TYÖLLISYYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUODELLE 2015 Kirsi Onnela Työllisyyspalvelujen päällikkö
TYÖLLISYYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vuonna 2013 Orivesi maksoi 353 950 euroa ns. sakkomaksuja takaisin valtiolle. Tänä vuonna tammi-syyskuun aikana on maksettu 316 857 euroa eli keskimäärin 35 206 euroa kuukaudessa. Kahdelletoista kuukaudelle jaettuna se tarkoittaisi 422 476 euroa. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa edelleen, vaikka työttömyyden kasvu on hidastunut. Kelan tilaston mukaan 2012 ja 2013 on listalle tullut 50 uutta ihmistä. Sama kehitys näyttäisi jatkuvan. Tilastojenkin valossa nykyiset 500-päivää työmarkkinatukea saaneet ovat erittäin haastavaa joukkoa. Kyse on suurelta osin osatyökykyisestä ja ikääntyneestä ryhmästä ihmisiä, joita on jo nyt aktivoitu sekä ryhmätoiminnan kautta että perinteisillä pajoilla. Aktivointiaste alkuvuoden osalta on noin 30 % luokkaa eli noin 40 henkilöä. Tampereen kaupunkiseudun kunnissa aktivointiaste vaihtelee 23 48 % välillä. Hallituksen tuoreessa esityksessä ehdotetaan muutoksia työllisyyslakeihin. Jatkossa kunnat maksaisivat työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella tukea vähintään 300 päivää. Kun työtön on saanut työmarkkinatukea 1 000 päivää, kuntien osuus nousisi 70 prosenttiin. Muutoksesta aiheutuvat kustannukset kompensoitaisiin kunnille yhteisöverotuksessa ja peruspalvelujen valtionosuudessa. Kunnat saisivat kompensaatiota samassa suhteessa, kun kunnassa on työmarkkinatuen saajia. Orivedellä lakimuutos tuo kunnan maksuosuuteen vähintään 30 % lisää asiakkaita. Nyt arvio on 30 40 henkilöä lisää. Maksettavana summana on noin 155 000-200 000. Yli 1000 päivää työttömänä olleita on ollut keskimäärin 71 henkilöä eli lähes 66 % nykyisistä listalla olevista henkilöistä. 50 % => 70 % nouseva maksuosuus tarkoittaa noin 123 000 euroa lisää kustannuksia. Kokonaislisäys on siis noin 278 000-323 000 euroa jos mitään ei tehdä! Vuodelle 2015 budjettiin on varattu yhteensä 610 000 euroa työmarkkinatuen palautuksiin. TE-hallinto on viimeisen kahden vuoden aikana supistanut ja muuttanut toimintojaan, joka näkyy paikallisesti asiakkaille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille. Kaupunkiseudun kunnissa resursseja ja palveluja tullaan ensi vuoden osalta viemään vielä enemmän kuntouttavan työtoiminnan lisäämisen suuntaan, koska asiakaskunta on huonokuntoisempaa ja määrä kasvaa isoilla volyymeillä joka puolella eikä valtiolta ole tulossa tähän ratkaisuja. Tosiasia on, että kunnan laskulle tulevien asiakkaiden määrä kasvaa useilla kymmenillä ja volyymejä pitäisi pystyä lisäämään. Tämä tarkoittaisi työntekijäresurssin lisäämistä jollakin tavalla. Nyt me emme tiedä mitään tästä tulevasta joukosta. Oletus on, että ikärakenne on nuorempi kuin nykyisellään. Oletettavaa on, että tuossa ns. 300 päiväisten joukossa on työkykyisempiä henkilöitä, joille pajatoiminnan lisäksi paikkoja etsitään talon ulkopuolelta yrityksistä ja yhdistyksistä. Lyhimmillään 300 päivää täyttyy reilun vuoden työttömyyden jälkeen. 1. Ratkaisu: osa-aikainen työntekijä kokoaikaiseksi Nykyisellään meillä on yksi määräaikainen osa-aikainen työntekijä järjestämässä ryhmämuotoista työtoimintaa lähes nollabudjetilla aikuisten yksilövalmentajan tuella. Ryhmätoiminnan kustannuksia on laskettu viimeksi keväällä ja kun otettiin huomioon kaikki kustannukset, niin ryhmä periaatteessa tuotti kaupungille tuloa. Kustannustehokasta mallia on luotu pari vuotta, luoden
