Rovaniemen ilmanlaadun seuranta

Transkriptio

1 Tutkimusraportti 87/ Rovaniemen ilmanlaadun seuranta Nab Labs Oy Janne Ruuth

2 Sisällys 1. Tiivistelmä Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue ja mittauspisteet Menetelmät ja aineiston käsittely Sääolosuhteet Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Laadunvarmistus Tulokset Rikkidioksidi (SO2) Keskusta Etelärinne Typpidioksidi (NO2) Keskusta Etelärinne Typen oksidit (NOx) Keskusta Etelärinne Hengitettävät hiukkaset (PM1) Keskusta Etelärinne Pienhiukkaset (PM2,5) Keskusta Etelärinne Vuorokausikohtainen vaihtelu lomakaudella Tarkastelujakso viikko 9 (Talviloma) Tarkastelujakso viikko 25 (Juhannusviikko) Tulosten tarkastelu Mittaukset Lomakauden ilmanlaatu Vertailu aiempiin tuloksiin Päiväkohtainen vaihtelu... 33

3 5.5 Yhteenveto Viitteet Janne Ruuth Ympäristöasiantuntija Nab Labs Oy Jyväskylä Survontie janne.ruuth@nablabs.fi Nab Labs Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Nab Labs Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

4 Toimipaikat Pääkonttori / Espoo Upseerinkatu 1, 26 Espoo Jyväskylä Eeronkatu 1, 472 Jyväskylä Sievisenmäentie 8C, 442 Jyskä Ambiotica Survontie 9 (YAD), 45 Jyväskylä Kaustinen PL 38, 6961 Kaustinen Kärsämäki Lappeenranta Laserkatu 6, 5385 Lappeenranta Oulu Nuottasaarentie 17, 94 Oulu Typpitie 1, 962 Oulu Raisio Raisionkaari 55, 212 Raisio Rauma PL 142, 2611 Rauma Nevantie 21, 8671 Kärsämäki

5 1. Tiivistelmä Ilmansaasteet ja niiden terveysvaikutukset ovat jatkuvasti suuren mielenkiinnon kohteena niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Kaupunki-ilmassa olevat yhdisteet ja hiukkaset ovat peräisin pääosin liikenteestä, energian tuotannosta, sekä kaukokulkeumasta. Rovaniemen ilmanlaadun vaihteluun vaikuttaa voimakkaasti pakkasen aiheuttama ilman kerrostuneisuus talvella sekä teiden pinnasta irtoavat hiukkaset keväällä. Liikenteen merkitys ilmapäästöjen aiheuttajana on kasvanut viime vuosikymmeninä liikennemäärien lisäännyttyä ja teollisuuden piippupäästöjen vähennyttyä tiukempien päästörajoitusten myötä. Rovaniemen ilmanlaadun seurantatutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa Rovaniemen seudun ilmanlaadusta ja vertailla tuloksia aiempien tarkkailuiden valossa. Tutkimuksen tilasi Rovaniemen kaupunki sekä Rovaniemen energia ja vesi. Nab Labs Oy suoritti mittaukset tammikuun 216 ja helmikuun 217 välisenä aikana. Tulokset valottavat Rovaniemen seudun nykyistä ilmansuojelutilannetta, sekä ihmisiin ja luontoon kohdistuvaa kuormitusta. Seurantatuloksista on koostettu yhteenvetoraportti. Raportti sisältää ilman päästöyhdiste- sekä hiukkaspitoisuusvertailun vuonna 1996 tehtyihin tutkimuksiin. Raportissa otetaan kantaa myös tulevien vuosien ilmanlaadun seurannan järjestämiseen. 2. Johdanto Rovaniemen kaupunki ja Napapiirin energia ja vesi Oy sopivat Rovaniemen ilmanlaadun yhden vuoden kestävien seurantamittausten järjestämisestä tammikuussa 214, Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskuksen Ambiotican kanssa. Seurantamittaukset siirtyivät liiketoimintakaupan yhteydessä Nab Labs Oy:n vastattavaksi. Nab Labs Oy mittasi tammikuu 214 helmikuu 217 välisenä aikana Rovaniemen kaupungin ilmanlaatua kahdessa mittauspisteessä kaupungin keskustassa sekä Korkalovaarassa. Mittauksien ajallisesti riittävää kattavuutta ei saavutettu ennen tammikuussa 216 alkanutta mittausjaksoa. Ongelmia aiheuttivat mm. väliaikaisten mittaustilojen aiheuttamat häiriöt kuten toistuvat sähkökatkot, laitetilan lämpötilan vaihtelut sekä tietoliikenneyhteyksien ajoittaiset häiriöt. Raportissa käsiteltävät tulokset ovat ajalta tammikuu 216 helmikuu 217. Aikaisempien mittauksien tulokset ovat raportin liitteenä mutta niitä ei käsitellä muulla tavoin raportissa niiden sisältämien epävarmuuksien takia. Mitattavat ilman epäpuhtaudet olivat rikkidioksidi (SO 2), typpidioksidi (NO 2), typen oksidit (NO X), pienhiukkaset (PM 2,5), hengitettävät hiukkaset (PM 1). Lisäksi mittausasemalla seurattiin säätietoja (lämpötila, paine, tuulen nopeus ja suunta sekä suhteellinen kosteus) sääasemalla. Rovaniemen ilmanlaadun seurannan tarkoituksena on toteuttaa ympäristönsuojelulain (YSL 527/214), ilmanlaadusta annetun asetuksen (VNa 79/217) ja ilmanlaadun ohjearvoista annetun päätöksen (VNp 48/1996) mukaisia ilmansuojelun tavoitteita terveyden sekä ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi. Ilmansuojelun tavoitteiden toteutumista arvioidaan ilmanlaadun mittauksiin perustuvien ohje- ja raja-arvojen ylityksillä. Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien tavoitteellisia pitoisuuksia, joiden ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, rakentamisen muussa ohjauksessa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa ja lupakäsittelyssä. Raja-arvot ovat ilman epäpuhtauksille annettuja korkeimpia sallittuja pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat sitovia. 1

