Harjavallan ja Porin ilmanlaatu Ilmanlaatutyöryhmä Harjavalta-Pori

Transkriptio

1 Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 18 Ilmanlaatutyöryhmä Harjavalta-Pori Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut Raportti 1/19

2 Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 18 Ilmanlaatutyöryhmä Harjavalta-Pori Mittausaineisto ja tulokset: Suvi Pöyhönen, KVVY Tutkimus Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lagerroos, Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut Raportointi: Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut

3

4 Sisällysluettelo Johdanto Harjavalta-Pori ilmanlaatutyöryhmä Tiivistelmä mittaustuloksista Mittaustulokset Harjavallan teolliset- ja liikenneperäiset päästöt Porin teolliset- ja liikenneperäiset päästöt Rikkidioksidi SO Harjavalta Pori Hengitettävät hiukkaset PM 1 ja pienhiukkaset PM 2, Harjavalta Pori Paanakedonkatu Metallianalyysit Harjavalta Kaleva ja Pirkkala Typpidioksidi NO Pori Paanakedonkatu Otsoni O Pori Paanakedonkatu Ilmanlaatuindeksi Harjavalta Kaleva ja Pirkkala Pori Paanakedonkatu Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Raja-arvot Tavoitearvot Ohjearvot Kynnysarvot Kasvillisuutta varten Mittausverkko ja järjestelmä Ilmanlaatuindeksi Harjavallan tulokset Ilmanlaatuindeksit Kalevan sääaseman tulokset...22

5 6.3 Kalevan ja Pirkkalan hiukkasmittauksien tulokset Kalevan ja Pirkkalan rikkidioksidimittausten tulokset Tuulen suunnan vaikutus rikkidioksidipitoisuuksiin Tuulen suunnan vaikutus PM 1 -pitoisuuksiin Hiukkasnäytteiden metallipitoisuudet Porin tulokset Ilmanlaatuindeksi Keskustan sääaseman tulokset Paanakedonkadun mittausaseman tulokset Tuulen suunnan vaikutus pitoisuuksiin Pastuskerin mittausaseman tulokset Laitosten päästötiedot Harjavalta Pori Liikenteen osuus päästöistä Harjavalta Pori Väestön tiedottaminen ja varoittaminen Ulkoilma ja ilmanlaatu...5 LIITTEET 1-6

6 Sanasto Hengitettävät hiukkaset (PM 1) = Alle 1 mikrometrin (1 mikrometri = 1/1 mm) kokoiset hiukkaset. Kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoputkiin asti. Peräisin enimmäkseen liikenteen levittämästä katupölystä sekä pienpoltosta syntyneistä hiukkasista. Ohjearvo = Ilmanlaadun mittaustuloksia verrataan ohje- ja raja-arvoihin. Kansalliset ohjearvot ovat pääosin terveysperusteisia ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Otsoni (O 3) = Ei esiinny suoraan päästöissä vaan muodostuu auringon valon reagoidessa ilmansaasteiden kanssa. Otsonin syntyminen on monimutkainen tapahtumaketju. Käytännössä otsonia on vähemmän kaupunkien keskustoissa ja enemmän maaseuduilla. Pienhiukkaset (PM 2.5) = Alle 2,5 mikrometrin kokoiset hiukkaset. Kulkeutuvat hengitysilman mukana syvemmälle hengitystiehyihin. Peräisin lähinnä liikenteen pakokaasuista, puun pienpoltosta sekä katupölystä. Myös kaukokulkeumat nostavat pitoisuuksia (mm. metsäpalot). Raja-arvo = Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia ja ne perustuvat EU direktiiveihin. Ilmansuojeluviranomaisten on pyrittävä estämään niiden ylittyminen käytettävissä olevin keinoin. Rikkidioksidi (SO 2) = Hapan kaasu, joka on haitallinen ekosysteemeille ja ihmisten terveydelle. Peräisin rikkipitoisten polttoaineiden poltosta ja teollisuusprosesseista. Suhteellinen kosteus (RH) = Ilmaisee kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessä lämpötilassa voi enimmillään olla vesihöyryä. Tavoitearvo = Tavoitearvolla tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava määräajassa, ja jolla pyritään vähentämään haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Tiedotuskynnys = Tiedotuskynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin altistuminen voi vaarantaa ilman epäpuhtauksille herkkien väestöryhmien terveyttä. Tiedotuskynnys on annettu otsonille. Typen oksidit (NO x) = Typen ja hapen muodostamat kaasumaiset yhdisteet typpidioksidi (NO2) ja typpimonoksidi (NO). Typen oksideja syntyy pääasiassa palamisessa, ja ne aiheuttavat happamoitumista, rehevöitymistä, korroosiota ja terveydellisiä ongelmia sekä osallistuvat alailmakehän otsonin muodostumiseen. Typpidioksidi (NO 2) = Kaasu, joka aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä ja luontoon päästessään rehevöitymistä ja happamoitumista. Päästöistä 2/3 on peräisin energiantuotannosta ja teollisuusprosesseista, loppu 1/3 liikenteestä. Vaikka liikenteen päästöt ovat pienempiä, niiden vaikutukset ovat haitallisempia ihmisille, koska päästöt tapahtuvat suoraan hengitysilman tasolla. Varoituskynnys = Varoituskynnys on pitoisuustaso, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin altistuminen vaarantaa väestön terveyden. Varoituskynnykset on annettu otsonille, rikkidioksidille ja typpidioksidille. Suomessa näin korkeat pitoisuudet ovat erittäin harvinaisia. Lisätietoja: Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto

7 9 Johdanto Ilmansuojelun tarkoituksena on varmistaa ihmisen terveydelle ja luonnon hyvinvoinnille välttämätön puhdas ilma. Suomessa on kaikkiaan noin 1 pysyväisluonteista ilmanlaadun mittausasemaa 3 mittausverkon alaisuudessa noin 6 kunnan alueella. Harjavalta-Pori-Rauma verkossa mittausasemia on yhteensä kahdeksan, joista viisi mittaa ilman epäpuhtauksia ja kolme vallitsevaa säätä. Mittaustulokset ohjataan Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluille ja edelleen tunneittain Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolle. Ilmanlaatuun vaikuttavat useat tekijät ja ne voidaan karkeasti lajitella ihmisten aiheuttamiin ja luonnollisiin osa-alueisiin. Ihmisten aiheuttamia ovat mm. liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden aiheuttamat epäpuhtaudet. Luonnollisia vaikuttajia ovat taas sateet, matala- ja korkeapaineet sekä tuulet. Varsinkin kaupunkien keskustojen alueella liikenne aiheuttaa suurimmat ongelmat. Polttomoottoriautojen typen oksidien päästöt sekä katu- ja rengaspöly ovat erityisen haitallisia, koska epäpuhtaudet sijaitsevat hengityskorkeudella. Energiantuotannon ja teollisuuden prosessien päästöt pitkistä piipuista kulkeutuvat päästökorkeudesta johtuen huomattavasti laajemmalle alueelle. Tästä johtuen niiden välittömät vaikutukset ihmisten terveyteen ovat tavanomaisissa säätiloissa ja tavanomaisilla päästöillä vähäisemmät. Harjavalta-Pori mittausalueella vallitsee yleensä vähintään tyydyttävä ilmanlaatu. Suurimmat kaupunkien keskustoihin vaikuttavat muutokset tulevat liikenteen päästöistä sekä katupölystä kuivempina ajanjaksoina. Harjavallan ilmanlaatuun vaikuttaa alueella sijaitseva suurteollisuus ja energiantuotanto. Näiden lisäksi talvikuukausina lisääntyvä pienpoltto heikentää ilmanlaatua mm. pienhiukkasten kautta.

