet ja Pirkkalan asemalle taas lounaasta puhaltavat ilmavirrat. Kaleva tuulen suunta ja SO 2 pitoisuusjakauma 217 [µg/m 3 ] Pohjoinen 25 Luode Koillinen 5 Länsi Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 15. Kalevan mittausaseman rikkidioksidipitoisuusjakauma vuonna 217 tuulen suunnan mukaan. Kalevan asema sijaitsee itä - kaakko suunnassa suurteollisuuspuistoon nähden, mikä selittää pitoisuusjakauman. Pirkkala tuulen suunta ja SO 2 pitoisuusjakauma 217 [µg/m 3 ] Pohjoinen 25 Luode Koillinen 5 Länsi Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 16. Pirkkalan mittausaseman rikkidioksidipitoisuusjakauma vuonna 217 tuulen suunnan mukaan. Pirkkalan asema sijaitsee koilliseen suurteollisuuspuistoon nähden, mikä selittää pitoisuusjakauman. Välimatka päästölähteeseen on myös yli kaksinkertainen Kalevan asemaan verrattuna ja siksi pitoisuudet ovat alhaisemmat.

26 Hiukkasnäytteiden metallipitoisuudet Kuva 4. Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla on Leckel SEQ 47/5 -hiukkaskeräimet PM1 -metallinäytteiden keruuta varten. Laite kerää vuorokausinäytteen kerran viikossa. Näytteet kerätään satunnaisotannalla eri viikonpäivinä. Automaatio hoitaa suodattimien siirron keräyskammiosta analysoitavien suodattimien säiliöön. Suodattimet analysoidaan KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Tampereella standardin EN 1492:26 mukaisesti. Taulukko 14. PM1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kalevan mittausasemalla vuosina Vuodesta 216 alkaen mittaukset on tehty standardin EN 12341:214 vaatimukset täyttävällä Leckel SEQ 47/5 hiukkaskeräimellä. Nikkelipitoisuudet ovat Valtioneuvoston asetuksen 113/217 mukaisten tavoitearvojen yläpuolella ja arseenipitoisuudet tavoitearvojen tasolla. Yksittäiset pitoisuuspiikit nostavat olennaisesti vuosikeskiarvoa. Kaleva Näytteenotto As Cd Ni PM1 Keräysaika Ilmamäärä [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] m 3 /vrk Vuosikeskiarvon tavoitearvot Mittausten keskiarvot vrk/vko 55, Mittausten keskiarvot vrk/vko 55, Mittausten keskiarvot vko 19, Mittausten keskiarvot vko 19, Mittausten keskiarvot vko 19, Mittausten keskiarvot vko 19, Mittausten keskiarvot vrk/vko 19, Mittausten keskiarvot 21 1 vrk/vko 19, Mittausten keskiarvot 29 1 vrk/vko 19, Mittausten keskiarvot 28 1 vrk/vko 19, Mittausten keskiarvot 27 1 vrk/vko 19,

27 3 Taulukko 15. PM1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien mediaani- ja vuosikeskiarvot Kalevan mittausasemalla vuonna Keskiarvo on arvojen summa jaettuna arvojen lukumäärällä, kun taas mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa suuruusjärjestykseen järjestettyjen arvojen keskimmäisen arvon. Kaleva As Cd Ni PM1 [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Mittausten mediaanit Mittausten keskiarvot Mittausten mediaanit Mittausten keskiarvot Taulukko 16. PM1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot Pirkkalan mittausasemalla vuosina Vuodesta 216 alkaen mittaukset on tehty standardin EN 12341:214 vaatimukset täyttävällä Leckel SEQ 47/5 hiukkaskeräimellä. Arseenipitoisuudet ovat samalla tasolla kuin Valtioneuvoston asetuksen 113/217 mukaiset tavoitearvot. Pirkkala Näytteenotto As Cd Ni PM1 Keräysaika Ilmamäärä [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] m 3 /vrk Vuosikeskiarvon tavoitearvot Mittausten keskiarvot vrk/vko 55, Mittausten keskiarvot vrk/vko 55, Mittausten keskiarvot vko 19, Mittausten keskiarvot vko 19, Mittausten keskiarvot vko 19, Mittausten keskiarvot vko 19, Mittausten keskiarvot vrk/vko 19, Mittausten keskiarvot 21 1 vrk/vko 19, Mittausten keskiarvot 29 1 vrk/vko 19, Mittausten keskiarvot 28 1 vrk/vko 19, Mittausten keskiarvot 27 1 vrk/vko 19, Taulukko 17. PM1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien mediaani- ja vuosikeskiarvot Pirkkalan mittausasemalla vuonna Pirkkala As Cd Ni PM1 [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Mittausten mediaanit Mittausten keskiarvot Mittausten mediaanit Mittausten keskiarvot