6 Rovaniemen ilmanlaadun mittaustyöt kentällä ja mittalaitteiden kalibroinnit raportoidulla mittausjaksolla hoitivat laboratorioinsinööri Tony Pirkola ja ympäristöasiantuntija Eero Leppänen. Ympäristöasiantuntija Janne Ruuth käsitteli mittaustulokset ja kirjoitti tutkimusraportin. Tutkimuksen alkuvaiheessa vastuuhenkilöt Mika Laita ja Toni Keskitalo erosivat Nablabsin palveluksesta syksyllä 215. Yhdyshenkilönä Rovaniemen kaupungilla toimi ympäristöpäällikkö Erkki Lehtoniemi ja Napapiirin energia ja vesi Oy:ssä kiertotalous- ja ympäristöjohtaja Satu Pekkala. 3. Aineisto ja menetelmät 3.1 Tutkimusalue ja mittauspisteet Ilmanlaadun mittalaitteet sijoitettiin tilaajan osoittamalle paikoille (kuva 1). Toinen mittauspiste sijaitsi esikaupunkialueella Etelärinteellä (kuva 2) ja toinen keskustassa (kuva 3). Mittausaseman sijoituspaikka täytti ilmanlaatuasetuksen liitteen 3 kohdan III vaatimukset: näytteenottimen lähellä oli riittävästi tilaa; rakennuksiin, puihin ja muihin esteisiin oli riittävä välimatka; näytteenottokohta sijaitsi noin 3 metrin korkeudella; välittömässä läheisyydessä ei ollut päästölähteitä; ja poistoaukko sijaitsi näytteenottokopeissa siten, ettei poistoilmaa päässyt näytteenottimeen. Keskustan mittauspistettä siirrettiin rakennustyömaan vuoksi n. 1 m Vanha piste on merkitty karttaan nimellä keskusta (vanha) ja uusi sijainti Keskusta (Kalervo) (Kuva 1). Kuva 1. Mittauspisteiden sijainti Rovaniemellä. Käytetyt pohjakartat ovat Maanmittauslaitoksen avointa dataa (peruskarttarasteri 1:5, maaliskuu 217). 2

7 Kuva 2. Etelärinteen mittausasema. Kuva 3. Keskustan mittausasema. 3.2 Menetelmät ja aineiston käsittely Mittausmenetelminä käytettiin Valtioneuvoston asetuksessa (VNa 79/217) edellytettyjä vertailumenetelmiä vastaavia menetelmiä (taulukko 1). Rikkidioksidi mitattiin standardin SFS-EN 14212:en mukaisesti (UV-fluoresenssi) ja typpidioksidi standardin SFS-EN 14211:en mukaisesti (kemiluminesenssi). Rikkidioksidi mitattiin standardin SFS-EN 14212:en mukaisesti (UVfluoresenssi). Kaasumaisten yhdisteiden ja hiukkasten pitoisuuksien määrittäminen tehtiin 3

8 Valtioneuvoston asetuksen ilmanlaadusta (VNa 79/217), valtioneuvoston päätöksen ilmanlaadun ohjearvoista (VNp 48/1996), ilmatieteen laitoksen Ilmanlaadun mittausohjeen (IL 24) sekä muun ilmanlaatumittauksia koskevan lainsäädännön mukaisesti niin, että mittausmenetelmät ja mittausten laadunvarmistus, seurantamenetelmien sallittu epävarmuus, mittausten ajallinen kattavuus ja mittausaineiston vähimmäismäärä täyttävät voimassa olevien säädösten ja ohjeiden vaatimukset. PM 1-pitoisuus mitattiin siten, että Environnement MP11M:n näytteenottosondi oli varustettu standardin SFS-EN 12341:en mukaisella PM1 esierottimella ja CPM-yksiköllä, joka kykenee erottelemaan PM 2,5 hiukkaskoon. Rovaniemen ilmanlaadun mittalaitteet ja -menetelmät. Mittauskomponentti Mittauslaite Menetelmä SO2 Environnement AF22M SFS-EN 14212:en (UV-fluoresenssi) NO2 Environnement AC32M SFS-EN 14211:en (kemiluminesenssi) PM2,5 PM1 Environnement CPM + Environnement MP11M Environnement CPM + Environnement MP11M ISO 1473:2, ekvivalentti SFS-EN 1497:25en kanssa (β-säteilyn absorptio) ISO 1473:2, ekvivalentti SFS-EN 12341:1999:en kanssa (β-säteilyn absorptio) Mittausdata tallennettiin mittausasemalle sijoitettuun tietokoneeseen käyttäen EnvidasFWohjelmistoa (Envitech Ltd.). Mittausasema oli etäkäytössä mobiililaajakaistayhteyden välityksellä. 3.3 Sääolosuhteet Säätilaa (lämpötila, paine, tuulen nopeus ja suunta sekä suhteellinen kosteus) mitattiin ilmanlaadun seurannan aikana mittausaseman yhteyteen sijoitetulla sääasemalla (Davis Vantage Vue Pro). Säähavainnot tallennettiin Weather Envoy8x-tallentimeen ja purettiin Envoy8x Data Transfer Utilityohjelmalla. Rovaniemen ilmanlaadun seurantajakson aikana vallitsevat tuulensuunnat olivat lounaan, itäkaakon ja itäkoillisen suuntaiset tuulet (taulukko 2, kuva 4). Rovaniemen ilmanlaadun seurantajakson aikana mitatut säähavainnot kuukauden keskiarvoina. vuosi kuukausi lämpötila [ C] paine [hpa] tuulen nopeus [m/s] vallitseva tuulen suunta suhteellinen kosteus [%] 216 tammi SE helmi SSE maalis SSW huhti SE touko S kesä S heinä S elo SSE syys S loka SSW marras SSE joulu SSW tammi S helmi S 88 4

9 Lämpötila [ C] NNW 12% N NNE NW 1% 8% NE WNW W 6% 4% 2% % ENE E WSW ESE SW SE SSW S SSE Kuva 4. Tuulijakauma Rovaniemen ilmanlaadun seurantajakson aikana Tyyntä oli,16 % ajasta Kuva 5. Lämpötila Rovaniemen ilmanlaadun seurantajakson aikana

10 Ilmankosteus [%] Kuva 6. Ilmankosteus Rovaniemen ilmanlaadun seurantajakson aikana Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Ilmanlaadun mittaustulosten arvioinnissa sovelletaan Valtioneuvoston päätöstä ilmanlaadun ohjearvoista (48/1996) (taulukko 3) ja Valtioneuvoston asetusta ilmanlaadusta (38/211) (taulukot 4 ja 5). Ilmanlaadun ohjearvot (VNp 48/1996). Aine Ohjearvo (2 ºC, 1 atm) Tilastollinen määrittely Typpidioksidi (NO2) 15 µg/m 3 7 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO2) 25 µg/m 3 8 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Hengitettävät hiukkaset, (PM1) 7 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 6

