Nivala-Haapajärvi seutukunnan kuntien kotouttamisohjelma 4/2006

Nivala-Haapajärvi seutukunnan kuntien kotouttamisohjelma 4/2006 Haapajärven kaupunki Kärsämäen kunta Nivalan kaupunki Pyhäjärven kaupunki Reisjärven kunta

NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Lakiuudistus 1.2. Kotouttamislain keskeiset tavoitteet, soveltaminen ja toimeenpano 1.3. Kotouttamisohjelman tarkoitus, tavoitteet ja toimenpiteet 1.4. Kotoutumissuunnitelma 1.4.1. www.lomake.fi 1.4.2. Maahanmuuttajista aiheutuvien kustannusten korvaaminen kunnalle/ täyttöohje 1.5. Käsitteiden määrittely 1.6. Maahanmuuttajien ohjaus 2. KOTOUTTAMISTA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET 2.1. Tulkkaus- ja käännöspalvelut 2.2. Työvoimatoimisto 2.3. Kansaneläkelaitos 2.4. Koulutuspalvelut 2.5. Sosiaalipalvelut 2.6. Terveyspalvelut 2.7. Muut palvelut 2.7.1. Poliisi 2.7.2. järjestöt 3. KOTOUTTAMISOHJELMAN SEURANTA 4. NYKYTILANTEEN KUVAUS 5. LOPPUYHTEENVETO

TAUSTAA Nivala- Haapajärvi seutukunnan kotouttamisohjelman harmonisointityötä ovat tehneet sosiaaliohjaaja Marjo Haanpää Nivalasta ja sosiaalityöntekijä Hilkka Myllylä- Ristinen Kärsämäeltä. Työryhmä on kokoontunut syksyn 2005 ja kevään 2006 aikana yhteensä neljä kertaa. 3 1. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Lakiuudistus Kotouttamislakia on muutettu tai täydennetty useamman kerran sen olemassaolon aikana. Vuoden 2005 muutoksessa mm. parannettiin turvapaikanhakijoiden ja lasten asemaa. Vuoden 2006 alussa tullut uudistus saattaa päätökseen pitkään vireillä olleet muutospaineet. Uudistuksella mm. täsmennetään eri viranomaisten työnjakoa ja laajennetaan kotouttamissuunnitelman kattavuutta siten, että myös lapsilla ja nuorilla on oikeus suunnitelmaan. Lisäksi suunnitelma-aikaa voidaan pidentää kolmesta viiteen vuoteen tietyin edellytyksin. 1.2. Kotouttamislain keskeiset tavoitteet, soveltaminen ja toimeenpano Kotouttamislain (Laki maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 1215/2005) tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. Lakia sovelletaan Suomeen muuttaneeseen henkilöön, jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Laki koskee kaikkia Suomeen pysyvästi ulkomailta muuttaneita, mikäli he ovat kotoutumista edistävien toimenpiteiden tarpeessa. Maahanmuuttajien kotouttamisen yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus ja seuranta sekä yhteensovittaminen kuuluu työministeriölle. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston tehtävänä on kotoutumisen alueellinen suunnittelu, ohjaus, valvonta, seuranta ja muut erikseen määrättävät tehtävät. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kunnan tehtäviin kuuluu kotouttamisohjelman ja kotouttamissuunnitelmien laatiminen työvoimaan kuuluville ja työvoiman ulkopuolella oleville yhdessä työvoimatoimiston kanssa. Kunta vastaa niistä kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, jotka eivät ole työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Kunta myös vastaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa kotouttamislain nojalla järjestettävien työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin

rinnastettavien toimenpiteiden tuottamisesta (kotouttamislaki 10 :n 3 momentti). 4 Kotouttamisohjelman tavoitteena on turvata maahanmuuttajalle perustiedot suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta, perusoikeuksista, velvollisuuksista ja työelämästä. Maahanmuuttajat kaipaavat tietoa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan Suomessa, sekä siitä, mistä he voivat tietoa hankkia. Maahanmuuttajatyön koordinoinnin puuttuminen on vaikeuttanut myös maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista. Eri toimipisteistä ei löydy maahanmuuttajille tarkoitettua helposti ymmärrettävää tai heidän kielelleen käännettyä materiaalia. Tietoa tarvitaan esimerkiksi asumisesta, päivähoidosta, kouluista ja harrastusmahdollisuuksista. 1.3. Kotouttamisohjelman tarkoitus, tavoitteet ja toimenpiteet Kotouttamisohjelma on kunnassa toteutettavan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan kannalta keskeinen ohjelma-asiakirja. Ohjelma sisältää suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista sekä yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kotouttamisohjelma sisältää myös ne konkreettiset toimenpiteet siitä, miten hyviä etnisiä suhteita kunnan alueella edistetään ja seurataan. Tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon paikalliset erityispiirteet ja mahdollisuudet. Muutoin ne määritellään kotouttamislain ja hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan ohjelman mukaisesti: 1) maahanmuuttajat saavat perustiedot suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta: perusoikeuksista, velvollisuuksista ja työelämästä 2) maahanmuuttajat saavat kielitaidon, jonka perusteella he voivat työllistyä tai jatkaa opintojaan 3) luku- ja kirjoitustaidottomat tai muutoin vähän peruskoulutusta saaneet saavat luku- ja kirjoitustaidon tai täydentävää opetusta 4) maahanmuuttajilla on mahdollisuus saada kosketus maan asukkaisiin ja yhteiskuntaelämään 5) maahanmuuttajat voivat osallistua tasavertaisina yhteiskunnan taloudelliseen,

poliittiseen ja sosiaaliseen elämään 5 6) etnisen syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistäminen Kotouttamislaissa ei ole määritelty kotouttamisohjelman sisältöä eikä määritelty eri toimenpiteitä. Kunnan on esitettävä nämä sen mukaan mitä tarpeita paikallisesti on maahanmuutto asioissa. Lain perustelujen mukaan toimenpiteet tulee järjestää poluksi siten, että maahanmuuttajalle ei synny turhia odotusaikoja toimenpiteestä toiseen siirryttäessä. 1.4. Kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja työvoimatoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelma korvaa työvoimapalvelulain tarkoitetun työhakusuunnitelman. Kotoutumissuunnitelmissa sovitaan samoista asioista kuin työhakusuunnitelmissa eli kartoitetaan asiakkaan osaaminen, työnhakuvalmiudet ja sovitaan toimenpiteet työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Maahanmuuttajalla, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, on velvollisuus osallistua kotoutumissuunnitelman laatimiseen, sekä suunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin. (10 1 mom. kohta 2). Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys tai toimeentulotuen saaminen on kestänyt kaksi kuukautta. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan enintään kolme vuotta tai erillisellä suunnitelmaoikeuden pidentämispäätöksellä enintään viisi vuotta siitä, kun maahanmuuttaja on ensimmäisen kerran merkitty suomalaisen kotikunnan väestötietojärjestelmään. Maahanmuuttajalla, joka on työllistynyt pysyväisluontoisesti kokoaikatyöhön tai yritystoimintaan taikka aloittanut ammattiin tai tutkintoon johtavat päätoimiset opinnot, ei ole oikeutta kotoutumissuunnitelmaan. Kotouttamislain 10 :n mukaan kotoutumissuunnitelmassa sovitaan kunnan ja työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kesken toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Koska maahanmuuttajien ammattitaidot ja koulutustaustat vaihtelevat suuresti ja palvelutarpeet ovat hyvin yksilöllisiä,

