Mikko Olin, Joni Tiainen, Kari Nyberg ja Hannu Lehtonen 7... Akvaattiset tieteet, Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta Tiivistelmä Vuonna Evon kohdejärvillä ei enää jatkettu hauen ja ahvenen poistokalastusta vaan keskitytyin seurantaan tiiviimmällä aikataululla (vuoden tapaan kahden viikon välein). Tutkimusjärvillä seurattiin kalastoa, pohjaeläimiä, eläinplanktonia ja veden laatua. Pää- ja Katumajärvellä tehtiin verkkokoekalastukset ja kalastustiedustelut. Merkintä-takaisinpyynnin perusteella kevään ahventiheys kohdejärvillä vaihteli välillä - 79 yks. / ha (-) ja haukitiheys välillä - kpl/ha (-). Ahvenen tiheysarvio pysytteli edellisvuoden tasolla Hoka- ja Haukijärvellä, pieneni Majajärvellä ja kasvoi Hoka- ja Haarajärvellä. Kevään haukitiheysarvio kasvoi välimittasäädellyillä järvillä (Haukija ), mutta pieneni tai pysytteli samana alamittasäädellyillä järvillä (Maja- ja ). Ahvenen yksikkösaalis verkkokoekalastuksissa oli välillä - kpl (-IVA_a) ja - g / verkko ( - ). Vastaavat särkisaaliit olivat -9 kpl (IVA - ) ja - g / verkko (IVA - ). Saaliit pienenivät edellisvuodesta lähes kaikilla järvillä. KESKALA-hankkeen aineistosta painettiin tai hyväksyttiin vuonna tieteellistä artikkelia ja lähetettiin arvioitavaksi. Hanketta esiteltiin kansainvälisen limnologiyhdistyksen kongressissa Unkarissa ja useilla kotimaisilla foorumeilla. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat n. 7. Muun kuin Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelsen rahoituksen osuus oli %. Hankkeeseen osallistui tutkijaa / tutkimusharjoittelijaa.
Sisällysluettelo. Tausta ja tavoitteet.... Tutkimustoiminta.... Kalastotutkimukset..... Merkintä-takaisinpyynti..... Verkkokoekalastukset..... Kalojen ikä-, kasvu- ja ravintotutkimukset..... Pohjaeläimet.... Eläinplankton.... Veden laatu.... Pääjärven ja Katumajärven tutkimukset.... Tutkimustulokset... 7. Kalastotutkimukset... 7.. Merkintä-takaisinpyynti... 7.. Verkkokoekalastukset..... Kalojen ikä ja kasvu.... Veden laatu.... Julkaisut ja tiedottaminen.... Kulut ja osallistujat... Error! Bookmark not defined.
. Tausta ja tavoitteet Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa -hanke (KESKALA -) käynnistettiin Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitoksella ja pääasiassa Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelsen rahoittamana kesäkuun alussa. Hankkeen yleistavoitteena on määrittää keskeisimmät kalayhteisön tilaan vaikuttavat tekijät ja kehittää tämän tiedon pohjalta kalastuksen ja kalavesien hoidon strategia, joka ohjaa kalastusta kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja kehittää kalakantojen rakennetta myös kalastuksen kannalta hyvään suuntaan (kalantuotanto ohjautuu petokaloihin, saaliissa runsaasti suurikokoisia petokaloja, sivusaalis pieni). Kyseessä on kokonaisvaltainen kalojen elinympäristöä ja kalastusta koskeva tutkimus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti biologisesti kestävän kalastuksen toteuttamisen periaatteisiin hauki-, ahven- ja kuhakantojen hyvän tuotannon ja luontaisen lisääntymisen geneettisen monimuotoisuuden turvaamisessa. Vuonna kohdejärvillä (kuva ) ei tehty enää vuonna alkanutta haukikantojen ( järveä) ja ahvenkantojen (kahtia jaettu Iso Valkjärvi) säätelyä erityyppisillä kalastustavoilla (ks. toimintakertomus ). Sen sijaan seurattiin kalakannan ominaisuuksia (tiheys, rakenne, tuotanto ja ravinnonkäyttö), kalojen ravintoeläinyhteisöjen (pohjaeläimet ja eläinplankton) kokoa ja rakennetta, sekä tehtiin vedenlaatututkimuksia (a klorofylli, ravinteet ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet) tiheämmällä näytteenotolla vuoden ohjelman mukaisesti (ks. toimintakertomus ). Kenttätyöt tehtiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Evon Riistan- ja kalantutkimuksen (RKTL), Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksen ja Lammin Biologisen aseman (BA) yhteistyönä. Kuva. KESKALA-hankkeen Evon kohdejärvet ja niiden sijainti.. Tutkimustoiminta. Kalastotutkimukset.. Merkintä-takaisinpyynti Merkintä-takaisinpyynnin (MT-pyynti) tarkoituksena oli seurata muutoksia ahven ja haukikannan koossa ja rakenteessa. Rysä- ja katiskapyynti aloitettiin melko myöhään jäiden lähdettyä vasta.-..) Pääosa katiskoista oli Evolla valmistettuja (pistehitsattu ja kuumasinkitty verkko, silmäkoko,7 x,7 mm ja langanvahvuus,9 mm). Lisäksi käytettiin Kivikankaan valmistamia havaskatiskoita (mallit Lokka kpl ja Teho 9 kpl). Rysät olivat Kivikankaan valmistamia luokkirysiä (pituus, m, pyyntikorkeus: 9 cm, solmuväli - mm, kpl vanteita, Ø - cm, kpl nieluja). Ahventen pyyntiä jatkettiin kunnes saatiin riittävän tarkka tiheysarvio (9 %:n luottamusvälit alle %