11 Ilmanlaadun raja-arvot terveyden suojelemiseksi (VNa 79/217). Yhdiste Rikkidioksidi (SO2) Typpidioksidi (NO2) Hengitettävät hiukkaset (PM1) Keskiarvon laskenta-aika 1) 1 tunti 24 tuntia 1 tunti 1 vuosi 24 tuntia 1 vuosi Raja-arvo 2) [µg/m3] Sallittujen ylitysten määrä vuodessa Pienhiukkaset (PM2,5) 1 vuosi 25-1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa on noudatettava liitteen 9 perusteita. 2) Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 11,3 kpa paineessa. Lyijyn ja hiukkasten tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 3) Vuorokauden korkein kahdeksan tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. Ilmanlaadun raja-arvot ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi (VNa 79/217). Aine Keskiarvon laskenta-aika 1) Raja-arvo 2) [µg/m 3 ] Rikkidioksidi (SO 2) kalenterivuosi ja talvikausi ( ) 2 Typen oksidit (NO X) kalenterivuosi 3 1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa on noudatettava liitteen 9 perusteita. 2) Tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 11,3 kpa paineessa. 3.5 Laadunvarmistus Rovaniemen ilmanlaadun seuranta toteutettiin ilmanlaatuasetuksen (VNa 79/217) mukaisella laadunvarmistustasolla. Mittalaitteiden kalibroinnista vastasi laboratorioinsinööri Tony Pirkola. Kaasumittausten kalibroinnit tehtiin huoltokäyntien yhteydessä monipistekalibrointeina pitoisuusalueella 5 ppb. Typen oksidien mittalaite kalibroitiin typpimonoksidilla (NO) ja rikkidioksidin mittalaite kalibroitiin rikkidioksidilla (SO 2). Laimentimena käytettiin Sabio 21- kalibraattoria. Kalibrointien yhteydessä määritettiin analysaattoreiden lineaarisuus ja tarkistettiin span- ja nollatasot. Kaasuanalysaattoreissa oli asennettuna permeaatiouunit, joista tuli tunnetun pitoisuuden typpidioksidia tai rikkidioksidia. Analysaattorit ohjelmoitiin EnvidasFW-ohjelmalla siten, että analysaattorit tarkistivat kerran vuorokaudessa pitoisuustason. Kaasuanalysaattorit ohjelmoitiin tarkistamaan nollataso kerran vuorokaudessa puhtaalla ilmalla suodattimien läpi. Hiukkassuodattimet vaihdettiin ja näytteenottolinja tarkastettiin kalibrointien yhteydessä. Kaasumittausten kalibroinnit tehtiin Ilmanlaadun mittausohjeen edellyttämällä kalibrointitaajuudella. Käytettävää kalibraattoria verrattiin ilmanlaatumittausten kansallisessa vertailulaboratoriossa. Mittalaitteiden ylläpitohuollot ja toimintakunnon tarkistukset tehtiin laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti kalibrointien yhteydessä. Mittalaitteiden määräaikaishuollot ja kuluvien osien vaihto suoritettiin kalibrointien yhteydessä tai tarvittaessa. Mitattuja pitoisuuksia tarkistettiin kalibrointitulosten avulla. Jatkuvatoimisissa hiukkaspitoisuusmittauksissa suoritettiin mittausten laadunvarmennus- ja ylläpitotoimet hiukkasanalysaattorille seuraavasti: Hiukkasmittalaite kalibroitiin standardin SFS-EN 7

12 12341:en ja valmistajan ohjeiden mukaisesti ja näytteenottosondi puhdistettiin mittausasemalla käyntien yhteydessä. Laitteen toimintakunnon tarkistukset ja huollot tehtiin tarpeen mukaan mittausasemalla käynnin yhteydessä. Hiukkaspitoisuusanalysaattorin virtausnopeus tarkistettiin mittausasemalla käynnin yhteydessä. Keskustan mittausasemalla on rikkidioksidin osalta puuttuvien havaintojen jakso maaliskuusta kesäkuun alkuun (216). Etelärinteen mittausasemalla rikkidioksidiaineistoa puuttuu toukokuun alusta heinäkuun alkuun (216). Datahäviö johtui häiriöstä mittalaitteiden ilmastointilaitteessa. Etelärinteellä oli myös kaikkien mittausten katko marraskuun lopusta tammikuun alkuun ilkivallasta johtuneiden virtakatkojen vuoksi. Lisäksi havaittiin kalibrointiongelma Etelärinteen SO 2 mittarissa, mikä nosti Etelärinteen tuloksia 3-5 µg/m 3 koko mittausjakson välisen ajan. 4. Tulokset 4.1 Rikkidioksidi (SO2) Keskusta Keskustan ilmanlaadun seurannassa rikkidioksidipitoisuuksien (SO 2) vuosikeskiarvo oli 1, µg/m 3 (korkein sallittu vuosikeskiarvo kasvillisuuden suojelemiseksi 2 µg/m 3 ) ajallisen kattavuuden ollessa 85 % mittausjakson ajasta. Pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri kuukausina vaihtelivat välillä,1 1,6 µg/m 3. Korkeimmat pitoisuudet olivat seuraavat: tuntiarvo 9,7 µg/m 3, suurin vuorokausikeskiarvo 6,5 µg/m 3 ja kuukauden 2. suurin vuorokausiarvo 5,7 µg/m 3. Korkein tuntikeskiarvo mitattiin lokakuussa ja suurin vuorokausikeskiarvo, sekä kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo maaliskuussa 216 (Kuvat 7 ja 8, Taulukko 6). Kuvassa 7 on esitetty mittausjakson aikana mitatut tuntipitoisuudet, joista tuntikeskiarvot on laskettu. Mittaustulosten ajallinen kattavuus tammi-, helmi-, huhti-, touko- ja joulukuussa 216 oli alle 75 %. Näiden kuukausien mittaustuloksia ei ole huomioitu tekstin maksimiarvoissa tai vaihteluväleissä. Rovaniemen keskustassa mitatut rikkidioksidin (SO2) pitoisuudet aikavälillä Yksikkö µg/m3. Ne kuukaudet, joissa mittausten ajallinen kattavuus tunneissa on alle 75 %, on merkitty harmaalla. (Raja-arvo * = ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi. Ohje-arvo 1 = ilmanlaadun ohjearvot) SO 2 lkm/kk kattavuus /kk keskiarvo tuntiarvot 99. %- piste suurin tuntiarvo 1 h rajaarvo* 99%. ohjearvo 1 lkm/kk 216 tammi % % helmi %* % maalis % % huhti 63 9 % % touko 72 1 % % kesä % % heinä % % elo % % syys % % loka % % marras % % joulu % % tammi % % helmi % % vuorokausiarvot 2. suurin kattavuus suurin vrkarvo /kk vrkarvo ohjearvo 1 24 h rajaarvo * 8