8 1 1 Harjavalta-Pori ilmanlaatutyöryhmä Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut mittaa sopimusperusteisesti yhteistyössä Harjavallan ja Rauman kaupunkien sekä alueen suurteollisuuden ja energiatuotantolaitosten kanssa ilmanlaatua. Teollisuuden partnerit olivat vuonna 18 Aurubis Finland Oy, Boliden Harjavalta Oy, Fortum Power and Heat Oy Meri-Porin voimalaitos, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy, PVO-Lämpövoima Oy Tahkoluodon voimalaitos, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy sekä Venator P&A Finland Oy. Pori-Harjavalta -sopimus on voimassa toistaiseksi ja sopimuksen yksityiskohdista sovitaan vuosittain sopijapuolten yhteisellä päätöksellä. Rauman sopimus on voimassa vuoden 19 loppuun saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa Rauman Hallikadun mittaustulosten käsittelyä Porissa sekä tulosten välittämistä Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolle. Rauman kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö laatii Rauman mittaustuloksista vuosiraportin. Porin ja Harjavallan ilmanlaadun mittaustuloksista laaditaan kalenterivuosittain raportti, joka hyväksytetään Harjavalta-Pori ilmanlaatutyöryhmässä. 2 Tiivistelmä mittaustuloksista Vuoden 18 merkittävimpiä ilmanlaatuun ja sen mittaukseen vaikuttavia tekijöitä olivat Porissa tavanomaista hankalampi katupölykevät, Harjavallan Kalevassa mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM1) nikkelipitoisuuksien voimakas lasku edelliseen kahteen vuoteen verrattuna sekä Pirkkalan mittausaseman uusiminen. Lisäksi Porin ja Harjavallan ilmanlaatuindeksin laskentaperusteita muutettiin siten, että vuoden 18 raportista alkaen indeksit on laskettu tuntikohtaisten tietojen perusteella. 2.1 Mittaustulokset Valtioneuvoston asetuksen (79/17) mukaiset raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Harjavallassa ja Porissa mitattavalla komponentilla. Valtioneuvoston päätöksen (48/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot ylittyivät hengitettävien hiukkasten PM1 osalta Porin Paanakedonkadun asemalla helmi-, huhti- ja marraskuussa. Vuoden mittausjaksosta vähintään 75 % tuloksista pitää olla hyväksyttyjä, eli validoituja. Tämä ehto täyttyi kaikissa mittauksissa. Valtioneuvoston asetus ilmassa olevista arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (113/17) määrittelee arseenin, kadmiumin ja nikkelin kalenterivuoden tavoitearvot laskettuna vuosikeskiarvoina. Tavoitearvo ylittyi hieman nikkelin osalta Harjavallan Kalevan mittausasemalla Harjavallan teolliset- ja liikenneperäiset päästöt Harjavallassa prosessiteollisuus ja energiantuotanto ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Harjavallassa teolliset päästöt 18 olivat rikkidioksidia 3191 t, typen oksideja t, hiukkasia 11 t sekä hiilidioksidia t. Päästölähteet on laskettu Boliden Harjavalta Oy:n, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut (STEP) Oy:n sekä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n päästöistä. STEP Oy on luopunut raskaan polttoöljyn käytöstä, mikä on vähentänyt selkeästi laitoksen kokonaispäästöjä. VTT:n LIISA -laskentajärjestelmä kertoo Harjavallan liikenteen aiheuttamiksi päästöiksi 17 typen oksidien osalta 39 t, hiukkasten 1,1 t sekä hiilidioksidin osalta t Porin teolliset- ja liikenneperäiset päästöt Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Suurteollisuuden sekä energiantuotantolaitosten päästöt 18 olivat rikkidioksidia 669 t, typen oksideja 679 t, hiukkasia 27 t sekä hiilidioksidia t. Tärkeimmät päästölähteet olivat Fortum Power and Heat Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima, Boliden Harjavalta Oy sekä liikenne. Venator P&A Finland Oy:n Porin pigmenttitehdas on toiminut vuonna 17 tapahtuneen tulipalon aiheuttaman tuotantoseisakin jälkeen vajaalla teholla. VTT:n LIISA -laskentajärjestelmä kertoo Porin liikenteen aiheuttamiksi päästöiksi 17 typen oksidien osalta 363 t, hiukkasten 1 t sekä hiilidioksidin osalta t.

9 Rikkidioksidi SO Harjavalta Vuoden 18 suurin rikkidioksidin 99 % tuntiarvo mitattiin Kalevan asemalla heinäkuussa ollen 84 mg/m 3, joka oli 34 % tuntiohjearvosta 25 mg/m 3. Pirkkalan asemalla mitattiin syyskuussa suurin 99 % tuntiarvo 77 mg/m 3, joka oli 31 % tuntiohjearvosta 25 mg/m 3. Ohjearvoissa toiseksi suurin vrk-arvo saa olla enintään 8 µg/m 3. Se ei ylittynyt Harjavallan mittausasemilla. Korkein toiseksi suurin vuorokausiarvo, 27 µg/m 3, mitattiin Kalevan asemalla huhti-, kesä- ja heinäkuussa. Arvo on 34 % vuorokausiohjearvosta. Rikkidioksidipitoisuuksien talvikauden kriittinen taso on mg/m 3. Sekä Kalevassa, että Pirkkalassa kriittiset tasot olivat 1 mg/m 3. Suurimmaksi vuorokausikeskiarvoksi on säädetty 125 mg/m 3. Se oli Kalevassa huhtikuussa 5 mg/m 3 ja Pirkkalassa syyskuussa 29 mg/m 3. Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa on 3 kpl. Rikkidioksidin raja-arvo on 35 mg/m 3 tuntikeskiarvona. Enimmillään se oli Kalevassa, 185 mg/m 3. Pirkkalassa vuoden suurin tuntikeskiarvo oli , 122 mg/m 3. Ylityksiä ei siten ollut yhtään, korkein sallittu ylitysten määrä on 24 kpl kalenterivuodessa. Rikkidioksidin varoituskynnys 5 µg/m 3 mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana ei ylittynyt Harjavallan mittausasemilla Pori Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset Paanakedonkadun ja Pastuskerin mittausasemilla. Vuoden 18 suurin 99 %:n tuntiarvo 9 mg/m 3 mitattiin Paanakedonkadulla huhtikuussa. Pitoisuus oli 4 % tuntiohjearvosta 25 mg/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson aikana. 2.3 Hengitettävät hiukkaset PM 1 ja pienhiukkaset PM 2, Harjavalta Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo 7 mg/m 3 ei ylittynyt Kalevassa eikä Pirkkalassa. Raja-arvon lukuarvon 5 mg/m 3 ylityksiä oli yksi: Kalevassa ,6 mg/m 3, kun ylityksiä sallitaan yhteensä 35 kpl kalenterivuoden aikana. Raja-arvo kalenterivuodessa on 4 µg/m 3. Kalevassa se oli 1,4 µg/m 3 ja Pirkkalassa 8,9 µg/m 3. Pienhiukkasten PM2.5 kalenterivuoden raja-arvo on 25 µg/m 3. Kalevassa kalenterivuoden keskiarvo oli 5,9 µg/m Pori Paanakedonkatu Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo 7 mg/m 3 ylittyi kolmena kuukautena, helmikuussa 95,7 mg/m 3, huhtikuussa 11,2 mg/m 3 ja marraskuussa 79,6 mg/m 3. Vuonna 17 ylityksiä oli yksi (maaliskuussa), vuonna 16 ylityksiä ei ollut, mittausasema sijaitsi silloin lähes koko vuoden Mikonkadulla. Raja-arvon lukuarvo 5 mg/m 3 ylittyi Paanakedonkadulla 18 vuorokautena, mikä oli selvästi keskimääräistä enemmän. Ylitysten määrän pääasiallisena syynä oli hankala katupölykevät - pitkään jatkunut kuiva ja heikkotuulinen korkeapainesää pidensivät katupölykautta. Lisäksi kevään pakkasjakso hidasti katujen puhdistustöitä. Kuitenkaan varsinaisen raja-arvon ylitystä ei tapahtunut, koska ylitysvuorokausia sallitaan 35 kpl kalenterivuodessa. Vuosiraja-arvo on 4 µg/m 3, Paanakedonkadulla kalenterivuoden keskiarvo oli 16,7 µg/m 3. Pienhiukkasten PM2.5 kalenterivuoden raja-arvo on 25 µg/m 3. Paanakedonkadulla kalenterivuoden keskiarvo oli 8,2 µg/m 3.