6 työvoimatoimiston rooli työmarkkinoille ohjaamisessa korostuu. Tavoitteena on, että kotoutumissuunnitelmassa yksilöidään kotouttamisohjelman toimenpiteitä kullekin maahanmuuttajalle henkilökohtaisiksi ja perhekohtaisiksi toimenpiteiksi. Yksilöiminen merkitsee myös sitä, että maahanmuuttaja on selvillä siitä, mihin toimenpiteisiin hänen on tarkoitus osallistua ja miten hän pääsee niihin. Kotouttamislaissa kotoutumissuunnitelman sisältöä on ohjattu luettelemalla mm. seuraavat asiat: suomen tai ruotsin kielen opiskelu, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, maahanmuuttajan omaehtoinen koulutus, ammatinvalinnanohjaus ja kuntoutus, työharjoittelu, valmistava opetus, lasten ja nuorten kotoutumisen tukeminen sekä muiden niihin rinnastettavien kohtuullisiksi katsottavien kotoutumista tukevien toimenpiteiden järjestäminen. Lain 10 :n 3 momentin mukaan toimenpiteen rinnastamisesta työmarkkinatuesta annetun lain 2 luvun mukaisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin sovitaan myös kotoutumissuunnitelmassa. 1.4.1. www.lomake.fi hakusana: henkilökohtainen kotoutumissuunnnitelma 1.4.2. Maahanmuuttajista aiheutuvien kustannusten korvaaminen kunnalle/täyttöohje Kunnalle voidaan voimassa olevien säännösten mukaan korvata maahanmuuttajista aiheutuvia kustannuksia seuraavasti: laskennallinen korvaus maahanmuuttajien vastaanotosta. Laskennallista korvausta maksetaan maahanmuuttajien kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin siten, että yli 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan 1900,52 euroa ja enintään 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan 6222,95 euroa vuodessa. Korvaus maksetaan kolmelta vuodelta. korvaus kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta kolmelta vuodelta sekä korvaus paluumuuttoavustuksesta kunnalle / kaupungille, joka on antanut pakolaisten/ paluumuuttajien vastaanoton piiriin kuuluvalle henkilölle maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa eli ns. kotouttamislaissa tarkoitettua kotoutumistukea tai toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitettua toimeentulotukea, korvataan siitä aiheutuvat kustannukset kolmelta vuodelta valtioneuvoston päätöksen nojalla. Paluumuuttoavustus tarkoittaa avustusta, jota voidaan myöntää vapaaehtoisesti koti- tai lähtömaahansa palaavalle kotouttamislaissa tarkoitetulle henkilölle; paluumuuttoavustuksena voidaan maksaa henkilön kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset sekä

7 avustusta paluumaahan asettumista varten. Avustus on yksin muuttavalle henkilölle enintään toimeentulotuen perusosan määrä kahdelta kuukaudelta ja perheelle enintään em. määrä kaksinkertaisena. korvaus erityiskustannuksista. Erityiskustannuksina korvataan: a) kunnan järjestämän tulkkipalvelun kustannukset; b) alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen saapuneen henkilön sijoittamisesta perheryhmäkotiin sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuvat kustannukset enintään siihen saakka kunnes alaikäinen täyttää 18 vuotta; c) vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kunnalle aiheutuvat huomattavat kustannukset, jos henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomeen saapuessaan, enintään kymmeneltä vuodelta; sekä d) erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset enintään kymmeneltä vuodelta. Kohdassa a) mainittujen tulkkipalvelukustannusten korvaamiselle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työministeriön ohjeen mukaan tulkki- ja käännöspalvelujen kustannukset korvataan kunnalle, kun ne liittyvät maahanmuuttajalle järjestettyihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen tai maahantulon alkuvaiheeseen liittyvään kotoutumista edistävien palvelujen käyttöön perehdyttämiseen kunnassa (asiointi kaupassa ja virastoissa, julkisen liikenteen käyttö jne.). Tulkkipalveluita tarvitaan eniten maahantulon alkuvaiheessa, mutta kielen oppimisen viivästyessä, esim. maahanmuuttajan iästä tai sairaudesta johtuen, kielipalvelujen tarve voi säilyä pitkäänkin. Kohdissa b) c) tarkoitetut erityiskustannukset voidaan korvata vain siltä osin kuin niitä ei makseta laskennallisena korvauksena ja korvaamisesta on erikseen sovittu TE-keskuksen ja kunnan kesken erillisellä sopimuksella. Erityiskustannuksia koskevaa sopimusta varten tulee kunnan lähettää TE-keskukseen vapaamuotoinen hakemus, johon tulee liittää ainakin seuraavat tiedot tai liitteet: - henkilötiedot (nimi, henkilötunnus) - väestötietojärjestelmään merkitsemisaika - selvitys hoidon tai huollon tarpeesta (lääkärinlausunto, josta käy ilmi henkilön vamma tai sairaus, joka edellyttää pitkäaikaista hoitoa ja/tai sosiaalipalveluja ja josta aiheutuu kunnalle huomattavia kustannuksia ja että henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa maahan