13 SO 2 [µg/m 3 ] SO 2 [µg/m 3 ] Kuva 7. Rikkidioksidin (SO 2) tuntipitoisuudet Rovaniemen Keskustassa

14 Kuva 8. Rikkidioksidin (SO 2) vuorokausipitoisuudet Rovaniemen Keskustassa vuonna Etelärinne Etelärinteen ilmanlaadun seurannassa rikkidioksidipitoisuuksien (SO 2) vuosikeskiarvo oli 4,36 g/m 3 (korkein sallittu vuosikeskiarvo kasvillisuuden suojelemiseksi 2 µg/m 3 ) ajallisen kattavuuden ollessa 65 % mittausjakson ajasta. Pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri kuukausina vaihtelivat välillä 2,3 5,3 µg/m 3. Korkeimmat pitoisuudet; tuntikeskiarvo 23 µg/m 3, suurin vuorokausiarvo 12 µg/m 3 ja kuukauden 2. suurin vuorokausiarvo 7,9 µg/m 3. Korkein tuntikeskiarvo mitattiin marraskuussa, kuukauden 2. suurin vuorokausiarvo tammikuussa 216 ja suurin vuorokausikeskiarvo elokuussa 216 (Kuvat 9 ja 1, Taulukko 7). Mittaustulosten ajallinen kattavuus oli alle 75 % kesäkuussa 216 sekä tammi- ja helmikuussa 217. Touko- ja joulukuusta ei ole mittaustuloksia mittauskatkon vuoksi. Rovaniemen Etelärinteellä mitatut rikkidioksidin (SO 2) pitoisuudet aikavälillä Yksikkö µg/m 3. Ne kuukaudet, joissa mittausten ajallinen kattavuus tunneittain on alle 75 %, on merkitty harmaalla. (Raja-arvo * = ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi. Ohje-arvo 1 = ilmanlaadun ohjearvot) SO 2 lkm/kk kattavuus /kk keskiarvo tuntiarvot 99. %- piste suurin tuntiarvo 1 h rajaarvo* 99%. ohjearvo 1 lkm/kk kattavuus /kk vuorokausiarvot 2. suurin vrkarvo 216 tammi % % helmi % % maalis % % huhti % % kesä 13 2 % % heinä % % elo % % syys % % loka % % marras % % tammi % % helmi % % suurin vrkarvo ohjearvo 1 24 h rajaarvo * 1

15 SO 2 [µg/m 3 ] SO 2 [µg/m 3 ] Kuva 9. Rikkidioksidin (SO 2) tuntipitoisuudet Rovaniemen Etelärinteellä Kuva 1. Rikkidioksidin (SO 2) vuorokausipitoisuudet Rovaniemen Etelärinteellä

16 4.2 Typpidioksidi (NO2) Keskusta Rovaniemen keskustan ilmanlaadun seurannassa aikavälillä typpidioksidipitoisuuksien (NO 2) vuosikeskiarvo oli 18,6 µg/m 3 (korkein sallittu vuosikeskiarvo 4 µg/m 3 ja korkein sallittu vuosikeskiarvo kasvillisuuden suojelemiseksi 3 µg/m 3 ) ajallisen kattavuuden ollessa 95 % mittausjakson ajasta. Pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri kuukausina vaihtelivat välillä 6,3 37,2 µg/m 3. Korkeimmat pitoisuudet olivat seuraavat: tuntiarvo 125 µg/m 3 ja kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 5 µg/m 3. Suurin tuntiarvo mitattiin joulukuussa 216 ja suurimmat vuorokausikeskiarvot mitattiin elokuussa 216 (kuvat 11 ja 12, taulukko 8). Kaikkien kuukausien aikana mittausten ajallinen kattavuus oli yli 75 %. Rovaniemen keskustassa mitatut typpioksidin (NO 2) pitoisuudet aikavälillä Yksikkö µg/m 3. (Raja-arvo * = ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi. Ohje-arvo 1 = ilmanlaadun ohjearvot) NO 2 lkm/ kk osuus/kk keskiarvo tuntiarvot 99. %- piste suurin 99%o hjearvo 1 rajaarvo* lkm/kk osuus/kk vuorokausiarvot 2. suurin 216 tammi % % helmi % % maalis % % huhti % % touko % % kesä % % heinä % % elo % % syys % % loka % % marras % % joulu % % tammi % % helmi % % suurin 2 suurin ohjearvo 1 12

17 NO 2 [µg/m 3 ] NO 2 [µg/m 3 ] Kuva 11. Typpioksidin (NO 2) tuntipitoisuudet Rovaniemen Keskustassa aikavälillä Kuva 12. Typpioksidin (NO 2) vuorokausipitoisuudet Rovaniemen Keskustassa aikavälillä

18 4.2.2 Etelärinne Rovaniemen etelärinteen ilmanlaadun seurannassa aikavälillä typpidioksidipitoisuuksien (NO 2) vuosikeskiarvo oli 5,8 µg/m 3 (korkein sallittu vuosikeskiarvo 4 µg/m 3 ja korkein sallittu vuosikeskiarvo kasvillisuuden suojelemiseksi 3 µg/m 3 ) ajallisen kattavuuden ollessa 9 % mittausjakson ajasta. Pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri kuukausina vaihtelivat välillä 2,2 12 µg/m 3. Korkeimmat pitoisuudet; tuntiarvo 73 µg/m 3 ja kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 24 µg/m 3. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin tammikuussa 217, suurin vuorokausiarvo helmikuussa 217 ja 2. suurin vuorokausiarvo tammikuussa 217 (kuvat 13 ja 14, taulukko 9). Joulukuusta 216 ei ole mittaustuloksia mittauskatkon vuoksi. Rovaniemen Etelärinteellä mitatut typpidioksidin (NO 2) pitoisuudet aikavälillä Yksikkö µg/m 3. Ne kuukaudet, joissa mittausten ajallinen kattavuus tunneittain on alle 75 %, on merkitty harmaalla. (Raja-arvo * = ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi. Ohje-arvo 1 = ilmanlaadun ohjearvot) NO 2 lkm/kk osuus/kk keskiarvo tuntiarvot 99. %- piste suurin 99%ohjearvo 1 rajaarvo* lkm/kk osuus/kk vuorokausiarvot 2. suurin 216 tammi % 8,6 39, 49, % 7,9 12, helmi % 8,6 37,7 51, % 2,1 23, maalis % 6,8 28,6 73, % 15,2 24, huhti % 4,6 24,7 34, % 17,8 17, touko % 3,7 15,5 35, % 12,3 12, kesä % 2,2 9,3 16, % 7,1 7, heinä % 2,3 9, 21, % 4,8 5, elo % 2,6 13, 18, % 4,1 5, syys % 4,1 19,3 25, % 5,4 6, loka % 6, 27,6 34, % 9,8 11, marras % 5,9 31,4 42, % 13,7 15, tammi % 12,4 62,5 69, % 24,3 28, helmi % 9,2 53,5 66, % 2,2 36,8 7 suurin 2 suurin ohjearvo 1 14

19 NO 2 [µg/m 3 ] NO 2 [µg/m 3 ] Kuva 13. Typpioksidin (NO 2) tuntipitoisuudet Rovaniemen Etelärinteellä aikavälillä Kuva 14. Typpidioksidin (NO 2) vuorokausipitoisuudet Rovaniemen Etelärinteellä aikavälillä