28 31 Taulukko 18. PM1 hiukkasnäytteiden alumiini-, kupari-, rauta-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kalevan mittausasemilla vuonna Kaleva Al Cu Fe Pb Zn PM1 [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Mittausten keskiarvot Mittausten keskiarvot Taulukko 19. PM1 hiukkasnäytteiden alumiini-, kupari-, rauta-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien vuosikeskiarvot Pirkkalan mittausasemalla vuonna Pirkkala Al Cu Fe Pb Zn PM1 [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Mittausten keskiarvot Mittausten keskiarvot Porin tulokset Kuva 5. Porin Ympäristöviraston ja Paanakedonkadun mittausaseman sijainnit kartalla. Porin keskustan sääasema sijaitsee ympäristövirastolla.

29 Tunti-Indeksi Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkatu Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkatu Erittäin huono 15 Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuvio 17. Paanakedonkadun ilmanlaatuindeksi 217. Diagrammista ilmenevät mm. kevään ja loppusyksyn katupölypiikit. Taulukko 2. Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkadun mittausasemalla 217. Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkatu 217 % Hyvä 5 Tyydyttävä 34 Välttävä 42 Huono 15 Erittäin huono 4 Yhteensä 1

30 Keskustan sääaseman tulokset Tuulen suuntajakauma Pori 217 [vrk] Länsi Luode 6 Pohjoinen Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 18. Tuulen suunta Porin ympäristöviraston sääasemalla 217. Pääsääntöisesti ilmavirrat ovat puhaltaneet lännestä, etelästä ja idästä. Lukuarvot ovat määriä ja yksikkönä vuorokausi. 2 Lämpötila viikkokeskiarvo Pori 217 [ C] Lämpötila ka Kuvio 19. Viikottainen keskilämpötila Porin ympäristöviraston sääasemalla 217. Vuoden keskilämpötila oli 6, C.

31 34 Sademäärä Porin keskusta 217 [mm] Sademäärä Kuvio 2. Kuukausittaiset sademäärät Porin ympäristöviraston sääasemalla 217. Koko vuoden sademäärä oli 496 mm. Suhteellinen kosteus viikkokeskiarvot Pori 217 [%] Suhteellinen kosteus ka. Kuvio 21. Suhteellisen kosteusprosentin viikkokeskiarvot Porin ympäristöviraston sääasemalla 217. Vuoden keskimääräinen kosteusprosentti oli 71%.

32 35 Ilmanpaine viikkokeskiarvot Pori 217 [hpa] Ilmanpaine ka Kuvio 22. Ilmanpaineen viikkokeskiarvot Porin ympäristöviraston sääasemalla 217. Vuoden keskiilmanpaine oli 16 hpa. 1.3 Paanakedonkadun mittausaseman tulokset Huom. Vuodesta 213 vuoden 216 lokakuun puoliväliin saakka pitoisuudet on mitattu Mikonkadulla ja lokakuun 216 lopulta alkaen Paanakedonkadulla. Paanakedonkatu PM 1 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] ka. Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 23. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Helmi-maaliskuussa pitoisuudet olivat katujen pölyämisen vuoksi selkeästi korkeammat. Raja-arvon lukuarvon ylityksiä oli yhteensä 7 kpl: helmikuussa 2, maaliskuussa 4 ja lokakuussa 1 kpl. Sallittu lukuarvojen ylitysmäärä on 35 kpl vuodessa. Vuorokausiohjearvo 7 µg/m 3 ylittyi maaliskuussa. Kalenterivuoden keskiarvo oli 13 µg/m 3 rajaarvon ollessa 4 µg/m 3.

33 36 3 Paanakedonkatu PM 2,5 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] ka. Raja-arvo Kuvio 24. Pienhiukkasten vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Vuoden korkeimmat pitoisuudet olivat helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Kalenterivuoden keskiarvo oli 6 µg/m 3 raja-arvon ollessa 25 µg/m 3. 1 Paanakedonkatu SO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] ka. Kuvio 25. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. SO2 -pitoisuudet ovat Porin keskustan alueella hyvin matalia. Raja-arvo rikkidioksidin vuorokausiarvolle on 125 µg/m 3 ja ohjearvo 8 µg/m 3.