tullessaan; korvattavia kustannuksia ovat esimerkiksi sairauteen ja vammaan liittyvät tutkimukset ja hoidot - kuten lääkärin vastaanotto ja sairaalahoidot, terveydenhoitajan ja kotisairaanhoidon vastaanotto ja kotikäynnit - kuntoutus, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaiset palvelut ja tukitoimet, mielenterveyspalvelut, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut mukaan lukien sosiaalityö ja kotipalvelu,mikäli palvelujen tarve on johtunut henkilön sairaudesta tai vammasta) - arvio kustannuksista 8 TE-keskus ratkaisee hakemuksen perusteella tapauskohtaisesti, kuinka pitkäksi ajaksi korvauspäätös tehdään sekä ovatko kyseessä huomattavat kustannukset. Myös kohdassa d) tarkoitetut erityiskustannukset voidaan korvata vain siltä osin kuin niitä ei makseta laskennallisena korvauksena ja korvaamisesta on erikseen sovittu TE-keskuksen ja kunnan kesken. Tällaisia kustannuksia voivat olla esim. tyhjillään olevien asuntojen odotusajan vuokrat ja sähkömaksut, maahanmuuttajien haut lentokentältä tms. kustannukset. Korvausajan alkaminen Korvausaika edellä mainittujen korvausten osalta alkaa henkilön ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Suomessa syntyneen lapsen korvausaika lasketaan lapsen äidin korvausajan alkamisesta. Huom. Suomen kansalaisuuden saanut ei kuulu kustannusten korvaamisen piiriin. Korvausten hakeminen ja maksaminen Edellä mainittuja korvauksia haetaan neljännesvuosittain jälkikäteen. Jos korvauksia ei ole haettu kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, minä toiminta on tapahtunut, korvausta ei makseta, ellei kunta näytä pätevää syytä hakemuksen viivästymiselle. Kaikkia edellä mainittuja korvauksia haetaan samalla hakemuslomakkeella (TM 0.581 Hakemus maahanmuuttajista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnalle).