10 Metallianalyysit Harjavalta Kaleva ja Pirkkala Metallinäytteet analysoitiin mittausasemilla viikoittain kerätyistä vuorokausinäytteistä KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Tampereella. Valtioneuvoston asetuksen (113/17) mukaiset tavoitearvot ovat arseenille (As) 6 ng/m 3, kadmiumille (Cd) 5 ng/m 3 ja nikkelille (Ni) ng/m 3 vuosikeskiarvoina laskettuna. Vuosikeskiarvot Kalevassa olivat (suluissa vuosien 17 ja 16 tiedot) As 6 ng/m 3 (6 ja 12), Cd 1 ng/m 3 (1 ja 2) ja Ni 24 ng/m 3 (77ja 72) ja Pirkkalassa As 6 ng/m 3 (6 ja 5), Cd 1 ng/m 3 (1 ja 1) ja Ni 12 ng/m 3 (9 ja 8). Kalevan nikkeliarvon merkittävä lasku vuonna 18 lähelle tavoitearvoa oli merkille pantavaa. 2.5 Typpidioksidi NO Pori Paanakedonkatu Typpidioksidipitoisuuksien suurin 99 % tuntipitoisuus oli helmikuussa, jolloin tuntiarvo 87 mg/m 3 oli 58 % ohjearvosta 15 mg/m 3. Suurin vrk-pitoisuus mitattiin maaliskuussa ollen 55 mg/m 3. Tämä vrk-arvo oli 79 % ohjearvosta 7 mg/m 3. Korkein mitattu tuntiarvo esiintyi helmikuussa ollen 112 µg/m 3, kun terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu raja-arvo on µg/m 3 (ylityksiä sallitaan 18 kpl vuodessa). Typpidioksidille annettu rajaarvo kalenterivuodessa on 4 mg/m 3, Paanakedonkadun mittausasemalla se oli 13 mg/m 3. Typpidioksidin varoituskynnys 4 mg/m 3 mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana ei ylittynyt. 2.6 Otsoni O Pori Paanakedonkatu Otsonilaite rikkoutui joulukuun alussa, joten vuoden 18 mittaustulokset ovat väliseltä ajalta. Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on asetettu tavoitearvo 1 mg/m 3, joka saa ylittyä enintään 25 vuorokautena kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tapahtuu 8 tunnin liukuvaan keskiarvoon. Otsonin osalta 8 tunnin keskiarvopitoisuuden 1 μg/m 3 ylityksiä ei ollut yhtään kappaletta. Suurin 8-tunnin keskiarvopitoisuus mitattiin toukokuussa 16 μg/m 3, joka oli 88 % tavoitearvosta. 2.7 Ilmanlaatuindeksi Harjavalta Kaleva ja Pirkkala Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että Kalevassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 18 oli hyvä 81 %, tyydyttävä 18 %, välttävä 1 %, huono % sekä erittäin huono %. Pirkkalassa vastaava jakauma oli hyvä 94 %, tyydyttävä 6 %, välttävä %, huono % sekä erittäin huono % Pori Paanakedonkatu Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 18 oli hyvä 54 %, tyydyttävä 26 %, välttävä 12 %, huono 6 % sekä erittäin huono 2 %.

11 13 3 Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot 3.1 Raja-arvot Muun muassa rikkidioksidille (SO2), typpidioksidille (NO2), hengitettäville hiukkasille (PM1) ja pienhiukkasille (PM2.5) on säädetty pitoisuuksien raja-arvot sekä sallittujen ylityksien määrä vuodessa. Raja-arvot ovat aina ehdottomia epäpuhtaudesta riippumatta. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/17. Taulukko 1. Ilman epäpuhtauksien raja-arvot ja sallittujen ylityksien määrä vuodessa. Yhdiste Aika Rajaarvo Sallitut ylitykset µg/m 3 vuodessa Rikkidioksidi Tunti Vuorokausi Typpidioksidi Tunti 18 Vuosi 4 - Hengitettävät hiukkaset Vuorokausi 5 35 Vuosi 4 - Pienhiukkaset Vuosi Tavoitearvot Tavoitearvot, joihin tulee pyrkiä kustannustehokkaita keinoja käyttäen, on annettu mm. otsonille (O3), arseenille (As), kadmiumille (Cd) ja nikkelille (Ni). Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/17 sekä valtioneuvoston asetus ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä 113/17. Taulukko 2. Otsonin ja raskasmetallien tavoitearvot. Yhdiste Aika Tavoitearvo Voimassa alkaen Otsoni 8 h liukuva ka. 1 µg/m 3 saa ylittyä 25 krt/vuosi kolmen vuoden keskiarvona Arseeni vuosikeskiarvo 6 ng/ m Kadmium vuosikeskiarvo 5 ng/m Nikkeli vuosikeskiarvo ng/m Ohjearvot Ohjearvot on annettu mm. typpidioksidille (NO2), rikkidioksidille (SO2) ja hengitettäville hiukkasille (PM1). Ohjearvot ovat ensisijaisesti suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineinä. Tavoitteena on ehkäistä ohjearvojen ylittyminen. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta 48/1996. Taulukko 3. Ilman epäpuhtauksien ohjearvot ja tilastolliset määrittelyt. Yhdiste Aika Ohjearvo Tilastollinen määrittely µg/m 3 Rikkidioksidi Tunti 25 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Vuorokausi 8 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Typpidioksidi Tunti 15 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Vuorokausi 7 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Hengitettävät Vuorokausi 7 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo hiukkaset

12 Kynnysarvot Kynnysarvot on jaettu tiedotus- ja varoituskynnykseen. Tiedotuskynnys on säädetty otsonille ja varoituskynnys otsonin lisäksi myös rikkidioksidille ja typpidioksidille. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/17. Taulukko 4. Otsonin tiedotus- ja varoituskynnys sekä rikkidioksidin ja typpidioksidin varoituskynnys. Yhdiste Aika Tiedotuskynnys Varoituskynnys µg/m 3 µg/m 3 Otsoni Tunti Rikkidioksidi Kolme peräkkäistä - 5 tuntia Typpidioksidi Kolme peräkkäistä - 4 tuntia 3.5 Kasvillisuutta varten Kasvillisuuden suojelemiseksi on rikkidioksidille ja typen oksideille asetettu kriittiset rajat sekä tavoitearvo otsonille. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/17. Taulukko 5. Kriittiset rajat kasvillisuuden suojelemiseksi rikkidioksidille ja typen oksideille. Yhdiste Aika Kriittinen taso µg/m 3 Rikkidioksidi Vuosi/ Talvikausi Typen oksidit Vuosi 3 (NO+NO2) Taulukko 6. Tavoitearvot kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille. Yhdiste Määritetty Tavoitearvo Pitkän tähtäimen vuodelle 1 tavoite Otsoni 8 µg/m 3 ylittävien 18 µg/m 3 h laskettuna 6 µg/m 3 h tuntiarvojen summa viiden vuoden keskiarvona Lisätietoja: Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto

13 15 4 Mittausverkko ja järjestelmä Harjavalta-Pori mittausverkkoon kuuluu yhteensä viisi mittausasemaa. Harjavallassa mittausasemat ovat keskustan Kalevassa ja joen pohjoispuolella Pirkkalassa. Molemmilla asemilla mitataan rikkidioksidia, hengitettäviä hiukkasia sekä hiukkasten metallipitoisuuksia. Kalevassa mitataan lisäksi pienhiukkasia ja siellä sijaitsee sääasema. Pirkkalan mittausasema uusittiin kesäkuussa, minkä johdosta mittauksissa oli kahden päivän tauko. Kuvat 1 ja 2. Pirkkalan uusi ilmanlaadun mittausasema. Vanhan aseman uusimiseen päädyttiin syksyllä 17 asemarakennuksen rakenteissa ilmenneiden kosteusvaurioiden johdosta. Uuden mittausaseman myötä mittauslaitteiston sekä -aseman käyttö- ja huoltotoiminnan edellytykset paranivat selkeästi. Lisäksi aseman työturvallisuuteen on kiinnitetty aiempaa paremmin huomiota, koska huolto- ja kunnossapitotyöt tehdään pääosin yksintyöskentelynä. Porin keskustassa ilman epäpuhtauksia mitataan Paanakedonkadun asemalla ja säätietoja ympäristöviraston katolla olevalla sääasemalla Valtakadulla. Pastuskerin asema sijaitsee Meri-Porissa ja siellä mitataan rikkidioksidin taustapitoisuuksia sekä säätietoja. Mittauslaitteiden huolloista ja kalibroinneista sekä mittaustulosten editoinneista vastaa JPP-Kalibrointi Ky. Harjavallan osalta mittausjärjestelmä sisältää automaattiset hälytykset, mikäli rikkidioksidipitoisuudet ovat vaarassa ylittyä. Tällöin järjestelmä lähettää tekstiviestin 18 matkapuhelimeen. Toinen tekstiviesti välitetään, kun pitoisuus on laskenut takaisin alle säädetyn rajan. Lisäksi hiukkasnäytekeräimien järjestelmä lähettää tekstiviestit ympäristö- ja lupapalveluiden hälytyspuhelimeen aina kun keräykset käynnistyvät ja päättyvät sekä esim. sähkökatkotilanteessa. Taulukko 7. Mittausasemat, mitattavat komponentit ja sääasemien paikat. Epäpuhtaus Mittauspiste PM1 PM2.5 NO2 O3 SO2 PM1:n metallit Sääasema Harjavalta, Kaleva x x x x x Harjavalta, Pirkkala x x x Pori, Paanakedonkatu x x x x x Pori, Ympäristövirasto x Pori, Pastuskeri x x Rauma, Hallikatu x x

14 16 Kuva 3. Ilmanlaadun mittausjärjestelmä Harjavalta-Pori-Rauma. Mittausasemilla mittausohjelmana on Envidas for Windows. Ympäristö- ja lupapalveluiden keskustietokoneilla mittaustulosten keräämiseen, käsittelyyn ja niiden välittämiseen käytetään Enview ohjelmaa. Taulukko 8. Porin mittauskomponentit, mittauspaikat ja analysaattorien mallit. Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Rikkidioksidi (SO2) Pastuskeri jatkuva Thermo Electron 43 A Rikkidioksidi (SO2) Paanakedonkatu jatkuva Thermo Electron 43 A Typpidioksidi (NO2) Paanakedonkatu jatkuva AC 32M Otsoni (O3) Paanakedonkatu jatkuva API 4 4/18 saakka, Environnement 41M 5/18 alkaen Hengitettävät hiukkaset (PM1) Paanakedonkatu jatkuva MP11M+CPM Pienhiukkaset (PM2,5) Paanakedonkatu jatkuva MP11M+CPM Säätiedot, tuulen suunta ja nopeus sekä lämpötila Pastuskeri jatkuva SMA-3 Säätiedot, tuulen suunta ja nopeus sekä lämpötila, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja sadanta Ympäristövirasto jatkuva Vaisala WXT 5

15 Taulukko 9. Harjavallan mittauskomponentit, mittauspaikat ja analysaattorien mallit. Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Rikkidioksidi (SO2) Kaleva jatkuva Thermo Scientific 43i Hengitettävät hiukkaset Kaleva jatkuva TEOM 14 A Pienhiukkaset Kaleva jatkuva TEOM 145 Hiukkaset Kaleva 1 vrk näyte/viikko Leckel SEQ47/55 PM1-pölyn koostumus Kaleva viikkokeruunäyte TEOM Accu Säätiedot, tuulen suunta ja nopeus sekä lämpötila, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja sadanta Rikkidioksidi (SO2) Kaleva Pirkkala jatkuva jatkuva Vaisala WXT 5 Thermo Scientific 43i Hengitettävät hiukkaset Pirkkala jatkuva TEOM 14 A Hiukkaset Pirkkala 1 vrk näyte/viikko Leckel SEQ47/55 PM1-pölyn koostumus Pirkkala viikkokeruunäyte TEOM Accu 17 Kuva 4. Mittausasemien sijainnit seutukartalla.

16 18 Ilmanlaadun valvonnan mittaustulokset saadaan reaaliajassa (laboratorioissa analysoitavia metallipitoisuusnäytteitä lukuun ottamatta). Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilta tulokset saadaan laajakaistayhteydellä minuutin päivitysajalla. Porin Paanakedonkadun, Pastuskerin ja Rauman Hallikadun mittausasemilta tulokset päivittyvät Porin ympäristöviraston ilmanlaatuvalvonnan tietokoneelle kerran tunnissa mobiiliyhteyden välityksellä. Tiedot välitetään tunneittain Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolle, mistä ilmanlaatua voi seurata tunnin viiveellä. Harjavalta-Pori mittausasemilla mitataan erilaisia ilman epäpuhtauksia ennakkoon tehdyn mittaussuunnitelman mukaisesti. Porin Paanakedonkadun liikenneperäisten epäpuhtauksien mittausasemalla analysoidaan typpidioksidia (NO2), rikkidioksidia (SO2), otsonia (O3), hengitettäviä hiukkasia (PM1) sekä pienhiukkasia (PM2.5). Porin keskustan säätietoja mitataan ympäristövirastolla. Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla analysaattorien määrä on suppeampi, koska mittaustarve on suunniteltu välittömässä läheisyydessä sijaitsevan suurteollisuuden päästökomponenttien mukaan. Pirkkalan asemalla mitataan rikkidioksidia (SO2) ja hengitettäviä hiukkasia (PM1). Kalevan asemalla mitataan rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten lisäksi pienhiukkasia (PM2.5) sekä säätietoja. Molemmilla asemilla kerätään myös hiukkasnäytteitä, joiden sisältämät metallipitoisuudet tutkitaan KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Tampereella. Mittausasemat esitellään tarkemmin liitteissä 1-6.

17 19 5 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaadun tiedotuksessa käytetään ilmanlaatuindeksiä, jolla voidaan tiivistää kunkin mittausaseman mittausarvot yhteen havainnollistavaan väriasteikkoon ja laatusanoihin: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Mittausasemilla lasketaan tunneittain vertailuluku eli indeksi, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua alueella suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Ilmanlaatuindeksiä laskettaessa muuttujiksi voidaan ottaa mm. rikkidioksidin (SO2), typpidioksidin (NO2), hengitettävien hiukkasten (PM1), pienhiukkasten (PM2.5), otsonin (O3) pitoisuudet. Jokaisella epäpuhtaudella on oma kerroinlukunsa, jota käytetään indeksin laskemiseen. Millään asemalla ei mitata kaikkia edellä mainittuja yhdisteitä ja siksi ilmanlaatuindeksi lasketaan aina vain osasta yhdisteitä. Tästä syystä eri asemien indeksit eivät välttämättä ole vertailukelpoisia keskenään. Indeksi voidaan myös jättää kokonaan laskematta, mikäli asemalla mitataan vain yhtä tai kahta yhdistettä kuten esimerkiksi Porin Pastuskerissa. Ilmanlaatuindeksi on laskettu vuodesta 2 alkaen siten, että mitatuista epäpuhtauspitoisuuksista on laskettu tunneittain ns. alaindeksit, joista korkein tulos on valittu kunkin vuorokauden ilmanlaatuindeksiksi. Toisin sanoen, mikäli ilmanlaatuindeksi on ollut huono yhden tunnin ajan, se on määrittänyt koko vuorokauden ilmanlaatuindeksin huonoksi. Vuonna 18 Harjavallan ja Porin verkkojen indeksitaulukkojen laskentaperusteet määritettiin uudelleen. Nyt taulukoissa esitetyt jakaumat perustuvat vuorokauden jokaisen tunnin indeksilukuihin, jolloin tiedot ovat aiempaa luotettavampia. Lisätietoja: Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto Taulukko 1. Epäpuhtauksien tuntipitoisuutta vastaavat indeksiarvot. Pitoisuudet mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m³) Indeksiluokitus SO2 NO2 PM1 PM2.5 O3 Hyvä < <4 < <1 <6 Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono >35 > > >75 >18 Taulukko 11. Indeksiarvojen mahdolliset vaikutukset terveyteen, luontoon ja materiaaleihin. Indeksiluokitus Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä Hyvin epätodennäköistä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Välttävä Epätodennäköistä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Huono Mahdollista herkillä ihmisillä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Erittäin huono Mahdollista herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