20 4.3 Typen oksidit (NOx) Keskusta Rovaniemen keskustan ilmanlaadun seurannassa aikavälillä typen oksidienpitoisuuksien (NO x) vuosikeskiarvo oli 44,15 µg/m 3 (korkein sallittu vuosikeskiarvo kasvillisuuden suojelemiseksi 3 µg/m 3 ) ajallisen kattavuuden ollessa 95 % mittausjakson ajasta. Pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri kuukausina vaihtelivat välillä 2,5 185,2 µg/m 3. Korkeimmat pitoisuudet olivat seuraavat: tuntiarvo 616,6 µg/m 3 ja kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 273,8 µg/m 3. Suurin tuntiarvo mitattiin joulukuussa 216 ja suurimmat vuorokausikeskiarvot mitattiin kesä ja heinäkuussa 216 (kuvat 15 ja 16, taulukko 1). Kaikkien kuukausien aikana mittausten ajallinen kattavuus oli yli 75 %. Rovaniemen Keskustassa mitatut typen oksidin (NO x) pitoisuudet aikavälillä Yksikkö µg/m 3. Typen oksideille on ilmoitettu raja-arvo vain ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi (3 µg/m 3 ) kalenterivuoden aikana, joten sitä ei ilmoiteta tunti- ja vuorokausiarvojen tulostaulukossa. NO x tuntiarvot vuorokausiarvot lkm/kk osuus/kk keskiarvo 99. %-piste suurin lkm/kk osuus/kk 2. suurin suurin 216 tammi % % helmi % % maalis % % huhti 72 1 % % touko % % kesä % % heinä % % elo % % syys 72 1 % % loka % % marras 72 1 % % joulu % % tammi % % helmi % %

21 NO x [µg/m 3 ] NO x [µg/m 3 ] Kuva 15. Typenoksidien (NO x) tuntipitoisuudet Rovaniemen Keskustassa aikavälillä Kuva 16. Typenoksidien (NO x) vuorokausipitoisuudet Rovaniemen Keskustassa aikavälillä

22 4.3.2 Etelärinne Rovaniemen keskustan ilmanlaadun seurannassa aikavälillä typen oksidit (NO X) vuosikeskiarvo oli 7,44 µg/m 3 (korkein sallittu vuosikeskiarvo 3 µg/m 3 ) ajallisen kattavuuden ollessa 88.9 % mittausjakson ajasta. Pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri kuukausina vaihtelivat välillä 2,5 15,4 µg/m 3. Korkein vuorokausikeskiarvo 53,7 µg/m 3 helmikuussa ja kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 3,3 µg/m 3 tammikuussa 217 (kuvat 17 ja 18, taulukko 11). Joulukuulta ei ole mittaustuloksia mittauskatkon vuoksi. Rovaniemen Etelärinteellä mitatut typen oksidien (NOx) pitoisuudet aikavälillä Yksikkö µg/m 3. Typen oksideille on ilmoitettu raja-arvo vain ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi (3 µg/m 3 ) kalenterivuoden aikana, joten sitä ei ilmoiteta tunti- ja vuorokausiarvojen tulostaulukossa tuntiarvot vuorokausiarvot NO x lkm/kk osuus/kk keskiarvo 99. %-piste suurin lkm/kk osuus/kk 2. suurin suurin 216 tammi % % helmi % % maalis % % huhti 72 1 % % touko % % kesä % % heinä % % elo % % syys 72 1 % % loka % % marras 72 1 % % tammi % % helmi % %

23 NO x [µg/m 3 ] NO x [µg/m 3 ] Kuva 17. Typen oksidien (NO x) vuorokausipitoisuudet Rovaniemen Etelärinteellä aikavälillä Kuva 18. Typen oksidien (NO x) vuorokausipitoisuudet Rovaniemen Etelärinteellä aikavälillä

24 4.4 Hengitettävät hiukkaset (PM1) Keskusta Rovaniemen keskustan ilmanlaadun seurannassa aikavälillä hengitettävien hiukkasten (PM 1) vuosikeskiarvo oli 12,9 µg/m 3 (korkein sallittu vuosikeskiarvo 4 µg/m 3 ) ajallisen kattavuuden ollessa 83 % mittausjakson ajasta. Pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri kuukausina vaihtelivat välillä 5,1 25 µg/m 3. Korkeimmat pitoisuudet; suurin vuorokausikeskiarvo 99 µg/m 3 ja kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 73 µg/m 3 mitattiin huhtikuussa 216 kovimpaan katupölyaikaan (kuvat 19 ja 2, taulukko 12). Mittaustulosten ajallinen kattavuus joulukuussa 216 oli alle 75%, eikä sen mittaustuloksia ei ole huomioitu tekstin enimmäisarvoissa tai vaihteluväleissä. Rovaniemen keskustassa mitatut hengitettävien hiukkasten (PM 1) pitoisuudet aikavälillä Yksikkö µg/m 3. Ne kuukaudet, joissa mittausten ajallinen kattavuus on alle 75 %, on merkitty harmaalla. (Raja-arvo * = ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi. Ohje-arvo 1 = ilmanlaadun ohjearvot). PM 1 lkm/kk kattavuus /kk tuntiarvot keskiarvo 99. %- piste suurin lkm/kk kattavuus /kk vuorokausiarvot 2. suurin arvo ohjearvo 1 (kk 2. suurin arvo) 216 tammi % 6,3 18, % 8,1 7 8, helmi % 5,6 17, % 9,4 7 14, maalis % 12, 64, % 45, huhti % 24,9 142, % 73, touko % 13,3 51, % 31, kesä % 9,2 31, % 16, heinä % 7,3 21, % 12,9 7 14, elo % 6,6 17, % 1,7 7 1, syys % 8,9 28, % 16,1 7 16, loka % 11,5 46, % 26, marras % 9,6 36, % 18, joulu % 14,5 53, % 2, tammi % 5,1 2, % 11,7 7 12, helmi % 6,4 2, % 9,3 7 9,4 5 suurin rajaarvo* 24 h 2

25 PM 1 [µg/m 3 ] PM 1 [µg/m 3 ] Kuva 19. Hengitettävien hiukkasten (PM 1) tuntipitoisuudet Rovaniemen keskustassa aikavälillä Kuva 2. Hengitettävien hiukkasten (PM 1) vuorokausipitoisuudet Rovaniemen keskustassa aikavälillä

