KIRJALLINEN KYSYMYS 991/2008 vp Veteraanitunnuksen myöntäminen vuonna 1926 syntyneille Eduskunnan puhemiehelle Useat tahot ovat vedonneet sen puolesta, että vuonna 1926 syntyneet palvelukseen kutsutut saisivat rintamatunnuksen ja sen myötä rintamaveteraaneille kuuluvat kuntoutus- ja muut palvelut. Asian puolesta on vedonnut muun muassa Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunta. Epäkohtaan ovat puuttuneet myös oikeuskansleri ja oikeusasiamiehet. Vuoden 1944 Veteraanien Liitto ry on pyrkinyt aktiivisesti toimimaan sen puolesta, että asia saataisiin ratkaistua ennen kuin on liian myöhäistä. Vuonna 1944 puolustusvoimilla oli kova pula miehistä. Jo vuoden 1944 alussa kutsuttiin 24 890 vuonna 1926 syntynyttä palvelukseen. Lisäksi annettiin ilmavoimille lupa kutsua aseelliseen palvelukseen 1 500 15 l6 vuotiasta poikaa kotirintaman ilmantorjuntajoukkojen henkilöstöpulan poistamiseksi. Ilmoittautuneista noin 500 oli vuonna 1926 syntyneitä. Heidät kuitenkin vapautettiin, koska heidät oli varattu taistelujoukkoihin asevelvollisiksi. Vuonna 1944 palvelukseen kutsutut 1926 syntyneet joutuivat palvelusaikanaan monenlaisiin tehtäviin. Heidän yhtenä tehtävänään oli rintamakarkureiden kiinniotto ja toimittaminen täydennyskeskuksiin. Vuonna 1926 syntyneet joutuivat myös muun muassa seuraavanlaisiin tehtäviin: Salpalinjan rakennustyöt, desanttien ja partisaanien etsinnät, vangitseminen ja niitä vastaan taistelut Pohjois-Karjalassa sekä hälytysvalmius rintamalle kuljetusta varten. He olivat myös valmiudessa Suomenlahden rannikolla maihinnousun torjumiseksi ja osallistuivat Porkkalan nopeaan evakuointiin. Veteraanitunnus tulisi myöntää kaikille niille, jotka kutsuttiin palvelukseen. Vuonna 1926 syntyneet olivat varmoja rintamalle joutumisestaan, kun heidät kutsuttiin alaikäisinä nostomiehinä palvelukseen. Heille saattoi minä tahansa hetkenä tulla komennus rintamalle. Varsinkin 15 16- vuotiaille pojille se oli henkisesti raskasta. Heitä tarvittiin sotilaallisissa valmiusasemissa, myös torjumassa maihinnousu-uhkaa. Nuorin kutsuttu ikäluokka on vedonnut asiassaan myös tasa-arvokysymyksiin. Heistä on tuntunut oudolta, että rintamapalvelutunnus jaettiin noin 50 000 naiselle ja että tästä joukosta noin 6 000 oli sota-aikana vain 12 17-vuotiaita. Myös tasa-arvovaltuutettu on taannoin todennut, että miehet eivät saaneet tunnusta samoilla perusteilla kuin naiset. Kuntoutusta saavien veteraanien piiriä laajennettiin vuonna 1997 erillislailla ja -määrärahalla. Tuolloin kuntoutukseen oikeutettiin muun muassa ulkomaalaiset vapaaehtoiset sekä vuonna 1926 syntyneet. Vuoden 1944 Veteraanien Liitto on nähnyt kuntoutusedun positiivisena asiana, mutta ei kuitenkaan riittävänä toimenpiteenä. Erityisesti rintamalisä tulisi vuonna 1926 syntyneille veteraaneille hyvin tarpeeseen. Vuoden 1944 aikana puolustusvoimat uusi vuonna 1926 syntyneiden kantakortit ja sotilaspassit. Uusituista korteista ja sotilaspasseista jätettiin pois kaikki sotaan liittyneet merkinnät, kuten kutsunta-aika, sotilasvala ja taisteluun osallistumiset. Kun kantakorteista ei löydy mitään Versio 2.0
merkintää sotaan osallistumisesta, tunnuksia ei ole voitu myöntää. Vuonna 1926 syntyneet, palvelukseen kutsutut ovat tehneet merkittävän ja arvokkaan osansa Suomen itsenäisyyden puolustamiseksi. Vielä nyt kun se on mahdollista, heille tulee myöntää rintamaveteraanitunnus ja sen myötä antaa heille samat veteraanipalvelut kuin muillekin veteraaneille. Vuonna 1926 syntyneiden tarvitsema hoidon määrä ja kodinhoidon tuen tarve kasvavat koko ajan. Muutamien vuosien päästä veteraanien kuntoutusrahoja ei tarvita lainkaan. Siihen saakka heidän inhimillisen kohtelunsa ja hyvän hoitonsa eteen on tehtävä kaikki voitava. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että vuonna 1926 syntyneille voidaan myöntää rintamatunnukset sekä turvata erilaiset veteraanipalvelut? Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2008 Pertti Hemmilä /kok 2