18 6 Harjavallan tulokset Kuva 5. Harjavallan Pirkkalan ja Kalevan mittausasemien sekä suurteollisuuspuiston sijainnit. 6.1 Ilmanlaatuindeksit 1, Ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain Kaleva 18 8, Prosenttia (%) 6, 4,, Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä, Kuvio 1. Kalevan ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain 18. Ilmanlaatuindeksi on pysynyt pääasiassa hyvänä koko vuoden. Helmi- ja huhtikuussa katupöly aiheutti ilmanlaadun lyhytaikaista heikkenemistä. Lisäksi heinäkuun lopulla oli poikkeuksellinen pienhiukkasten kaukokulkeuma, joka heikensi ilmanlaatua lähes koko Suomessa.

19 Taulukko 12. Ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain Kalevan mittausasemalla 18. Ilmanlaatuindeksi Kaleva 18 % Hyvä 8,86 Tyydyttävä 17,77 Välttävä 1,9 Huono,25 Erittäin huono,3 Yhteensä Ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain Pirkkala 18 Prosenttia (%) Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuvio 2. Pirkkalan ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain 18. Ilmanlaatuindeksi on pysynyt tasaisena läpi vuoden, pääosin hyvänä. Pirkkalan mittausasema on etäämpänä suurteollisuusalueesta kuin Kaleva, minkä vuoksi pitoisuudet ovat matalampia. Sijaintinsa vuoksi myös liikenteen aiheuttamat pitoisuuksien kohoamiset ovat epätodennäköisiä. Taulukko 13. Ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain Pirkkalan mittausasemalla 18. Ilmanlaatuindeksi Pirkkala 18 % Hyvä 93,77 Tyydyttävä 6, Välttävä,23 Huono Erittäin huono Yhteensä 1

20 Kalevan sääaseman tulokset Tuulen suuntajakauma Kaleva 18 [vrk] Länsi Luode Pohjoinen Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 3. Tuulen suunta Kalevan sääasemalla 18. Pääsääntöisesti tuulet ovat puhaltaneet etelän, kaakon ja idän suunnilta. 3 Lämpötila viikkokeskiarvo Kaleva 18 [ C] Lämpötila ka Kuvio 4. Viikottainen keskilämpötila Kalevan sääasemalla 18. Vuoden keskilämpötila oli 6,5 C.

21 23 Sademäärä Kaleva 18 [mm] Sademäärä Kuvio 5. Kuukausittainen sademäärä Kalevan mittausasemalla 18. Koko vuoden sademäärä oli 34 mm. Suhteellinen kosteusprosentti viikkokeskiarvot Kaleva 18 [%] Kosteusprosentti ka Kuvio 6. Suhteellisen kosteusprosentin viikkokeskiarvot Kalevan sääasemalla 18. Koko vuoden keskiarvo oli 7,3 %.

22 24 Ilmanpaine viikkokeskiarvot Kaleva 18 [hpa] Ilmanpaine ka Kuvio 7. Ilmanpaineen viikkokeskiarvot Kalevan sääasemalla 18. Koko vuoden keskiarvo oli 19 hpa. 6.3 Kalevan ja Pirkkalan hiukkasmittauksien tulokset Kaleva PM 1 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo Ohjearvo ka. Kuvio 8. Hengitettävien hiukkasten (PM 1) vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. Vuonna 18 mittaustulokset olivat melko tasaisia läpi vuoden. Ainoastaan huhtikuussa mitattiin korkeampia katupölyn aiheuttamia hiukkaspitoisuuksia ja vuoden ainoa raja-arvon lukuarvon ylitys oli Kalevassa Vuorokausiohjearvon ylityksiä ei ollut vuoden 18 aikana. Kalenterivuoden keskiarvo oli 1,4 µg/m 3 raja-arvon ollessa 4 µg/m 3.

23 25 3 Kaleva PM 2,5 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo ka. Kuvio 9. Pienhiukkasten (PM 2.5) vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. PM 2.5 -mittaus aloitettiin ja siksi vertailuarvot vuodelta 15 näkyvät vain viideltä kuukaudelta. Kalenterivuoden keskiarvo oli 5,9 µg/m 3 raja-arvon ollessa 25 µg/m Pirkkala PM 1 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo Ohjearvo ka. Kuvio 1. Hengitettävien hiukkasten (PM 1) vuorokausiarvot Pirkkalan mittausasemalla. Pirkkalan asema sijaitsee sivussa vilkkaasti liikennöidyiltä alueilta, jolloin katupölyä esiintyy vähemmän. Kalenterivuoden keskiarvo oli 8,9 µg/m 3 raja-arvon ollessa 4 µg/m 3.

24 Kalevan ja Pirkkalan rikkidioksidimittausten tulokset 14 Kaleva SO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo Ohjearvo ka. Kuvio 11. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla ovat olleet pieniä. 14 Pirkkala SO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo Ohjearvo ka. Kuvio 12. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pirkkalan mittausasemalla. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pirkkalan asemalla ovat olleet pieniä.

25 27 4 Kaleva SO 2 tuntiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo Ohjearvo ka. Kuvio 13. Rikkidioksidin tuntiarvot Kalevan mittausasemalla. Kalevan rikkidioksidin tuntiarvot ovat tarkastelujakson ajalla selkeästi matalampia kuin säädetyt ohje- ja raja-arvot. 4 Pirkkala SO 2 tuntiarvot [µg/m 3 ] Raja-arvo Ohjearvo ka. Kuvio 14. Rikkidioksidin tuntiarvot Pirkkalan mittausasemalta. Pirkkalan rikkidioksidin tuntiarvot ovat tarkastelujakson ajalla selkeästi matalampia kuin säädetyt ohje- ja raja-arvot.

26 Tuulen suunnan vaikutus rikkidioksidipitoisuuksiin Harjavallan rikkidioksidipitoisuudet selittyvät suurimmilta osin Boliden Harjavalta Oy:n teollisuusprosessien päästöistä. Päästöjen näkyminen mittaustuloksissa riippuu myös tuulen suunnasta. Kalevan asemalla länsija luodetuuli tuo suurimmat pitoisuudet ja Pirkkalan asemalle taas lounaasta puhaltavat ilmavirrat. Kaleva tuulen suunta ja SO 2 pitoisuusjakauma 18 [µg/m 3 ] Länsi Luode 25 Pohjoinen Koillinen Itä Lounas Etelä Kaakko Kuvio 15. Kalevan mittausaseman rikkidioksidipitoisuusjakauma vuonna 18 tuulen suunnan mukaan. Kalevan asema sijaitsee itä - kaakko suunnassa suurteollisuuspuistoon nähden, mikä selittää pitoisuusjakauman. Pirkkala tuulen suunta ja SO 2 pitoisuusjakauma 18 [µg/m 3 ] Länsi Luode 25 Pohjoinen Koillinen Itä Lounas Etelä Kaakko Kuvio 16. Pirkkalan mittausaseman rikkidioksidipitoisuusjakauma vuonna 18 tuulen suunnan mukaan. Pirkkalan asema sijaitsee koilliseen suurteollisuuspuistoon nähden, mikä selittää pitoisuusjakauman. Välimatka päästölähteeseen on myös yli kaksinkertainen Kalevan asemaan verrattuna ja siksi pitoisuudet ovat alhaisemmat.

