TRAKEOSTOMOIDUN POTILAAN HOIDON PERUSTEET Hoidon tavoitteena on potilaan hengityksen tai ilmatien turvaaminen
VSSHP:n Trakeostomoidun potilaan hoito-ohje 2014 Asiantuntijat: VSSHP Hengitystukiyksikkö: Kristiina Ylitalo-Liukkonen, Arno Vuori Totek P2: Sanna Nerjanto, Waltteri Siirala, Olli Vänttinen TO4/ Neuro: Hanna Hänninen TO6/ Korvaklinikka: Meri Hautera, Aleksi Schrey, Seija Tamminen TO8/ Lasten ja nuorten klinikka: Anne Uusitupa VSSHP Hygieniayksikkö: Anne-Mari Kaarto https://hoito-ohjeet.fi/fi/haku/varsinais-suomen-ohjeet
Tieteellinen, evidenssiin perustuva tieto pitkäaikaishoidossa olevan trakeostomoidun potilaan hoitamisen linjauksista on hoitotyön alueella ollut puutteellista Hoitotyön tutkimussäätiö koordinoi nyt hanketta, josta on valmistumassa trakeostomoidun potilaan hoitoon suositus vuoden 2017 aikana - Työryhmää vetää Anna-Kaisa Partanen, TtM, TtT-opiskelija, Lehtori Metropolia AMK http://www.hotus.fi/hoitotyontutkimussaatio/valmisteilla-olevat-suositukset
Tieto trakesostomoidun potilaan hoidosta perustuu edelleen paljolti kriittisesti sairaiden potilaiden tutkimuksiin ja tehohoidossa tehtyyn bedside tutkimukseen, käytännössä hyväksi havaittuihin toimintatapoihin, konsensuspäätöksiin jne.
Potilaalle tehdään trakeostomia, kun on kyse pitkäaikaisesta hengityskonehoidosta tai keinoilmatien tarpeesta. Trakeostomia on kirurginen toimenpide, jolla korjataan eri syistä johtuva vapaan hengityksen vaikeutuminen yhdistämällä trakea kaulan iholle stoomaksi.
Trakeostomian syitä: 1) Ylähengitysteiden tukkeutumien kasvaintaudit synnynnäiset kehityshäiriöt traumat äänihuulipareesi hengitysteiden vierasesineet infektion aiheuttama turvotus hengitysteissä
Trakeostomian syitä: 2) Hengitystoiminnan tukeminen Esim. Hengityshalvaus Trauma Neurologiset sairaudet Tehohoito pitkittynyt intubaatio
Trakeostomian vaikutukset: Ohitetaan ylähengitystiet Hengitykseen tarvittava työ vähenee Alveolien ventilaatio lisääntyy kuolleen tilan vähenemisen vuoksi Hengitysvastus pienenee Hengitysilman kostutus ja lämmitys vähenevät Trakeostomia on potilaalle hämmentävä, pelottava kokemus ja on harvoin yksittäinen toimenpide, vaan se liittyy potilaan muuhun sairauteen
Trakean anatomiasta: putki lähtee kurkunpäästä/larynxista ja jatkuu carinaan ( henkitorven harju ) asti, josta se haarautuu oikeaksi ja vasemmaksi pääkeuhkoputkeksi eli bronkuksiksi trakean seinämää tukee 15-20 U/C-muotoista rustoa normaali aikuisen trakea eli henkitorvi on noin 10 cm pitkä, läpimitaltaan noin 2,5 cm leveä, joustava ja venyvä putki trakeostomia tehdään tavallisesti toisen ja kolmannen ruston tasolle trakeostomia on suora reitti keuhkoihin
Perusasioita hengitysilman kostutuksesta Koko ilmatiehytpuustossa on oltava riittävä kosteus, jotta värekarvatoiminta nostaa liman ja mikrobit kurkunpäähän asti Normaalisti nenänielu huolehtii hengitysilman kostuttamisesta. Nyt se on ohitettu, huonosti kostutettu hengitysilma aiheuttaa sitkeää limaa, karstoittumista, atelektaaseja, värekarvatoiminta limakalvoilla heikkenee. Normaalisti pääbronkuksiin tuleva sisäänhengitysilma on 100 % kostunutta 37 asteessa (=44 mg vettä/litra) Kostutusta voidaan toteuttaa erilaisilla aktiivikostuttimilla tai kosteuslämpövaihtimilla ( keinonenillä ).