Ministerin vastaus KK 991/2008 vp Pertti Hemmilä /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 991/2008 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että vuonna 1926 syntyneille voidaan myöntää rintamatunnukset sekä turvata erilaiset veteraanipalvelut? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymykseen vuonna 1926 syntyneiden ikäluokan oikeudesta rintamaveteraaneille myönnettäviin veteraanitunnuksiin ja niihin perustuviin erityisetuuksiin on viimeksi vastattu kysymyksen KK 579/2007 vp yhteydessä. Kuten kyseisessä vastauksessa on todettu, määräaika rintamasotilastunnusten, rintamapalvelustunnusten ja rintamatunnusten hakemiseen päättyi vuoden 1994 lopussa. Sen jälkeen tunnuksia ei ole myönnetty uusille ryhmille. Rintamasotilastunnus on hakemuksesta myönnetty niille puolustusvoimien koulutuskeskuksissa palvelleille vuonna 1926 syntyneille miehille, jotka ovat todistettavasti osallistuneet taisteluihin rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoimien lentoyksiköissä. Joukko-osastot, joissa suoritettu palvelus on oikeuttanut rintamasotilastunnukseen, on määritelty Sotahistorian laitoksen laatimassa luettelossa. Kyseisissä joukko-osastoissa palvelu on selvitetty henkilön kantakorttiin tai joukko-osaston omiin asiakirjoihin tehdyistä merkinnöistä. Tietojen puuttuessa tunnusta ei ole voitu myöntää. Pelkästään sotilaskoulutukseen osallistuneet miehet eivät siten ole olleet oikeutettuja rintamasotilastunnukseen ilman vaadittua näyttöä osallistumisesta varsinaisiin sotatoimiin rintamaolosuhteissa. Sotatoimiin osallistumista on edellytetty yhtä lailla vuonna 1926 syntyneiltä miehiltä kuin muilta ikäluokilta. Sellaiset henkilöt, jotka eivät vuoden 1994 loppuun mennessä olleet hakeneet rintamasotilastunnusta, rintamapalvelustunnusta tai rintamatunnusta, vaikka olisivat olleet siihen oikeutettuja, ovat voineet vuoden 2004 loppuun mennessä hakea oikeutta eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) mukaiseen kuntoutukseen. Puolustusvoimien koulutuskeskuksissa palvelleet vuonna 1926 syntyneet miehet, joilla ei ole oikeutta rintamasotilastunnukseen, ovat myös voineet päästä hakemuksesta mainitun lain mukaiseen kuntoutuksen piiriin. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi toukokuussa 2008 eduskunnalle lausunnon veteraanitunnusten uudelleen myöntämistä koskevasta lakialoitteesta LA 134/2007 vp. Lausunnossa ministeriö totesi saamiensa selvitysten perusteella, ettei ole perusteita avata uudelleen rintaveteraanitunnusten hakua eikä laajentaa tunnuksiin oikeutettujen piiriä uusiin ryhmiin. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on Veteraanit -26 pohjoisen ryhmän veteraanietuuksien myöntämistä koskevaan kanteluun antamassaan ratkaisussa todennut, että veteraanitunnuksia koskeva sääntely kuuluu lainsäädäntövallan piiriin. Apulaisoikeusasiamies kiinnitti ratkaisussaan huomiota sellaisten henkilöiden asemaan, joilla olisi ollut oikeus veteraanitunnukseen, jos he olisivat hakeneet sitä määräajassa. Valtiokonttorista saadun tiedon mukaan tällaisia henkilöitä olisi noin 300. Sosiaali- ja terveysministe- 3
Ministerin vastaus riössä selvitetään näiden henkilöiden osalta erilaisten ratkaisujen vaikutuksia. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukuntaan kuuluu edustajat kaikista veteraanijärjestöistä. Neuvottelukunnan kannan mukaan rintamasotilastunnuksen saantikriteerien lieventäminen tässä vaiheessa ei ole enää perusteltua. Silloin oltaisiin uuden tilanteen edessä ja rajankäynti eri tehtäviin osallistuneiden henkilöiden ja ryhmien kohdalla tulisi uudelleen esille. Nykyisiin rintamaveteraanietuuksiin oikeutettujen piiriä ei ole tarkoituksenmukaista enää yli 60 vuotta sotien päättymisestä laajentaa uusiin ryhmiin. Erityisetuudet oli alun perin tarkoitettu sodissa suurimman vastuun kantaneiden ryhmien auttamiseksi ja heidän työnsä kunnioittamiseksi. Muiden sodan aikaisten ryhmien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kautta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. SATA-komiteassa valmistellaan vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien henkilöiden toimeentulon nykyistä paremmin turvaava malli. Sosiaali- ja terveysministeriö edistää aktiivisesti toimia, joilla voidaan edelleen parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja hoitoon pääsyä, erityisesti vanhusväestölle. Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 4