9 Kunnan hakemuksen liitteistä tulee ilmetä kustannustiedot menokohdittain Hakemuksen liitteenä tulee olla aina luettelo niistä henkilöistä, joita korvaushakemus koskee (henkilön nimi; syntymäaika; ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemispäivä; kuntaan muuttopäivä, jos se on eri kuin em. väestötietojärjestelmään merkitsemispäivä sekä mahdollinen kunnasta poismuuttopäivä). Laskennallista korvausta haettaessa tulee lisäksi täyttää erillinen liitelomake (TM 0.583/02 Laskennallisen korvauksen erittely). Kaikki korvaushakemuslomakkeet saa paikallisesta työvoimatoimistosta! Toimeentulotuen ja erityiskustannusten osalta hakemukseen tulee henkilöluettelon lisäksi liittää selvitykset toteutuneista kustannuksista (kirjanpitoraportti, talousarvion toteutumis-vertailu tai vastaava, josta ilmenee, että ko. kustannukset on maksettu). Jos toimeentulotuen kustannuksia haetaan perheestä, jonka jäsenistä osa on korvauksen piirissä ja osa ei, toimeentulotuen korvausta haetaan vain niiden osalta, jotka kuuluvat korvauksen piiriin. Erityiskustannusten osalta hakemukseen on liitettävä selvitys, josta ilmenee, mistä kustannukset ovat aiheutuneet. Toteutuneet kustannukset on esitettävä henkilöittäin (ainakin, jos kyseessä ovat kohdissa b) ja c) tarkoitetut erityiskustannukset). Kunnan hakemuksen tulee olla asianmukaisesti allekirjoitettu (hakemuksen allekirjoittajana tulee olla henkilön, jolla on nimenkirjoitusoikeus; hakemuksessa tulee olla myös allekirjoittajan nimen selvennys ja virka-asema). Myös hakemuksen liitteenä olevat raportit tulisi vahvistaa sen henkilön allekirjoituksella, joka on ne laatinut tai vastaa niiden sisällöstä. Hakemusten käsittelyä TE-keskuksessa nopeuttaa, jos hakemuksen liitteenä on laskunauha tai kopio laskutoimituksista, joista selviää mistä hakemuksen summat koostuvat. 1.5. Käsitteiden määrittely Maahanmuuttaja Yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä Ulkomaalainen Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Siirtolainen Henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulonsa.

10 Pakolainen Henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta (YK:n pakolaisen oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaan) Pakolaisiksi kutsutaan Suomessa yleensä myös henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitaarisista syistä. Turvapaikanhakija Henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hakemukseen annetulla päätöksellä, joten tulisi välttää "pakolainen" sanaa ennen kuin päätös on annettu. Kiintiöpakolainen Henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa (v. 2003 750 henkilöä). Ulkosuomalainen Suomen rajojen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai syntyperältään suomalainen henkilö, joka pitää itseään suomalaisena. Paluumuuttaja Ulkosuomalainen, joka on pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen (esim. Ruotsin suomalaiset, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset mm. inkeriläiset). Monikulttuurinen, monietninen Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa. Etnisyydessä on kyse yksilön ja ryhmän tavasta jäsentää itseään suhteessa toisiin. Etnisyys on sidoksissa tilanteisiin ja muuttuu ajan myötä. Monikulttuurisuuden rinnalla käytetään käsitteitä monietninen ja monikansallinen. Monietninen painottaa eri etnisten ryhmien, eri kulttuuriryhmien muodostamaa yhteiskuntaa.

11 Monikansallinen painottaa yhteiskunnan koostumista eri kansallisuutta olevista henkilöistä, jotka voivat lainsäädännöllisestikin olla monikansallisia kaksoiskansalaisuuden myötä. Vähemmistöpolitiikka Yhteiskunnan tapa säädellä ja järjestää enemmistön ja vähemmistön välisiä suhteita. Kotoutuminen prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteen liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Kotoutuminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä. Kotouttaminen Viranomaisten järjestämät toimenpiteet, joilla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista. Syrjäytyminen määritellään sosiaalipolitiikassa yleensä huono-osaisuuden kasautumiseksi. Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa syrjäytymisen perusulottuvuuksia ovat erityisesti syrjäytyminen koulutuksesta, tuotannosta, kulutuksesta ja sosiaalisesta yhteisöstä. Maahanmuuttajan syrjäytyminen tarkoittaa integroitumisen vastakohtaa ja tarkoittaa toisaalta maahanmuuttajan vieraantumista omasta kulttuuristaan ja toisaalta jäämistä valtayhteisön elämän ulkopuolelle. Suvaitsevaisuus ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta yhdistyneenä terveeseen itsetuntoon ja oman kulttuurin tuntemukseen sekä kykyä samanaikaisesti omaksua uutta ja vierasta sekä suhtautua siihen myös kriittisesti. Se on myös muiden mielipiteiden ja tapojen kunnioittamista. Ennakkoluulo Perusteeton ja torjuva ennakkokäsitys Etninen syrjintä Jonkin henkilön tai ryhmän asettamista muita huonompaan asemaan hänen/heidän etnisen taustansa vuoksi Muukalaispelko, muukalaisviha Voimakasta kielteistä ennakkoluuloa erilaisia, muualta tulevia ihmisiä kohtaan. Muukalaispelko muuttuu usein muukalaisvihaksi, joka tähtää vähemmistöryhmän karkottamiseen tai hävittämiseen.