34 37 Paanakedonkatu SO 2 tuntikeskiarvot [µg/m 3 ] ka. Kuvio 26. Rikkidioksidin tuntikeskiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Raja-arvo rikkidioksidin tuntikeskiarvolle on 35 µg/m 3 ja ohjearvo 25 µg/m 3. Myös tuntikeskiarvojen pitoisuudet ovat huomattavasti matalampia kuin mitä raja- ja ohjearvo ovat. 8 7 Paanakedonkatu NO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] ka. Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 27. Typpidioksidin vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Kuviosta erottuvat selkeästi talvikuukausien korkeammat pitoisuudet. Tämä selittyy lähinnä lämmityksessä poltettavan polttoöljyn- ja dieselajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Ohje- tai vuosikeskiarvojen ylityksiä ei mittausjaksolla esiintynyt.

35 38 Paanakedonkatu NO 2 tuntiarvot [µg/m 3 ] ka. Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 28. Typpidioksidin tuntiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Myös tuntiarvoissa erotettavissa talvikuukausien korkeammat pitoisuudet johtuen polttoöljyn ja dieselajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Ohje-, raja- tai kynnysarvojen ylityksiä ei mitattu Paanakedonkatu O 3 8 tunnin arvot [µg/m 3 ] ka. Tavoitearvo Kuvio 29. Otsonin kahdeksan tunnin keskiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Otsonia muodostuu muista ilmansaasteista auringon valon säteilyn seurauksena. Tämän vuoksi otsonipitoisuudet ovat korkeammat kesäkuukausina. Kuvioita 27 ja 28 verrattaessa voidaan nähdä, että otsonin ja NO2 välinen suhde on miltei suoraan käänteinen. Tämä johtuu siitä, että typpidioksidin kanssa muodostuu myös typpioksidia (NO), mikä taas poistaa otsonia. Tästä syystä kaupunkien keskustoissa on yleisesti pienemmät otsonipitoisuudet kuin maaseudulla.

36 39 Paanakedonkatu O 3 tuntiarvot [µg/m 3 ] ka. Tiedotuskynnys Varoituskynnys Kuvio 3. Otsonin tuntiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Kuvio on hyvin samankaltainen kuin kahdeksan tunnin arvojen kohdalla. 6 Paanakedonkatu O 3 AOT4 -indeksivertailu (µg/m 3 h) Tavoitearvo Keskiarvo Kuvio 31. Otsonin AOT4 altistusindeksit Paanakedonkadun mittausasemalla. Otsonin haitallisuus kasvillisuudelle on riippuvainen kasvukauden aikaisista korkeista otsonipitoisuuksista ja niiden kestosta. Niinpä otsonin tavoitearvo perustuu altistusaikaan. AOT4 -otsonialtistusindeksi lasketaan 8 µg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 8 µg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana. Summa kertyy vuosittain välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioidaan klo 9. ja 21. välillä mitatut tuntipitoisuudet. Porin keskustan otsonipitoisuus viiden vuoden keskiarvona laskettuna on µg/m 3 h, mikä alittaa selvästi pitkän ajan tavoitearvon 6 µg/m 3 h kalenterivuodessa.

37 4 1.4 Tuulen suunnan vaikutus pitoisuuksiin Paanakedonkatu tuulen suunta ja PM 1 pitoisuusjakauma 217 [µg/m 3 ] Länsi Luode Pohjoinen Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 32. Paanakedonkadun mittausaseman hengitettävien hiukkasten pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Koska katualue sijaitsee mittausaseman koillispuolella, katupölyn pitoisuuksia nostavat vaikutukset näkyvät etenkin koillisen puoleisilla tuulilla. Myös läheisen teollisuusrakennuksen ajoittain pölyävät purkutyöt vaikuttivat helmi-maaliskuun hiukkaspitoisuuksiin. Paanakedonkatu tuulen suunta ja NO 2 pitoisuudet 217 [µg/m 3 ] Pohjoinen 15 Luode 1 Koillinen 5 Länsi Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 33. Paanakedonkadun mittausaseman typpidioksidin pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Tuulen suunnalla ei ole ollut suurta vaikutusta typpidioksidipitoisuudessa.