Taulukko. Ahventen ja haukien kevään kutupyynnin ajoittuminen, pyyntiponnistus ja merkittyjen kalojen määrä. Merkittyjen (T-bar) haukien määrässä on mukana koko vuoden uudet T-bar merkityt yksilöt (viikot 7-). Järvi Pvm Katiska, kpl Katiska, pyyntivrk Katiska, pyyntivrk/ha Vannerysät, kpl Vannerysät, vrk Vannerysät, vrk/ha Merkityt ahvenet, kpl Merkityt ahvenet kpl/ha Merkityt hauet, kpl,-,, -7 9,,7 7,-,, - 7, 7,9 79,-,, -,7-7,9,-,, -7, -9,,-7,, - 7,9, 7,-,, - 9,7 - - - Yhteensä / ka,-,, -7, -,9 9 7 tiheysarviosta). Haukia pyydettiin merkittäväksi rysä- ja katiskapyynnin lisäksi pitkin kesää uistinpyynnillä muun tutkimustoiminnan ohessa sekä viikolla tehokkaalla uistinpyynnillä. Merkinnässä ahvenilta, särjiltä ja pieniltä hauilta (< cm) leikattiin oikean vatsaevän kärjestä n. ¼ pois. Vähintään cm hauet merkittiin yksilöllisellä T-bar -merkillä merkintäputkessa. Kaikki merkityt ahvenet ja särjet mitattiin senttiluokittain sekä hauet millimetrin tarkkuudella järvi- ja päivämääräkohtaisesti. Hauilta otettiin lisäksi suomunäyte kylkiviivan ja peräaukon väliltä. Uusia haukimerkkejä (T-bar) kiinnitettiin yhteensä 7 kappaletta (- kpl, Maja-). Merkintä- takaisinpyyntiaineistosta laskettiin kunkin lajin kokonaissaaliit, pyydyskohtaiset saaliit, sekä merkittyjen ja merkitsemättömien osuudet. Tiheysarviot laskettiin ahvenelle ( 7 cm) Schnabel -menetelmällä ja hauelle ( cm) Petersen (Chapman -muunnos) -menetelmällä. Alle cm pituiset hauet jätettiin pois tiheysarviolaskelmista, jotta merkittyjen haukien kasvu tiheysestimaattikausien välillä tulisi huomioiduksi. Yksilöllisen merkinnän ansiosta haukikannan tiheysarviot oli mahdollista tehdä kevään rysä- ja katiska-, sekä syksyn uistinpyynnin saaliista. Vuosina - merkittyjen haukien lukumäärissä huomioitiin % vuosittainen kuolleisuus ja mahdollinen merkkien irtoaminen. Myös kalastuskuolevuus huomioitiin. DNA-näytteitä (vatsaevän kärki) kerättiin Hauki-, Maja-, Hoka ja Haarajärven hauilta yhteensä 9 kpl (- kpl). Nämä näytteet analysoidaan myöhemmin, kun kaikkien vuosien aineisto on koossa... Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten tarkoituksena oli tutkia kalaston suhteellista runsautta ja rakennetta loppukesällä. Standardinmukaiset Nordic-verkkokoekalastukset tehtiin joka toinen viikko krt/järvi.7.-.. välisenä aikana (:.7. ja.9.). Pyyntiaika oli n. h (illasta aamuun). Pyyntiponnistus suhteutettiin järven kokoon ja syvyyteen (taulukko ). Koekalastuksissa käytettiin ositettua satunnaisotantaa: järvet jaettiin kahteen syvyysvyöhykkeeseen, alle m ja yli m, joiden sisällä pyyntipaikat arvottiin. Alle m vyöhykkeessä käytettiin pohjaverkkoja ja yli m vyöhykkeessä pintaverkkoja sekä pohjaverkkoja ellei alusvesi ollut hapeton. Saalis lajiteltiin, mitattiin ( cm:n luokat) ja punnittiin. Aineistosta laskettiin kokonais- ja lajikohtaiset yksikkösaaliit (lkm tai g /verkko) kullekin järvelle.
Taulukko. Verkkokoekalastuksen pyyntiponnistus (verkkoyöt) kohdejärvillä. Osassa järviä verkkoja ei laskettu > m:n syvyyteen pohjalle hapettomuuden vuoksi. <m >m Järvi pohja pinta pohja yhteensä - - 9 9 - - IVA_a IVA_m yhteensä 7 79.. Kalojen ikä-, kasvu- ja ravintotutkimukset Ikä- ja kasvututkimusten tarkoituksena oli seurata hauki-, ahven- ja särkipopulaatioiden kasvunopeutta ja tuotantoa, sekä mahdollisia muutoksia tutkimusjärvillä. Ravintotutkimusten tarkoituksena oli tutkia em. populaatioiden ravintokohteita ja ravinnonkulutusta eri vuosina. Vuonna ikä ja kasvu- ja ravintonäytteitä kerättiin pitkin kasvukautta noin joka toinen viikon vuoden ohjelman mukaan (7 näytteetönottokertaa). Näytteet otettiin ahvenelta ja särjeltä kokoluokittain (<, -, > cm), ja hauelta kaikilta tapetuilta yksilöiltä. Ikänäytteiden lukumäärä vuonna oli hauella, ahvenella ja särjellä yhteensä, ja kpl. Vastaava ravintonäytteiden lukumäärä oli 7, ja kpl. Kaikki näytteet on määritetty lukuun ottamatta ahvenen ravintonäytteitä vuosilta, jotka analysoidaan syksyllä. Särjen kasvu- ja ravintotutkimukset - julkaistaan Elisabet Rautasen pro gradutyössä. Lisäksi otettiin lihasnäytteet n. em. lajien yksilöiltä stabiilien C ja N isotooppien ja rasvahappojen määritystä varten, nämä näytteet analysoidaan myöhemmin... Pohjaeläimet Pohjaeläinnäytteenoton tarkoituksena on selvittää kaloille käytettävissä olevan ravinnon määrää ja laatua sekä niissä tapahtuvia muutoksia ahvenkalastuksen edetessä. Pohjaeläinnäytteitä otettiin Hauki-, Maja-, Hoka- ja Haarajärveltä vuoden ohjelman mukaisesti keväällä (viikko ja syksyllä (viikko, taulukko ). Lisäksi Majajärvellä seurattiin pohjaeläinsukkessiota tiuhemmalla näytteenotolla (viikot, 9, ). Näytteet otettiin putkinoutimella (Kajak) kolmelta eri linjalta, joilla jokaisella on kolme näytteenottosyvyyttä (- m, - m ja - m). Lisäksi järven syvimmästä kohdasta otettiin syvännenäyte (Hokajärvellä ei ollut erillistä syvännepistettä). Kukin näyte koostui viidestä rinnakkaisesta nostosta, jotka yhdistettiin jo veneessä. Näytteet siivilöitiin, mm siivilän (sankoseula) läpi ja pakastettiin myöhempää käsittelyä varten. Vuoden pohjaeläintulokset julkaistaan Tero Muonan pro gradutyössä. Taulukko. Pohjaeläinnäytteet kohdejärvillä. Viikko Yhteensä 9 9 9 9 9 Yhteensä