12 Rasismi Ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan tiettyyn rotuun tai tiettyyn ryhmään ihmisiä. Rasismi koostuu sarjasta kuvitelmia, joiden mukaan jokin ihmisryhmä on toista ryhmää moraalisesti, älyllisesti ja kulttuurisesti ylivoimaisempi ja jonka ylivoimaiset ominaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle. Rasismi saa erilaisia muotoja eri maissa riippuen historiasta, taloudesta, taustasta, kulttuurista ja muista tekijöistä. 1.6. Maahanmuuttajien ohjaus Maahanmuuttajat ovat vaarassa joutua syrjäytyneiksi puutteellisen tai olemattoman kielitaidon vuoksi. Tietämättömyys yhteiskunnan toimintatavoista edesauttaa syrjäytymistä. Syrjäytymisen syynä voi olla työttömyys tai työmarkkinoilla vaadittavan pätevyyden puuttuminen sekä jokapäiväisessä elämässä tarvittavien taitojen puute. Maahanmuuttajille on tärkeää saada tietoa omalla äidinkielellään. Heidän on vaikea asioida suomeksi, puhumattakaan kirjoittamisesta virallisella kielellä. Kotouttamislain piiriin kuuluvat maahanmuuttajat tarvitsevat eniten neuvontaa ja kielellistä apua mm. tulkkaus, käännökset, viranomaisten asiapapereitten selvittely, erilaisten lomakkeiden täyttäminen, oleskelu-, työlupa-asiat, sekä konkreettista apua asioiden hoitamisessa esim. laskujen maksu, puhelimen käyttöön liittyvät asiat, vuokrat, asumissäännöt, eropapereiden sisältö, vuokra- ja muiden sopimuksien sisältö. 2. KOTOUTTAMISTA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET 2.1. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Suomea taitamattomalle maahanmuuttajalle hyvät ja asianmukaiset tulkkaus ja käännöspalvelut mahdollistavat tasavertaisen asioimisen viranomaisten kanssa. Nämä palvelut takaavat sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvan ja ovat edellytyksenä suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamisessa. Viranomaisen velvollisuudesta huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä säädetään hallintolaissa. Viranomaisen on hankittava ja kustannettava tulkki tai huolehdittava kustannuksellaan kääntämisestä asioissa jotka voivat tulla vireille viranomaisten aloitteesta. Pakolaisten ja inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kotoutumisen alkuvaiheen tulkkauskustannukset korvataan valtion varoista silloin kun

