Helsingin kaupunki kaupunkisuunnitteluvirasto, yleissuunnitteluosasto. Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma

Helsingin kaupunki kaupunkisuunnitteluvirasto, yleissuunnitteluosasto Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 2.1.2007.

Helsingin kaupunki KUNINKAANTAMMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 0100-C7789 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.2 SELVITYKSEN ORGANISAATIO 2 1.3 KÄSITTEITÄ JA TAUSTAA 2 2 TARVEKARTOITUS 3 2.1 NYKYTILASELVITYS 3 2.1.1 Selvitysalueen pinnanmuodot ja maaperä 3 2.1.2 Selvitysalueen luontoarvot 4 2.1.3 Selvitysalueen nykyinen maankäyttö 5 2.1.4 Valuma-alueet ja reitit 5 2.1.5 Vesistöt ja niiden tila 7 2.2 HULEVESIEN HALLINNAN TARPEEN ARVIOINTI 7 2.2.1 Osayleiskaavaluonnos 7 2.2.2 Maankäytön vaikutukset tarkastelualueen vesitalouteen 9 2.2.3 Maankäytön vaikutukset veden laatuun 10 2.3 ESITYS HULEVESIEN HALLINNAN TARPEISTA JA TAVOITTEISTA 12 3 HULEVESIEN HALLINTATOIMIEN SUUNNITTELU 13 3.1 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA 13 3.1.1 Yleistä 13 3.1.2 Alueelliset hallintamenetelmät 13 3.1.3 Hulevesien johtaminen 15 3.1.4 Kiinteistö- ja korttelikohtaiset hallintamenetelmät 16 3.1.5 Osayleiskaava-alueen rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 23 3.1.6 Tulvareitit 23 3.1.7 Menetelmien toimivuus ja vaikutukset 24 3.2 HULEVESIEN HALLINNAN KUSTANNUKSET 24 3.3 HULEVESIEN HALLINNAN HUOMIOON OTTAMINEN JATKOSUUNNITTELUSSA 25 LIITTEET: Liite 1. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma VE1, asemapiirros 1:5000 19.12.2006 Liite 2. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma VE2, asemapiirros 1:5000 19.12.2006 Liite 3. Tulvareitit, asemapiirros 1:5000 19.12.2006 Liite 4. Pientaloalueen hulevesien hallinta, esimerkki 1, havainnepiirros 1:300 28.11.2006 Liite 5. Pientaloalueen hulevesien hallinta, esimerkki 2, havainnepiirros 1:300 28.11.2006 Liite 6. Kerrostaloalueen hulevesien hallinta, esimerkki, havainnepiirros 1:500 28.11.2006 Liite 7. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelman kustannusarvio 19.12.2006 Liite 8. Sakka-altaan virkistyskäyttöselvitys 19.12.2006 Pohjakartta: Kaupunkimittausosasto, Helsinki 002/2007 Ilmakuva: Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2007