samalla tavoitteellista toimintaa. Yhden ryhmän keskimääräinen koko on ollut 12 henkilöä. Arviolta 20 % on ryhmän jälkeen työllistynyt, lähtenyt koulutukseen tai johonkin muuhun aktivointitoimenpiteeseen. Hallitus esittää pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun perustamista 1.1.2015. Vaikeasti työllistettävien palvelut tuotaisiin yhteen palveluun. TE-toimisto, kunnan sosiaalitoimi ja Kela arvioisivat yhdessä millaisia palveluja työtön tarvitsee ja vastaisivat työllistymisen etenemisestä ja seurannasta. Hallitus hyväksyi esityksen kokouksessaan 9.10.2014. Esityksessä kerrotaan, että yhteispalvelu tehostaa eri toimijoiden yhteistyötä ja parantaa työttömille tarjottavia palveluita. Kohderyhmänä ovat yli vuoden työttömänä olleet. Alle 25-vuotiaat pääsisivät palvelun piiriin työttömyyden kestettyä kuusi kuukautta. Esityksen keskeisenä tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Sillä pyritään myös parantamaan palvelujärjestelmää, selkiyttämään valtion ja kuntien työnjakoa ja kehittämään yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on lisätä kuntien vaikutusmahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja alentaa työttömyydestä aiheutuvia julkisia menoja. Esitys monialaisesta yhteispalvelusta on osa kattavaa työvoimapoliittista lakipakettia. Kokonaisuutta täydentää pian päätöksentekoon tuleva palkkatuen uudistamista koskeva hallituksen esitys, jonka tarkoituksena on tukea ja tehostaa kuntien ja järjestöjen toimia vaikeasti työllistyvien työllistämisessä. Epäselvää on tässä vaiheessa mitä tämä tarkoittaa Oriveden osalta. Neuvotteluja TE-toimiston kanssa ei ole vielä Pirkanmaalla käynnistetty. Nyt me olemme täysin riippuvaisia TE-toimiston toimista, koska mitään päätöksiä emme pysty yksin tekemään tai portinvartijan-roolia meillä ei ole. Tiivistetty yhteistyö olisi siis ehdoton edellytys jo vuoden alusta, vaikka siirtymäaikaa lakiin tulisikin, jotta pääsemme heti käsiksi tähän lisääntyvään asiakaskuntaan. Tällä hetkellä Orivedellä ei ole yhtään TE-hallinnon työntekijää vaan työt hoidetaan Tampereelta verkon kautta ja puhelimitse. Laskin, että jos meillä olisi kaksi kokoaikaista työntekijää, joista toinen osan viikkoa ns. monialaisessa yhteispalvelussa ja muuten hoitaisi yksilövalmentajan + kuntouttavan työtoiminnan asioita, voisi toinen työntekijä järjestää ryhmätoimintaa useana päivänä viikossa sekä tarjota yksilövalmennusta ja poluttaa asiakkaita pajoille sekä muualle. Työparia hänelle voisi etsiä palkkatuella, jotta päivien rakenne saadaan joustavaksi ja ryhmä jaettua eri toimintoihin. Ryhmätoiminnan lisäys on ainoa keino saada liikuteltuja massoja sekä saada nopeasti aikaan säästöjä. Ryhmätoiminta toimisi siis eräänlaisena sisääntuloväylänä palveluihin. Haasteena tässä on saada asiakasvirta tasaiseksi yhteistyössä TE-toimiston ja sosiaalitoimiston kanssa sekä löytää työtoiminnallisia paikkoja jatkopolkuina. Kansainväliset mallit seudulliseen palvelujen tuotantoon projektin matkoilla olemme nähneet monia malleja tuottaa palveluja ja tärkeintä on aina saada työttömäksi jäänyt henkilö nopeasti jonkinlaiseen toimintaan mukaan. Ryhmän ohjelmaa on kehitetty koko ajan ja se sisältää jo paljon elementtejä, joita lisäämällä voisimme joustavasti ottaa jokaisen mukaan. Tarjolla voisi olla eräänlainen lukujärjestys, joka sisältää liikuntaa, tietoa yhteiskunnasta, työmarkkinoista ja työnhausta, erilaisia vierailijoita ja tutustumista yrityksiin sekä yrittäjyys ja osuuskuntatietoutta. Lisäksi kaikille kuuluisi työtoimintaa joko pajoilla tai ulkopuolisissa kohteissa. Tämän tyyppistä mallia toteutetaan esimerkiksi Hollannissa. Jos edes puolet uusista listalle tulijoista saadaan aktivoitua, säästyisi siitä 75 000-100 000 ja kokoaikaisen työntekijän palkkakustannus on noin 35 000 euroa. Ryhmäpalveluun paikkoja