Perusasioita hengitysilman Infektionäkökohta: kostutuksesta Vesiaerosoli kantaa viruksia ja bakteereita pisaroiden pinnalla lisäten infektioalttiutta; vesihöyry ei, partikkelikoosta johtuen: Virusten halkaisija on 0,017 0,3 mikronia Bakteerien halkaisija on 0,2 10 mikronia Vesiaerosolin pisarakoko on 1 40 mikronia suurempi kuin mikrobien aerosoli kantaa niitä pisaroiden pinnalla syvemmälle Vesihöyrymolekyylin halkaisija on 0,0001 mikronia pienempi kuin mikrobien vesihöyrymolekyylit eivät kanna niitä pinnallaan
Passiivikostuttajat Oikein käytettyinä kertakäyttökostuttimista parhaat yltävät 32 mg/l (500ml VT) kostutukseen = noin 70 % suhteellinen kosteus 37 asteessa, loppu haihtuu ylähengitysteiden limakalvoilta, jotka kuivuvat ja värekarvaliike lakkaa. Usein ei ole riittävä potilaalle, jonka ylähengitystiet on ohitettu riippuu limaisuudesta jos lima nousee jatkuvasti hyvin ja potilaan yskimiskyky on hyvä, voi olla riittävä jos lima ei nouse kunnolla tai jos tukkeutumisongelmia (trakea, kanyyli, kostutin), ei ole riittävä
Passiivikostuttajat ( Keinonenä, Kosteuslämpövaihtimet ( HME=Heat and Moisture Exchanger) Spontaanisti hengittävillä potilailla "Tynnyrimallinen" kostutin, jossa on suodatin molemmissa päissä turvallisin tukkeutumisalttiutta ajatellen Pieni virtausvastus Keinonenän kostutusteho n. 27-29 mg/hengityslitra Mekaanisesti ventiloiduilla potilailla Parhaimmat markkinoilla olevat kosteuslämpövaihtimet kostuttavat n. 30- (32 ) mg/hengityslitra( VT 500 ml) minimitavoite trakean yläosassa: sisäänhengitysilman vesipitoisuus >34 mg/l Bakteeriostaattiset ominaisuudet esim. CaCl 2 Virus-/bakteerisuodatin Uloshengityksen pitää tapahtua passiivikostuttajan kautta, jotta kostutus tapahtuu. Täten se ei sovellu puhekanyylien yhteydessä käytettäväksi, eikä jos cuffivuoto on runsasta. Kostuttimen tavallinen vaihtoväli on 1 /vrk, mutta tarpeen mukaan se on limaisuuden mukaan lyhyempi tai pitempi Jos käytetään lisähappea, kuivattaa se limaa ja entisestään heikentää kostuttimen tehoa
LÄMMIN HÖYRYKOSTUTUS - IDEAALINEN PITKÄAIKAISRATKAISU - Sopii kaikille potilaille, mutta edullinen etenkin niille joilla ylähengitystiet ohitettu keinoilmatiellä Markkinoille on tullut myös lämmittävä, virtausgeneraattorilla varustettu - spontaanihengittäjälle tarkoitettu aktiivikostutin Nenäkanyyli tai trakeostomoidun potilaan liitäntä Kuuma vesi kammiossa estää kontaminoitumista Tuottaa n 37 o kaasumaista kosteutta (höyryä) Kostuttaa liman tehokkaimmin, pääsee alveolitasolle Ei toimi mikrobien kuljetusvehikkelinä Lämmintä Vesisisältö on suuri (luokkaa 40 mg/l) Potilaan lämpötasapaino ei vaarannu Letkusto lämmitetty (kuiva) ei kontaminaatiovaaraa Kostutusteho säädettävissä moodin mukaan ( noninv/inv)
