Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 579/2007 vp Rintamasotilastunnuksen myöntäminen kaikille vuosien sodassa palvelleille Eduskunnan puhemiehelle Rintamaveteraanietuuksiin oikeutettujen tunnusten haku päättyi Tunnuksien jaon päätyttyä oli miestä saanut tunnuksen. Vuonna 1944 palvelukseen tulleista ilman tunnusta on noin miestä. Veteraanit yhdistyksen arvion mukaan vanhemmista ikäluokistakin saattaa arviolta miestä olla vielä tunnusta vailla. Vuonna 1926 syntyneiden ikäluokka määrättiin osallistumaan sotatoimiin, ja he vannoivat sotilasvalan, joten he ovat täyttäneet velvollisuutensa sota-aikana aivan samoin kuin vanhemmatkin rintamasotilastunnuksen saaneet ikäluokat. Vuodesta 1998 lähtien eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleilla on ollut oikeus veteraanikuntoutusta vastaavaan kuntoutukseen (ml. koulutuskeskuksissa palvelleet ns ikäluokan henkilöt) erityisryhmien kuntoutuslain (1039/1997) mukaan. Muihin rintamaveteraanien erityisetuuksiin heillä ei ole oikeutta. Tasa-arvovaltuutettu on edellyttänyt, että miehille, jotka ovat tulleet syrjityiksi kysymyksessä olevan menettelyn vuoksi, myönnetään samoin perustein edellä mainittu tunnus tai muutoin myönnetään etuudet, jotka ovat kohtuulliset ottaen huomioon heidän palveluksensa vuosien sodan aikana. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä rintamasotilastunnuksen myöntämiseksi niille vuosien sodassa palvelukseen määrätyille, joilta rintamasotilastunnus vielä puuttuu? Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007 Unto Valpas /vas Markus Mustajärvi /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Unto Valppaan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 579/2007 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä rintamasotilastunnuksen myöntämiseksi niille vuosien sodassa palvelukseen määrätyille, joilta rintamasotilastunnus vielä puuttuu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymykseen oikeudesta rintamaveteraaneille myönnettäviin veteraanitunnuksiin ja niihin perustuviin erityisetuuksiin on viimeksi vastattu kysymyksen KK 549/2007 vp yhteydessä. Kuten kyseisessä vastauksessa on todettu, määräaika rintamasotilastunnusten, rintamapalvelustunnusten ja rintamatunnusten hakemiseen päättyi vuoden 1994 lopussa. Sen jälkeen tunnuksia ei ole myönnetty uusille ryhmille. Rintamasotilastunnus on hakemuksesta myönnetty miehille, jotka ovat todistettavasti osallistuneet taisteluihin rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoimien lentoyksiköissä. Joukko-osastot, joissa suoritettu palvelus on oikeuttanut rintamasotilastunnukseen, on määritelty Sotahistorian laitoksen laatimassa luettelossa. Kyseisissä joukko-osastoissa palvelu on selvitetty henkilön kantakorttiin tai joukko-osaston omiin asiakirjoihin tehdyistä merkinnöistä. Tietojen puuttuessa tunnusta ei ole voitu myöntää. Pelkästään sotilaskoulutukseen osallistuneet miehet eivät siten ole olleet oikeutettuja rintamasotilastunnukseen ilman vaadittua näyttöä osallistumisesta varsinaisiin sotatoimiin rintamaolosuhteissa. Sotatoimiin osallistumista on edelly- 2 tetty yhtä lailla vuonna 1926 syntyneiltä miehiltä kuin myös vanhemmilta ikäluokilta. Sellaiset henkilöt, jotka eivät vuoden 1994 loppuun mennessä olleet hakeneet rintamasotilastunnusta, rintamapalvelustunnusta tai rintamatunnusta, vaikka olisivat olleet siihen oikeutettuja, ovat voineet vuoden 2004 loppuun mennessä hakea oikeutta eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) mukaiseen kuntoutukseen. Puolustusvoimien koulutuskeskuksissa palvelleet vuonna 1926 syntyneet miehet, joilla ei ole oikeutta rintamasotilastunnukseen, ovat myös voineet päästä hakemuksesta mainitun lain mukaisen kuntoutuksen piiriin. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukuntaan kuuluu edustajat kaikista veteraanijärjestöistä. Neuvottelukunnan kannan mukaan rintamasotilastunnuksen saantikriteerien lieventäminen tässä vaiheessa ei ole enää perusteltua. Silloin oltaisiin uuden tilanteen edessä ja rajankäynti eri tehtäviin osallistuneiden henkilöiden ja ryhmien kohdalla tulisi uudelleen, yli 60 vuotta sotien päättymisestä, esille. Nykyisiin rintamaveteraanietuuksiin oikeutettujen piiriä ei ole tarkoituksenmukaista enää laajentaa uusiin ryhmiin. Erityisetuudet oli alun perin tarkoitettu sodissa suurimman vastuun kantaneiden ryhmien auttamiseksi ja heidän työnsä kunnioittamiseksi. Muiden sodan aikaisten ryhmien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 2005 eduskunnalle lausunnon veteraanitunnusten uudelleen myöntämistä koskevasta lakialoitteesta LA 126/2004 vp. Lausunnossa ministeriö totesi saamiensa selvitysten perusteella, ettei edellytyksiä uuden hakuajan asettamiselle ole. Veteraani-ikäluokkien toimeentuloa kohentavat vuoden 2008 alusta toteutettu kansaneläk-

3 Ministerin vastaus keen II kuntaryhmän poisto sekä kansaneläkkeen 20,50 euron suuruinen tasokorotus. Yhdessä vuoden 2008 alusta tehdyn 2,5 prosentin indeksikorotuksen kanssa edellä kerrotut muutokset merkitsevät entisessä II kuntaryhmässä asuvalle täyttä kansaneläkettä saavalle yksinäiselle eläkkeensaajalle yhteensä 54,93 euron ja puolisoille 50,23 euron korotusta kuukaudessa maksettavaan kansaneläkkeeseen. Kansaneläkkeen tasokorotus ja indeksikorotus lisäävät kunnallisverotuksessa tehtävän eläketulovähennyksen määrää. Nettoeläkkeen määrä kasvaa siten myös sellaisilla työeläkettä saavilla henkilöillä, jotka eivät saa kansaneläkettä, mutta ovat kunnallisverotuksessa oikeutettuja eläketulovähennykseen. Tasokorotuksen ja eläketulovähennyksen kasvun yhteisvaikutuksena arviolta eläkkeensaajan nettotulot kasvavat vuonna Lisäksi valtion tuloverotuksessa tehtävää eläketulovähennystä kasvatetaan vuoden 2008 alusta siten, että eläketulon veroaste ei ole enää millään tulotasolla vastaavan suuruisen palkkatulon veroastetta korkeampi. Hallitusohjelman mukaan kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdistaa huolenpitoa eniten tarvitseville. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen (SATA-komitean) tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Hallitusohjelman mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä valmistellaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien henkilöiden toimeentulon nykyistä paremmin turvaava malli. Sosiaali- ja terveysministeriö edistää aktiivisesti toimia, joilla voidaan edelleen parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja hoitoon pääsyä, erityisesti vanhusväestölle. Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 579/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Unto Valpas /vänst m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att frontmannatecknet ska tilldelas dem som förordnades till tjänst under kriget och som ännu saknar tecknet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Frågan om rätten till de veterantecken som beviljas frontveteraner och till de specialförmåner som grundar sig på dessa tecken har senast besvarats i samband med spörsmål SS 549/2007 rd. Som det konstaterades i svaret gick ansökningstiden för frontmannatecken, fronttjänsttecken och fronttecken ut vid utgången av Efter det har inga nya grupper beviljats tecken. Frontmannatecken har efter ansökan tilldelats de män som bevisligen tagit del i strider inom trupper som hör till en operativ enhet med frontansvar eller inom dess område eller i luftvärnseller kusttrupper, inom sjöstridskrafternas fartygsenheter eller inom luftstridskrafternas flygenheter. De truppförband inom vilka tjänstgöring berättigar till frontmannatecken har fastställts i en förteckning som uppgjorts av Krigshistoriska institutionen. Huruvida en person har tjänstgjort i dessa truppförband framgår av anteckningar i personens stamkort eller