60 Pitkän aikavälin kannattavaa kasvua FORTUM kestävän kehityksen raportti 2011 Pitkän aikavälin KANNATTAVAA Investoinnit ja tutkimus & kehitys Fortumin taloudelliset vaikutukset Polttoaineet ja hankinta KASVUA
FORTUM kestävän kehityksen raportti 2011 pitkän aikavälin kannattavaa kasvua 61 Investoinnit ja tutkimus & kehitys Fortum hakee strategiansa mukaisesti kasvua hiilidioksidipäästöttömässä vesi- ja ydinvoimatuotannossa sekä energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP). Vuonna 2011 Fortum jatkoi pitkän aikavälin päämääriä ja taloudellisia tavoitteita tukevia investointeja strategiansa mukaisesti. Fortum tutkii aktiivisesti tulevaisuuden aurinkotalouden teknologioita, kuten aurinko- ja aaltovoimaa. Suurin osa Fortumin kasvuinvestoinneista toteutettiin vuonna 2011 Russia-, Heat- ja Power-divisioonissa. Distributionliiketoiminta-alueella investoidaan sähköverkon luotettavuuden parantamiseen ja uusien etäluettavien mittareiden asentamiseen Suomessa. Vuonna 2011 Fortumin investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 1 482 miljoonaa euroa (2010: 1 249 miljoonaa euroa). Investoinnit ilman yritysostoja olivat 1 408 miljoonaa euroa (2010: 1 222 miljoonaa euroa), josta hiilidioksidipäästöttömän tuotannon osuus oli 262 miljoonaa euroa (2010: 214 miljoonaa). Suurimmat investoinnit tehtiin Venäjällä, 670 miljoonaa euroa (2010: 599 miljoonaa) ja Ruotsissa, 392 miljoonaa euroa (2010: 300 miljoonaa). Investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin olivat 247 miljoonaa euroa (2010: 182 miljoonaa). Nämä olivat pääasiassa uusia CHP-investointeja. Lisäksi Fortum investoi vuonna 2011 yhteensä 82 miljoonaa euroa (2010: 91 miljoonaa) ympäristöön ja turvallisuuteen. Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuonna 2012 noin 1,6 1,8 miljardia euroa ja vuosina 2013 2014 noin 1,1 1,4 miljardia euroa. Lukuihin ei sisälly mahdollisia yritysostoja. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuonna 2012 on Venäjän investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapito- ja tuottavuusinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 500 550 miljoonaa euroa. Fortum hakee kasvua energiatehokkaassa CHP-tuotannossa Tammikuussa 2011 Fortum sai päätökseen kahden sähkö- ja lämpöyhtiön, Elektrociepłownia Zabrze S.A:n ja Zespół Elektrociepłowni Bytom S.A:n kaupan Puolan valtion kanssa. Fortum vihki käyttöön myös uuden sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksen Viron Pärnussa. Laitos käyttää paikallisia polttoaineita, kuten haketta, teollisuudesta saatavaa puujätettä ja jyrsinturvetta. Uuden CHPlaitoksen sähköntuotantokapasiteetti on 24 megawattia (MW) ja lämmöntuotantokapasiteetti 50 MW. 2400 Lisäksi Fortum ja ruotsalainen kunnallinen energiayhtiö Sollentuna Energi allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Sollentuna Energi tulee 15 %:n osuudella osakkaaksi Fortumin Tukholman alueella sijaitsevalle Bristan CHP-laitokselle rakennettavaan jätteenpolttoyksikköön, Brista 2:een. Uusi yksikkö pystyy käsittelemään yhteensä 240 000 tonnia kotitalous- ja teollisuusjätettä vuodessa. Suunnitelman mukaan Brista 2:n kaupallinen käyttö alkaa vuonna 2013, sen lämmöntuotantokapasiteetti on 57 MW ja sähköntuotantokapasiteetti 20 MW. MW lisää kapasiteettia Venäjälle Fortumin laaja investointiohjelma kasvattaa yhtiön sähköntuotantokapasiteettia Venäjällä noin 2 400 megawattia. Kesäkuussa 2011 Fortum päätti investoida kahteen uuteen biopolttoaineita hyödyntävään CHP-laitokseen Järvenpäässä ja Latvian Jelgavassa. Investointien kokonaisarvo on noin 160 miljoonaa euroa, ja molemmat laitokset on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön vuonna 2013. Uudet laitokset korvaavat biopolttoaineilla polttoöljyä ja maakaasua. Lokakuussa 2011 Fortum päätti hyväksyä yhteisomistussopimuksen Turun seudun energiantuotannon keskittämisestä yhteisomistuksessa olevaan tuotantoyhtiöön, Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:hyn (TSME).