Komplikaatioiden estämisessä tehohoidon yhteydessä on jo vuosia noudatettu määrättyjä rutiineja Britannian NHS:n suosituksia (High Impact Intervention No 5. Care Bundle for Ventilated Patients (or tracheostomy where Appropriate. NHS, Department of Health 2007: Sängyn pääpuolen kohoasento 30-45 astetta Pneumonian esto Riittävä sisäänhengitysilman kostutus Eritteiden poistuminen Letkuston huolto Vaihda jos näkyvää likaa Vaihda jos toimintahäiriöitä Vaihdon suhteen noudatettava valmistajan ohjeita Ehkäise tiivistyneen veden joutuminen potilaan ilmateihin Hengitystie-eritteiden imeminen Noudata hyviä käytäntöjä kuten tehdaspuhtaiden käsineiden käyttöä ja käsien desinfektiota ennen ja jälkeen imemisen Suuhygienia Päivittäinen suun hoito yksikkökohtaisten ohjeiden mukaan
IMEMINEN Kerro potilaalle, mitä olet tekemässä. Imu ei ole koskaan rutiiniomainen suorite, vaan se on potilaalle räätälöity hoitotoimenpide. Potilaan yskimiskykyä tulee hyödyntää Happifraktion kohottamista ei yleensä tarvita pitkäaikaishoidossa Suositellaan, ettei potilasta irroteta ventilaattorista imun aikana Miksi? trakeakanyylin tukkeutumisen estämiseksi (Vaikka imutarve yksilöllistä, imetään vähintään 1x työvuoro, näin varmistetaan, että kanyyli ei karstoitu) infektioriskin välttämiseksi näytteet ( trakeabakteerit infektiolääkärin ohjeen mukaan)
Milloin pitää imeä? jos potilas on limainen, lima kuplii kanyylissa kurlaava tai rohiseva hengitys näkyvät eritteet yskiminen levottomuus hengitystyön lisääntyminen (potilas pystyy itse triggaamaan) hengityskoneen hengitystiepaineet nousee hapetuksen äkillinen huononeminen ilman muuta syytä ei ole olemassa standardia, yksilöllinen tarve
IMEMINEN - Miten? Kansainvälisissä ohjeissa ilman suljettua imujärjestelmää suositellaan nykyään steriilien suojakäsineiden käyttöä, mutta VSSHP:n nykyisten ohjeiden mukaan kyse on tehdaspuhtaasta toimenpiteestä noudattaen aseptista imutekniikkaa välineiden tulee olla aina helposti saatavilla ja huollettuja (imukatetrit, kirurginen suunenäsuojus, tehdaspuhtaat suojakäsineet käsihuuhde, huuhteluvesi, roskapussi) ennen imua kädet tulee desinfioida työjärjestys oleellisen tärkeä aseptisen imutekniikan kannalta (trakea suu nielu nenä, stooma-aukko) hoitaja suojaa itsensä käyttämällä kirurgista suunenäsuojusta ja tehdaspuhtaita suojakäsineitä pidä imukäsi puhtaana steriili Aqua imuhuuhteluvetenä ( VSSHP:n hygieniayksikön suositus )
potilasta suojataan suorittamalla imeminen puhtaasti välineet on mahdollista laittaa valmiiksi ennen imua kirurginen suunenäsuojus ja tehdaspuhtaat suojakäsineet kosketus ainoastaan trakeakanyyliin ja imukatetriin välineet imemisen jälkeen suoraan jätteisiin käsien pesu ja/tai desinfiointi Imemisen jälkeen on hyvä käsiventiloida potilasta keuhkojen laajentamiseksi ja atelektaasien estämiseksi.
MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? Imuteho: liiallisella imuteholla on selkeä näyttö limakalvovaurioihin, hypoksiaan ja atelektaaseihin myös jaksottaisella imemisellä ja katetrin pyörittämisellä on todettu aiheutettavan vahinkoa imutehosuositukset vaihtelevat tutkimuksissa 80-150 mmhg (vrt lapsi-aikuinen ) EI yli 200 mmhg,1 kpa=7,5 mmhg
MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? Katetri tutkimusten mukaan monisilmäiset katetrit aiheuttavat vähemmän limakalvo-ongelmia (Myllykärki) katetrin ulkomitan tulisi olla vain puolet kanyylin sisämitasta (Fg, outer diameter=o.d, size mm, Fr) katetri ei saa olla myöskään liian ohut tehokkaan eritteiden poiston aikaansaamiseksi
MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? Kanyylin koko ID (mm) Suositeltu katetri (Fr) 3.5-4.5 6 5.0-6.0 8 6.5-7.0 10 7.5-8.0 12 8.5-9.0 14
MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? Imusyvyys Matala imutekniikka (ennalta mitattu): katetri viedään kanyylin sisään kanyylin pituudelta (kork. 0,5 cm pidemmälle) Syvä imutekniikka: katetri voidaan viedä carinaan asti vedetään 1 cm ylöspäin imu, vaatii osaamista Syvä/matala imu (tutkittu jo 1960-luvulta) Vastusta vasten ei työnnetä koskaan! Imu pois päältä trakeaan edetessä!
MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? Imun kesto imun liian pitkällä kestolla selkeä näyttö hypoksemiaan ja limakalvovaurioihin hoitosuositukset kestosta vaihtelevat 5-15 sek. (vrt. lapsi-aikuinen) mitä suurempi paineen muutos, mitä lyhyempi ja leveämpi katetri, sitä suurempi määrä kaasua imetään (FRC= jäännösilmatilavuus )
MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? Imukerrat mitä useampi imukerta peräkkäin, sitä suurempi riski komplikaatioihin hoitosuosituksissa kaksi imua, max. kolme kertaa peräkkäin potilaan tulee levätä imukertojen välillä vähintään 30 sek. hapetuksen turvaamiseksi
MITÄ TULEE HUOMIOIDA IMEMISESSÄ? NaCl-kostutus ei rutiininomaisesti voi aiheuttaa haittaa (infektio, hypoksia) ristiriitaista näyttöä negatiivisesta vaikutuksesta hapettumiseen (SaO 2 ) käytettävä ainoastaan pieniä määriä kerrallaan (0,5-1,0 ml) Jos lima ei nouse, NaCl-kostutus 0.5-1 ml kanyyliin ennen imua voi aikaansaada yskimisrefleksin = ainoa hyöty! AVAINSANA: kunnon kostutus!
PERUSHOITO JA TARKKAILU Potilaan informointi ja psyyken hoito ovat keskeistä Huolehditaan potilaan kommunikaation mahdollistamisesta Hyvä potilaan tilanteen mukainen perushoito. Yksilöllinen ravitsemus ja riittävä nesteytys Asentohoidosta huolehditaan: edullinen asento hengitystoiminnan kannalta on lievä kohoasento, jolloin pallea laskeutuu alemmaksi. 30-45 asteen kohoasento pneumonian esto taivutuskohta mahdollisuuksien mukaan lonkkanivel, ei selkäranka, jolloin potilas on kasassa. Enteraalisen ravitsemuksen aikana sängynpääty 45 asteen kohoasento Fysioterapialla on tärkeä osuus potilaan hoidossa: eritemobilisaatio, eriteretention esto, rintakehän liikkuvuus, toimintakyvyn ylläpito, liikeradat Keuhkot auskultoidaan, huomioidaan: limarahinat, vinkunat, hengitysäänten symmetrisyys. Huomioi potilasta liikuteltaessa/käännettäessä trakeakanyylin pysyminen paikallaan Potilaan lähellä: varatrakeakanyyli, kuffiruisku, Lidocain 2% geeli ja nenäspekula
SUUN HOITO Suositellaan hyvää mekaanista suunhoitoa (hammasharja) 2-3 x vrk:ssa pitkäaikaishoidossa, teho-osastoilla jopa 4 x vrk. Suositellaan harjausta vaahtoamattomalla fluoritahnalla (esim. Salutem) kerran päivässä ja kahdesti miedosti klorhexidiinipitoisella tahnalla (esim.paroex 0,06%). CUFFIN on OLTAVA TIIVIS suun hoitoa tehtäessä, jos potilas ei hallitse nielunsa toimintaa Lopuksi imetään nielu tyhjäksi imulla Loiva kohoasento vähentää nieluun valuvan nesteen määrää. Veden joukkoon voi lisätä desinfioivaa suuvettä (0,2% klooriheksidiini), tai käyttää esim. Corsodyl 1% geeli tms. Ei tutkittu pitkäaikaiskäytössä suositus 2-4 vk Jos suu kuivuu kovasti, voi hyväksi käyttää jotakin kostutusgeeliä tai suusuihketta tms.