27 Tuulen suunnan vaikutus PM 1 -pitoisuuksiin Kaleva tuulen suunta ja PM 1 pitoisuusjakauma 18 [µg/m 3 ] Länsi Luode 25 Pohjoinen Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 17. Kalevan mittausaseman PM 1 pitoisuusjakauma vuonna 18. Tuulen suunnalla ei ole merkittävää vaikutusta PM 1 pitoisuuksiin ja hiukkaspitoisuuskuormitusta tulee myös aivan mittausaseman lähiympäristöstä. Pirkkala tuulen suunta ja PM 1 pitoisuusjakauma 18 [µg/m 3 ] Länsi Luode 25 Pohjoinen Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 18. Pirkkalan mittausaseman PM 1 pitoisuusjakauma vuonna 18. Tuulen suunnalla ei ole merkittävää vaikutusta PM 1 pitoisuuksiin ja Kalevan tapaan hiukkaspitoisuuskuormitusta tulee myös aivan mittausaseman lähiympäristöstä.

28 3 6.7 Hiukkasnäytteiden metallipitoisuudet Kuva 6. Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla on Leckel SEQ 47/5 -hiukkaskeräimet PM 1 -metallinäytteiden keruuta varten. Laite kerää vuorokausinäytteen kerran viikossa. Näytteet kerätään satunnaisotannalla eri viikonpäivinä. Automaatio hoitaa suodattimien siirron keräyskammiosta analysoitavien suodattimien säiliöön. Suodattimet analysoidaan KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Tampereella standardin EN 1492:6 mukaisesti. Taulukko 14. PM 1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kalevan mittausasemalla vuosina Vuodesta 16 alkaen mittaukset on tehty standardin EN 12341:14 vaatimukset täyttävällä Leckel SEQ 47/5 hiukkaskeräimellä. Vuonna 18 nikkelipitoisuus oli hieman Valtioneuvoston asetuksen 113/17 mukaisen tavoitearvon yläpuolella ja arseenipitoisuus tavoitearvon tasolla. Kaleva Näytteenotto As Cd Ni Keräysaikmäärä 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 Ilma- [ng/m PM 1 ] m 3 /vrk Vuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5 Mittausten keskiarvot 18 1 vrk/vko 55, Mittausten keskiarvot 17 1 vrk/vko 55, Mittausten keskiarvot 16 1 vrk/vko 55, Mittausten keskiarvot 15 1 vko 19, Mittausten keskiarvot 14 1 vko 19, Mittausten keskiarvot 13 1 vko 19, Mittausten keskiarvot 12 1 vko 19, Mittausten keskiarvot 11 1 vrk/vko 19, Mittausten keskiarvot 1 1 vrk/vko 19, Mittausten keskiarvot 9 1 vrk/vko 19,

29 31 Taulukko 15. PM 1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien mediaani- ja vuosikeskiarvot Kalevan mittausasemalla vuonna Keskiarvo on arvojen summa jaettuna arvojen lukumäärällä, kun taas mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa suuruusjärjestykseen järjestettyjen arvojen keskimmäisen arvon. Kaleva As Cd Ni PM 1 [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Mittausten mediaanit Mittausten keskiarvot Mittausten mediaanit Mittausten keskiarvot Mittausten mediaanit Mittausten keskiarvot Taulukko 16. PM 1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot Pirkkalan mittausasemalla vuosina Vuodesta 16 alkaen mittaukset on tehty standardin EN 12341:14 vaatimukset täyttävällä Leckel SEQ 47/5 hiukkaskeräimellä. Vuonna 18 arseenipitoisuus oli Valtioneuvoston asetuksen 113/17 mukaisen tavoitearvon tasolla. Pirkkala Näytteenotto As Cd Ni PM 1 Keräysaika Ilmamäärä [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] m 3 /vrk Vuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5 Mittausten keskiarvot 18 1 vrk/vko 55, Mittausten keskiarvot 17 1 vrk/vko 55, Mittausten keskiarvot 16 1 vrk/vko 55, Mittausten keskiarvot 15 1 vko 19, Mittausten keskiarvot 14 1 vko 19, Mittausten keskiarvot 13 1 vko 19, Mittausten keskiarvot 12 1 vko 19, Mittausten keskiarvot 11 1 vrk/vko 19, Mittausten keskiarvot 1 1 vrk/vko 19, Mittausten keskiarvot 9 1 vrk/vko 19, Taulukko 17. PM 1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien mediaani- ja vuosikeskiarvot Pirkkalan mittausasemalla vuonna Pirkkala As Cd Ni PM 1 [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Mittausten mediaanit Mittausten keskiarvot Mittausten mediaanit Mittausten keskiarvot Mittausten mediaanit Mittausten keskiarvot

30 32 Taulukko 18. PM 1 hiukkasnäytteiden alumiini-, kupari-, rauta-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kalevan mittausasemilla vuonna Kaleva Al Cu Fe Pb Zn PM 1 [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Mittausten keskiarvot Mittausten keskiarvot Mittausten keskiarvot Taulukko 19. PM 1 hiukkasnäytteiden alumiini-, kupari-, rauta-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien vuosikeskiarvot Pirkkalan mittausasemalla vuonna Pirkkala Al Cu Fe Pb Zn [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Mittausten keskiarvot Mittausten keskiarvot Mittausten keskiarvot

31 33 7 Porin tulokset Kuva 7. Porin Ympäristöviraston ja Paanakedonkadun mittausaseman sijainnit kartalla. Porin keskustan sääasema sijaitsee ympäristövirastolla. 7.1 Ilmanlaatuindeksi 1, Ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain Paanakedonkatu 18 8, 6, 4,,, Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuvio 19. Ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain Paanakedonkadun mittausasemalla 18. Kuviosta voidaan nähdä katupölyn aiheuttama ilmanlaadun heikkeneminen helmi-huhtikuussa sekä marraskuussa. Kevään katupölykausi oli tavanomaista pidempi.

32 34 Taulukko. Ilmanlaatuindeksin jakautuminen tunneittain Paanakedonkadun mittausasemalla 18. Ilmanlaatuindeksi Paanakedonkatu 18 % Hyvä 54,8 Tyydyttävä 25,78 Välttävä 12,53 Huono 5,75 Erittäin huono 1,86 Yhteensä Keskustan sääaseman tulokset Tuulen suuntajakauma Pori 18 [vrk] Länsi Luode Pohjoinen Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio. Tuulen suunta Porin ympäristöviraston sääasemalla 18. Itäisten tuulten osuus oli selvästi keskimääräistä suurempi. Lukuarvot ovat määriä ja yksikkönä vuorokausi.

33 35 3 Lämpötila viikkokeskiarvo Pori 18 [ C] Lämpötila ka Kuvio 21. Viikottainen keskilämpötila Porin ympäristöviraston sääasemalla 18. Vuoden keskilämpötila oli 6,8 C. Sademäärä Porin keskusta 18 [mm] Sademäärä Kuvio 22. Kuukausittaiset sademäärät Porin ympäristöviraston sääasemalla 18. Koko vuoden sademäärä oli 398 mm.

34 36 Suhteellinen kosteus viikkokeskiarvot Pori 18 [%] Suhteellinen kosteus ka. Kuvio 23. Suhteellisen kosteusprosentin viikkokeskiarvot Porin ympäristöviraston sääasemalla 18. Vuoden keskimääräinen kosteusprosentti oli 66,6%. Ilmanpaine viikkokeskiarvot Pori 18 [hpa] Ilmanpaine ka Kuvio 24. Ilmanpaineen viikkokeskiarvot Porin ympäristöviraston sääasemalla 18. Vuoden keskiilmanpaine oli 111 hpa.