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 1 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Työn lähtökohtana on tehdä Hakuninmaan pohjoisosassa sijaitsevalle Kuninkaantammen osayleiskaava-alueelle hulevesien hallintasuunnitelma. Alue on tällä hetkellä pääasiassa työpaikka- ja viheraluetta, mutta se muutetaan osayleiskaavassa pääasiassa asumisen ja palvelujen alueeksi. Alueen nykyluonne selviää hyvin kuvassa 1 esitetystä ilmakuvasta. Kuva 1. Ilmakuva Kuninkaantammen osayleiskaava-alueesta. Kaava-alue on rajattu punaisella viivalla. Hulevesien hallinnan tavoitteena on hallita suunnittelualueelta purkautuvien hulevesien määrää, virtaamaa ja laatua siten, etteivät ne muutu merkittävästi nykytilanteeseen nähden maankäytön toteutuessa sekä pitämään alueen vesitase luontaisen kaltaisena. Tämän työn yhteydessä alueelle laaditaan yleissuunnitelma, jossa otetaan huomioon alueen erityispiirteet, tavoitteet ja rajoitukset. Tarkastelut on ulotettu suunnittelualueen ulkopuolelle siltä osin kuin se on tarpeen kokonaistilanteen huomioimiseksi. Tämän työn yhteydessä on lisäksi tehty alueella sijaitsevalle sakka-altaalle virkistyskäyttöselvitys, jossa selvitettiin, millä edellytyksillä vesilaitoksen sakkaallasta voidaan hyödyntää uimakäyttöön. Selvitys on raportoitu erikseen.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 2 1.2 Selvityksen organisaatio 1.3 Käsitteitä ja taustaa Selvitys on tehty konsulttityönä Suunnittelukeskus Oy:ssä. Konsultin työryhmään kuluivat dipl.ins. Perttu Hyöty, dipl.ins. Mikko Keränen ja dipl.ins. Satu Lehtikangas. Työn tilaaja on Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto ja yhteyshenkilönä toimii ins. Risto Joensuu. Työhön osallistuivat Helsingin kaupungilta Risto Joensuun (yleissuunnitteluosasto, YOS) lisäksi kaupunkisuunnitteluvirastosta Jari Laaksonen (liikennesuunnitteluosasto, LSO), Eila Saarainen (asemakaavaosasto, AOS), Tero Santaoja (YOS), Mari Siivola (YOS), Elina Tuominen (YOS) ja Suvi Tyynilä (AOS). Rakennusvirastosta osallistui Mikko Koivistoinen (katu- ja puisto-osasto, KPO), liikuntavirastosta Antti Salaterä sekä Helsingin Vedestä Jukka Saarijärvi. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Valunnan yksikkönä käytetään alueelta virtaavan veden määrää aikayksikössä (esim. mm/h, mm/vrk, m 3 /vrk km 2 ). Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä veden pintavalunta nopeutuu. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta taas huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja sadevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 1. Hulevesien aiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi on suunniteltu ns. ekologisia hallintamenetelmiä, joilla hulevesien määrää ja laatua pyritään kontrolloimaan siten, että veden kiertokulku alueella rakentamisen jälkeen olisi mahdollisimman paljon luonnontilaisen kaltainen. Keinoja hulevesien hallintaan ovat mm. päällystettyjen pintojen minimoiminen syntyneiden hulevesien imeyttäminen maaperään epäpuhtauksien vähentäminen hulevesistä suodattamalla, laskeuttamalla ja kasvillisuuden avulla hulevesien viivyttäminen, eli pintavalunnan jakaminen pitkälle ajanjaksolle Hulevesien ekologisten hallintamenetelmien toteuttaminen vaatii perinteiseen sadevesiviemäröintiin verrattuna enemmän tilaa ja niiden kustannukset etenkin ylläpidon osalta ovat sadevesiviemäröintiä suuremmat. Tästä johtuen ekologiset hallintamenetelmät soveltuvat parhaiten uusille rakennettaville alueille, joissa niiden asettamat vaatimukset voidaan parhaiten ottaa huomioon. 1 US EPA. 1999. Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R-99-012. Washington D.C.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 3 2 TARVEKARTOITUS 2.1 Nykytilaselvitys 2.1.1 Selvitysalueen pinnanmuodot ja maaperä Kaava-alue on pinnanmuodoiltaan vaihteleva. Alueen korkeustasot vaihtelevat välillä +20 ja +50 mpy. Suurin osa alueesta sijoittuu tasolle +20 +35 mpy. Alavimmat kohdat sijoittuvat Vantaanjoen laaksoon, korkeimmat kohdat alueen länsiosaan Hakuninmaantien ja Hämeenlinnanväylän väliselle alueelle sekä Silvolanmäelle, lähelle Vantaanjokea. Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnoksen selostuksen 2 mukaan valtaosa kaava-alueesta on kallioista tai karkeiden kivennäismaiden peittämää aluetta, jossa peruskallio sijaitsee lähellä maanpintaa. Alueella on laajoja kallioisia selänteitä ja avokallioalueita. Avokallioita esiintyy korkeimpien kohtien lisäksi Hämeenlinnanväylän varressa sekä nykyisellä teollisuusalueella. Helsingin kaupungilta saadun maaperäkartan mukaan alueen maaperä koostuu pääasiassa moreenista ja savesta. Kuvassa 2 on esitetty maaperälajien jakautuminen alueelle. Sakka-altaiden seudulla sijaitseva savikerros ulottuu yli 10 metrin syvyyteen maanpinnasta. Pehmeikkö jatkuu allasalueelta luoteeseen ohentuen muutamien metrien paksuiseksi kerrokseksi. Sakka-altaan läheisyydessä on myös täytemaa-alueita. Savikerroksia löytyy myös Hämeenlinnanväylän molemmin puolin sijaitsevista painanteista. Siellä savikerroksen paksuus on syvimmillään joitakin metrejä. Kuva 2. Tarkastelualueen maaperä. Kaava-alue on rajattu punaisella viivalla. 2 Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirasto, yleissuunnitteluosasto. 2005. Kuninkaantammi, osayleiskaavaluonnoksen selostus.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 4 2.1.2 Selvitysalueen luontoarvot Hulevesien hallinnan järjestämiseen vaikuttavat luontoarvot koostuvat pääosin luonnontilaisesta metsästä sekä Vantaanjoen Pitkäkoskessa elävästä vuollejokisimpukasta. Muut luontoarvot on huomioitu maankäyttösuunnitelmaa tehtäessä. Kaava-alue on tällä hetkellä pääosin rehevää sekametsää ja kallioisilla alueilla kuivaa mäntyvaltaista kangasmetsää. Luonnonmaaston säilyttäminen on alueen vesitaseen kannalta tärkeää. Kasvillisuus ja puusto pidättävät, imeyttävät, käyttävät ja haihduttavat merkittävän osan sade- ja sulamisvesistä. Vantaanjoessa elää Suomessa uhanalainen ja rauhoitettu vuollejokisimpukka (Unio crassus). Simpukkaa on tavattu kaava-alueen koillispuolella sijaitsevan Pitkäkosken alajuoksulla. Esiintymisalue on merkitty kuvassa 3 esitettyyn karttaan. Pitkäkoski on Vantaanjoen alajuoksun pisin luonnontilainen koski, vanha taimenkoski, jossa ui nykyään istutettuja lohia. Vuollejokisimpukka on virtaavan veden suursimpukkalaji, jonka menestyminen on riippuvainen elinympäristön ph:sta ja ravinteista. 3 Kiintoainesmäärä on yksi populaation kokoa rajoittava tekijä. Kiintoainekuormitus vaikeuttaa nuorten vuollejokisimpukoiden menestymistä. Kuva 3. Vuollejokisimpukoiden esiintymisalueen sijainti osayleiskaava-alueeseen nähden. 4 3 Ilmari Valovirta. 2005. Vantaanjoki vuollejokisimpukan elinympäristönä. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo. Helsinki. 4 Veli-Matti Hilla, insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 2006. Sähköpostilla saatu aineisto.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 5 2.1.3 Selvitysalueen nykyinen maankäyttö Kuninkaantammen osayleiskaava-alue koostuu nykyään lähinnä työpaikka- ja viheralueista. Asutus on nykytilanteessa vähäistä; alueella sijaitsee noin 30 asuinrakennusta. Rakennettuja alueita lukuun ottamatta alue on pääosin virkistysalueena toimivaa, maastoltaan vaihtelevaa metsää. Alueesta on noin 70 % viheraluetta. Yleiskuvan alueen maankäytöstä saa kuvasta 1. Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnoksen selostuksen 2 mukaan osayleiskaava-alueen maapinta-ala on noin 120 ha, josta rakennettua on 35,7 ha, virkistyskäytössä/rakentamatonta 81,5 ha ja vesialuetta 2,8 ha. Kaava-alueen keskiosan metsän ympäröimä työpaikka-alue koostuu erikokoisista tuotanto- ja toimitilalaitoksista. Alueen koillisreunassa, keskuspuiston rajalla sijaitsee Pitkäkosken vedenpuhdistamo. Vedenpuhdistamon alla on teknisen huollon ja väestönsuojelun tiloja. 2.1.4 Valuma-alueet ja reitit Kuninkaantammen osayleiskaava-alue sijaitsee Vantaanjoen ja Mätäjoen valuma-alueilla. Pinta-alaltaan alue jakautuu valuma-alueille lähes tasan (51 % / 49 %). Molemmat joet laskevat Suomenlahteen. Lisäksi pieni osa alueen kaakkoisnurkasta sijaitsee Näsinoja-Tuomarinkylänojan valuma-alueella. Näsinoja- Tuomarinkylänoja laskee myöhemmin Vantaanjokeen, joten sen voidaan katsoa olevan Vantaanjoen osavaluma-alue. Tarkastelualueen valuma-alueet ja merkittävimmät valumareitit on esitetty kuvassa 4.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 6 Kuva 4. Tarkastelualueen valuma-alueet ja merkittävimmät valumareitit. Alueen keskiosassa sijaitseva työpaikka-alue on sadevesiviemäröity. Hakuninmaantiellä ja Katsastustiellä on sadevesiviemärit, jotka johtavat Hakuninmaantien päästä lounaaseen. Linja (Ø 600) on merkitty kuvaan 4. Alueen eteläpuolella sijaitseva asuinalue on myös sadevesiviemäröity. Alueella on esiintynyt hulevesien tulvimista. Kaava-alueella sijaitsevalta valtion omistamalta metsärinteeltä on valunut sade- ja sulamisvesiä, joita ei ole saatu johdettua pois. Asuinalueen sadevesiviemärillä ei ole kapasiteettia ottaa vastaan lisää vesiä.