38 41 Paanakedonkatu tuulen suunta ja O 3 pitoisuusjakauma 217 [µg/m 3 ] Pohjoinen 6 Luode Koillinen Länsi Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 34. Paanakedonkadun mittausaseman otsonin pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Otsonipitoisuudet ovat olleet hieman korkeammat etelän ja luoteen -välisillä tuulilla. 1.5 Pastuskerin mittausaseman tulokset 1 Pastuskeri SO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] ka. Kuvio 35. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pastuskerin mittausasemalla. Vuoden 217 vuorokausiarvot ovat olleet nollatasoa. Asema mittaa rikkidioksidipitoisuuden tausta-arvoa, eikä lähellä ole päästölähteitä. Rajaarvo rikkidioksidin vuorokausiarvolle on 125 µg/m 3 ja ohjearvo 8 µg/m 3.

39 42 Pastuskeri SO 2 tuntiarvot [µg/m 3 ] ka. Kuvio 36. Rikkidioksidin tuntiarvot Pastuskerin mittausasemalla. Tuntikeskiarvojen pitoisuudet ovat olleet lähellä nollaa. Raja-arvo rikkidioksidin tuntikeskiarvolle on 35 µg/m 3 ja ohjearvo 25 µg/m 3.

40 43 11 Laitosten päästötiedot 11.1 Harjavalta 14 Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästökaupan alaiset päästöt Harjavalta [t/a] Boliden Harjavalta Oy Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP 2 Kuvio 37. Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Päästöt on ilmoitettu kolmannen päästökauppakauden eli vuoden 213 alusta alkaen. Hiilidioksidipäästöjen trendi on loivasti laskeva. 35 Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a] Boliden Harjavalta Oy Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Norilsk Nickel Harjavalta Oy 5 Kuvio 38. Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Vuoden 217 hiukkaspäästöt olivat kymmenen vuoden tarkastelujakson matalimmat.

41 Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a] Boliden Harjavalta Oy Suomen Teollisuuuden Energiapalvelut -STEP 1 5 Kuvio 39. Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Rikkidioksidipäästöt olivat edellisten vuosien tasolla. 4 Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a] Boliden Harjavalta Oy Suomen Teollisuuuden Energiapalvelut -STEP 5 Kuvio 4. Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Typen oksidien päästömäärä kasvoi edellisvuodesta.

42 Pori Vuonna 217 Porin teollisuusperäiset päästöt olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät Huntsman P&A Finland Oy:n Porin pigmenttitehtaalla tammikuun lopussa tapahtuneen tulipalon aiheuttaman tuotantoseisakin johdosta. Kuvio 41. Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästöt Porissa. Päästöt on ilmoitettu kolmannen päästökauppakauden eli vuoden 213 alusta alkaen. PVO-Lämpövoima lopetti Porin Tahkoluodon voimalaitoksen tuotannollisen toiminnan vuonna Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a] Aurubis Boliden Harjavalta Oy PVO-Lämpövoima Pori Energia Oy PPV Oy Huntsman P&A Finland Oy Fortum Power and Heat Oyj 4 2 Kuvio 42. Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Porissa. Hiukkaspäästöjen määrät ovat vähentyneet merkittävästi edellisvuosista.

43 Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a] Aurubis Boliden Harjavalta Oy PVO-Lämpövoima Oy Pori Energia Oy PPV Oy Huntsman P&A Finland Oy Fortum Power and Heat Oyj Kuvio 43. Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Porissa. Rikkidioksidin päästömäärät ovat selvässä laskusuunnassa. 4 Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a] Aurubis Boliden Harjavalta Oy PVO-Lämpövoima Oy Pori Energia Oy PPV Oy Huntsman P&A Finland Oy Fortum Power and Heat Oyj 5 Kuvio 44. Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Porissa. Typen oksidien päästömäärät ovat myös selkeässä laskusuunnassa.