TRAKEOSTOOMA Likaantuneet, kosteat, ihoa ärsyttävät kiinnitysnauhat ja taitokset vaihdetaan päivittäin. Trakeostooman ympäristö puhdistetaan kerran päivässä puhtaalla pesulapulla normaalilla pesuvedellä Tarvittaessa 0,9% NaCL-liuoksella tai, jos aukko tulehtuneen näköinen esim. klooriheksidiini 0.5mg/ml ( Travahex), tai uusi valmiste Prontosanhaavageeli 15 min hauteena Asetetaan tehdasvalmisteinen trakeakanyylitaitos. Trakeakanyyli kiinnitetään pehmustetulla trakeanauhalla tukevasti, ei kireästi (sormen pitäisi mahtua kaulan ja kiinnitysnauhan väliin molemmin puolin).
CUFFI tarkoitus estää aspiraatio ja varmistaa tiivis ilmatie (sulkea kanyylin ja trakean välinen rako) cuffi täytetään pienimmällä mahdollisella tiiviyden takaavalla ilmamäärällä trakean seinämän kapillaarien sulkemiseen riittää 30 mmhg paine! cuffipainemittari (suositeltu paine 20-25 mmhg tai 25-35 cm H 2 O), EI yli! liian täysi cuffi limakalvovaurio jo tunneissa, jopa trakeadilataatio pitkäaikaiskomplikaationa liian väljä cuffi eritteiden valuminen keuhkoihin ja aspiraatioriski cuffit nykyään tyypiltään matalapaineisia ns. Soft Cuff vy TP2G ohjeellinen suositus cuffin avaamisesta 1 x vrk ennen cuffin avasta nielu imettävä tyhjäksi! hyvin tutkittu aihe, painetta tulisi seurata säännöllisesti!
Kuffillinen: Ilma kulkee vain kanyylin kautta Kuffiton, reiällinen: ilma kulkee sekä kanyylin kautta että normaalia reittiä ylähengitysteissä Kuffiton, tulpattu: ilma kulkee vain normaalia reittiä ylähengitysteissä
KOTIHOITO: yksikön TP2G omia käytäntöjä Kanyylin vaihto Ohjeellisesti esim 1-4 viikon välein Potilas- ja tilannekohtaisesti voi vaihdella paljonkin Kuffi kestää noin 1 kuukauden käytön (valmistajan suositus) Uusiokäytön mahdollisuus (SPU=Single Patient Use) valmistajan huolto-ohjeet Tuore trakeostomia hyödynnä imukatetria trakeakanyylin vaihdossa (työnnä imukatetri vanhaan kanyylin, leikkaa imukatetrin laajempi pää pois, poista vanha kanyyli, syötä uusi kanyyli hyödyntäen imukatetria sisäänviejänä). Opettele ko. trakeakanyylin opturaattorin poisto Vaihda trakeataitos ja kiinnitysnauha päivittäin Kiinnitysnauhan kiinnitys ei saa olla liian tiukka! Potilaan hoitotilassa tulee olla varakanyyli (joskus myös toinen, numeroa pienempi)
Selvät toimintaohjeet hätätilanteisiin: SÄHKÖKATKOS tai MUU VENTILAATTORIN TOIMINTAHÄIRIÖ (tai epäily sellaisesta) Ota käsiventilaattori käyttöön ja tue potilaan hengitystä yhdistämällä se suoraan trakeostomiaan Kutsu apua yksikön ohjeiden mukaan JOS TRAKEAKANYYLI IRTOAA SPONTAANISTI HENGITTÄVÄLLÄ POTILAALLA: yleensä ei ole hätää, potilas pärjää omalla hengityksellään stooman kautta stoomasta voi imeä limaa tarvittaessa suoraan pyydetään lääkäri paikalle uusi kanyyli asetetaan paikoilleen tuntien sisällä, tämän voi tehdä hoitajakin, jos yksikössä on asia ohjeistettu ja toimipaikkakoulutettu