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 7 2.1.5 Vesistöt ja niiden tila Suunnittelualue rajautuu Vantaanjokeen, joka on pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varavesilähde. Vantaanjoen koko valuma-alueen pinta-ala on noin 1680 km 2. Sen vaikutuspiirissä asuu yli 400 000 ihmistä. 5 Vaikka Vantaanjoen vedenlaatu on viime vuosina ollut kokonaisuutena tarkasteltuna välttävä 6, on jokeen kohdistuvia virtaama- ja kuormitusvaihteluita vältettävä vuollejokisimpukoiden elinolojen turvaamiseksi. Mätäjoen koko valuma-alueen pinta-ala on noin 24,4 km 2 ja sen alueella asuu noin 72 000 ihmistä. Mätäjoki on kesäisin melko kuiva, virtaama on vain joitain kymmeniä litroja sekunnissa, kun sen luontainen keskivirtaama vuodessa on noin 170 l/s. Mätäjokeen juoksutetaan lisävettä Silvolan tekoaltaasta. Vettä juoksutetaan toukokuusta syyskuuhun noin 55 l/s. 7 Virallisen luokituksen mukaan Mätäjoen vedenlaatu on tyydyttävä. Mutta ottaen huomioon Mätäjoen valuma-alueen sijoittumisen tiiviisti rakennetulle kaupunkialueelle, voidaan veden laatua pitää kohtuullisen hyvänä 7. Kaava-alueella sijaitsee vedenkäsittelylaitoksen käytöstä poistettu sakka-allas, joka on padottu vanhalle pellolle moreenipadolla. Allas on tarkoitus ottaa virkistyskäyttöön. Altaassa oleva vesi on Hakuninmaan pohjoisosan rakennettavuusselvityksen 8 mukaan valuma-, sade- ja pohjavettä. 2.2 Hulevesien hallinnan tarpeen arviointi 2.2.1 Osayleiskaavaluonnos Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosasto on laatinut Kuninkaantammen alueelle osayleiskaavaluonnoksen (8.12.2005). Nykyinen työpaikka-alue muutetaan pääasiassa asumisen ja palvelujen alueeksi. Alueelle tulee asuntoalue noin 5000 asukkaalle. Nykyisestä rakennuskannasta alueelle jää pientaloasutus, vedenpuhdistamo, ympäristökeskuksen rakennukset, painotalo sekä sakka-allas. Sakka-allas on tarkoitus muuttaa virkistyskäyttöön soveltuvaksi altaaksi. Sakka-altaan virkistyskäytöstä on tämän työn yhteydessä laadittu erillinen virkistyskäyttöselvitys. Kaava-alueesta on tehty myös havainnekuva, jota on käytetty suunnitelman laadinnan pohjana. Havainnekuva on esitetty kuvassa 5. Kuvaan on merkitty myös arvioidut vedenjakajat havainnekuvan mukaisessa tilanteessa. 5 www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=192272&lan=fi 6 Heli Vahtera. 2005. Vantaanjoen yhteistarkkailu. Vedenlaatu vuonna 2005. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 58/2006. 7 www.helsinki.fi/~oruth/matajoki.html 8 Sito Oy. 2003. Hakuninmaan pohjoisosan rakennettavuusselvitys ja alustava teknisen huollon yleissuunnitelma.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 8 Kuva 5. Havainnekuva osayleiskaavaluonnoksesta. Valuma-alueiden arvioidut vedenjakajat on merkitty sinisellä katkoviivalla. Alueen keskustasta on tarkoitus tehdä keskiajan-tyylinen kivikeskusta, eli siellä välipuistojen ja viheralueiden määrä on vähäinen. Vanhan sakka-altaan ympäristöön sijoitetaan toiselle puolelle luonnonmukaista viheraluetta ja metsää sekä toiselle puolelle asuinrakentamista. Virkistys- ja viheralueet ovat tärkeä osa Kuninkaantammen tulevaa identiteettiä ja alueelle kehitetään seudullisten virkistysyhteyksien solmukohta. Vihervyöhykkeelle sijoitettavat kulkuväylät vähentävät hulevesien hallintatoimenpiteille jäävää pinta-alaa etenkin Hämeenlinnan väylän seudulla ja kaava-alueen eteläreunassa. Kuvassa valkoiseksi jätetty alue on merkitty selvitysalueeksi, johon suunnitellaan Kehä II:n kolmitasoista liittymää. Kehän suunniteltu linjaus kulkee osayleiskaava-alueen länsiosan kautta. Tien suunnittelu on yleissuunnitelmavaiheessa ja hankkeen toteuttaminen on ajankohtaista aikaisintaan 2010-luvulla. Koska suunnitelmista ei ole tarkempaa tietoa, asia huomioidaan tässä hulevesisuunnitelmassa vain tilavarauksena.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 9 2.2.2 Maankäytön vaikutukset tarkastelualueen vesitalouteen Luonnontilaisen alueen rakentaminen lisää päällystettyjen ja vettä heikosti läpäisevien pintojen määrää ja samalla vähentää haihdunta- ja imeytymiskapasiteetiltaan hyviä viheralueita. Seurauksena on pintavalunnan lisääntyminen sekä sadeveden imeytymisen ja haihtumisen väheneminen. Maankäytön aiheuttamien muutosten arvioimiseksi määritettiin erilaisten pintojen ja maankäyttömuotojen määrä selvitysalueella nykytilanteessa ja maankäytön toteuduttua. Arvio tehtiin valuma-aluekohtaisesti. Arvio perustuu ilmakuviin, osayleiskaavaluonnokseen ja kartta-aineistoon sekä havainnepiirrokseen alueen maankäytöstä. Erilaisille pinnoille ja maankäyttömuodoille määritettiin valumiskertoimet, joiden perusteella laskettiin valuma-alueen keskimääräinen valumiskerroin, joka kuvaa sitä, mikä osa sadannasta ja sulamisvesistä muuttuu pintavalunnaksi. Nykytilanteessa keskimääräinen valumiskerroin on Vantaanjoen valumaalueella 0,30 ja Mätäjoen 0,26. Vertailun vuoksi voidaan todeta luonnontilaisen viheralueen valumiskertoimen arvon olevan noin 0,10. Erilaisten pintojen osuudet nykytilanteessa ja havainnekuvan mukaisessa tilanteessa on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Erilaisten pintojen osuus Vantaanjoen ja Mätäjoen valuma-alueella Vantaanjoen valuma-alue Nykytilanne Tuleva tilanne Lähes läpäisemättömät (katot, päällystetyt pinnat) [%] 13 % 26 % Rakennetut (nykyiset AP- ja AR-alueet, rakennetut viheralueet) [%] 18 % 27 % Rakentamattomat (pellot, metsät) [%] 64 % 42 % Vesialueet (sakka-allas) [%] 5 % 5 % Keskimääräinen valumiskerroin 0,30 0,38 Mätäjoen valuma-alue Nykytilanne Tuleva tilanne Lähes läpäisemättömät (katot, päällystetyt pinnat) [%] 20 % 60 % Rakennetut (nykyiset AP- ja AR-alueet, rakennetut viheralueet) [%] 8 % 9 % Rakentamattomat (pellot, metsät) [%] 72 % 32 % Keskimääräinen valumiskerroin 0,26 0,50 Vantaanjoen valuma-alueella valumiskertoimen kasvaa arvosta 0,30 arvoon 0,38, eli muutos on noin 30 %. Rakentamattomien alueiden pinta-ala vähenee noin 34 %. Mätäjoen valuma-alueella arvosta 0,26 arvoon 0,50, eli muutos on noin 100 %. Rakentamattomien alueiden pinta-ala vähenee noin 56 %. Hulevesivalunnan lisääntyminen voi aiheuttaa tulvimista purkureiteillä sekä alapuolisilla rakennetuilla alueilla. Suurin tulvimisriski on Mätäjoen valumaalueella, etenkin selvitysalueen eteläpuolisella asuinalueella. Lisääntyvä virtaama voi aiheuttaa lisäksi eroosiota purku-uomissa. Eroosio lisää hulevesien kiintoaineskuormitusta sekä voi vaurioittaa purojen ja ojien varsien kasvillisuutta.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 10 2.2.3 Maankäytön vaikutukset veden laatuun Suunniteltu maankäyttö lisää tarkastelualueen hulevesivaluntaa, mikä yleensä tarkoittaa myös lisääntyvää kiintoaine-, ravinne- ja epäpuhtaushuuhtoumaa. Lisäksi rakentamisen myötä sade-/huleveden imeytyminen vähenee, mistä saattaa aiheutua pohjaveden pinnan laskua ja mahdollisesti laadun huononemista. Asuinalueiden ainehuuhtouma on suurimmillaan rakentamisen aikana, jolloin etenkin kiintoaineskuormitus voi olla moninkertainen rakentamisen jälkeiseen tilanteeseen verrattuna. Kaava-alueelta kohdistuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen muutoksen suuruutta voidaan arvioida maankäytön muuttumisen perusteella. Laskennassa arvioitiin eri maankäyttömuotojen osuus kokonaisalasta nykytilanteessa ja suunnitellun maankäytön mukaisessa tilanteessa. Kuormitusten arvioinnissa käytettiin kirjallisuudessa esitettyjä arvoja eri maankäyttömuotojen aiheuttamista kuormituksista. Arvot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Laskennalliset ravinne- ja kiintoainekuormitukset maankäyttömuodoittain. Viheralueista 10 % on oletettu olevan peltoja tai niihin rinnastettavia alueita. Maankäyttömuoto Fosfori, P [kg*km 2 /a] Typpi, N [kg*km 2 /a] Kiintoaine, SS [kg*km 2 /a] Kerrostaloalueet (AK) 9 38 884 21 000 Pientaloalueet (AP) 9 24 495 10 000 Teollisuus- ja varastoalueet (ET) (käytetty 10 rakennetun keskusta-alueen arvoja) 41 300 37 000 Liikennealueet (L) 9 41 300 37 000 Viheralueet (luonnontila) (V, VU) 11 7 100 1 700 Pellot (pensoittuneet) (V) 12 60 1 700 33 000 Rakenteilla olevat asuinalueet 13 57 570 60 500 9 Vakkilainen, Kotola & Nurminen. 2005. Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta. Ympäristöministeriö. 10 Kannala. 2000. Vaasan kaupungin hulevesikuormituksen vähentäminen. 11 Väisänen et al. 2001. Metsätalous ja vesistöjen kunnostaminen. Taloudellinen arviointi järvikunnostuskustannusten perusteella. Alueelliset ympäristöjulkaisut 230. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Oulu. 12 Viikinkoski, K. & Hynninen P. 1993. Pyhäjoen vesiensuojelun yleissuunnitelma, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 151, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu 13 Kotola, J. & Nurminen, J. 2003. Kaupunkialueiden hydrologia - valunnan ja ainehuuhtouman muodostuminen rakennetuilla alueilla, osa 2: koealuetutkimus. Teknillisen korkeakoulun vesitalouden ja vesirakennuksen julkaisuja 8, 203 s. Otamedia Oy. Espoo.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 11 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muutos laskettiin erikseen Vantaanjoen ja Mätäjoen valuma-alueille, yhteenveto ravinne- ja kiintoainekuormituksen muutoksista on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Laskennalliset ravinne- ja kiintoainekuormitukset valuma-alueittain Vantaanjoen valuma-alue Pinta-ala Fosfori, P Typpi, N Kiintoaine, SS Nykytilanne 61,0 ha 12 kg/a 177 kg/a 7800 kg/a Tuleva tilanne 60,7 ha 13 kg/a 210 kg/a 7600 kg/a Muutos nykytilaan 0 % 6 % 19 % -3 % Rakentamisen aikainen tilanne 19 kg/a 235 kg/a 16100 kg/a Muutos nykytilaan 56 % 33 % 106 % Mätäjoen valuma-alue Pinta-ala Fosfori, P Typpi, N Kiintoaine, SS Nykytilanne 57,7 ha 12 kg/a 159 kg/a 8200 kg/a Tuleva tilanne 58,0 ha 16 kg/a 280 kg/a 9600 kg/a Muutos nykytilaan 1 % 32 % 76 % 17 % Rakentamisen aikainen tilanne 25 kg/a 272 kg/a 24500 kg/a Muutos nykytilaan 108 % 71 % 199 % Laskelmien ja lähtöaineiston tarkkuus huomioon ottaen voidaan todeta, että maankäyttö ei aiheuta fosfori- ja kiintoainekuormituksessa merkittäviä muutoksia Vantaanjoen valuma-alueella. Typen osalta muutos voidaan tulkita vähäiseksi muutokseksi. Mätäjoen valuma-alueella kuormitus muuttuu selvemmin, koska rakentaminen painottuu enemmän tälle valuma-alueelle. Kuormituksen lisääntyminen voidaan kokonaisuudessaan tulkita selväksi. Rakentamisen aikana kuormitukset kasvavat molempien valuma-alueiden osalta merkittävästi. Tällöin myös laatuvaikutukset ovat suurimmillaan, jolloin hulevesien kuljettama kiintoaines voi aiheuttaa samentumista etenkin purkuuomissa. Osayleiskaava-alue muodostaa vain hyvin pienen osan jokien valuma-alueista, Vantaanjoen valuma-alueesta noin 0,4 ja Mätäjoen valuma-alueesta noin 2 %. Tästä johtuen osayleiskaava-alueen aiheuttamalla kuormituksella ei ole merkitystä jokien keskimääräiseen vedenlaatuun. Maankäyttö voi kuitenkin aiheuttaa paikallista laadun huononemista hulevesien ja muun pintavalunnan purkupaikoissa. Paikalliset vaikutukset ovat todennäköisesti havaittavissa vain suurimpien purkureittien purkupisteissä. Vantaanjoessa elävien vuollejokisimpukoiden kannalta etenkin rakentamisen aikaisia hulevesiä tulisi käsitellä esimerkiksi laskeutusaltailla kiintoainekuormituksen vähentämiseksi.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 12 2.3 Esitys hulevesien hallinnan tarpeista ja tavoitteista Hulevesien hallinnan tavoitteena on hallita suunnittelualueelta purkautuvien hulevesien määrää, virtaamaa ja laatua siten, etteivät ne muutu merkittävästi nykytilanteeseen nähden maankäytön toteutuessa sekä pitämään alueen vesitase luontaisen kaltaisena. Kuninkaantammen osayleiskaava-alueella hulevesien hallinta on tarkoituksenmukaista hoitaa ensisijaisesti hidastamalla ja pidättämällä. Alueen maaperä on suurelta osin vettä heikosti läpäisevää, kuten kalliota tai savea, mistä johtuen hulevesien keskitetty imeyttäminen ei ole järkevää. Lähinnä perustusten kuivatus ja tilanpuute vaativat tietyissä osissa käyttämään perinteistä sadevesiviemäröintiä. Hulevesien hallintaan liittyy myös olemassa olevan luonnonmaaston säilyttäminen mahdollisimman laajasti. Yleissuunnittelussa selvitetään ennen kaikkea alueellisten kosteikko-/ lammikkorakenteiden toteuttamista. Alueellisia menetelmiä täydentämään esitetään tehtäväksi toimenpiteitä myös kortteli- ja tonttialueilla. Mätäjoen kuivuuden ja Vantaanjoessa elävien vuollejokisimpukoiden vuoksi hulevesien johtaminen olisi edullisempaa hoitaa mieluummin Mätäjoen kuin Vantaanjoen suuntaan. Mätäjoen valuma-alueella hulevesien hallinnalla pyritään tulvimisen estämiseen ja hulevesien hallittuun johtamiseen. Toisena tavoitteena on Mätäjokeen johdettavan virtaaman kasvattaminen ja tasaaminen. Vantaanjoen valuma-alueella pyritään hulevesivirtaaman tasaamiseen sekä laadun parantamiseen, jotta maankäytön aiheuttamat riskit Vuollejokisimpukalle olisivat mahdollisimman vähäiset. Suunnittelussa ja mitoituksessa otetaan huomioon myös talviolosuhteet ja niiden aiheuttamat haasteet. Keskusta-alueella voidaan käyttää kaupunkikuvaan soveltuvia rakennettuja ratkaisuja. Hulevesien hallintatoimenpiteet saavat näkyä katukuvassa. Hulevesistä voidaan tehdä myös luontoa esiintuova aihe tiiviin keskusta-alueen kaupunkikuvaan. Keskusta-alueella omat rajoituksensa luovat maanalaiset pysäköintitilat. Rakentamisvaihe on erityisesti kiintoainekuormituksen kannalta kaikkein kriittisin. Kiintoainesta laskeuttavien rakenteiden toteuttamiseen tulisikin varautua ennen maanrakennustöiden laajamittaista aloittamista.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 13 3 HULEVESIEN HALLINTATOIMIEN SUUNNITTELU 3.1 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 3.1.1 Yleistä Hulevesien hallinnan yleissuunnitelmasta on laadittu kaksi vaihtoehtoa ja ne on esitetty liitteissä 1 ja 2. Yleissuunnitelmassa on esitetty hulevesien alueelliset hallintamenetelmät sekä hulevesien johtamisen periaatteet. Yleissuunnitelmavaihtoehdot poikkeavat toisistaan osayleiskaava-alueen itä- ja eteläosien hulevesikosteikkojen osalta. Tulvareitit on esitetty liitteessä 3. Kortteli- ja kiinteistökohtaisen hulevesien hallinnan periaatteet on esitetty havainnepiirroksin liitteissä 4-6. Yleissuunnitelman ajatuksena on, että hulevesien hallinta muodostaa käsittelyketjun, joka alkaa huleveden muodostumisalueilta ja jatkuu purkupisteisiin saakka. 3.1.2 Alueelliset hallintamenetelmät Menetelmien rakenne ja toimintaperiaate Alueellisiksi hulevesien hallintamenetelmiksi on esitetty hulevesikosteikkoja. Menetelmien sijaintipaikat on valittu siten, että ne sijoittuvat pääasiassa olemassa oleville pintavalunnan purkureiteille tai maastopainanteisiin, joihin hulevedet voidaan helposti johtaa. Menetelmien sijoittaminen painanteisiin vähentää lisäksi tarvittavia rakennustöitä, kun helpoimmillaan kosteikko voidaan toteuttaa pelkästään patoamalla purku-uoma. Kosteikkoja yhdistävät toisiinsa ojat ja purot, joista osa muotoillaan nykyisistä ja osa on uusia, kaivamalla toteutettavia. Kosteikolla pystytään hidastamaan ja viivyttämään suuriakin hulevesimääriä, jolloin ehkäistään eroosiota ja tulvimista alapuolisilla purkureiteillä. Viivyttäminen mahdollistaa myös kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden epäpuhtauksien laskeutumisen kosteikon pohjalle. Kosteikkokasvillisuus pystyy lisäksi sitomaan itseensä ravinteita ja epäpuhtauksia. Kosteikot toteutetaan patoamalla purku-uoma, jolloin vesi nousee rankkasateella perusuoman äyräiden yläpuolelle ja levittäytyy ympäristöön muodostaen tulva-alueen. Kuivana aikana vesi purkautuu padon lävitse purkuputkea pitkin ja vettä on vain kosteikon syvimmissä osissa. Kosteikon keskisyvyys on pieni, vain noin joitain kymmeniä senttejä. Purkuputki mitoitetaan siten, että altaan viivytystilavuus tyhjenee 48 tunnin kuluessa altaan täyttymisestä. Erittäin suuren virtaaman aikana tai purkuputken tukkeutumisen johdosta vesi purkautuu yli patokynnyksen, joka on tehtävä riittävän vahvaksi, jotta liika vesi voi purkautua maapadon rakenteita rikkomatta. Syvemmän veden alueen tulisi olla ainakin kosteikon purkupäässä, missä se toimii myös lietetilana, johon kiintoaine laskeutuu. Usein alkuperäinen painanne tai purouoma on niin kapea tai matala, että toimivan kokoisen kosteikon tai lammikon toteuttaminen edellyttää kaivutöitä, etenkin syvemmän veden alueen tai lietetilan toteuttamiseksi. Niillä osin kun kosteikko tai siihen liittyvät uomat on toteutettu kaivamalla, tulee kosteikkoalueelle ja uoman luiskiin istuttaa kasvillisuutta.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 14 Kosteikon rakennetta on havainnollistettu kuvissa 6 ja 7. Kuva 6. Pituusleikkausesimerkki kosteikosta 14. Kuva 7. Havainnekuva kosteikosta. Vantaanjoen valuma-alueelle vedenpuhdistuslaitoksen viereen esitetty kosteikko voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti tulvaniityn tapaisena, jossa kosteikon yläpuolinen uoma katkaistaan poikittaisojalla, jolloin vesi nousee uomasta ja leviää niitylle. Tällaisessa kosteikossa ei ole perusuomaa eikä patorakennetta. Esitetyt hulevesikosteikot sijoittuvat niin pienien ojien ja purojen yhteyteen, että kyse ei ole vesistöön rakentamisesta tai vesistön patoamisesta, eikä menetelmien toteuttaminen edellytä vesilain mukaista lupaa. Maanomistajan lupa kuitenkin tarvitaan. 14 Ruohtula, J. (toim.) 1996. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden suunnittelu. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. (mukailtu)