44 47 12 Liikenteen osuus päästöistä 12.1 Harjavalta Liikenteen päästömäärät Harjavallan mittausalueella olivat t hiilidioksidia (CO2), 4 t typen oksideja (NOX) ja 1,3 t hiukkasia (PM). Liikenteen osuudet on saatu VTT:n LIISA-laskentajärjestelmästä vuodelta 216 (viimeisin laskenta) Pori Liikenteen päästömäärät Porin mittausalueella olivat t hiilidioksidia (CO2), 48 t typen oksideja (NOX) ja 13 t hiukkasia (PM). Liikenteen osuudet on saatu VTT:n LIISA-laskentajärjestelmästä vuodelta 216 (viimeisin laskenta). 13 Vinkkejä asukkaille Ilmanlaatuun kaupunki- ja pientaloalueella vaikuttavat merkittävimmin ajoneuvoliikenteen päästöt, puun pienpoltto sekä kevään katupöly. Teollisuuden päästöt ovat määrällisesti suuria, mutta niiden vaikutus hengitysilmaan on huomattavasti vähäisempi, sillä ne vapautuvat korkeammalle ilmaan. Vähentämällä liikenteen ja puun pienpolton terveydelle haitallisia päästöjä saadaan vähennettyä ilmansaasteille altistumista ja niistä aiheutuvia terveyshaittoja. Arkipäiväisten valintojen avulla pystyt vaikuttamaan ilmanlaatuun. Vinkkejä arkipäivän valintoihin: Kulje työmatka kävellen tai pyörällä aina kun mahdollista. Suosi julkista liikennettä. Autoillessa muista noudattaa taloudellista ajotapaa. Esilämmitä auton moottori kylmällä säällä. Polta vain kuivaa puuta ja huolehdi riittävästä tuloilman saannista. Huolehdi säännöllisesti hormien, polttimien ja tulisijojen nuohouksesta. Poikkeustilanteissa ilmanlaatu voi heiketä huonoksi tai erittäin huonoksi. Ilmansaasteita voi kulkeutua ilmavirtojen mukana tai niitä voi kertyä hengitysilmaan katupölyn, liikenteen pakokaasujen, savun tai säätilan vuoksi. Ilmansaasteille herkkiä ovat erityisesti astmaa tai muita keuhkosairauksia sairastavat ihmiset, pikkulapset sekä raskaana olevat. Näin vältät ilmansaasteille altistumista ja hillitset oireita: Vältä ulkoilua ja voimakasta rasitusta. Lääkitse oireitasi ja kuljeta mukanasi lääkkeitä hengitystieoireiden varalta. Vältä kulkemista pölyisillä alueilla. Vaihda tuloilman suodattimet säännöllisesti sekä asuntoon että autoon. Ruuhka-aikaan käytä autossa ilmanvaihdon sisäkiertoa. Sulkemalla ikkunat ja ilmanvaihto väliaikaisesti, voit vähentää savun kulkeutumista asuntoon. Lisätietoja: Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto Hengitysliiton www-sivut Polta puuta puhtaasti vinkit puunpolttajalle. Nuohousalan keskusliitto, Hengitysliitto ja Ympäristöministeriö. Taloudellinen ajotapa - älykäs ajotapa. Motiva.

45 48 PORI, KESKUSTA LIITE 1 Osoite: Valtakatu 11 Mittausparametrit: Näytteenottokorkeus maanpinnasta: Ympäristö: Sääasema (tuulen suunta ja nopeus, lämpötila, sadanta, ilmanpaine ja -kosteus) 25 m Kaupungin keskusta

46 49 PORI, PASTUSKERI (Taustamittausasema) LIITE 2 Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeus (maanpinnasta): Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Vuohiniementie SO2 ja sääasema (tuulen suunta ja nopeus) SO2: 4 m Sääasema: 7 m Haja-asutusalue Meri-Porin tuotantolaitokset

47 5 PORI, PAANAKEDONKATU LIITE 3 Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Paanakedonkatu SO2, NOx, O3, PM2.5 ja PM1 PM2.5 ja PM1: 4 m SO2, NOx ja O3: 2,5 m Kaupungin keskusta Liikenne

48 51 HARJAVALTA, PIRKKALA LIITE 4 Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Ollilankatu SO2, PM1 ja PM1 hiukkasten metallipitoisuudet 4 m Esikaupunki Suurteollisuuspuisto, asutus

49 52 HARJAVALTA, KALEVA LIITE 5 Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Ainonkatu SO2, PM2.5, PM1 ja PM1 hiukkasten metallipitoisuudet Sääasema SO2, PM2.5, PM1 ja PM1 hiukkasten metallipitoisuudet: 4 m Sääasema: 6,5 m Kaupungin keskusta Suurteollisuuspuisto, liikenne

50 53 RAUMA, HALLIKATU LIITE 6 Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Hallikatu PM1 ja NOX PM1: 4 m NOX: 2,5 m Kaupungin keskusta Liikenne, asuminen