Ministerns svar KK 991/2008 vp Pertti Hemmilä /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 991/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Hemmilä /saml: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att de som är födda 1926 kan beviljas fronttecken och tillförsäkras olika veterantjänster? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Frågan om rätten för åldersklassen födda 1926 till fronttecken som beviljas frontveteraner och de specialförmåner som är knutna till dessa tecken har senast besvarats i samband med spörsmål SS 579/2007 rd. Som det konstaterades i svaret, gick tidsfristen ut för ansökningar om frontmannatecken, fronttjänsttecken och fronttecken i slutet av 1994. Efter det har inga nya grupper beviljats tecken. Frontmannatecken har efter ansökan tilldelats män födda 1926 som tjänstgjort vid försvarsmaktens utbildningscentraler och som bevisligen tagit del i strider inom trupper som hör till en operativ enhet med frontansvar eller inom dess område eller i luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstridskrafternas fartygsenheter eller inom luftstridskrafternas flygenheter. De truppförband inom vilka tjänstgöring berättigar till frontmannatecken finns fastställda i en förteckning som uppgjorts av Krigshistoriska institutionen. Huruvida en person har tjänstgjort i dessa truppförband framgår av anteckningar i personens stamkort eller i truppförbandets egna handlingar. Om uppgifterna saknas, har tecken inte kunnat beviljas. De män som enbart deltagit i militär utbildning har således inte varit berättigade till frontmannatecken utan belägg för deltagande i egentliga krigshandlingar under frontförhållanden. Deltagande i krigshandlingar förutsätts såväl för män födda 1926 som för äldre åldersklasser. Personer som inte före utgången av 1994 hade ansökt om frontmannatecken, fronttjänsttecken eller fronttecken, fastän de skulle ha varit berättigade till det, har fram till slutet av 2004 kunnat ansöka om rätt till rehabilitering enligt lagen om rehabilitering för personer som tjänstgjort i vissa uppdrag under Finlands krig (1039/1997). Även de män som är födda 1926 och som har tjänstgjort vid försvarsmaktens utbildningscentraler och som inte har rätt till frontmannatecken har haft möjlighet att efter ansökan få rehabilitering enligt lagen i fråga. Social- och hälsovårdsministeriet lämnade i maj 2008 ett utlåtande till riksdagen om en lagmotion som gällde förlängd tid för beviljande av frontveterantecken (LM 134/2007 rd). I utlåtandet konstaterade ministeriet utifrån de uppgifter som det hade fått att det inte fanns några förutsättningar för att införa en ny ansökningstid eller utvidga kretsen med rätt till tecken till nya grupper. I sitt avgörande med anledning av ett klagomål från Veteraanit 1926 norra gruppen om beviljandet av veteranförmåner har riksdagens biträdande justitieombudsman konstaterat att regleringen av veterantecken omfattas av lagstiftningsbehörigheten. I avgörandet uppmärksammade biträdande justitieombudsmannen ställningen för de personer som skulle ha haft rätt till veterantecken om de hade ansökt om det i tid. Enligt uppgifter från Statskontoret ska det finnas cirka 300 sådana personer. Vid social- och hälso- 5
Ministerns svar vårdsministeriet undersöker man som bäst vilka effekter olika lösningar kan ha för dessa personer. I delegationen för frontveteranfrågor ingår företrädare för alla veteranorganisationer. Enligt delegationen är det inte längre motiverat att i detta skede lindra villkoren för beviljandet av frontmannatecken. Då skulle man stå inför en ny situation och en gränsdragning mellan olika personer och grupper som deltagit i olika uppdrag skulle igen aktualiseras. Det är inte längre mer än 60 år efter krigsslutet ändamålsenligt att utvidga kretsen av personer som är berättigade till frontveteranförmåner till nya grupper. Specialförmånerna var ursprungligen avsedda för att hjälpa de grupper som bar det största ansvaret i krigen och för att visa respekt för deras arbete. Social- och hälsovårdstjänster för övriga grupper som berördes av kriget ordnas via det kommunala social- och hälsovårdssystemet. Målet med reformen av den sociala tryggheten (SATA) som regeringen har inlett är att minska fattigdomen och garantera en tillräcklig grundtrygghet i alla skeden av livet. Före utgången av 2009 ska SATA-kommittén bereda en modell som bättre tryggar försörjningen av dem som har de minsta pensionsinkomsterna. Social- och hälsovårdsministeriet främjar aktivt åtgärder som ytterligare förbättrar tillgången till social- och hälsovårdstjänster och möjligheterna att få vård, i synnerhet för åldringar. Helsingfors den 8 januari 2009 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 6