. Eläinplankton Eläinplanktonnäytteet (yht. 7) otettiin Hauki-, Maja-, Hoka-, Haarajärvellä touko-elokuussa kertaa (viikot -, joka toinen viikko). Syvännepisteestä otettiin haavilla ( µm) yksi nosto ja litoraalipisteestä (kelluslehtiset) kolme nostoa, jotka yhdistettiin yhdeksi näytteeksi. Kasvillisuushabitaattien kasvuston tiheys arvioitiin m kehikolla. Näytteet huuhdottiin purkkeihin ja kestävöitiin ( % formaliini). Näytteistä määritetään lajit, mitataan lajien pituudet ( yksilöä / laji / näyte) ja lasketaan eläinplanktonryhmien hiilibiomassat. Eläinplanktontuloksia ei esitetä tässä raportissa, vaan näytteet analysoidaan syksyllä.. Veden laatu Vedenlaatuseurannan tarkoituksena on selvittää kalojen elinympäristössä olevaa luontaista vaihtelua ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia tutkimuksen edetessä. RKTL ja BA seurasivat kohdejärvien veden laatua kevättalvella ja syystäyskierron aikaan ( näyte/järvi/ajankohta). Näytteet otettiin kevättalvella syvännepisteestä (pinta- ja pohjanäyte) ja syksyllä rantavedestä (vakiopaikka). Näytteistä määritettiin alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, väriluku ja ph, sekä kokonaistyppi (TN), kokonaisfosfori (TP), K, Na, Ca, Mg, Mn, Fe ja happipitoisuudet (jälkimmäinen vain kevättalvella). Kasvukauden aikainen (viikot -, joka toinen viikko) näytteenotto tapahtui Ympäristötieteen laitoksen toimesta ja siihen sisältyivät TP, TN ja klorofylli-a näytteet ja näkösyvyyden mittaukset syvännepisteestä, sekä happi-, ph ja lämpötilaprofiili (YSI -sondi) (taulukko ). Isolta Mustajärveltä ja Isolta Valkjärveltä vedenlaatunäytteet ja muut vedenlaatumittaukset tehtiin vain verkkokoekalastusten yhteydessä (kolme kertaa heinä-elokuussa). TP, TN ja klorofylli-a -näytteet analysoitiin Ympäristötieteen laitoksen laboratoriossa. Lämpötila-loggerit (Eclo ExpressThermo) mittasivat veden pintalämpötilaa (, m syvyys) neljän tunnin välein koko kesän (..-.9.) Hauki-, Maja- ja Haarajärvellä (Hokajärven loggeri katosi/varastettiin). Taulukko. Kasvukauden aikainen vedenlaatuseuranta kohdejärvillä (havaintokerrat) sisältäen vesinäytteenoton, sondauksen ja näkösyvyysmittaukset. Järvi Ravinnenäytteet Sondaus Näkösyvyys IVA_a IVA_m Yhteensä. Pääjärven ja Katumajärven tutkimukset Pääjärvellä ja Katumajärvellä tehtiin kalastustiedustelu koskien vuoden kalastusta. Tiedustelujen tulokset ovat vielä käsittelemättä ja julkaistaan myöhemmin. Kuhia ei enää vuonna merkitty kummallakaan järvellä. Kummallakin järvellä tehtiin heinä-elokuussa standardinmukaiset verkkokoekalastukset, joiden tulokset esitetään RKTL:n omissa raporteissa.
. Tutkimustulokset. Kalastotutkimukset.. Merkintä-takaisinpyynti Vuonna ahvenen kokonaissaalis merkintä-takaisinpyynnissä vaihteli välillä -79 kpl (-) ja ahvenia merkittiin 9-9 kpl (-). Merkittyjen kalojen osuus saaliissa oli pyynnin loppuvaiheessa parhaimmillaan - % (kuva ). Saaliin lkm tai merkittyjen kokonaismäärä 7...... 7.. Saalis Merkittyjen kokonaismäärä Merkittyjen osuus 7........ 7.. 9.... 9........ 9................ 7.. Päivämäärä Kuva. Ahvenen ( 7 cm) pvm-kohtainen lkm-saalis ja merkittyjen osuus saaliissa, sekä merkittyjen kokonaismäärä järvessä (kertymä) keväällä. 7.. 7.......... 7.. 9.... 7.. 9............ 9.................. 7.... Merkittyjen osuus (%) 7
Lukumäärä / ha Koiraat 7 9 IVA_a IVA_m Hauki Maja Hoka Haara Iso M VaKo Naaraat IVA_a IVA_m Hauki Maja Hoka Haara Iso M VaKo Kuva. Ahvenkannan tiheysarvio (lukumäärä / ha) kohde- ja kontrollijärvillä merkintä-takaisinpyynnillä arvioituna (Schnabelin menetelmä) vuosina -. Yläkuvassa koiraiden ja alakuvassa naaraiden arviot ja niiden 9% luottamusvälit. Ahvenen arvioitu kokonaistiheys (koirastiheys x ) Haukijärvellä (7 kpl/ha, LV9% -) ja Hokajärvellä ( kpl/ha, LV9% -7) pysytteli suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisvuonna (kuva ). Naarastiheysarvio pieneni kummallakin järvellä selvästi. Haukijärvellä kutevat ahvenet olivat hieman suurempia kuin edellisvuonna (pituusjakauman huiput ja cm, vuosiluokat 9-, kuva ). Hokajärvellä kutukannan keskikoko pieneni edellisvuoteen verrattuna ja suuri osa kutevista ahvenista oli 9- cm pituisia (vuosiluokat ja ). Majajärvellä kokonaistiheyden arvio ( kpl/ha, LV9% -) laski huomattavasti, mutta oli silti korkeampi kuin muilla kalastetuilla kohdejärvillä Valkea-Kotista lukuun ottamatta. Majajärven kutuahvenet olivat hieman edellisvuotta suurempia (- cm, kuva ). Ilmeisesti nuorin sukukypsyyden saavuttanut vuosiluokka () on melko pieni, eikä vuosiluokka ole vielä saavuttanut sukukypsyyttä. Haarajärvellä kokonaistiheysarvio (99 kpl/ha, LV9% -) kasvoi huomattavasti ja oli suurempi kuin aikaisempina vuosina. Suurin osa Haarajärven kutevista ahvenista oli edellisvuosien tapaan 9- cm (vuosiluokkaa -). Isolla Mustajärvellä arvioitu kokonaistiheys ( kpl/ha, LV9% 7-) oli pienempi kuin muilla tutkimusjärvillä ja lähes samansuuruinen kuin edellinen arvio. Eniten ja melko tasaisesti saaliissa - cm yksilöitä, jota ovat pääosin vuosiluokkaa.valkea-kotisella tiheysarvio (77 kpl/ha, LV9% -9) kasvoi huomattavasti ja oli suurempi kuin muilla tutkimusjärvillä ja suurempi kuin vuosina -.