kyseessä on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tai kotoutumista tukevien palveluiden käyttöön ohjaamisesta. 13 Tavoitteet Suomea taitamattomalle maahanmuuttajalle järjestetään tarvittaessa lain edellyttämä asioimistulkkaus Viranomaiset tuntevat tulkkauksesta ja kääntämisestä säädetyt lait Maahanmuuttajat ovat tietoisia oikeudestaan tulkkaus- ja käännöspalveluihin Myös muille kuin valtion korvausten piirissä oleville maahanmuuttajille viranomaiset järjestävät tarvittaessa tulkkaus- ja käännöspalveluita 2.2. Työvoimatoimisto Työvoimatoimisto järjestää työvoimapalvelulain ja työllisyyslain mukaisia työvoimapalveluja ja työllistämistä edistäviä toimenpiteitä maahanmuuttajille. Työvoimatoimisto päättää toimenpidekohtaisista rinnastettavista toimenpiteistä osana kotoutumissuunnitelmaa. Työvoimatoimisto antaa kotoutumistuen myöntämistä koskevat sitovat työvoimapoliittiset lausunnot kansaneläkelaitokselle. Työvoimatoimisto toimii yhteistyössä kunnan ja maahanmuuttajien kanssa kotouttamisuunnitelmaa laadittaessa. 2.3. Kansaneläkelaitos Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistot huolehtivat kotikuntalain mukaan Nivala-Haapajärven seutukunnasta kotikunnan saaneiden maahanmuuttajien ja muiden kotouttamislaissa mainittujen henkilöiden erilaisista sosiaaliturvaetuuksista kuten kotouttamistuesta. Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Sen asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt. Maahanmuuttajat asioivat Kelassa ja heille tarjotaan samat palvelut kuin muillekin paikkakuntalaisille. Kelan etuuksien piiriin pääseminen edellyttää ilmoittautumista väestötietojärjestelmään ja Kelalle tehtyä

14 hakemusta Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Myönteisen päätöksen jälkeen maahanmuuttaja on Suomen sosiaaliturvan piirissä siinä laajuudessa kuin lainsäädännössä ja sopimuksissa on säädetty. 2.4. Koulutuspalvelut Oppivelvollisuusikäisten perusopetus toteutetaan lain ja asetusten mukaisesti kunnan/ kaupungin perusopetusta antavissa yksiköissä tarvittaessa tukiopetusta antaen. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden mahdollisesti tarvittavaa perusopetusta toteuttaa lähin soveltuva maahanmuuttajakoulutusta antava yksikkö. Kunnan/kaupungin koulutoimi ja työvoimatoimisto sopivat erikseen tapauskohtaisesti koulutuksen toteuttamisohjelmasta. Työvoimatoimisto ja kunnan/kaupungin koulutoimisto antavat tietoa koulutusmahdollisuuksista ja ohjaavat jatkokoulutukseen. Kunnan/kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista annetaan tiedotusta tapauskohtaisesti kunnan/kaupungin vapaa-aikatoimistosta. 2.5. Sosiaalipalvelut Kotouttamislain määrittelemillä maahanmuuttajilla ja muilla vastaavilla henkilöillä on oikeus sosiaalihuoltolain yms. lakien mukaiseen toimeentuloturvaan ja sosiaalipalveluihin. Maahanmuuttajien sosiaalipalveluista saa tietoa kunnan/kaupungin sosiaalitoimistosta. Kullekin maahanmuuttajalle/ perheelle laaditaan tarvittaessa yksilö-/perhekohtainen palvelusuunnitelma. 2.6. Terveyspalvelut Terveyskeskus tarjoaa maahanmuuttajille heidän tarvitsemansa yksilölliset terveyden- ja sairaanhoitopalvelut. Tarvittaessa käytetään tulkin apua väärinymmärryksen ehkäisemiseksi.

2.7. Muut palvelut 15 2.7.1. Poliisi Poliisilain mukaan poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä sovinnallisuutta edistäen. Poliisin toimenpiteet on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Toimenpiteiden on oltava perusteltuja suhteessa tehtävän tärkeyteen ja kiireellisyyteen sekä tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin. Poliisin tulee ensisijassa neuvoin, kehotuksin ja käskyin pyrkiä ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi ei saa puuttua kenenkään oikeuksiin enempää kuin poliisin tehtävän suorittamiseksi on tarpeen. Poliisin työ on myös yhteiselon turvaamista ja yksilöiden oikeuksien kunnioittamista. 2.7.2. Järjestöt Maahanmuuttajien kotouttaminen ja etnisten suhteiden edistäminen ovat yhteistyötä, johon eri kansalaisjärjestöt luovat viranomaistahon työn rinnalle toisenlaisia mahdollisuuksia toiminnalle. Järjestöt tarjoavat maahanmuuttajalle peruspalveluitten rinnalle toimintoja, jotka tukevat hänen osallistumis- sekä vaikuttamismahdollisuuksiaan ja vahvistavat mahdollisuuksia sosiaalisten verkostojen luomiseen.