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 15 Mitoitus Kosteikkojen mitoitusperusteet vaihtelevat menetelmän sijainnin ja valumaalueen mukaan. Mikäli menetelmät toteutetaan tiettyjä alueita palveleviksi, ts. niihin johdetaan hulevesiä vain rakennettujen alueiden ojista ja sadevesiviemäreistä, voidaan menetelmät mitoittaa tarkemmin, valuma-alueella tietyn sateen aiheuttaman hulevesimäärän perusteella. Jos menetelmät taas sijoitetaan luontaisten valumareittien yhteyteen ja niiden valuma-alueet ovat suuria ja maankäytöltään monipuolisia, mitoitus kannattaa tehdä karkeammin, valuma-alueen pinta-alaan suhteuttaen. 3.1.3 Hulevesien johtaminen Koska laadittavat suunnitelmat ovat yleissuunnitelmatasoa, ja koska työ pohjautuu osayleiskaavaan, kosteikot on esitetty yleissuunnitelmassa periaatteellisina aluevarauksina. Suunnitelmassa esitettyjen kosteikkojen pinta-ala on vähintään 1-2 % arvioidun valuma-alueen pinta-alasta, mitä voidaan yleensä pitää riittävänä. Mitoitus tarkistettiin laskemalla kosteikkojen valuma-alueella kerran viidessä vuodessa toistuvan mitoitussateen (160 l/s*ha, 10 minuutia) aiheuttama vesimäärä. Esitetyillä aluevarauksilla kosteikoissa on riittävä viivytystilavuus mitoitussateen aiheuttaman vesimäärän viivyttämiseen keskimääräisellä syvyydellä 0,3 metriä. Maankäytön suunnitelmien tarkentuessa kosteikkojen mitoitus tulee tarkistaa. Yleissuunnitelmakartassa on esitetty myös hulevesien johtamisen periaatteet. Alueelle on esitetty toteutettavaksi tavallista sadevesiviemäröintiä sekä hulevesien johtamiseen käytettäviä viherpainanteita. Kuninkaantammen keskus tulee olemaan niin tiiviisti rakennettu, että hulevesien johtamiseen käytetään sadevesiviemäröintiä. Sadevesiviemäröinti on nähty tarpeelliseksi tilanpuutteen lisäksi myös rakenteiden kuivatuksen varmistamiseksi. Sadevesiviemärit sijaitsevat lähinnä kaduilla ja yleisillä alueilla ja kiinteistöjen alueella hulevedet johdetaan pintaratkaisuilla ja niitä viivytetään ennen sadevesiviemäriin johtamista. Sadevesiviemärit purkavat hulevedet ojiin tai alueellisiin hallintamenetelmiin. Nykytilanteessa osayleiskaava-alueelta lounaaseen johtava sadeveden pääviemäri jää pois käytöstä. Osayleiskaavassa AP-merkinnällä osoitetuilla asuinalueilla hulevesien johtaminen on ajateltu toteutettavaksi lähinnä katujen varsiin ja viheralueille sijoitettavilla matalilla painanteilla. Painanteet kytkeytyvät toisiinsa yhtenäiseksi verkostoksi, joka johtaa vedet lopulta alueelliseen käsittelymenetelmään. Painanteiden on tarkoitus olla matalia helpon hoidettavuuden ja esteettisyyden takia. Johtamispainanteita on havainnollistettu kuvassa 8.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 16 Kuva 8. Hulevesien johtamiseen käytettävä katuviherpainanne Alueilla, joilla hulevedet on esitetty johdettavaksi maan pinnalla, saattaa esiintyä tarvetta sadevesiviemäröinnin toteuttamiselle esimerkiksi perustusten kuivatusvesien johtamiseksi. Sadevesiviemäröinnin toteuttamiselle ei ole ehdotonta estettä, kunhan hulevesien kiinteistö- ja korttelikohtaiset hallintamenetelmät toteutetaan. 3.1.4 Kiinteistö- ja korttelikohtaiset hallintamenetelmät Yleistä Kortteli- ja kiinteistökohtaisen hulevesien hallinnan periaatteet on esitetty havainnepiirroksin liitteissä 4-6. Havainnepiirroksissa esitetty maankäyttö ei edusta Kuninkaantammen aluetta vaan on yleistys. Kiinteistö- ja korttelikohtaisilla hulevesien hallintamenetelmillä pyritään vähentämään hulevesien määrää ja viivyttämään niiden virtaamaa. Menetelmillä pyritään estämään hulevesien johtamiseen käytettävän verkoston tulvimista sekä tukemaan alueellisten hallintamenetelmien toimintaa. Menetelmillä pystytään myös laskeuttamaan hulevedestä kiintoainesta sekä muita epäpuhtauksia. Kiinteistökohtaiset menetelmät suositellaan toteutettavaksi pääasiassa viivytysmenetelminä, jotka ovat yksinkertaisimmillaan viheralueille sijoitettavia painanteita tai rakennetumpia allasmaisia ratkaisuja. Menetelmillä pyritään viivyttämään hulevesiä ennen niiden purkamista sadevesiviemäreihin, tosin niissä tapahtuu jossain määrin myös hulevesien imeytymistä. Menetelmät voidaan toteuttaa hajautettuina, jolloin jokaisen kiinteistön alueella on yksi tai useampia rakenteita tai keskitettyinä, jolloin useampaa kiinteistöä tai koko korttelia kohden on yksi suurempi menetelmä. Hulevedet johdetaan viivytysmenetelmiin joko suoraan läpäisemättömiltä pinnoilta kaatojen avulla tai sitten rakennettuja virtausreittejä, kuten kivettyjä painanteita tai matalia ojia pitkin.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 17 Rakenne Kiinteistökohtaiset viivytysmenetelmät ovat ympäristöään alempana olevia alueita, joihin hulevedet voidaan johtaa pintavaluntana ja joissa veden lammikoituminen on mahdollista. Lammikoitumissyvyyden tulisi olla matala, 10-20 cm. Menetelmät voivat olla osa normaalia viheraluetta, jossa vettä on havaittavissa vain hetken sateiden jälkeen tai keskitettyjä allasmaisia ratkaisuja, joissa vesipinta säilyy pitkäänkin. Viivytysmenetelmissä tapahtuu maaperän vedenläpäisevyyden ja menetelmän rakenteista riippuen huleveden imeytymistä. Mikäli menetelmä on pinta-alaltaan laaja ja maaperä vettä läpäisevää, mitoitusvesimäärästä ei välttämättä johdu eteenpäin mitään vaan koko vesimäärä imeytyy. Huonosti vettä läpäisevässä maaperässä imeytymistä voidaan tehostaa rakentamalla pintakerroksen alle karkeasta kiviaineksesta imeytyskerros, johon pinnan läpäisevä vesi varastoituu ennen imeytymistä ympäröivään maaperään. Rakennetuista altaista veden imeytymistä ei tapahdu vaan koko vesimäärä johtuu eteenpäin. Viivytysmenetelmät on varustettava ylivuotoreitillä, joka mahdollistaa mitoitussateen ylittävän vesimäärän johtumisen sadevesiviemäriin tai muuhun johtamisjärjestelmään. Lisäksi on varmistettava menetelmien hallittu tyhjentyminen vedestä, eli varustettava ne tyhjennysputkella, mittapadolla tai vastaavalla, jonka kautta lammikoitunut vesi poistuu menetelmästä. Viivytyspainanteen on suositeltavaa tyhjentyä vedestä 24 tunnin kuluttua sateen päättymisestä. Rakennetuissa altaissa voidaan sallia myös pysyvää lammikoitumista. Imeyttävät menetelmät voidaan varustaa lisäksi salaojilla, jolloin vettä ei jää makaamaan myöskään rakennekerroksiin. Viivytyspainanteen rakennetta on havainnollistettu kuvassa 9. Kuva 9. Viivytyspainanteen rakenne. Viivytyspainanteet voivat olla ympäristöstään riippuen runsaankin kasvillisuuden peittämiä eli ns. sadepuutarhoja. Kasvillisuus ei kuitenkaan ole välttämätöntä, etenkin mikäli menetelmällä ei pyritä huleveden määrän vähentämiseen.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 18 Erityyppisiä viivytyspainanteita on havainnollistettu kuvissa 10-14. Esimerkki rakennetusta altaasta on esitetty kuvassa 15. Kuva 10. Sadepuutarha asuinrakennuksen vieressä. Kuva 11. Viivytyspainanne kadun vierellä.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 19 Kuva 12. Keskitetty viivytyspainanne 15. Kuva 13. Kivetty viivytyspainanne, "kivipuutarha". 15 Stormwater management manual. 2002. Revision #2. Environmental services, City of Portland. Oregon, USA.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 20 Kuva 14. Hajautettua viivytystä. Kuva 15. Rakennettu allas urbaanissa ympäristössä 16. Hulevesien johtamiseen käytettäviä painanteita on havainnollistettu kuvissa 16-19. 16 Veg Tech AB. Vegetationsteknik. Systemlösningar och produkter.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 21 Kuva 16. Hulevesikouru. Kuva 17. Kivetty hulevesipainanne.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 22 Kuva 18. Kivetty painanne kulkuväylän yhteydessä. Kuva 19. Kivettyjen painanteiden yksityiskohtia.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 23 Mitoitus Kiinteistöjen alueelle sijoitettavilla menetelmillä pyritään tukemaan alueellisia hulevesien hallintatoimia sekä estämään hulevesien johtamiseen käytettävän verkoston (sadevesiviemärit ja avo-ojat tai painanteet) ylikuormitusta. Menetelmillä ei ole tarkoitus ratkaista hulevesien hallintaa kokonaisuudessaan, jolloin niitä ei ole järkevää mitoittaa erittäin harvoin toistuvia sadetapahtumia varten, jottei menetelmien tilantarve kasvaisi liian suureksi. Mitoitusperusteena esitetään käytettäväksi kerran viidessä vuodessa toistuvaa 10 minuuttia kestävää sadetta rankkuudeltaan 160 l/s*ha. Mitoitussade on rankempi kuin yleensä sadevesiviemäreiden mitoituksessa käytettävä, mistä johtuen kiinteistökohtaisilla viivytysmenetelmillä voidaan tehokkaasti ehkäistä tulvimista muilla kuin aivan poikkeuksellisilla sateilla. Mitoitussademäärä on noin 10 mm. Kun oletetaan, että hulevesi varastoituu viivytysmenetelmiin keskimäärin 10 cm syvyisenä kerroksena, voidaan todeta, että viivytysmenetelmille tarvittava pinta-ala on 10 % läpäisemättömien pintojen (katot, asfaltti) määrästä. Tätä voidaan pitää viivytysalueiden tilantarpeen nyrkkisääntönä. Menetelmät voidaan mitoittaa tarkemmin laskemalla valuma-alueen erilaisten pintojen osuudet ja määrittämällä niille valumiskertoimet, joiden perusteella lasketaan mitoitussateella muodostuvien ja viivytysmenetelmää johdettavien hulevesien tarkka määrä. Hulevesimäärän ja suunnitellun lammikoitumissyvyyden perusteella lasketaan menetelmien tarkka pinta-ala. 3.1.5 Osayleiskaava-alueen rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Kuten kappaleessa 2.2.3 on todettu, rakentamisen aikainen hulevesikuormitus voi olla etenkin kiintoaineen osalta moninkertaista lopulliseen tilanteeseen verrattuna. Tästä johtuen rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta on tärkeää, etenkin Vantaanjoen valuma-alueella vuollejokisimpukoiden suojelemiseksi. Viivyttämiseen käytettävät menetelmät, kuten alueelliset kosteikot, soveltuvat hyvin myös rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyyn. Kosteikot esitetäänkin toteutettavaksi ennen alueen varsinaisten rakennustöiden alkua. Kosteikkojen lisäksi myös korttelialueille toteutettavia viivytyspainanteita voidaan käyttää rakentamisen aikaisten vesien käsittelyyn. Imeyttämiseen tarkoitettuja painanteita ei kuitenkaan tulisi käyttää tähän tarkoitukseen pintamaan tukkeutumisriskin vuoksi. 3.1.6 Tulvareitit Maankäyttösuunnitelmien ja pinnanmuotojen perusteella määritetyt tulvareitit on esitetty kartalla liitteessä 3. Ensisijaiset tulvareitit ovat hulevesien johtamiseen käytettävät painanteet ja ojat, toissijaisia kadut ja yleiset viheralueet. Osayleiskaava-alueen keskuksessa tulvareitteinä toimivat yksinomaan kadut, koska tilaa huleveden pintajohtamiseen ei todennäköisesti muuten ole. Keskuksen kerrostaloalueita ympäröivillä, alarinteessä sijaitsevilla pientaloalueilla tulvareittejä kulkee myös asuinkortteleiden välissä. Näillä alueilla tähän tulisi varautua tekemällä rakennukset ja muut kastuvat rakenteet riittävän korkealle pihaalueiden ja kulkuväylien tasosta. Hämeenlinnanväylän suuntaan rakennettava alueellinen hulevesikosteikko vähentää tulvariskiä osayleiskaava-alueen eteläpuolisella asuinalueella, mutta vesiä voi kuitenkin johtua tähän suuntaan erittäin rankoilla sateilla.