35 Paanakedonkadun mittausaseman tulokset Huom. Vuodesta 13 vuoden 16 lokakuun puoliväliin saakka pitoisuudet on mitattu Mikonkadulla ja lokakuun 16 lopulta alkaen Paanakedonkadulla Paanakedonkatu PM 1 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] ka. Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 25. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Helmi-huhtikuussa sekä marraskuussa pitoisuudet olivat katujen pölyämisen vuoksi selkeästi korkeammat. Raja-arvon lukuarvon ylityksiä oli yhteensä 18 kpl - helmikuussa 4, maaliskuussa 5, huhtikuussa 6 ja marraskuussa 3 kpl, mikä oli selvästi keskimääräistä enemmän. Ylitysten määrän syynä oli erityisesti hankala katupölykevät. Kuitenkaan varsinaisen raja-arvon ylitystä ei tapahtunut, koska ylitysvuorokausia sallitaan 35 kpl kalenterivuodessa. Vuorokausiohjearvo 7 mg/m 3 ylittyi kolmena kuukautena, helmikuussa 95,7 mg/m 3, huhtikuussa 11,2 mg/m 3 ja marraskuussa 79,6 mg/m 3. Kalenterivuoden keskiarvo oli 16,7 µg/m 3 raja-arvon ollessa 4 µg/m 3.

36 38 3 Paanakedonkatu PM 2,5 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] ka. Raja-arvo Kuvio 26. Pienhiukkasten vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Vuoden korkeimmat pitoisuudet olivat helmi-toukokuussa sekä marraskuussa. Kalenterivuoden keskiarvo oli 8,2 µg/m 3 raja-arvon ollessa 25 µg/m 3. 1 Paanakedonkatu SO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] ka. Kuvio 27. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. SO 2 -pitoisuudet ovat Porin keskustan alueella hyvin matalia. Raja-arvo rikkidioksidin vuorokausiarvolle on 125 µg/m 3 ja ohjearvo 8 µg/m 3.

37 39 25 Paanakedonkatu SO 2 tuntikeskiarvot [µg/m 3 ] ka. Kuvio 28. Rikkidioksidin tuntikeskiarvot ovat Paanakedonkadun mittausasemalla hyvin pieniä. Raja-arvo rikkidioksidin tuntikeskiarvolle on 35 µg/m 3 ja ohjearvo 25 µg/m Paanakedonkatu NO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] ka. Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 29. Typpidioksidin vuorokausiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Kuviosta erottuvat selkeästi talvikuukausien korkeammat pitoisuudet. Tämä selittyy lähinnä lämmityksessä poltettavan polttoöljyn- ja dieselajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Ohje- tai vuosikeskiarvojen ylityksiä ei mittausjaksolla esiintynyt.

38 4 Paanakedonkatu NO 2 tuntiarvot [µg/m 3 ] ka. Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 3. Typpidioksidin tuntiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Myös tuntiarvoissa erotettavissa talvikuukausien korkeammat pitoisuudet johtuen polttoöljyn ja dieselajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Ohje-, raja- tai kynnysarvojen ylityksiä ei mitattu Paanakedonkatu O 3 8 tunnin arvot [µg/m 3 ] ka. Tavoitearvo Kuvio 31. Otsonin kahdeksan tunnin keskiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Otsonianalysaattori rikkoutui joulukuun alussa, joten mittaustulokset puuttuvat joulukuun osalta. Otsonia muodostuu muista ilmansaasteista auringon valon säteilyn seurauksena. Tämän vuoksi otsonipitoisuudet ovat korkeammat kesäkuukausina.

39 41 25 Paanakedonkatu O 3 tuntiarvot [µg/m 3 ] ka. Tiedotuskynnys Varoituskynnys Kuvio 32. Otsonin tuntiarvot Paanakedonkadun mittausasemalla. Otsonianalysaattori rikkoutui joulukuun alussa, joten mittaustulokset puuttuvat joulukuun osalta. Kuvio on hyvin samankaltainen kuin kahdeksan tunnin arvojen kohdalla. 7.4 Tuulen suunnan vaikutus pitoisuuksiin Paanakedonkatu tuulen suunta ja PM1 pitoisuusjakauma 18 [µg/m3] Länsi Luode 25 Pohjoinen Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 33. Paanakedonkadun mittausaseman hengitettävien hiukkasten pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Kuviosta nähdään mittausaseman sijoittuminen Paanakedonkadun eteläpuolelle, toisin sanoen, suurin hiukkasvaikutus tulee pohjoisen ja idän välisiltä suunnilta.

40 42 Paanakedonkatu tuulen suunta ja NO 2 pitoisuudet 18 [µg/m 3 ] Pohjoinen Länsi Luode Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 34. Paanakedonkadun mittausaseman typpidioksidin pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Paanakedonkatu sijaitsee mittausaseman koillispuolella, jolloin typpidioksidipitoisuudet ovat suurempia pohjoisen ja idän puoleisilla tuulilla. Paanakedonkatu tuulen suunta ja O 3 pitoisuusjakauma 18 [µg/m 3 ] Länsi Luode 6 Pohjoinen Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 35. Paanakedonkadun mittausaseman otsonin pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Otsonipitoisuudet ovat olleet hieman korkeammat etelän- ja luoteen välisillä tuulilla.

41 Pastuskerin mittausaseman tulokset 1 Pastuskeri SO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] ka. Kuvio 36. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pastuskerin mittausasemalla. Vuoden 18 vuorokausiarvot ovat olleet hyvin pieniä. Asema mittaa rikkidioksidipitoisuuden tausta-arvoa, eikä lähellä ole päästölähteitä. Rajaarvo rikkidioksidin vuorokausiarvolle on 125 µg/m 3 ja ohjearvo 8 µg/m Pastuskeri SO 2 tuntiarvot [µg/m 3 ] ka. Kuvio 37. Rikkidioksidin tuntiarvot Pastuskerin mittausasemalla. Tuntikeskiarvojen pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä. Raja-arvo rikkidioksidin tuntikeskiarvolle on 35 µg/m 3 ja ohjearvo 25 µg/m 3.

42 44 8 Laitosten päästötiedot 8.1 Harjavalta 14 Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästökaupan alaiset päästöt Harjavalta [t/a] Boliden Harjavalta Oy Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Kuvio 38. Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Päästöt on ilmoitettu kolmannen päästökauppakauden eli vuoden 13 alusta alkaen. 35 Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a] Boliden Harjavalta Oy Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Norilsk Nickel Harjavalta Oy 5 Kuvio 39. Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Vuoden 18 hiukkaspäästöt olivat kymmenen vuoden tarkastelujakson matalimmat.

43 Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a] Boliden Harjavalta Oy Suomen Teollisuuuden Energiapalvelut -STEP Kuvio 4. Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Rikkidioksidipäästöt olivat edellisten vuosien tasolla. 4 Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a] Boliden Harjavalta Oy Suomen Teollisuuuden Energiapalvelut -STEP 5 Kuvio 41. Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa.

44 Pori 3 Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästökaupan alaiset päästöt Pori [t/a] PVO-Lämpövoima Pori Energia Oy PPV Oy Venator P&A Finland Oy Fortum Power and Heat Oyj 5 Kuvio 42. Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästöt Porissa. Päästöt on ilmoitettu kolmannen päästökauppakauden eli vuoden 13 alusta alkaen. PVO-Lämpövoima lopetti Porin Tahkoluodon voimalaitoksen tuotannollisen toiminnan vuonna 15 ja Venator P&A Finland Oy:n Porin pigmenttitehdas on toiminut vajaalla teholla vuonna 17 tapahtuneen tulipalon aiheuttaman tuotantoseisakin jälkeen.

45 47 Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a] Aurubis Boliden Harjavalta Oy PVO-Lämpövoima Pori Energia Oy PPV Oy Venator P&A Finland Oy Fortum Power and Heat Oyj Kuvio 43. Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Porissa. Päästömäärät ovat olleet edellisvuoden tapaan pienet. 35 Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a] Aurubis Boliden Harjavalta Oy PVO-Lämpövoima Oy Pori Energia Oy PPV Oy Venator P&A Finland Oy Fortum Power and Heat Oyj Kuvio 44. Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Porissa. Rikkidioksidin päästömäärät ovat selvässä laskusuunnassa.