26 4.4.2 Etelärinne Rovaniemen keskustan ilmanlaadun seurannassa aikavälillä hengitettävienhiukkasten (PM 1) vuosikeskiarvo oli 12,1 µg/m 3 (korkein sallittu vuosikeskiarvo 4 µg/m 3 ) ajallisen kattavuuden ollessa 83 % mittausjakson ajasta. Pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri kuukausina vaihtelivat välillä 7,6 16 µg/m 3. Korkein suurin vuorokausikeskiarvo 44, µg/m 3 kesäkuussa ja kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 33 µg/m 3 lokakuussa (kuvat 21 ja 22, taulukko 13). Mittaustulosten ajallinen kattavuus oli alle 75% marraskuussa 216 ja tammikuussa 217. Joulukuulta ei ole mittaustuloksia mittauskatkon vuoksi. Rovaniemen Etelärinteellä mitatut hengitettävien hiukkasten (PM 1) pitoisuudet aikavälillä Yksikkö µg/m 3. Ne kuukaudet, joissa mittausten ajallinen kattavuus on alle 75 %, on merkitty harmaalla. (Raja-arvo * = ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi. Ohje-arvo 1 = ilmanlaadun ohjearvot). PM 1 tuntiarvot vuorokausiarvot ohje-arvo kattavuus 99. %- kattavuus 2. suurin 1 rajaarvo* lkm/kk keskiarvo suurin lkm/kk (kk 2. suurin suurin /kk piste /kk arvo arvo) 24 h 216 tammi % % helmi % % maalis % % huhti % % touko % % kesä % % heinä % % elo % % syys % % loka % % marras % % tammi % % helmi % %

27 PM 1 [µg/m 3 ] PM 1 [µg/m 3 ] Kuva 21. Hengitettävienhiukkasten (PM 1) tuntipitoisuudet Rovaniemen Etelärinteellä Kuva 22. Hengitettävienhiukkasten (PM 1) vuorokausipitoisuudet Rovaniemen Etelärinteellä

28 4.5 Pienhiukkaset (PM2,5) Keskusta Rovaniemen keskustan ilmanlaadun seurannassa aikavälillä pienhiukkastenhiukkasten (PM 2,5) vuosikeskiarvo oli 4,7 µg/m 3 (korkein sallittu vuosikeskiarvo 25 µg/m 3 ) ajallisen kattavuuden ollessa 82 % mittausjakson ajasta. Pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri kuukausina vaihtelivat välillä 1,9 14 µg/m 3. Korkein tuntikeskiarvo 138 µg/m 3, suurin vuorokausikeskiarvo 53 µg/m 3 ja kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 52 µg/m 3 mitattiin kaikki huhtikuussa 216 (kuvat 23 ja 24, taulukko 1). Mittaustulosten ajallinen kattavuus oli tammi-, helmi-, heinä- ja joulukuussa 216 alle 75 %. Näiden kuukausien mittaustuloksia ei ole huomioitu tekstin enimmäisarvoissa tai vaihteluväleissä. Rovaniemen keskustassa mitatut pienhiukkasten (PM 2,5) pitoisuudet aikavälillä Yksikkö µg/m 3. Ne kuukaudet, joissa mittausten ajallinen kattavuus tunneittain on alle 75 %, on merkitty harmaalla. Pienhiukkasille on ilmoitettu raja-arvo vain kalenterivuoden keskiarvolle (25 µg/m 3 ), joten sitä ei ilmoiteta tunti- ja vuorokausiarvojen tulostaulukossa. tuntiarvot vuorokausiarvot PM 2,5 lkm/kk osuus/kk keskiarvo 99. %- piste suurin lkm/kk osuus/kk 2. suurin suurin 216 tammi % 1,9 8,4 19, % 3, 3, 216 helmi % 2,3 1, 15, % 3,1 5,8 216 maalis 67 9 % 6, % huhti % 13, % touko % 5, % 11,5 13,5 216 kesä % 4,1 16, % 7,7 16,4 216 heinä % 2,4 9,6 14, 3 97 % 3,8 4,9 216 elo % 3,2 9,8 14, % 4,6 5,4 216 syys % 5, % 9, 14,7 216 loka % 6, % 12,8 14, 216 marras % 4,3 19, % 9,5 1,1 216 joulu % 6, % 1,7 15,3 217 tammi % 1,6 9, % 4,7 6, 217 helmi % 2,5 11,7 17, % 4,4 4,6 24

29 PM 2,5 [µg/m 3 ] PM 2,5 [µg/m 3 ] Kuva 23. Pienhiukkasten (PM 2,5) tuntipitoisuudet Rovaniemen keskustassa Kuva 24. Pienhiukkasten (PM 2,5) vuorokausipitoisuudet Rovaniemen keskustassa

30 4.5.2 Etelärinne Rovaniemen Etelärinteen ilmanlaadun seurannassa aikavälillä pienhiukkasten (PM 2,5) vuosikeskiarvo oli 5,7 µg/m 3 (korkein sallittu vuosikeskiarvo 25 µg/m 3 ) ajallisen kattavuuden ollessa 77 % mittausjakson ajasta. Pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri kuukausina vaihtelivat välillä 3,4 8,3 µg/m 3. Korkein tuntipitoisuus 89 µg/m 3 ja korkein vuorokausikeskiarvo 22 µg/m 3 mitattiin maaliskuussa ja kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 19 µg/m 3 lokakuussa (kuvat 25 ja 26, taulukko 15). Mittaustulosten ajallinen kattavuus heinä- ja marraskuussa 216 sekä tammikuussa oli alle 75 %. Joulukuulta ei saatu mittausdataa mittauskatkon vuoksi. Rovaniemen Etelärinteellä mitatut pienhiukkasten (PM 2,5) pitoisuudet aikavälillä Yksikkö µg/m 3. Ne kuukaudet, joissa mittausten ajallinen kattavuus tunneittain on alle 75 %, on merkitty harmaalla. tuntiarvot vuorokausiarvot PM 2,5 lkm/kk osuus/kk keskiarvo 99. %- piste suurin lkm/kk osuus/kk 2. suurin suurin 216 tammi % % helmi % % maalis % % huhti % % touko % % kesä % % heinä % % elo % % syys % % loka % % marras % % tammi % % helmi % %

31 PM 2,5 [µg/m 3 ] PM 2,5 [µg/m 3 ] Kuva 25. Pienhiukkasten (PM 2,5) tuntipitoisuudet Rovaniemen Etelärinteellä Kuva 26. Pienhiukkasten (PM 2,5) vuorokausipitoisuudet Rovaniemen Etelärinteellä

32 [µg/m 3 ] [µg/m 3 ] 4.6 Vuorokausikohtainen vaihtelu lomakaudella Tarkastelujakso viikko 9 (Talviloma) Talvilomaviikolla mitattujen yhdisteiden tai hiukkasten pitoisuuksissa ei ollut merkittävää vaihtelua ja pitoisuudet olivat reilusti alle ohjearvojen molemmilla mittauspisteillä. Keskustan asemalla typpidioksidipitoisuudet olivat korkeammat ja niissä esiintyi enemmän vaihtelua kuin Etelärinteellä : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kuva 27. Tutkittujen yhdisteiden ja hiukkasten vuorokausipitoisuudet Rovaniemen keskustassa viikolla 9 vuonna PM1 PM2.5 SO2 NO : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kuva 28. Tutkittujen yhdisteiden ja hiukkasten vuorokausipitoisuudet Rovaniemen Etelärinteellä viikolla 9 vuonna 216. PM1 PM2.5 NO2 SO2 28