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 24 3.1.7 Menetelmien toimivuus ja vaikutukset Esitettyjen hulevesien hallintamenetelmien toimintaperiaatteena on huleveden viivyttäminen ja pienessä määrin myös imeytyminen. Menetelmät ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan yksinkertaisia, jolloin ne eivät ole herkkiä toimintahäiriöille. Menetelmät on suunniteltu käsittelemään kerran viidessä vuodessa toistuvan 10 minuuttia kestävän rankkasateen aiheuttama vesimäärä, mikä on noin 10 millimetriä. Mitoitussade on rankempi (ja harvemmin toistuva) kuin yleisesti sadevesiviemäreiden mitoituksessa käytettävä sade. Tällöin kiinteistöjen alueella olevilla menetelmillä voidaan tehokkaasti ehkäistä alapuolisten alueiden tulvimista muilla kuin aivan poikkeuksellisilla sateilla. Vastaavasti alueelliset hulevesikosteikot pystyvät pysäyttämään kaikki sadevesiviemäreistä tulevat hulevedet, minkä lisäksi niissä on jonkun verran lisätilaa sellaista tilannetta varten, jossa rankka sadetapahtuma toistuu ennen kuin hulevesi on ehtinyt johtua eteenpäin. Rankkasateiden lisäksi menetelmät kykenevät viivyttämään luonnollisesti myös pitkäkestoisten sateiden aiheuttamaa hulevesivirtaamaa 10 millimetrin sademäärään asti. Koska kiinteistö- ja korttelikohtaiset sekä alueelliset hallintamenetelmät kytkeytyvät toisiinsa, on järjestelmän kokonaiskapasiteetti huomattavasti menetelmien mitoitustilannetta suurempi. Menetelmillä arvioidaan olevan huomattavaa merkitystä myös huleveden laadun parantamisessa, kun huleveden kuljettama kiintoaines ja epäpuhtaudet laskeutuvat painanteisiin ja kosteikkoalueille sekä sitoutuvat kasvillisuuteen. Kiintoaines todennäköisesti sekoittuu aikaa myöten kasvukerrokseen, jolloin sen huuhtoutuminen mahdollisen altaan ohittavan virtaaman mukana on epätodennäköistä, kunhan menetelmien pinnan kasvillisuus on ehjää ja kunnossa. Esitetyn mukaisilla menetelmillä arvioidaan pystyttävän vähentämään ja hidastamaan suunnitellun maankäytön toteuduttua suunnittelualueelta purkautuvia hulevesiä nykytilanteen mukaiselle tasolle. Menetelmillä arvioidaan pystyttävän estämään myös selvitysalueelta purkautuvan veden laadun huonontuminen. 3.2 Hulevesien hallinnan kustannukset Arvio hulevesien hallinnan yleissuunnitelman toteuttamiskustannuksista on esitetty liitteessä 7. Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto eri suunnitelmavaihtoehtojen kustannuksista. Taulukko 4. Yleissuunnitelmavaihtoehtojen toteuttamiskustannukset Kustannustekijä VE 1 [ ] VE 2 [ ] Kosteikot 105 000 141 000 Viherpainanteet 85 000 84 000 Rakennetut uomat 24 000 40 000 Sadevesiviemäri 780 000 780 000 Yleiskulut (+20%) 199 000 209 000 Yhteensä 1 190 000 1 250 000