46 48 4 Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a] Aurubis Boliden Harjavalta Oy PVO-Lämpövoima Oy Pori Energia Oy PPV Oy Venator P&A Finland Oy Fortum Power and Heat Oyj 5 Kuvio 45. Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Porissa. Päästömäärät ovat olleet edellisvuoden tapaan pienet.

47 49 9 Liikenteen osuus päästöistä 9.1 Harjavalta Liikenteen päästömäärät Harjavallan mittausalueella olivat t hiilidioksidia (CO2), 39 t typen oksideja (NOX) ja 1,1 t hiukkasia (PM). Liikenteen osuudet on saatu VTT:n LIISA-laskentajärjestelmästä vuodelta 17 (viimeisin laskenta). 9.2 Pori Liikenteen päästömäärät Porin mittausalueella olivat t hiilidioksidia (CO2), 363 t typen oksideja (NOX) ja 1 t hiukkasia (PM). Liikenteen osuudet on saatu VTT:n LIISA-laskentajärjestelmästä vuodelta 17 (viimeisin laskenta). 1 Väestön tiedottaminen ja varoittaminen Ilmanlaatu voi heikentyä hetkellisesti mm. katupölyn, mahdollisten laitevikojen tai teollisuuslaitosten häiriötilanteiden vuoksi. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluilla on vastuu varoittaa ja tiedottaa Harjavallan ja Porin kaupunkien asukkaita ilman epäpuhtauksien aiheuttamasta vaarasta. Kunnan tiedottamisvastuu perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (79/17) sekä ympäristönsuojelulakiin (527/14). Harjavallan ja Porin kaupungeissa on käytössä tiedotus- ja toimintaohje, joka tehostaa tiedottamista ilman epäpuhtauksien aiheuttamasta vaarasta. Rikkidioksidin raja-arvojen lähestyessä tai ylittyessä Harjavallan ilmanlaadun mittausasemat lähettävät automaattisesti hälytystekstiviestin ympäristö- ja lupapalveluille sekä suurteollisuuden edustajille. Ilman epäpuhtauksia voidaan tarkkailla reaaliaikaisesti ympäristöviraston päätteiltä ja raja-arvojen ylittyessä tiedotetaan ja varoitetaan asukkaita mm. radion ja verkkosivujen välityksellä. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut tiedottaa tai varoittaa väestöä rikkidioksidin, typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM1) raja-arvojen ylittyessä tai lähestyessä. Yleisölle on myös tiedotettava, mikäli PM1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- tai nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (113/17) asetetut tavoitearvot. Ilmanlaadun heikkenemisestä kertovat tiedotteet ja varoitukset sisältävät tiedot epäpuhtauden laadusta, pitoisuudesta, koska ja missä ylitys on tapahtunut, mille alueelle sen vaikutukset ulottuvat, miten tilanteen ennustetaan muuttuvan, riskiryhmä sekä mahdolliset terveysvaikutukset ja neuvoja niiden ehkäisemiseen. Vuoden 18 aikana lähetettiin alueellisille tiedotusvälineille kaksi tiedotetta heikentyneen ilmanlaadun johdosta: hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon lukuarvon 5 µg/m 3 ylitykset Porin Paanakedonkadulla helmi- ja huhtikuussa, jolloin ilmanlaatu oli useana peräkkäisenä päivänä erittäin huono. Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelujen internet sivujen kautta tiedotettiin Porin Paanakedonkadulla mitatuista 18:sta sekä Harjavallan Kalevassa mitatusta yhdestä hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon lukuarvon 5 µg/m 3 ylityksestä. Varoituskynnys ei ylittynyt yhdenkään mitatun komponentin osalta vuonna 18. Alueellisille tiedotusvälineille lähetettiin lisäksi erilliset tiedotteet vuosiraportin 17 valmistumisesta (huhtikuu) sekä Pirkkalan mittausaseman uusimisesta (heinäkuu). Lisätietoja: Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivusto Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluiden www-sivut

48 5 11 Ulkoilma ja ilmanlaatu Ilmansaasteet voivat aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita tai terveyshaittoja, mm. yskää, nuhaa, hengenahdistusta, toimintakyvyn heikkenemistä, hengityselinten tulehdus- ja ärsytysoireita, astmaoireiden pahenemista ja astmakohtausten lisääntymistä. Erityisen herkkiä väestöryhmiä ilmansaasteille ovat hengitys- ja sydänsairaat, pienet lapset sekä vanhukset. Ilmansaasteille altistuminen voi lisätä myös hengitysteiden herkkyyttä mm. pakkasilmalle tai siitepölyille. Poikkeustilanteissa ilmanlaatu voi heiketä huonoksi tai erittäin huonoksi. Ilmansaasteita voi kulkeutua ilmavirtojen mukana tai niitä voi kertyä hengitysilmaan katupölyn, liikenteen pakokaasujen, savun tai säätilan vuoksi. Ilmanlaatuun kaupunki- ja pientaloalueella vaikuttavat merkittävimmin ajoneuvoliikenteen päästöt, puun pienpoltto sekä kevään katupöly. Teollisuuden päästöt ovat määrällisesti suuria, mutta niiden vaikutus hengitysilmaan on huomattavasti vähäisempi, sillä ne vapautuvat korkeammalle ilmaan. Vähentämällä liikenteen ja puun pienpolton terveydelle haitallisia päästöjä saadaan vähennettyä ilmansaasteille altistumista ja niistä aiheutuvia terveyshaittoja. Arkipäiväisten valintojen avulla pystyt vaikuttamaan ilmanlaatuun. Lisätietoja: Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (Ilmatieteenlaitos) Miten voit lievittää oireitasi ja parantaa ilmanlaatua? (Ilmatieteenlaitos) Hengitysliiton www-sivut Vinkkejä: Polta puuta puhtaasti vinkit puunpolttajalle. Nuohousalan keskusliitto, Hengitysliitto ja Ympäristöministeriö. Taloudellinen ajotapa - älykäs ajotapa. Motiva.

49 51 PORI, KESKUSTA LIITE 1 Osoite: Valtakatu 11 Mittausparametrit: Näytteenottokorkeus maanpinnasta: Ympäristö: Sääasema (tuulen suunta ja nopeus, lämpötila, sadanta, ilmanpaine ja -kosteus) 25 m Kaupungin keskusta

50 52 PORI, PASTUSKERI (Taustamittausasema) LIITE 2 Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeus (maanpinnasta): Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Vuohiniementie SO 2 ja sääasema (tuulen suunta ja nopeus) SO 2: 4 m Sääasema: 7 m Haja-asutusalue Meri-Porin tuotantolaitokset

51 53 PORI, PAANAKEDONKATU LIITE 3 Osoite: Paanakedonkatu Mittausparametrit: SO 2, NO x, O 3, PM 2.5 ja PM 1 Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: PM 2.5 ja PM 1: 4 m SO 2, NO x ja O 3: 2,5 m Kaupungin keskusta Liikenne

52 54 HARJAVALTA, PIRKKALA LIITE 4 Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Ollilankatu SO 2, PM 1 ja PM 1 hiukkasten metallipitoisuudet 4 m Esikaupunki Suurteollisuuspuisto, asutus

53 55 HARJAVALTA, KALEVA LIITE 5 Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Ainonkatu SO 2, PM 2.5, PM 1 ja PM 1 hiukkasten metallipitoisuudet Sääasema SO 2, PM 2.5, PM 1 ja PM 1 hiukkasten metallipitoisuudet: 4 m Sääasema: 6,5 m Kaupungin keskusta Suurteollisuuspuisto, liikenne

54 56 RAUMA, HALLIKATU LIITE 6 Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Hallikatu PM 1 ja NO X PM 1: 4 m NO X: 2,5 m Kaupungin keskusta Liikenne, asuminen