lisäämällä, pystyttäisiin myös kasvattamaan yli 1000 päivästen osuutta ja saada ratkaisuja heidän tilanteisiinsa. 2. Ratkaisu: kierrätystavaratalo Nykyiset työpajat voivat maksimissaan ottaa yhtäaikaisesti asiakkaita noin 25. Lisäksi nuorten ryhmätoiminnassa voi olla 10 15 henkilöä kerralla. Kolmea työvalmentajan tehtävää hoidetaan määräaikaisesti Elyn työllisyyspoliittisella avustuksella tai palkkatukirahoilla. Olemme jo useamman kerran pohtineet ja ehdottaneetkin kierrätystavaratalo-toiminnan käynnistämistä Orivedellä. Ensinnäkin Orivedeltä puuttuu kierrätyskeskus. Toiseksi se sitoisi yhteen nykyiset toiminnot ja loisi kokonaan uuden toimintamuodon aika pienellä lähtöinvestoinnilla. Ajatus olisi toimia eko-tavaratalona eli kaikki myynnissä oleva olisi puhdasta, kunnostettua, entisöityä, verhoiltua tai esimerkiksi vanhasta uutta tuunattua. Perusajatus on poimittu SPR:n Kontti-toiminnasta. Nykyiselläänkin saamme aika paljon lahjoitustavaraa ja tyhjennämme kuolinpesiä, jolloin lahjoittajat toivovat tavaran menevän hyötykäyttöön. Vanhoja huonekaluja entisöimme ja verhoilemme harjoitustöinä. Käsitöitä emme pysty nykyisin tilojen puutteen vuoksi juurikaan tekemään, mutta kierrätystavaratalossa voisimme saada kangaspuut esille ja rakentaa takahuoneeseen tekstiili- ja tuunauspajan. Toimintaan pystyisimme ottamaan henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita myynnistä ja asiakaspalvelusta, kädentaitojen osaajia sekä tilaa voisimme hyödyntää nuorten ryhmätoiminnassa, koska nuorisotalolla emme voi iltakäytön vuoksi laajasti tehdä mitään missä välineet pitäisi jättää esille. Myös kuljetuksen ja lajittelun osalta sekä esimerkiksi pienimuotoisen leipomisen osalta pystyisimme tarjoamaan tehtäviä. Näin saisimme merkittävästi lisää työtoimintapaikkoja, tuloja ja positiivista julkisuutta. Yhteistyötä voisi tehdä myös paikallisten yritysten kanssa esimerkiksi mainonnan, sosiaalisen median ja jälleenmyynnin osalta. Haasteena tässä on tila- ja henkilökuntaresurssi. Jos kaupungin omista kiinteistöistä löytyy soveltuva tila, niin silloin vuokrakustannuksissa päästään vähemmällä. Useamman vuoden koko työpajan toiminnalle on ollut haasteena yhteisen tilan puute, joka tekee eri toiminnoista haavoittuvia esimerkiksi työnvalmentajan sairastuessa tai lomien aikana. Lain mukaan kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö ei voi työskennellä yksin. Yhteiset tilat mahdollistaisivat joustavan siirtymän työpisteistä toiseen ja sitä kautta myös asiakasmäärän lisäämisen. Kierrätyskeskus/pajakokonaisuus mahdollistaisi myös laajemman opinnollistamisen. Mahdollisuus suorittaa osatutkintoja puupuolelle, sisustukseen, artesaanipuolelle ja työpajaruokalan kautta catering-puolelle sekä tietysti palvelupajan puolelta laitoshuoltajuuteen. Myymälän kautta myös kaupan puolen osatutkinnotkin avautuisivat. Tämä voisi avata kouluttautumattomille nuorille ja vanhemmillekin työttömille, opiskelumahdollisuuksia ja parantaisi heidän työllistymistään. Innovaation huippuna voisi olla mahdollisuus pajakouluunkin, joka toimisi yhteistyössä yläkoulun kanssa yläkouluikäisille; ainakin osana oppivelvollisuuden suoritusta. Kierrätystavaratalon vastaavaksi voisi harkita ainakin aluksi esimerkiksi 2-3 palkkatukipaikan perustamisen, olettaen heistä löytyvän soveltuvan esimerkiksi kädentaitojen ja myyntialan kokemuksen/koulutuksen omaavan henkilön. Heidän ja yksilövalmentajien kesken rakennettu ryhmä pystyisi tarjoamaan kuntouttavan työtoiminnan paikkoja useille henkilöille. Pidemmällä aikavälillä tämä kokonaisuus kannattaisi esimerkiksi säätiöidä, jolloin pystytään maksimoimaan palkkatuen käyttö sekä pystyisi kenties hakemaan erilaisia projektirahoituksia.