Helsingin kaupunki Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma 25 3.3 Hulevesien hallinnan huomioon ottaminen jatkosuunnittelussa Seuraavassa on todettu ne keskeiset tekijät, jotka hulevesien hallintatoimenpiteiden osalta tulee ottaa huomioon kaavasuunnittelussa. Mainitut tekijät saattavat vaatia kaavamääräyksiä tai ne voidaan tuoda esiin suosituksen ja ohjeen luonteisina. Hulevesimäärien minimointi: - Alueelle (ml. tonteilla) suositellaan toteutettavaksi mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. - Alueella (ml. tonteilla) suositellaan säilytettäväksi tai istutettavaksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden ja puiden peittämiä viheralueita. - Alueen alkuperäistä kasvillisuutta ml. puusto suositellaan säilytettäväksi mahdollisimman paljon Hulevesien alueelliset hallintamenetelmät - kosteikot: - Kosteikoille tulee osoittaa kaavassa tilavaraus suunniteltuun paikkaan sekä mahdollisuus huoltotien rakentamiseen. Osayleiskaavassa esitetyt varaukset kannattaa tehdä väljinä, jotta liikkumavaraa olisi tarkempaan suunnitteluun mentäessä. Hulevesien kiinteistö- ja korttelikohtaiset hallintamenetelmät: - Pois johdettavia hulevesiä tulee viivyttää kiinteistön alueella. Viivyttämiseen voidaan käyttää viheralueille rakennettavia painanteita, altaita tai muita vastaavia rakenteita. Menetelmät on suositeltavaa toteuttaa siten, että huleveden imeytyminen niistä on mahdollista. Menetelmät voidaan toteuttaa usean kiinteistön yhteisenä järjestelmänä. Alueen ominaispiirteiden huomiointi: - Hulevesien hallinnan suunnittelussa tulee huomioida alueen ominaispiirteet, etenkin kallioisuus sekä maankäytön suunnittelun tavoitteet, kuten ajatus kivikaupungista. Hulevesien hallintamenetelmiksi suositellaan rakennetumpia ja korkeatasoisia ratkaisuja. Suunnittelukeskus Oy Laatineet: Mikko Keränen, dipl.ins. Perttu Hyöty, dipl.ins. suunnittelija projektipäällikkö Tarkastanut: Satu Lehtikangas, dipl.ins. toimialapäällikkö Hyväksynyt: Jukka Meriluoto, tekn.lis. aluetoimiston päällikkö