naaras koiras Ahven naaras-n = koiras-n = 9 Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = 7 koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = 9 79 9 79 9 7 9 9 7 9 Ahven 7 naaras-n = 7 koiras-n = 9 Ahven 7 naaras-n = koiras-n = 7 Ahven 7 naaras-n = koiras-n = Ahven 7 naaras-n = 9 koiras-n = 9 79 9 79 9 7 9 9 7 9 Ahven naaras-n = 7 koiras-n = 9 Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = 9 koiras-n = 9 79 9 79 9 7 9 9 7 9 Osuus kokonaissaaliista (%) Ahven 9 naaras-n = koiras-n = 9 79 Ahven naaras-n = 9 koiras-n = Ahven 9 naaras-n = koiras-n = 9 79 Ahven naaras-n = koiras-n = 9 Ahven 9 naaras-n = 7 koiras-n = 79 9 7 9 Ahven naaras-n = 7 koiras-n = 9 Ahven 9 naaras-n = 7 koiras-n = 9 7 9 Ahven naaras-n = 9 koiras-n = 9 79 9 79 9 7 9 9 7 9 Ahven naaras-n = koiras-n = 9 Ahven naaras-n = koiras-n = 7 Ahven naaras-n = 7 koiras-n = 79 Ahven naaras-n = koiras-n = 9 79 9 79 9 7 9 9 7 9 Ahven naaras-n = koiras-n = 7 Ahven naaras-n = 7 koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = 9 Ahven naaras-n = koiras-n = 9 9 79 9 79 9 7 9 9 7 9 Ahven naaras-n = koiras-n = 9 79 Ahven naaras-n = 7 koiras-n = 97 9 79 Pituus (cm) Kuva. Ahvenen pituusjakauma (%) merkintä-takaisinpyynnin saaliissa vuonna (ei sisällä uudelleen pyydettyjä). Naaraiden pituusluokkakohtainen osuus merkitty valkoisella ja koiraiden (sis. juveniilit) osuus mustalla. Mitattujen kokonaismäärä on ilmoitettu. 9 Ahven naaras-n = 9 koiras-n = 7 9 7 9 Ahven naaras-n = koiras-n = 9 7 9
Ahven naaras-n = 9 koiras-n = 9 9 7 9 IVA, autio Ahven 7 IVA, mökki Ahven 7 Ahven 7 naaras-n = koiras-n = 7 naaras-n = koiras-n = 7 naaras-n = koiras-n = 9 9 79 9 79 9 7 9 IVA, autio Ahven naaras-n = 7 koiras-n = IVA, mökki Ahven naaras-n = 9 koiras-n = 7 Ahven naaras-n = koiras-n = 9 79 9 79 9 7 9 Osuus kokonaissaaliista (%) IVA, autio Ahven 9 naaras-n = 9 koiras-n = 9 79 IVA, autio Ahven naaras-n = 7 koiras-n = IVA, mökki Ahven 9 naaras-n = 7 koiras-n = 9 9 79 IVA, mökki Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven 9 naaras-n = 9 koiras-n = 9 7 9 Ahven naaras-n = koiras-n = 9 79 9 79 9 7 9 IVA, autio Ahven naaras-n = 7 koiras-n = IVA, mökki Ahven naaras-n = koiras-n = 77 Ahven naaras-n = 97 koiras-n = 7 Ahven naaras-n = koiras-n = 9 79 9 79 9 7 9 9 7 9 IVA, autio Ahven naaras-n = koiras-n = IVA, mökki Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n =9 koiras-n = 97 9 79 9 79 9 7 9 Ahven Ahven naaras-n = koiras-n = naaras-n = koiras-n = 7 Pituus (cm) Kuva. jatkoa. Valkea-Kotisella cm ahventen pituuksia ei eritelty ennen vuotta. 9 7 9 9 7 9
Vuonna haukisaalis ( cm) merkintä-takaisinpyynneissä vaihteli välillä 7- kpl. Pienimmät saaliit saatiin keväällä Haukijärveltä ja syksyllä Maja- ja Hokajärveltä. Suurimmat saaliit saatiin Haarajärveltä. Merkittyjen osuus kevään ja syksyn takaisinpyynneissä vaihteli välillä -7 % ( -, taulukko ). Vuoden haukitiheysarvio (yks. / ha, cm yksilöt, Petersenin menetelmä) oli suurin alamittasäädellyllä ( cm) Hokajärvellä syksyllä ( yks. / ha), ja pienin välimittasäädellyllä (- cm) Haukijärvellä keväällä ( kpl / ha, kuva ). Hokajärven haukitiheys keväällä pieneni hieman edellisvuoden kevätarviosta, mutta syksyarvio kasvoi selvästi ja oli suurin vuoden jälkeen. Syksyestimaatti on kuitenkin melko epätarkka ja kevätestimaatin luottamusvälit ovat yleensä kapeammat. Runsaiten Hokajärveltä saatiin - cm haukia (kuva ), jotka ikäarvioiden perusteella ovat pääasiassa vuosiluokkia 7-. Kevään biomassa-arvio (9 kg/ha) oli edellisvuoden tasolla (kuva 7). Majajärvellä sekä kevään, että syksyn tiheysestimaatit pysyivät edellisvuoden alhaisella tasolla (- yks. / ha). Biomassa-arvio pieneni entisestään ja oli alhaisempi kuin aikaisempina vuosina arvioidut (7 kg/ha). Vaikka pituusjakauman huippu siirtyi cm:stä cm:iin, tätä isompia haukia ei saatu saaliiksi lainkaan, mikä pienensi biomassa-arviota. Pituusjakauman huipun kohdalla olevat hauet ovat enimmäkseen vuosiluokkaa, joten näyttäisi siltä, että ensimmäisenä vuonna poistopyynnin alettua on jäänyt henkiin vahva vuosiluokka. Vuodesta alkaen on kummallakin alamittasäädellyllä järvellä haukien tiheys- ja biomassa arviot olleet laskusuunnassa, Majajärven lukumäärien osalta tilastollisesti merkitsevästi (R =., P=.7). Haarajärvellä (välimittasäätely) kevään tiheysarvio ( yks. /ha) kasvoi jonkin verran edellisvuodesta. Sen sijaan syysarvio ( yks. /ha) pieneni ja oli aikaisempia vuosia alhaisempi (kuva ). Pituusjakaumissa huippu siirtyi cm cm kohdalle (vuosiluokat 7-), mutta isoja yksilöitä ( cm) saatiin aiempaa vähemmän. Vaikuttaisi siltä, että haukien kasvu on ei ole parantunut riittävästi, jotta niillä olisi edes kohtalainen mahdollisuus saavuttaa ylämitta ennen pyydetyksi tulemista nykyisellä kalastuskuolevuudella. Tällöin ylämitan täyttävien yksilöiden määrä vähitellen pienenee luonnollisen kuolevuuden myötä. Kevään biomassa-arvio ( kg/ha) oli edellisvuoden tasolla (kuva 7). Haukijärvellä sekä kevään että syksyn tiheysestimaatti kasvoivat. Kevään tiheysestimaatti ( yks. /ha) oli suurempi kuin aikaisempina vuosina ja syksyn tiheysestimaatti ( yks. /ha) toiseksi suurin. Kokojakaumassa oli runsaasti pieniä yksilöitä ja näyttäisi siltä, että hauen lisääntyminen on onnistunut hyvin majavan padon aiheuttaman tulvimisen vuoksi. Pituusjakauman huiput olivat cm (vuosiluokka 9) ja - cm (vuosiluokat -) kohdalla. Biomassa-arvio ( kg/ha) oli samansuuruinen kuin, mutta liki kolminkertainen edelliskevääseen verrattuna. Varsinkin Haukijärvellä biomassaestimaatteihin aiheuttaa suurta vaihtelua se ovatko suuret yksilöt sattuneet jäämään saaliiksi vai ei. Esim. Haukijärveltä vuonna saatu suuri yksilö (pituus pyydettäessä, cm, arvioitu kevätpituus 9 cm) on varmasti uiskennellut järvessä myös, eikä biomassan tuolloinen notkahdus ollut todellinen tilanne. Toisin kuin Maja- ja Hokajärvellä, välimittasäädellyillä järvillä ei ole havaittavissa kehityssuuntia tiheys- tai biomassa-arvioiden suhteen.