3. Ratkaisu: järjestöjentalon toiminta Kaupungintalon piharakennuksen (eli entinen Auringonkukkien tila) käyttö ns. järjestöjen talona tai eräänlaisena kansalaistalona. Järjestöt ovat esittäneet kaupungille tarvetta kokoontumistiloille, jolloin voisi selvittää eri yhdistysten kanssa olisiko heillä kiinnostusta käyttää tilaa. Jos vuokrana perittäisiin esimerkiksi vain lämmitys jne. kulut, eivät kustannukset olisi kohtuuttomat. Tai kaupunki osoittaisi esimerkiksi avustuksen talon ylläpitokuluihin vuosittain. Talon toisessa päässä on jo Lähimmäisen kammari, jolloin syntyisi myös synergiaa toiminnalle. Tietojeni mukaan ainakin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Oriveden yhdistys ry sekä SPR:n Oriveden osasto toiminnan laajentamisen osalta olisivat kiinnostuneita tilan käytöstä. Piha on aidattu, jolloin esimerkiksi MLL:n perhekahvilatoiminnankin kannalta olisi mahdollista turvalliseen ulkoiluun tai lapset voisi jättää vaunuissa pihaan nukkumaan. Sijainti keskellä kaupunkia on myös loistava ja lähistöllä on pysäköintitilaakin kohtuullisesti. Tila olisi myös iltaisin käytössä, kun siellä ei ole muuta toimintaa. SPR:n ja muiden yhdistysten kanssa voisi myös keskustella mahdollisuutta työllistää henkilöitä esimerkiksi siivoukseen, vanhusten avustajiksi, lastenvahti-toimintaan, kahvitukseen, kiinteistön hoitoon ym. Nyt SPR:llä on yksi henkilö palkkatuella. Yhdistyksethän saisivat 100 % palkkatukea työllistämiseen, toisin kuin kunta ja tätä kautta pystyttäisiin työllistämään useampia henkilöitä ja saavutettaisiin hiukan pysyvämpiä ratkaisuja sekä kehitettyä muutenkin toimintaa. 12.11. on Hyvinvointi-ilta, jonka teemana tämä asia on. Keskusteluun on tarkoitus tuoda myös ideoita ns. yhdistysten yhdistyksestä eli olisiko jonkinlainen kattoyhdistys tai säätiö tarpeen, joka voisi hakea projektirahoituksia eikä se olisi yhden yhdistyksen vastuulla 4. Ratkaisu: selvitetään kuntouttavan työtoiminnan korvauksien maksamista yhdistyksille Orivedellä yhdistyskentällä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on niukasti, koska yhdistykset ovat pieniä eikä niissä ole palkattua henkilökuntaa tai niillä ei ole toimitiloja. Lain mukaan yrityksissä ei voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Useimmat kunnat maksavat yhdistyksille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä esimerkiksi valtionkorvauksen 10,09 euroa/päivä. Meillä ei ole tähän ollut mahdollisuuksia, koska palvelujen ostoon ei ole budjetoitu rahaa ja kaikki valtionkorvaus on ohjattu suoraan oman toiminnan ylläpitämiseksi (vuonna 2013 55 192 ). Löytyisikö yhdistyksistä lisää paikkoja, jos heille maksettaisiin työtoiminnan järjestämisestä vrt. myös yllä oleva ehdotus kolme? 5. Ratkaisu: lisätään palkkatukityöllistämistä erityisesti vanhemmalle ikäluokalle Haaste on, että aktivointitoimenpide katkaisee kunnan maksuosuuden vain toimenpiteen ajaksi, mutta heti lomien, taukojen tai työttömyyden aikana he palaavat listalle takaisin. Tämäkin näkyy hyvin tilastossa. Ainoastaan 26 viikkoa palkkatyötä ja päivärahalle pääsy auttaisi asiaa. Vanhemmasta ikäluokasta tällä tavoin saisi toki ihmisiä myös eläkeputkeen. Voidaanko palkkatukityöllistämistä lisätä vanhemmassa ikäluokassa (yli 58-vuotiaat), jolloin heitä saataisiin ohjattua päivärahan piiriin ja mahdolliseen eläkeputkeen? Esimerkiksi syyskuun listalla heitä on 38 eri henkilöä. Tällöin palkkatukityöllistämiseen pitäisi budjetoida/siirtää rahaa ja olettaa