i truppförbandets egna handlingar. Om uppgifterna saknas har tecken inte kunnat beviljas. De män som enbart deltagit i militär utbildning har således inte varit berättigade till frontmannatecken utan belägg för deltagande i egentliga krigshandlingar under frontförhållanden. Deltagande i krigshandlingar förutsätts såväl för män födda 1926 som för äldre åldersklasser. Personer som inte före utgången av 1994 hade ansökt om frontmannatecken, fronttjänsttecken eller fronttecken, fastän de skulle ha varit berättigade till det, har fram till utgången av 2004 kunnat ansöka om rätt till rehabilitering enligt lagen om rehabilitering för personer som tjänstgjort i vissa uppdrag under Finlands krig (1039/1997). Även de år 1926 födda män som har tjänstgjort vid försvarsmaktens utbildningscentraler och som inte har rätt till frontmannatecken har haft möjlighet att efter ansökan få rehabilitering enligt lagen i fråga. Enligt delegationen för frontveteranfrågor i vilken ingår företrädare för alla veteranorganisationer är det inte längre motiverat att i detta skede lindra villkoren för beviljande av frontmannatecken. Då skulle man stå inför en ny situation och en gränsdragning mellan olika personer och grupper som deltagit i olika uppdrag skulle igen aktualiseras, mer än 60 år efter krigsslutet. Det är inte längre ändamålsenligt att utvidga kretsen av personer som är berättigade till frontveteranförmåner till helt nya grupper. Specialförmånerna var ursprungligen avsedda för att hjälpa de grupper som bar det största ansvaret i krigen och för att visa respekt för deras arbete. Social- och hälsovårdstjänster för övriga grupper som berördes av kriget ordnas via det kommunala social- och hälsovårdssystemet. Social- och hälsovårdsministeriet gav 2005 ett utlåtande till riksdagen om en lagmotion gällande förlängd tid för beviljande av frontveterantecken (LM 126/2004 rd). I utlåtandet konstaterade ministeriet på grundval av uppgifter som det hade fått att det inte fanns några förutsättningar för att införa en ny ansökningstid. 4

5 Ministerns svar Från början av 2008 steg inkomsterna för veteranåldersklasserna till följd av att kommungrupp II inom folkpensionssystemet försvann och folkpensionerna höjdes med 20,50 euro. Tillsammans med indexförhöjningen på 2,5 procent i början av 2008 medförde ändringarna ovan att folkpensionen höjdes med sammanlagt 54,93 euro per månad för ensamstående pensionstagare med full folkpension i den tidigare kommungruppen II, och med 50,23 för makar. Nivå- och indexförhöjningen höjer beloppet på pensionsinkomstavdraget i kommunalbeskattningen. Nettopensionen ökar alltså även för personer som får arbetspension, men inte folkpension, men som är berättigade till pensionsinkomstavdraget i kommunalbeskattningen. Tack vare den sammanlagda effekten av nivåförhöjningen och pensionsinkomstavdraget uppskattas att ca pensionärers nettoinkomster ökar Dessutom höjs pensionsinkomstavdraget i statsbeskattningen 2008 så att skattesatsen för pensionsinkomst inte längre på någon inkomstnivå är högre än beskattningen av motsvarande löneinkomst. Enligt regeringsprogrammet ska medborgarnas grundskydd förstärkas. Samhällets sociala stöd och tjänster ska inriktas på dem som är i störst behov av omvårdnad. Målet med reformen av den sociala tryggheten (SATA) som regeringen inlett är att sporra till arbete, minska på fattigdomen och att garantera en tillräcklig grundtrygghet i alla skeden av livet. I enlighet med regeringsprogrammet bereds en modell som bättre tryggar försörjningen för dem som har de minsta pensionsinkomsterna före utgången av Social- och hälsovårdsministeriet främjar aktivt åtgärder som ytterligare förbättrar tillgången till social- och hälsovårdstjänster och möjligheterna att få vård, i synnerhet för åldringar. Helsingfors den 11 januari 2008 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5