Liite 1. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma VE1, asemapiirros 1:5000, 19.12.2006

Liite 2. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma VE2, asemapiirros 1:5000, 19.12.2006

Liite 3. Tulvareitit, asemapiirros 1:5000, 19.12.2006

Liite 4. Pientaloalueen hulevesien hallinta, esimerkki 1, havainnepiirros 1:300, 28.11.2006

Liite 5. Pientaloalueen hulevesien hallinta, esimerkki 2, havainnepiirros 1:300, 28.11.2006

Liite 6. Kerrostaloalueen hulevesien hallinta, esimerkki, havainnepiirros 1:500, 28.11.2006

Liite 7. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelman kustannusarvio, 19.12.2006

Helsingin kaupunki SKOY Tre / Phy Kuninkaantammen osayleiskaavan hulevesiselvitys 19.12.2006 Yleissuunnitelman kustannusarvio Kustannustekijät Kustannusten perustana käytetty RIL-231-2-2006, "Infrarakentamisen kustannushallinta" Sadevesiviemäri Keskimääräinen putkikoko arviolta 400B Kustannustekijä /m Laitteet, kaivanto ja asennus 199 Kalliolouhinnan lisäkulu 57 Yhteensä 256 Viherpainanteet Leveys 3 m, syvyys 0,4 m. Oletetaan, että louhintaa ei tarvitse tehdä painanteisiin liittyen Painanteet laskettu nurmetettaviksi ja niihin rakennetaan matalia patoja virtaaman hidastamiseksi Kustannustekijä yks /yks yks/m /m Maaleikkaus m3ktr 7,11 1,2 8,5 Kasvualusta m3ktr 9,42 0,5 4,7 Nurmetus m2ktr 1,05 3,5 3,7 Pato (betonielementti) kpl 45 0,2 9,0 Yhteensä 25,9 Rakennetut uomat Oletetaan kustannukset samoiksi kuin viherpainanteissa pl. Padot Kustannustekijä yks /yks yks/m /m Maaleikkaus m3ktr 7,11 1,2 8,5 Kasvualusta m3ktr 9,42 0,5 4,7 Nurmetus m2ktr 1,05 3,5 3,7 Yhteensä 16,9 Kosteikot Oletetaan että toteuttaminen edellyttää maanleikkausta 0.5 m3/m2. Lisäksi kasvualusta ja nurmetus. Oletetaan lisäksi että puolelle pinta-alasta istutetaan pensaikkoa. Kustannustekijä yks /yks yks/m2 /m2 Maaleikkaus m3ktr 7,11 0,5 3,6 Kasvualusta (ol 300 mm) m3ktr 9,42 0,3 2,8 Nurmetus m2ktr 1,05 1 1,1 Pensasistutus m2ktr 3,79 0,5 1,9 Yhteensä 9,3 Yleissuunnitelman kustannukset, VE1 Määrä Yksikkö /yks Kosteikot 11249 m2 9,3 105 000 Viherpainanteet 3297 m 25,9 85 000 Rakennetut uomat 1442 m 16,9 24 000 Sadevesiviemäri 3046 m 256 780 000 Yleiskulut (+20%) 199 000 Yhteensä 1 190 000 Yleissuunnitelman kustannukset, VE2 Määrä Yksikkö /yks Kosteikot 15120 m2 9,3 141 000 Viherpainanteet 3240 m 25,9 84 000 Rakennetut uomat 2339 m 16,9 40 000 Sadevesiviemäri 3046 m 256 780 000 Yleiskulut (+20%) 209 000 Yhteensä 1 250 000

Liite 8. Sakka-altaan virkistyskäyttöselvitys, 19.12.2006

1 (7) SAKKA-ALTAAN VIRKISTYSKÄYTTÖSELVITYS 19.12.2006 0100-C7789 HELSINGIN KAUPUNKI KUNINKAANTAMMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA SAKKA-ALTAAN VIRKISTYSKÄYTTÖSELVITYS 1 Selvityksen lähtökohta Kuninkaantammen osayleiskaava-alueella on sijainnut kolme vedenpuhdistuslaitoksen saostussakan keräysallasta. Kolmesta saostusaltaasta kaksi on täytetty. Kolmatta allasta on pidetty vuodesta 1983 lähtien saostussakan varasijoituspaikkana, sitä on kuitenkin siitä lähtien käytetty vain kerran. Osayleiskaavaa laadittaessa vanhasta sakka-altaasta on tarkoitus muokata virkistyskäyttöön, pääasiassa uimiskäyttöön, soveltuva allas. Yleiskuva sakka-altaasta on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Sakka-allas kesällä 2006. Allas on padottu vanhalle pellolle moreenipadolla. Altaan alla on useiden metrien savipatja, joten maaperän vedenläpäisevyys on pieni. Pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Hakuninmaan pohjoisosan rakennettavuusselvityksen 1 mukaan sakka-altaiden ympäristössä olevissa pohjavesiputkissa pohjaveden pinta on tammikuussa 2003 ollut tasolla +28,0 +29,2 mpy, kun altaan pohjan taso oli keskimää- 1 Sito Oy. 2003. Hakuninmaan pohjoisosan rakennettavuusselvitys ja alustava teknisen huollon yleissuunnitelma.

SUUNNITTELUKESKUS OY MUISTIO 2 (7) Helsingin kaupunki 19.12.2006 Sakka-altaan virkistyskäyttöselvitys 0100-C7768 rin tasolla +28,5 mpy ja vedenpinta altaassa +31,3 mpy. Allasta ympäröivä maasto on tasolla noin +30 mpy. Selvityksen kohteena olevan altaan asemapiirustus ja poikkileikkaukset on esitetty liitteessä 1. Rakennettavuusselvityksestä 1 poimittujen tietojen mukaan altaan mitat ovat seuraavat: Pinta-ala 2,84 ha Syvyys 1 3 m Keskisyvyys noin 2 m Vesitilavuus noin 57 000 m 3 Lietettä noin 18 000 m 3 2 Veden laatu Altaassa oleva vesi on sade- ja pohjavettä. Altaaseen saattaa päästä suotautumaan vesiä myös ympäröiviltä täytemaa-alueilta. Altaasta ei nykytilanteessa johdeta vettä pois. Virkistyskäytön lähtökohtana on uimisen salliminen altaassa ja sen asettamat vaatimukset veden laadulle. Yleisten uimarantojen veden laatua ja valvontaa koskevat määräykset on sisällytetty sosiaali- ja terveysministeriön päätöksiin 292/1996 ja 41/1999. Uimaveden laatuvaatimukset sisältävät mikrobiologisia, fysikaalis-kemiallisia ja aistinvaraisesti arvosteltavia muuttujia. Pienillä uimarannoilla sovelletaan päätöksen 292/1996 vaatimuksia. Suurilla uimarannoilla, joiden suurin päivittäinen kävijämäärä on vähintään 100 henkilöä (ns. EU-uimaranta), noudatetaan mikrobiologisten laatuvaatimusten osalta STM:n päätöstä 41/1999 ja fysikaalis-kemiallisten ja aistinvaraisesti arvosteltavien muuttujien osalta päätöstä 292/1996. Laatuvaatimukset on koottu liitteeseen 2. Sakkaaltaan käyttäjäpohjaksi arvioitiin 10 000 asukasta ja päivittäiseksi käyttöasteeksi noin 10 % asukasmäärästä. Näin ollen tuleva uimaranta luokiteltaneen EUuimarannaksi. Maaliskuussa 2006 on tullut voimaan uusi vesipuitedirektiiviä täydentävä uimavesidirektiivi 2006/7/EY. Kansallinen lainsäädäntö on Kansanterveyslaitoksen 2 mukaan tarkoitus muuttaa direktiivin mukaiseksi vuoden 2008 alkuun mennessä. Direktiivi tulee muuttamaan uimavesien valvontaa ja laatuvaatimuksia. Silmämääräisesti tarkasteltuna sakka-altaan vesi näyttää varsin puhtaalta, kuten kuvasta 2 voidaan nähdä. Orgaanisen aineen määrä on olematon johtuen kasvuston ja ravinteita tuovan tulovirtaaman puuttumisesta. On myös mahdollista, että pohjasedimentin sisältämät saostuskemikaalijäämät vaikuttavat vielä orgaanisen aineen saostumiseen. 2 www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/tietoa_terveydesta/elinymparisto/vesi/uimavesi/