ettei yt-neuvottelujen tulos estä kaupungin omiin yksiköihin sijoittamista. Yhdistystoiminnan työllistämisen kehittäminen voisi myös tässä asiassa tarjota lisäpaikkoja näille henkilöille. 6. Ratkaisu: selvitetään asiakkaiden kannalta tarpeenmukaiset palvelut Tampereella sosiaalitoimi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ryhmätoimintana (hyvin matalan kynnyksen toimintaa) sen lisäksi, että työllisyyspalvelut järjestävät työtoimintaan painottuvaa kuntouttavaa. Orivedellä kaikki asiakkaat ovat työllisyyspalvelujen vastuulla, joka luo haasteen hyvin erikuntoisten ja ongelmaisten asiakkaiden kohdalla. Sosiaalitoimen rooli on Orivedellä hyvin toimeentulotukipainotteinen eivätkä he nykyresursseilla pysty tarjoamaan sosiaalista kuntoutusta. Meidän pitäisi käydä keskustelu, mikä joukko yli 500 päiväisistä olisi siirrettävissä toimeentulotuen asiakkaiksi esimerkiksi massiivisten päihdeongelmien vuoksi. Fakta on, että he eivät ole työkykyisiä, mutta eivät myöskään sairaita siinä mielessä että he saisivat sairauspäivärahaa. Heitä kuitenkin on joukossa useita. Tulona olisi toimeentulotuki ja asiakkuus päihdeohjaajan ja aikuissosiaalityön kanssa. Tampereella tämä malli on ollut jonkin aikaa käytössä ja yhteisestä sopimuksesta joidenkin asiakkaiden kanssa on näin toimittu. Asiakkaiden työnhaku jatkuisi normaalisti, mutta työttömyysturva olisi evätty kyvyttömyytenä ottaa vastaan kokopäivätyötä. 7. Ratkaisu: eläkeselvittelyjen ja työkyvynarvioiden käyttö Sairaslomat, työkyvyn arviot ja eläkeselvittelyt pitäisi olla enemmän käytössä. Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut aloittavat kokeiluna eläkeselvittelyjen tekemisen. Ylöjärvi ja Lempäälä ovat myös aloittamassa kokeilua eläkeselvittelyistä. Orivedellä työttömien terveystarkastukset toimivat, mutta useinkaan sitä kautta ei ole löytynyt pitkäaikaisia ratkaisuja. Olemme tavanneet terveyskeskuslääkärit kertaalleen ja kävimme keskustelua sairaslomien kirjoittamisesta sekä lähetteistä. Tampereen kaupungin kuntakokeilussa on kehitelty ns. lääkärien muistilistaa, johon on kirjattu keskeiset asiat sekä yhteistyötahot. Esittelimme tätä muistilistaa lääkäreille ja muokkaamme siitä Oriveden oman version. Listalla on myös useita, joille on jo tehty eläkeselvittelyjä ja ne ovat tulleet hylättynä eli eivät ole olleet tarpeeksi sairaita, vaikka rajoitteita onkin. Osan kohdalla voisi tilanne olla nyt sellainen, että eläkekriteerit täyttyisivät. Kelan kanssa yhteistyötä on jo tiivistetty viimeisen vuoden aikana ja sitä pitää jatkaa edelleen, jotta löydetään kohdennettuja ratkaisuja myös heidän kauttaan. 8. Ratkaisu: yritysyhteistyön tiivistäminen Yhteistyötä kaupungin yritysneuvojan kanssa tiivistetään, koska jalkautuvaan yritysyhteistyöhön ei edes nyt ole resurssia. Tämän hetken malli työllisyyspalveluissa on ollut yksilötasolta lähtevää kontaktointia. Monet yhdistykset ja yritykset kokevat TE-hallinnon Tampereelle ja verkkoon viedyt palvelut etäisiksi eikä heillä välttämättä ole aikaa etsiä tietoa eri koulutus- ja tukimuodoista. Yritysneuvoja tapaa vuosittain useita aloittavia yrittäjiä sekä tekee yrityskäyntejä. Jatkossa voisimme markkinoida palvelujamme, eri tukimuotoja ja tehdä asiakkaidenkin kanssa enemmän yhteistyötä esimerkiksi yrityksen rekrytointitilanteissa. Näin myös paremmin vastaisimme paikallisiin tarpeisiin.