Taulukko. Hauen ( cm) merkintä-takaisinpyynnin saalis vuonna. Saalis=ajankohdan kokonaissaalis, M%=merkittyjen osuus kokonaissaaliista, Mtot=merkittyjen kokonaismäärä takaisinpyynnin alkaessa (vuotuinen kuolleisuus ja irronneiden merkkien osuus arvioitiin %:ksi), kevät = viikot -, syksy = viikot -9. Järvi Aika Saalis M% Mtot Hauki kevät 7.9 syksy 9. 7 Maja kevät. 7 syksy 7 7. Hoka kevät. 7 syksy 7. 7 Haara kevät 9. syksy 7. Iso M kevät 9. syksy. 9 7 Kpl/ha s 7k 7s k s 9k 9s k s k s k s k s s 7k 7s k s 9k 9s k s k s k s k s s 7k 7s k s 9k 9s k s k s k s k s s 7k 7s k s 9k 9s k s k s k s k s Kuva. Haukikannan ( cm) kausikohtainen (k=kevät, s=syksy) tiheysarvio (kpl/ha) vuosina - sekä arvioiden 9% luottamusvälit merkintä-takaisinpyynnin perusteella (Petersenin menetelmä) kohdejärvillä, joilla oli käynnissä hauen kokovalikoiva kalastus.
n = 7 7 9 9 n = 7799 7 n = 7 7 9 9 7 n = 7799 n = 7 7 9 9 n = 7799 Osuus kokonaissaaliista (%) 9 n = 7 7 9 9 n = 7 7 9 9 9 n = 7799 n = 7799 n = 7 7 9 9 n = 7799 n = 7 7 9 9 n = 7799 n = 7 7 9 9 Pituusluokka (cm) Kuva. Haukien pituusjakauma (%, cm pituusluokat) kohdejärvillä -. Aineistossa on kaikki kenttäkauden aikana pyydetyt haukiyksilöt (kukin kertaalleen). Jakauma kuvaa kevään tilannetta (viikot -). Tämän jälkeen pyydettyjen haukien pituudesta on poistettu kasvuaineiston perusteella arvioitu lisäkasvu. n = 7799
n = 9 7 7 9 9 n = 7 7 9 9 7 n = 7 7 9 9 7 n = 7 7 9 9 n = 9 7 7 9 9 n = 7 7 9 9 Osuus kokonaissaaliista (%) 9 n = 7 7 7 9 9 n = 7 7 7 9 9 9 n = 7 7 9 9 n = 7 7 9 9 n = 9 7 7 9 9 n = 7 7 9 9 n = 9 7 7 9 9 n = 7 7 9 9 n = 9 7 7 9 9 n = 7 7 9 9 Pituusluokka (cm) Kuva. jatkoa.