Kotouttamisohjelman kuvaus: 16 TE-keskus -suunnittelu, ohjaus, valvonta,seuranta SOSIAALITOIMI TYÖVOIMATOIMISTO KELA SOSIAALITOIMI MAKSAA TOIMEENTULOTUEN Maahanmuuttaja ASIAKAS KELA MAKSAA TYÖMARKKINATUEN HAKEMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA TE-KESKUKSELLE ( sosiaalitoimi ) KOTOUTUMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN, korvaa työhakusuunnitelman. Laadittava kun asiakkaan työttömyys tai ttt:n saaminen > 2kk Sisältö: Opiskelu/koulutus, ammatinvalinnanohjaus, kuntoutus, työharjoittelu ym. (MAAHANMUUTTAJA, TYÖVOIMATOIMISTO JA SOSIAALITOIMI) Kartoitetaan asiakkaan osaaminen ja työhakuvalmiudet Kieltäytyminen ilman perusteltua syytä ( ToTuL 10 1mom. kohta 2) Opiskelu (aikuis- ja omaehtoinen koulutus, ammatinvalinnanohjaus ja kuntoutus, työharjoittelu, ym. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan max 3 vuotta Avoimet työmarkkinat

3. KOTOUTTAMISOHJELMAN SEURANTA 17 Kotouttamislain toimenpiteet ja niiden toteuttaminen ovat viranomaisyhteistyötä. Kotouttamislain toimivuutta, kotouttamistoimenpiteiden tuloksellisuutta ja maahanmuuttajien asemaa tulee seurata kunnassa, samoin kuin kotoutumistuen maksamista. Kotouttamisohjelmaa tulee kehittää ja muuttaa heti kun siihen ilmenee tarvetta. Seurannan tuloksista annetaan tietoa TE-keskukselle ja työministeriölle lainsäädännön kehittämiseksi. 4. NYKYTILANTEEN KUVAUS Seutukunnan kunnista vain Pyhäjärvellä on tehty virallinen kotouttamisohjelma v. 2001? Muissa kunnissa ei ole aikaisemmin laadittu kotouttamisohjelmaa. Jos kunnan maahanmuuttajien määrä on kuitenkin hyvin pieni, ei ole tarkoituksenmukaista edellyttää jokaista kuntaa erikseen laatimaan sitä. Kotoutumissuunnitelmia on kunnissa kuitenkin tehty muutamia yhdessä työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kanssa. Kotoutumissuunnitelma korvaa työhakusuunnitelman. Kotoutumissuunnitelmat Nivala-Haapajärven seutukunnassa 2004 ja 2005 2004 2005 5 13 5. LOPPUYHTEENVETO Harmonisointityön tavoitteena oli saada yhteinen kotouttamisohjelma Nivala- Haapajärvi seutukunnan kunnille. Kotouttamisohjelma sisältää selkeät tavoitteet, toimenpiteet ja voimavarat maahanmuuttajien kotouttamisessa seutukunnan alueella. Valmis kotouttamisohjelma lähetetään TE- keskukselle hyväksyttäväksi. Te-keskus palauttaa kotouttamisohjelman takaisin kuntaan, jonka jälkeen kunnan- /kaupunginhallitukset laativat ja allekirjoittavat kuntakohtaisen sopimuksen. Saadakseen korvauksen maahanmuuttajien vastaanotosta tulee kunnilla olla laadittuna kotouttamisohjelma.