Selvät toimintaohjeet hätätilanteisiin: JOS TRAKEAKANYYLI IRTOAA POTILAALLA, JOKA EI PÄRJÄÄ OMALLA HENGITYKSELLÄ: ilmatie on saatava varmistettua välittömästi ja keinotekoinen hengitys jatkumaan uusi kanyyli asetetaan paikoilleen, tarvittaessa kenen tahansa toimesta jos ei onnistu, potilaalle yläruumiin kohoasento helpottamaan heikkoa (teko)hengitystä, käsiventilaatio naamarin avulla trakeostooma umpeen teipattuna/avustajan käden peittämänä (jotta ilma ei vuoda ulos sen kautta) LÄÄKÄRI PAIKALLE.
Selvät toimintaohjeet hätätilanteisiin: JOS KANYYLI TUKKEUTUU eikä aukea imulla tai käsiventiloinnilla Jos potilaalla on sisäkanyyli, poista se ja ventiloi Poista kanyyli. Aseta uusi trakeakanyyli paikalleen ja ventiloi käsiventilaattorilla Jos ei onnistu, potilaalle yläruumiin kohoasento helpottamaan heikkoa (teko)hengitystä, käsiventilaatio naamarin avulla trakeostooma umpeen teipattuna/avustajan käden peittämänä (jotta ilma ei vuoda ulos sen kautta) LÄÄKÄRI PAIKALLE. kutsu apua yksikön hätätilanneohjeiden mukaan! Kotiolosuhteissa aina numerosta 112!
Lähteitä Andersson, Besser, Bridges, Hajjeh, Tablan.2003. Guidelines for Preventing Health Care- Associated Pneumonia. Arbon D: Setting a Regulated Suction Pressure for Endotracheal Suctioning: A Systematic Review. The Joanna Briggs Institute, 2011 Bentley, A: Tracheostomy: Management, The Joanna Briggs Institute, 2011. Toimintaohje. Branson RD. Humification for patients with artificial airways. Respiratory Care 1999;44:630-642. Çelik, S.S. & Elbas, N.Ö. 2000. The standard of suction for patients undergoing endotracheal intubation. Intensive and Critical Care Nursing 16 (3), 191 198. Ciliska, D., Cullum, N., Marks, S. 2001. Evaluation of systematic reviews of treatment or prevention interventions. Evidence-Based Nursing 4, 100 104. Closs, S.J., Cheater, F.M. 1999. Evidence for nursing practice: a clarification of the issues. Journal of Advanced Nursing 30 (1), 10 17. Cullum, N. 2000. Evaluation of studies of treatment or prevention interventions. Evidence-based nursing 3, 100 102. Day, T., Wainwright, S.P., Wilson-Barnett, J. 2001. An evaluation of a teaching intervention to improve the practice of endotracheal suctioning in intensive care units. Journal of Clinical Nursing 10 (5), 682 697. Dennis-Rouse MD, Davidson JE. An evidence-based evaluation of tracheostomy care practices. Critical Care Nursing Quarterly 2008;31:150-160 Gray, J.A.M. 2001. Evidence-based Healthcare. How to make health policy and management decisions. Second edition. Churchill Livingstone, Glasgow. Sivut 169 379. Griggs A. Tracheostomy: suctioning and humidification. Nurs Stand 1998;13:49-53, 55-56. Hanhijärvi E.,Kiikka P. Trakeostomiapotilaan hengitysteiden turvallinen puhdistaminen, Tampereen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, 2012. Holland AE, Denehy L, Buchan CA, et al. Efficacy of a heated passover humidifier during noninvasive ventilation: a bench study. Respiratory Care Ireton J. Tracheostomy suction: a protocol for practice. Pediatric Nursing 2008;19:14-18 Lundgren-Laine Heljä, 2003. Hengitystie-eritteiden imemistarpeen arviointi intuboidulla /trakeostomoidulla respiraattoripotilaalla. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, julkaisematon lähde. Lundgren-Laine Heljä, 2004. Respiraattoripotilaan hengitysteiden imeminen. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, julkaisematon lähde. Magnuson WG. Critical care therapy and respiratory care section., humidification during mechanical ventilation. Policies, National Institute of Health, 2000. http://clinicalcenter.nih.gov/ccmd/cctrcs/pdf_docs/ventilator%20management/04-hme%20use%20during%20mech.vent.pdf Oulun yliopistollinen sairaala: Trakeosotomoidun potilaan alahengitysteiden imeminen vuodeosstoilla 2016 Pei.Fan M ym. A Systematic Review of the Experiences of Adult Ventilator-Dependent Patients. The Joanna Briggs Institute, 2008. Rathgeber J. Devices used to humidify respired gases. Respir Care Clin N Am 2006;12:165-182 Tauru Virpi, 2006. Trakeostomoidun potilaan hoito. Sairaanhoitajan käsikirja. Teho- ja valvontahoitotyön opas 2010.
The Joanna Briggs Institute: - Tracheostomy: Routine Care (Older Adult),2013 - Tracheostomy: Stoma Care (Older Adults),2013 - Tracheostomy: Suctioning, 2013 - Tracheostomy: Cleaning Inner Cannula, 2013 - Tracheostomy: Dressing, 2013 - Tracheostomy: Emergency Airway Management, 2013 - Tracheostomy: Immediate Postoperative Care, 2013 - Tracheostomy (Older Adults): Dressing, 2013 - Tracheostomy: Removal, 2013 - Tracheostomy: Sputum Specimen, 2013 - Tracheostomy: Tape Changing, 2013 - Laryngectomy. Daily stoma care,2016 - Traceostomy and endotracheal tube suctioning,2016 - Tracheostomy cleaning inner cannula, 2016 - Tracheostomy immediate postoperative care,2016 - Trachostomy older adults routine care, 2016 - Tracheostomy removal,2016 - Tracheostomy routine care, 2016 Lähteitä Thompson L. Suctioning adults with an artificial airway: a systematic review. NHS Centre for reviews and Dissemination 2000 Thompson L. Tracheal suctioning of adults with an artificial airway. The Joanna Briggs Institute for Evidence Based Nursing and Midwifery, Best Practice 2000;4:1-6. Tracheal Suctioning of Adults with an Artificial Airway. The Joanna Briggs Institute, Best Practice, 2000(4), ISSN 1329-1874 Trueman M, McCall E, Kent B ym. Suctioning Children with an Artificial Airway in a Healhcare Setting a Systematic Review. Varpula, Tero 22.4.2006: Systemoitu kirjallisuuskatsaus keinoilmateihin liittyvästä imujen tarpeesta ja siihen liittyvästä tekniikasta on kirjoitettu Australiassa (Thompson L. Suctioning adults with an artificial airway: a systematic review. NHS Centre for reviews and Dissemination 2000 ) Vaasan keskussairaala: Trakeostomoidun lapsipotilaan hoito-opas Varsianis-Suomen sairaanhoitopiiri :Hoito-ohjeet/ Varsinais-Suomen ohjeet 2017 www.arrc.org www.ich.ucl.ac.uk
Kiitos