7 9 7 9 7 9 7 9 Kuva 7. Kohdejärvien haukikannan ( cm) biomassa-arvio (kg/ha) vuosina - sekä arvioiden 9% luottamusvälit kevään merkintä-takaisinpyynnin (Petersenin menetelmä), pituusjakaumien ja pituus-paino - suhteen perusteella... Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten kokonaisyksikkösaaliit vuonna vaihtelivat välillä - 9 g ja 9- kpl / verkko. Painoltaan suurin kokonaisyksikkösaalis saatiin Majajärveltä ja pienin IVA_a -puolelta. Lukumääräisesti pienin verkkoyksikkösaalis kalastettiin Valkea-Kotiselta ja suurin Isolta Mustajärveltä. Verrattuna vuoteen kokonaisyksikkösaaliin paino pieneni kaikilla järvillä selvästi lukuun ottamatta Isoa Mustajärveä, jossa paino säilyi lähes ennallaan ja IVA_m -puolta, jossa se hieman kasvoi. Myös kokonaisyksikkösaaliin lukumäärä pieneni lukuun ottamatta edellä mainittua kahta järveä ja Haarajärveä. Haukijärvellä verkkosaaliin pieneneminen johtui ahvensaaliin romahtamisesta alhaisimmalle tasolle koko tutkimusjaksolla (kuvat ja 9). Kun ahvenen keväinen tiheysarvio oli samalla tasolla kuin edellisvuonna on luultavaa, että ahvensaaliin pieneneminen johtuu pääasiassa vähäisestä aktiivisuudesta (huono pyydystettävyys verkoilla), johon on voinut vaikuttaa poikkeuksellisen alhainen näkösyvyys majavan padon takia tai ahvenen oleskelu hyvin matalassa tulvarannoilla (kuva ). Toisaalta myös haukitiheys (kuva ) kasvoi ja ahveneen kohdistui aikaisempaa voimakkaampi saalistus. Ahvenen pituusjakaumassa oli melko vähän kesänvanhoja ( cm) yksilöitä, joten lisääntyminen lienee onnistunut melko huonosti (kuva ). Myös Haukijärven lahnasaalis pieneni selvästi. Saadut lahnat olivat kooltaan - cm ja suurempia kuin (- cm) ja (- cm). Särjen painosaalis pieneni, mutta lukumääräsaalis kasvoi. Saalissärkien keskikoko oli edellisvuotta suurempi (kuva ). Majajärvellä ahvenen saalis pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla, ja särjen ja hauen saaliit pienenivät. Ahvenen keskikoko saaliissa jatkoi hienoista kasvuaan (pituusjakauman huippu cm kohdalla), mutta vuosiluokka vaikuttaa heikolta (vähän cm ahvenia saaliissa). Myös särkisaaliin keskikoko kasvoi entisestään (pituusjakauman huippu - cm kohdalla). Pieniä särkiä (< cm) ei edellisvuosien (-) tapaan saatu saaliiksi lainkaan, joten särkien lisääntymisessä Majajärvessä lienee ongelmia. Hokajärvellä pieneni kaikkien lajien verkkosaalis sekä painon, että lukumäärän osalta (kuvat ja 9). Ahvensaaliin keskikoko pieneni (pituusjakauman huippu cm kohdalla), ja edellisvuonna runsaasti saaliissa esiintyneitä - cm ahvenia saatiin enää hyvin vähän. Haukitiheys kasvoi jonkin verran - vuosiin 9- verrattuna (kuva ), joten ahveniin kohdistuva saalistus on voimistunut. Kesänvanhoja (- cm) ja yksivuotiaita ( cm) ahvenia saatiin melko paljon (kuva ), joten ahvenkanta tullee jatkossa runsastumaan. Särkisaaliissa oli edellisvuoden tapaan eniten - cm
särkiä, mutta näiden määrä oli vuoteen verrattuna selvästi pienempi (kuva ). Sen sijaan -7 cm särkiä saatiin hyvin runsaasti, joten uusin voimakas vuosiluokka (todennäköisesti ) on tulossa sukukypsäksi. Haarajärvellä ahvenen paino- ja lukumääräsaalis pienenivät selvästi, mutta särkisaalis kasvoi. Ahvensaaliissa eniten vähenivät keskikoon (- cm) yksilöt ja pituusjakauman huippu oli 7 cm kohdalla (vuosiluokka ). Haarajärvellä kevään haukitiheys oli kahden edellisen kevään tiheyksiä suurempi, mikä saattaa osaltaan selittää ahvenen vähenemisen. Särjen pituusjakauman huippu oli 9- cm kohdalla ja keskikoko pieneni jonkin verran. Muikkusaalis (7 kpl) kasvoi selvästi aikaisempaan (vuosisaalis - kpl) verrattuna. Muikut olivat - cm pituisia lukuun ottamatta yhtä cm yksilöä. Isolla Valkjärvellä ahvenen verkkosaaliin paino ja lukumäärä pienenivät kummallakin puolella (kuvat ja 9). IVA_a -puolella pituusjakauman (kuva ) huippu oli 9 cm:n (vuosiluokka ) ja IVA_m -puolella cm kohdalla (pääasiassa vuosiluokka 9). IVA_m puolelta saatiin enemmän cm yksilöitä kuin IVA_a puolelta, joten poistopyynnin kohdentuminen vain alle cm ahveniin IVA_m -puolella näkyi yhä verkkokoekalastusten kokojakaumissa. Vertailujärvistä Isolla Mustajärvellä ahvenen verkkosaalis jatkoi pienenemistään, mutta särkisaalis kasvoi (kuvat ja 9). Ahvenen pituusjakauman huippu oli 7- cm kohdalla ja vuosiluokka vaikuttaa edelleen vahvalta (kuva ). Pituudeltaan 9- cm ahventen määrä pieneni selvästi. Särjen pituusjakaumassa huiput olivat cm (todennäköisesti vuosiluokka ) ja 9 cm (todennäköisesti vuosiluokka ) kohdalla (kuva ). Myös Valkea-Kotisella ahvensaalis pieneni selvästi. Ahvenen määrä pieneni tasaisesti kaikissa kokoluokissa paitsi -7 cm kohdalla ja vuosiluokka on ilmeisen runsas.
9-7, - 9 9-7, - 7 7 g / verkko g / verkko Ahven Hauki Särki Lahna Ahven Hauki Särki 9-7, - 9-7, - 7 7 g / verkko g / verkko Ahven Hauki Särki Salakka Lahna Ahven Hauki Särki 9-7, - 9 IVA_a -7, - 7 7 g / verkko g / verkko Ahven Hauki Särki Ahven Hauki 9 Va-Ko -7, - 9 IVA_m -7, - 7 7 g / verkko g / verkko Ahven Hauki Ahven Hauki Kuva. Verkkokoekalastusten runsaimpien lajien painosaaliit (g / verkko) tutkimusjärvillä -. Hajonnat kuvaavat kokonaissaaliin 9% luottamusväliä. Isolla Mustajärvellä ei kalastettu vuonna. 7
7-7, - 7-7, - kpl / verkko kpl /verkko 7 Ahven Hauki Särki Lahna -7, - 7 Ahven Hauki Särki -7, - kpl / verkko kpl / verkko Ahven Hauki Särki Salakka Lahna -7, - 7 Ahven Hauki Särki IVA_a -7, - kpl / verkko kpl / verkko 7 Ahven Hauki Särki Va-Ko -7, - 7 Ahven Hauki IVA_m -7, - kpl / verkko kpl / verkko Ahven Hauki Ahven Hauki Kuva 9. Verkkokoekalastusten runsaimpien lajien lukumääräsaaliit (kpl / verkko) tutkimusjärvillä -. Hajonnat kuvaavat kokonaissaaliin 9% luottamusväliä. Isolla Mustajärvellä ei kalastettu vuonna (huomaa poikkeava asteikko y-akselilla).