33 [µg/m 3 ] [µg/m 3 ] Tarkastelujakso viikko 25 (Juhannusviikko) Juhannusviikolla mitattujen yhdisteiden tai hiukkasten pitoisuuksissa ei ollut merkittävää vaihtelua ja pitoisuudet olivat reilusti alle ohjearvojen molemmilla mittauspisteellä. Keskustan asemalla pitoisuuksissa ilmeni korkeamman pitoisuuden jakso aamuyön ja iltapäivän välisenä aikana. Kyseisenä ajanjaksona PM 1 24 tunnin keskiarvo oli 24,74 µg/m 3, mikä on alle raja-arvon (5 µg/m 3 ) PM1 PM2.5 SO2 NO : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : Kuva 29. Tutkittujen yhdisteiden ja hiukkasten vuorokausipitoisuudet Rovaniemen Keskustassa Juhannusviikolla (viikko 25) vuonna PM1 PM : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : NO2 Kuva 3. Tutkittujen yhdisteiden ja hiukkasten vuorokausipitoisuudet Rovaniemen Etelärinteellä Juhannusviikolla (viikko 25) vuonna

34 5. Tulosten tarkastelu 5.1 Mittaukset Kaikki mittaukset suoritettiin samanaikaisesti Rovaniemellä kahdella mittauspisteellä aikavälillä Pisteet valittiin tilaajan osoittamista paikoista Rovaniemen keskusta-alueelta (kuva 3) ja Etelärinteeltä taajama-alueelta (kuva 2). Saatuja tuloksia verrattiin ilmanlaadun ohjearvoihin (VNp 48/1996) (Taulukko 16), ilmanlaadun raja-arvoihin terveyden ja ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi (VNa 79/217) (Taulukot 17 ja 18). Ilmanlaadun ohjearvot (VNp 48/1996). Aine Ohjearvo (2 ºC, 1 atm) Tilastollinen määrittely Typpidioksidi (NO2) 15 µg/m 3 7 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO2) 25 µg/m 3 8 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Hengitettävät hiukkaset, (PM1) 7 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Yhdiste Rikkidioksidi (SO2) Typpidioksidi (NO2) Hengitettävät hiukkaset (PM1) Ilmanlaadun raja-arvot terveyden suojelemiseksi (VNa 79/217). Keskiarvon laskenta-aika 1) 1 tunti 24 tuntia 1 tunti 1 vuosi 24 tuntia 1 vuosi Raja-arvo 2 ) [µg/m3] Sallittujen ylitysten määrä vuodessa Pienhiukkaset (PM2,5) 1 vuosi 25-1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa on noudatettava liitteen 9 perusteita. 2) Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 11,3 kpa paineessa. Lyijyn ja hiukkasten tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 3) Vuorokauden korkein kahdeksan tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. 79/217). Ilmanlaadun raja-arvot ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi (VNa Aine Keskiarvon laskenta-aika 1) Raja-arvo 2) [µg/m 3 ] Rikkidioksidi (SO 2) kalenterivuosi ja talvikausi ( ) 2 Typen oksidit (NO X) kalenterivuosi 3 1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa on noudatettava liitteen 9 perusteita. 2) Tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 11,3 kpa paineessa. Mitatut rikkidioksidipitoisuudet (SO 2) alittivat molemmalla mittauspisteellä kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipisteen (25 µg/m 3 ) ja kuukauden toiseksi suurimman vuorokausiarvon (8 µg/m 3 ) ohjearvot. Rikkidioksidipitoisuuksien keskiarvot alittivat sekä tuntikeskiarvon (35 µg/m 3 ) että 3

35 vuorokausikeskiarvon (125 µg/m 3 ) raja-arvot. Etelärinteen rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet normaalia korkeammat koko mittausjakson ajan, mikä johtui ongelmasta mittalaitteen kalibroinnissa. Typpidioksidipitoisuudet (NO 2) alittivat molemmilla mittauspisteillä kuukauden tuntiarvon 99. prosenttipisteen (15 µg/m 3 ) ja kuukauden toiseksi suurimman vuorokausiarvon (7 µg/m 3 ) ohjearvot. Typpidioksidipitoisuuksien mitatut tuntikeskiarvo ja vuosikeskiarvo alittivat pitoisuuksille asetetut raja-arvot (2 µg/m 3 ja 4 µg/m 3 ). Typen oksidipitoisuudet alittivat ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi asetetun vuosiraja-arvon (3 µg/m 3 ) Etelärinteen taustapisteellä ja ylittyivät keskustan mittauspisteellä (44,15 µg/m 3 ). Suurimpia NO X-pitoisuuksia mitattiin talviaikaan, erityisesti pakkaspäivinä, jolloin ilmakerrosten sekoittuminen on vähäistä. Hengitettävät hiukkaspitoisuudet (PM 1) ylitti keskustan mittauspisteillä vuorokausikohtaisen rajaarvon yhden kerran maaliskuussa ja neljä kertaa huhtikuussa 216. Myös kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo ylittyi kerran huhtikuussa 216. Vuorokausikohtainen keskiarvo saa ylittyä 35 kertaa vuoden aikana. Ylitykset tapahtuivat katupölyaikaan, jolloin ilman hiukkaspitoisuudet ovat normaalia suuremmat. Etelärinteellä raja-arvot eivät ylittyneet mittausjakson aikana. Pienhiukkaset (PM 2,5) alittivat molemmilla mittauspisteillä pitoisuudelle asetetun vuosikeskiarvon raja-arvon. Verrattuna muiden paikkakuntien vuoden 215 ja vuosikeskiarvoihin (Ilmanlaatu 217), mittaustulokset ovat enimmäkseen samalla tasolla tai keskimääräistä pienempiä (Taulukko 19). Esimerkiksi Oulun vuosikeskiarvo PM 1:lle (9,1 µg/m 3 ) ja Kuopion Sorsasalon SO 2:lle (1,9 µg/m 3 ) eivät eroa Rovaniemen mittaustuloksista merkittäväksi. Etelärinteen SO 2-tulokset olivat hieman suuremmat kuin keskustan mittauspisteen tulokset kalibrointiongelman vuoksi, mutta tulokset jäävät silti reilusti alle raja-arvojen. Ongelma kalibroinnissa nosti rikkidioksidi pitoisuutta noin 3-5 µg/m 3. NO 2:n vuosipitoisuus on samaa luokkaa kuin muissakin kaupungeissa liikenneväylien lähellä. Vertaillessamme pitoisuuksia eri kaupunkien välillä Rovaniemen Etelärinteen mittausaseman NO 2 vuosikeskiarvo oli 5,8 µg/m 3 mikä on pienimmästä päästä koko suomessa, myös hiukkaset olivat alle tai samaa kuin suomalainen keskitaso (ilmatieteenlaitos 217). Keskustassa mitattu typen oksidien vuosikeskiarvo oli samaa tasoa esimerkiksi Oulun typenoksidipitoisuuden kanssa vuonna 215 Vuosikeskiarvopitoisuuksien vaihtelu eri suomen kaupunkien välillä vuonna 215 ja Rovaniemen keskustan vuosikeskiarvo vuonna 216. Päästö Rovaniemen keskusta vuosikeskiarvo 216 (µg/m 3 ) Rovaniemi Etelärinne vuosikeskiarvo 216 (µg/m 3 ) Koko Suomi 215 vuosikeskiarvojen vaihtelu paikkakuntien välillä (µg/m 3 ) SO 2 1, 4,4,4 6,1 NO 2 18,6 5,8 1,3 43, PM 1 12,9 12,1 3,5 24,7 PM 2,5 5,7 4,7 3,2 9,6 5.2 Lomakauden ilmanlaatu Tuntikohtaiset typpidioksidit vaihtelivat keskustan mittausasemalla hiihtolomaviikolla -63 µg/m 3 välillä raja-arvon ollessa 2 µg/m 3. Pitoisuuksien vaihtelu johtui todennäköisesti autoliikenteestä, koska pitoisuudet olivat korkeimmillaan päivällä ja matalimmillaan yöllä. 31