Ahven Ahven Ahven Ahven 9 7 9 7, Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 7 9 7 9 Ahven 7 9 7 9 Ahven 7 9 7 9 Ahven 7 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven kpl / verkko 9 7 9 Ahven 9 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 9 7 9 Pituus (cm) 9 7 9 9 7 9 Kuva. Ahvenen pituusjakauma (kpl/verkko) verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä -. 9
IVA, autio Ahven, IVA, mökki Ahven Ahven 9 7 9 7, IVA, autio Ahven 9 7 9 IVA, mökki Ahven Ahven 9 7 9,.9 Ahven 9 7 9 IVA, autio Ahven 7 9 7 9 IVA, mökki Ahven 7 9 7 9, Ahven 7 9 7 9 Ahven 7 9 7 9 IVA, autio,7 Ahven 9 7 9 IVA, mökki Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven kpl / verkko 9 7 9, IVA, autio Ahven 9 9 7 9 IVA, autio Ahven 9 7 9 IVA, mökki, Ahven 9 9 7 9 IVA, mökki 7,9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 9 7 9 Ahven 9 7 9 IVA, autio Ahven 9 7 9 IVA, mökki Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9,, IVA, autio Ahven 9 7 9 IVA, mökki Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9,7 IVA, autio Ahven 9 7 9 IVA, mökki Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Ahven 9 7 9 Kuva. jatkoa. 9 7 9 Pituus (cm) 9 7 9 9 7 9
Särki Särki Särki Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7 9 7 9 Särki 7 9 7979 Särki 7 7 9 7979 Särki 7 7 9 7979 Särki 7 7 9 7 9 7 9 Särki 7 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7 9 7 9 Särki kpl / verkko 7 9 7979 Särki 9 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 9 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 9 7 9 7979 Särki 7 9 7 9 7 9 Särki 9 7 9 7 9 7 9 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7 9 7 9 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7 9 7 9 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7 9 7 9 Särki 9 7 9 7 Pituus (cm) 9 7 9 7 Kuva. Särjen pituusjakauma (kpl/verkko) verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä -.
kpl / verkko Särki 7 9 7979 Särki 7 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 9 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 7 9 7979 Särki 9 7 Kuva. jatkoa. Huomaa Ison Mustajärven poikkeava skaala y-akselilla... Kalojen ikä ja kasvu Hauen kasvu tutkimusjärvillä oli varsin hidasta. Haukien keskimääräinen pituus, 7 ja 9 vuotiaana oli,;,9 ja, cm (kuva ). Vaihtelu hauen kasvussa oli kuitenkin suurta, ja tutkimusjärvillä oli havaittavissa hienoista kasvun nopeutumista haukipoiston alettua vuonna ja resurssien vapauduttua. Varsinkin vuosiluokka 9 on haukikalastuksen kohteena olleilla järvillä nopeakasvuinen. Vertailujärvillä vastaavanlaista kasvun nopeutumista ei ole tapahtunut. Isolla Valkjärvellä kasvuaineisto on melko pieni, mutta sielläkin kasvu on nopeutunut johtuen luultavasti pienen ahvenen runsastumisesta. Myös ahven kasvoi tutkimusjärvillä keskimäärin hitaasti, keskimääräinen pituus, 7 ja 9 vuotiaana oli 9,;, ja 7, cm (kuva ). Myös ahventen kasvussa oli suurta vaihtelua. Nopeimmin ja hitaimmin kasvaneet em. ikäluokissa olivat 7,;, ja, cm, sekä.7; 9, ja, cm. Ahvenen kasvunopeudessa ei ole havaittavissa selkeitä muutoksia, lukuun ottamatta Isoa Valkjärveä, jossa kasvunopeus nuoremmissa ikäluokissa hidastui ahventiheyden kasvaessa voimakkaan vuosiluokan myötä (kuva ).
Pituus (cm) 7 7 7 7 7 9 7 7 9 IVA_a 7 9 7 Iso-Mustajärvi 7 9 Vuosi Kuva. Hauen vuosiluokkakohtainen kasvu tutkimusjärvillä -. Punaisella merkityt symbolit sisältävät alle kolme havaintoa. 7 7 7 9 7 9 IVA_m 7 9 Va-Ko 7 9
7 9 7 9 Pituus (cm) 7 9 IVA_a 7 9 IVA_m 7 9 7 9 7 9 Vuosi Kuva. Ahvenen vuosiluokkakohtainen kasvu tutkimusjärvillä -. Punaisella merkityt symbolit sisältävät alle kolme havaintoa.
. Veden laatu Kesä oli melko lämmin ja sateinen. Sondin lämpötila-anturin toiminnassa oli ongelmia, mutta lämpötilaloggerien perusteella veden lämpötilat olivat lähellä tutkimusjakson keskiarvoa ja selvästi korkeampia kuin vuonna. Kasvukauden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vuonna oli suurin Haukijärvellä ( µg /l) ja pienin Hoka- ja Haarajärvellä ( µg /l, Kuva ). Kokonaisfosforipitoisuus pieneni edellisvuodesta kaikilla järvillä lukuun ottamatta Hokajärveä, jossa pitoisuus pysyi samana. Kesä ei ollut yhtä sateinen kuin edellinen ja ravinteita mukanaan tuomien valumien määrä oli vähäisempi. Kasvukauden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus vuonna oli suurin Haukijärvellä (7 µg /l) ja pienin Hokajärvellä (7 µg /l, Kuva ). Hauki- ja Hokajärvellä pitoisuus oli lähes sama kuin edellisenä vuonna, muilla järvillä pitoisuus pieneni. TP (μg/l) kesä 7 talvi kesä ka 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 9 7 9 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 9 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 9 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 9 7 7 9 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 9 Kuva. Kokonaisfosforipitoisuus (TP) kohdejärvillä vuosina - kasvukauden aikana (kesä) ja sen ulkopuolella (talvi). Kasvukauden havaintojen keskiarvo (kesä ka) on lukuarvona harmaan palkin päällä.
kesä talvi kesä ka 7 9 9 79 7 9 9 7 777777777 7 9 777777777 7 9 TN (μg/l) 9 7 9 7 7 7 9 777777777 7 9 777777777 7 9 7 7 9 7 777777777 7 9 Kuva. Kokonaistyppipitoisuus (TN) kohdejärvillä vuosina - kasvukauden aikana (kesä) ja sen ulkopuolella (talvi). Kasvukauden havaintojen keskiarvo (kesä ka) on lukuarvona harmaan palkin päällä. Punaisella merkityt vuoden arvot ovat epävarmoja tuloksia. Klorofylli-a -pitoisuus oli vuonna suurin Isolla Mustajärvellä (kasvukauden ka µg /l) ja pienin Hokajärvellä ( µg /l, Kuva ). Klorofylli-a pitoisuus oli lähes kaikilla järvillä edellisvuoden tasolla huolimatta ravinnepitoisuuksien laskusta. Vain Isolla Mustajärvellä klorofyllipitoisuus oli jonkin verran pienempi kuin. oli tutkimusjärvistä kirkkain (kasvukauden ka cm) nyt kun Isolla Valkjärvellä ei enää seurattu veden laatua (Kuva ). Haukijärvellä, kuten aiemminkin, näkösyvyys oli pienin (kasvukauden ka 7 cm). Näkösyvyys pieneni edellisvuodesta kaikilla muilla järvillä paitsi Haukijärvellä, jossa se pysytteli samalla tasolla.