36 Juhannusviikolla keskustan aseman kaikkien yhdisteiden ja hiukkasten pitoisuudet olivat hetkellisesti kohollaan aamuyön ja iltapäivän välisenä aikana Pitoisuuksien nousun syy on epäselvä. Rikkidioksidipitoisuudet olivat hyvin matalia, eikä niissä esiintynyt vaihtelua. 5.3 Vertailu aiempiin tuloksiin Rovaniemen alueella on toteutettu ilmanlaadun seurantamittauksia aikaisemmin. Mittaukset ovat olleet pääosin hengittävien hiukkasten (PM 1) mittauksia vuosina 1998 ja 24. Rikkipitoisuutta on tutkittu vuosina 1983 ja Laajempi selvitys, jossa tutkittiin PM 1 lisäksi myös NOx ja SO 2 pitoisuudet mitattiin vuonna 199. Lisäksi vuonna 1998 tehtiin mallinnusselvitys, jossa käytettiin vuoden 199 mittaustietoja. Kaikki aiemmat mittaukset ja mallinnuksen on suorittanut Ilmatieteenlaitos. Aiempia mittaustuloksia ei ollut saatavilla kuin hiukkasten osalta, joten varsinaista mittausten välistä vertailua ei pystytty tekemään kuin hiukkasista. Kaasukomponenttien mittaustulokset ja mallinnukset ovat osittain vertailukelpoisia mutta tarkastelussa on huomioitava kuitenkin, että ne ovat ajallisesti erimittaisia ja eri paikoista mitattu. Rikkidioksidipitoisuudet välisessä mittauksessa olivat merkittävästi pienempiä kuin aiemmassa mallinnusselvityksessä. Pitoisuuden vähenemiseen on vaikuttanut todennäköisesti liikennepolttoaineiden muuttuminen vähemmän rikkipitoiseksi sekä lämmöntuotantoon käytettävien polttoaineiden muuttuminen myöskin vähärikkisimmiksi sekä parantuneet puhdistustekniikat (savukaasupesurit). Typenoksidien osalta on havaittavissa myös samanlainen trendi. Tähän on luultavasti vaikuttanut autojen uusiutuminen ja pienentyneet liikenteen päästöt. Etelärinteen mittaustulos on lähellä 1998 mallinnustuloksia, mikä johtuu virheestä mittalaitteen kalibroinnissa. NO 2 ja NO X olivat selvimmin laskeneet taustamittauspisteellä, kun taas keskustan pisteellä pitoisuudet jäivät lähelle mallinnustuloksia. Kaasukomponenttien vuosivertailut esitetty taulukossa 21. Hengitettävien hiukkasten PM 1 vertailut on tehty katupölykauden kevätkuukausista (huhti- ja toukokuu). Pitoisuudet ovat selkeästi paremmat kuin vuoden 24 tulokset mutta samaa tasoa tai korkeampia kuin 1998 mittausten arvot. Erot selittyvät todennäköisesti normaalina vuosittaisena vaihteluna ja mittauspaikkojen eroilla, mutta merkittävästi määriin voivat vaikuttaa myös käytetyn hiekoitteen mekaaninen kestävyys ja katupölyn torjuntamenetelmät. Pienhiukkasten osalta PM 2,5 ei ole käytettävissä tuloksia aiemmilta vuosilta. Pienhiukkasten syntylähde on erilainen kuin karkeampien ilman epäpuhtauksien. Taulukossa 2 on kuvattu hiukkaspäästöjen lähteitä (VTT julkaisu, Pienhiukkasten vaikutus terveyteen, 26) Hiukkaspitoisuuksien vertailu aiemmin toteutettuihin mittauksiin on esitelty taulukossa

37 Hengitettävien ja pienhiukkasten syntylähteet Kaasukomponenttien vertailu Rovaniemellä 199 tehtyyn mallinnukseen. Kesk ustan seutu Rikkidioksidi Typpidioksidi Typen oksidit Muurola Etelärin ne Rovakatu Keskusta Muurola Etelärinne Rovakatu Keskusta Muurola Etelärinne Rova -katu korkein vuosikeskiarvo 2, korkein vuorokausikeskiarvo toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo korkein tuntikeskiarvo kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Hengitettävien hiukkasten vertailu Rovaniemellä kevätkuukausina vuosina 1998, 24 ja PM 1 Rovakatu Rovakatu Vaaranlammin pvk* Etelärinne* Keskusta 4/24 5/1998 5/1998 4/216 4/216 tuntiarvojen keskiarvo suurin tuntiarvo suurin vrk arvo korkein vrk arvo Päiväkohtainen vaihtelu Typpidioksidipitoisuudet nousivat aamulla ja ovat korkeimmillaan päiväaikaan, kun liikenne oli suurimmillaan. Ilmiö näkyi voimakkaimmin keskustan mittauspisteellä, joka sijaitsi lähellä katua ja bussipysäkkiä. Bussipysäkillä seisovat linja-autot saattoivat nostaa typpidioksidipitoisuuksia normaalia korkeammiksi etenkin kovilla pakkasilla ilman ollessa kerrostunutta, jolloin yhdisteet eivät pääse sekoittumaan ilmamassaan. Rikkidioksidipitoisuudet pysyivät suhteellisen muuttumattomina riippumatta vuorokauden ajasta. Hengitettävien hiukkasten päiväkohtaiset pitoisuudet vaihtelivat runsaasti vuoden ajan mukaan. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat hieman korkeampia aamuisin ja iltapäiväisin. 33