Klorofylli-a (μg/l) 7 7 77 7 7 7 7 9 chl-a chl-a ka ns ns ka 7 9 99 7 9 9 7 7 7 7 9 7 7 9 99 7 9 7 7 9 9 7 7 7 9 Näkösyvyys (cm) 7 9 Kuva. Klorofylli-a -pitoisuus (chl-a) ja näkösyvyys (ns) kohdejärvillä kasvukauden aikana -. Harmaa palkki kuvaa klorofylli-a:n ja musta palkki näkösyvyyden kasvukauden havaintojen keskiarvoa (arvot palkkien yläpuolella). Ison Valkjärven näkösyvyyden asteikko on eri kuin muilla järvillä. Tummavetisissä järvissä kesäaikainen lämpötilakerrostuneisuus on tyypillisesti voimakasta. Kerrostuneisuus estää happipitoisen päällysveden sekoittumisen alempiin vesikerroksiin, ja alusveden hapettomuutta (< mg O /l) havaittiin kaikilla järvillä, lukuun ottamatta Haarajärveä (Kuva 7). Hauki-, Maja- ja Haarajärvellä havaittiin vähähappisuutta jo harppauskerroksessa, mikä johtunee voimakkaiden valumien mukanaan tuoman aineksen hapenkulutuksesta. Haukijärvellä hapellisen ( mg O /l) vesikerroksen mitattu paksuus oli ohuimmillaan, m, Isolla Mustajärvellä, m, Majajärvellä, m, Hokajärvellä, m ja Haarajärvellä pohjaan asti. Sondin lämpötila-anturissa oli ilmeisesti kalibrointivirhe, sillä lämpötilat jäivät kummallisen alhaisiksi edellisiin vuosiin verrattuna ja säännöllisesti pienemmiksi kuin loggerin antamat arvot (Kuva ). Lämpötilakerrostuneisuudesta saatiin kuitenkin oikeanlainen kuva. 7
Lämpötila (ºC) 7 7 9.... 9...7. 7.7..7..... Happipitoisuus (mg/l) 7 7 9 Syvyys (m) 7 7 7 7 9 7 7 9 Kuva 7. Lämpötila- ja happiprofiilit näytteenottokerroittain kohdejärvillä.
Lämpötilan vaihtelu oli vuonna varsin suurta. Toukokuun lopun-kesäkuun alun lämmintä jaksoa seurasi lähes kolmen viikon viileämpi jakso (kuva 7). Kesäkuun lopulla lämpeni jälleen ja lämmintä kautta kesti heinäkuun puoleen väliin asti. Heinäkuun loppupuoli oli viileä, mutta elokuun alussa oli lämmintä parin viikon ajan. Haukijärvellä, jossa on suuri valuma-alue, havaittiin taas voimakkaiden valumien aiheuttama viilentävä vaikutus ja järvi oli tutkimusjärvistä viilein. Huippulämpötila oli sama kuin edellisvuonna: Haarajärveltä mitattiin korkeimmillaan C lukema. Lämpötila ( C) 7 9 7 9 7 9 Aika (kk, pp) Kuva. Lämpötila kolmella kohdejärvellä vuonna, m syvyydellä syvännepisteessä. Hokajärveltä ei saatu mittaustuloksia. 9
. Julkaisut ja tiedottaminen KESKALA -hankkeen aineistoista painettiin vuonna yksi tieteellinen artikkeli: Kotakorpi, M., Tiainen, J., Olin, M., Lehtonen, H., Nyberg, K., Ruuhijärvi J. & Kuparinen A.. Intensive fishing can mediate stronger size-dependent maternal effect in pike (Esox lucius). Hydrobiologia 7: 9-. Kolme tieteellistä käsikirjoitusta hyväksyttiin painettavaksi (ja julkaistiin alussa). Nurminen, L., Estlander, S.K., Olin, M. & Lehtonen, H.. Feeding efficiency of planktivores under disturbance - effect of water colour, predation threat and shoal composition. Journal of Fish Biology : 9-. Rask, M., Sairanen, S., Vesala, S., Arvola, L., Estlander, S. & Olin, M.. Population dynamics and growth of perch in a small, humic lake over a twenty year period importance of abiotic and biotic factors. Boreal Environment Research 9 (suppl. A):. Lehtovaara, A., Arvola, L., Keskitalo, Olin, M., Rask, M., Salonen, K., Sarvala, J., Tulonen, T. & Vuorenmaa, J.. Responses of zooplankton to long-term environmental changes in a small boreal lake. Boreal Environment Research 9 (suppl. A): 97. Lisäksi kaksi tieteellistä käsikirjoitusta lähetettiin arvioitavaksi. KESKALA-hankkeeseen liittyviä tuloksia oli seuraavissa kotimaan lehdissä: Suomen Luonto /, Hämeen Sanomat.., Tiede /, Image 7-/ja Fiskeritidskrift för Finland /. KESKALA-hanketta sivuavan Maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimushankkeen loppuraportti julkaistiin: Lehtonen, H., Malinen, T., Olin, M., Ala-Opas, P., Ruuhijärvi, J & Westermark Ari. Kuhan kalastuksen ohjaus ja sen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sisävesillä. MMM:n yhteistutkimus nro, 9-, loppuraportti 7 s. Hanketta ja sen tuloksia esiteltiin kansainvälisen limnologiyhdistyksen (SIL) kongressissa Unkarissa (esitelmä: How size-selective fishing affects pike consumption of prey species? ja posteri Changes in the benthic community of a forest lake due to non- and size-selective fishing of perch (Perca fluviatilis) ). Lisäksi hankkeeseen liittyviä esityksiä oli seuraavissa tilaisuuksissa: Pääjärven kalastusyhdistyksen vuosikokous.., Lammin biologisen aseman tutkimusseminaari.., Siikaniemen järvikalapäivän seminaari.., RKTL:n TUPA-yksikköpäivät.., Vastuullinen vapaaajankalastaja -seminaari.. ( esitystä), Hämeen kalastusaluepäivä.., Roineen- Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalueen vuosikokous.. Keskala-hanke aloitti yhteistyön Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön kanssa vastuullinen vapaa-ajankalastaja -hankkeessa