62 Pitkän aikavälin kannattavaa kasvua FORTUM kestävän kehityksen raportti 2011 Pääosa Fortumin kasvuinvestoinneista vuonna 2011 toteutettiin Venäjällä ja Ruotsissa. TSME:n osakkaat ovat Fortum ja Turku Energia sekä Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit. Yritysjärjestely saatiin päätökseen vuoden 2012 alussa. Fortumin omistusosuus TSME:stä on 49,5 %. Yritysjärjestelyssä Naantalin CHP-laitos siirtyy Fortumilta TSME:lle, mutta sen henkilökunta säilyy Fortumin palveluksessa. Vuoden aikana Fortum myi toimintoja, jotka eivät olleet linjassa yhtiön laajamittaista CHP-tuotantoa painottavan strategian kanssa. Vuoden 2011 alussa Fortum vei päätökseen Ruotsissa Tukholman ulkopuolella sijaitsevien kaukolämpötoimintojen ja lämmöntuotantolaitosten myynnin Macquarie European Infrastructure Fund II:lle (MEIFII) ja Macquarie Power and Infrastructure Corporationille (MPIC). Joulukuussa Fortum hyväksyi Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n myynnin EQT Infrastructure Fund -rahastolle. Kauppa saatettiin päätökseen helmikuussa 2012. Uusia laitoksia otettu kaupalliseen käyttöön Venäjällä Fortum on sitoutunut 2,5 miljardin euron investointiohjelmaan Venäjällä ja aikataulun mukaan viimeiset uudet yksiköt on määrä ottaa käyttöön vuonna 2014. Fortumin laaja investointiohjelma koostuu yhteensä kahdeksasta uudesta yksiköstä, jotka lisäävät OAO Fortumin sähköntuotantokapasiteettia noin 2 400 MW ja lämmöntuotantokapasiteettia 662 MW. Investointiohjelma perustuu pääosin maakaasun käyttöön. Investointiohjelman loppuosan arvo tammikuussa 2012 oli noin 0,9 miljardia euroa. Fortum investoi myös tuotantolaitosten ja kaukolämpöverkkojen energiatehokkuuden parantamiseen. Meneillään olevan investointiohjelman toteutumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa. Kapasiteettimarkkinoiden sääntöjen mukaisesti vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA uusi kapasiteetti ) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. CSA:n mukaiset takuuhinnat on määritelty investointien riittävän tuoton varmistamiseksi. OAO Fortumin uusi kapasiteetti tulee valmistuttuaan tuomaan lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Hinta kuitenkin vaihtelee vuodenajan sekä voimalaitosten iän, koon, sijainnin ja tyypin mukaan. Ensimmäisellä ja viimeisellä vuosineljänneksellä kapasiteettitulot vanhasta kapasiteetista ovat korkeammat kuin toisella ja kolmannella neljänneksellä. Fortumin Venäjän investointiohjelman kolmen ensimmäisen yksikön kaupallinen käyttö alkoi vuonna 2011 Tjumenissa, Ts v eljabinskissa ja Tobolskissa. Myös Pohjois-Uralilla sijaitsevan Nyaganin voimalaitoksen rakentaminen jatkui. Valmistuttuaan laitoksella on kolme maakaasua polttoaineenaan käyttävää yksikköä, joista kunkin kapasiteetti on 418 MW. Laitoksen ensimmäiset yksiköt, Nyagan 1 ja Nyagan 2, otetaan käyttöön vuonna 2012. Ydinvoiman käytettävyyden parantaminen Fortum osallistuu Suomessa TVO:n (Teollisuuden Voima Oyj) kolmannen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen (Olkiluoto 3, 1 600 MW). Yksikköä rakentaa TVO, jossa Fortumilla on noin 26 %:n omistusosuus. AREVA-Siemens toimittaa Olkiluoto 3:n kiinteähintaisella sopimuksella TVO:lle. Yhtiö on ilmoittanut TVO:lle laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon alkavan elokuussa 2014. Lisäksi Fortum päätti osallistua TVO:n Olkiluodossa sijaitsevan neljännen ydinvoimalaitoksen tarjous- ja suunnitteluvaiheen rahoittamiseen TVO:n omistusosuuttaan vastaavalla sijoituksella. Hankkeen tarjous- ja suunnitteluvaihe alkoi joulukuussa 2011. Suomen eduskunnan heinäkuussa 2010 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakennuslupahakemus on jätettävä viimeistään kesäkuussa 2015. Fortumilla on kaksi omaa ydinvoimalaitosyksikköä Loviisassa, ja yhtiö on myös osaomistajana kahdeksassa yksikössä Olkiluodon, Oskarshamnin ja Forsmarkin ydinvoimalaitoksissa. Ruotsissa Forsmarkin ja Oskarshamnin ydinvoimalaitoksissa on käynnissä tehonkorotusohjelma. Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat investointiohjelmat parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät kapasiteettia. Fortumin osuus lisäkapasiteetista on noin 290 MW. Investoinnit uusiutuvaan energiaan kasvavat Fortum jatkoi nykyisten vesivoimalaitostensa kehittämistä vuonna 2011. Fortumin vesivoimalaitosten pitkän aikavälin perusparannusohjelma pyrkii parantamaan vesivoimalaitosten tuotantoa, tehokkuutta
FORTUM kestävän kehityksen raportti 2011 pitkän aikavälin kannattavaa kasvua 63 ja turvallisuutta. Perusparannusohjelma kasvattaa Fortumin vesivoimakapasiteettia noin 100 MW vuoteen 2020 mennessä. Fortum valmistelee myös osallistumista Ranskan vesivoimakonsessioiden eli käyttöoikeussopimusten tarjouskilpailuihin, joiden odotetaan käynnistyvän virallisesti vuonna 2012. Euroopan unionin linjausten mukaisesti Ranska uusii vesivoimakonsessiot avoimen tarjouskilpailun kautta. Ranskan hallitus käynnistää ensimmäisen 10 konsession tarjousprosessin vuosina 2012 2015. Ensimmäisen konsessioerän yhteenlaskettu kapasiteetti on 5 300 MW. Lokakuussa Fortum ja ranskalainen meriteollisuusalan suuryritys DCNS allekirjoittivat aiesopimuksen aaltovoiman tutkimus- ja kehitysyhteistyöstä Ranskassa. Yhtiöt käynnistivät vuonna 2011 yhteisen esiselvityksen, joka koskee aaltovoiman koehanketta Ranskassa. Lisäksi Fortum ja Seabased AB allekirjoittivat vuoden lopussa sopimuksen yhteisen aaltovoimapuiston rakentamisesta Ruotsin Sotenäsiin. Puiston rakentaminen alkaa vuonna 2012. Valmistuttuaan aaltovoimapuistosta tulee lajissaan maailman suurin täysimittainen demonstraatiohanke. Ruotsin energiaviranomainen on myöntänyt hankkeelle investointitukea. Fortum ja ruotsalainen energiayhtiö Skellefteå Kraft rakentavat maatuulipuiston Ruotsin Blaikeniin. Tuulipuisto rakennetaan vaiheittain, ja sen on määrä valmistua vuonna 2015. Investoinnit sähköverkkoon ja älykkäisiin sähkömittareihin Fortum omistaa, käyttää ja kehittää alue- ja jakeluverkkoja sekä toimittaa sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhtiön sähköverkon pituus on yhteensä noin 156 000 kilometriä eli melkein neljä kertaa maapallon ympäri. Sähköverkkoon investoidaan jatkuvasti verkon uudistamiseksi, kunnossapitämiseksi ja luotettavuuden parantamiseksi. Vuonna 2011 Fortum investoi yhteensä 289 miljoonaa euroa uusiin sähkölinjoihin, ilmajohtojen eristämiseen ja maakaapeleihin. Myös automaatiota on lisätty verkon kriittisissä osissa, mikä on askel kohti älykkäämpää sähköverkkoa ja sähkökatkojen vähenemistä sekä lyhenemistä. Loppuvuonna 2011 Fortumin verkkoalueella Suomessa riehunut talvimyrsky oli yksi voimakkaimmista 30 vuoteen. Myrsky vahingoitti Fortumin sähköverkkoa ja katkoi sähköt sadoilta tuhansilta asiakkailta. Tämän vuoksi Fortum keskittyy nyt entistä vahvemmin verkon säävarmuuden kehittämiseen. Älykkäiden sähkömittareiden asentaminen kaikille asiakkaille jatkui Suomessa vuonna 2011. Uusien mittareiden asentaminen alkaa vuonna 2013 Norjassa, jossa kaiken kaikkiaan 100 000 Fortumin sähköverkkoalueella olevaa kotitaloutta ja pienyritystä liitetään uuteen järjestelmään vuoteen 2015 mennessä. Esimerkki: Investointeja uusiin biopolttoainetta käyttäviin CHP-laitoksiin Fortum rakentaa kahta uutta biopolttoainetta hyödyntävää sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta (CHP) Järvenpäähän ja Latvian Jelgavaan. Investointien yhteisarvo on noin 160 miljoonaa euroa. Laitosten on määrä aloittaa kaupallinen toiminta vuonna 2013. Uusi Jelgavan laitos on kokoluokassaan ensimmäinen biopolttoainelaitos Latviassa. Sillä korvataan maakaasuun perustuvaa lämmöntuotantoa. Laitos vähentää alueen vuosittaisia CO 2 -päästöjä noin 30 000 tonnia. Jelgavassa biopolttoaineina käytetään metsästä ja teollisuudesta saatavaa puuhaketta. Laitoksessa voidaan hyödyntää myös jätepolttoaineita ja turvetta. Laitoksen vuosituotanto on noin 230 gigawattituntia (GWh) lämpöä ja 110 GWh sähköä. Uusi Järvenpään laitos korvaa maakaasua ja raskasta polttoöljyä käyttävää lämmöntuotantoa. Alueen vuotuiset CO 2 -päästöt vähenevät 70 000 tonnia. Järvenpäässä käytetään pääasiassa metsäteollisuuden puuhaketta ja sivutuotteita, kuten sahanpurua ja kuorta sekä jonkin verran myös turvetta. Laitoksen vuosituotanto on noin 280 GWh lämpöä ja 130 GWh sähköä.
64 Pitkän aikavälin kannattavaa kasvua FORTUM kestävän kehityksen raportti 2011 FORTUMIN investointisuunnitelma euroopassa vuodesta 2011 eteenpäin Laitos Tuotanto/Polttoaine Lämpö (MW) Sähkö (MW) Toimitus alkaa 2) Power-divisioona 1) Forsmark 1, Ruotsi Ydinvoima 25 Päätös vuonna 2013 Forsmark 2, Ruotsi Ydinvoima 30 2012 Forsmark 3, Ruotsi Ydinvoima 35 Päätös vuonna 2013 Oskarshamn 2, Ruotsi Ydinvoima 95 2015 Oskarshamn 3, Ruotsi Ydinvoima 110 Olkiluoto 3, Suomi Ydinvoima 400 2014 Vesivoiman tehonkorotukset, Suomi ja Ruotsi Vesivoima 10 20 MW vuosittain 2015 mennessä Heat-divisioona Klaipeda CHP, Liettua Jäte 60 20 2013 Brista CHP, Ruotsi Jäte 57 20 2013 Järvenpää CHP, Suomi Biopolttoaine 63 23 2013 Jelgava CHP, Latvia Biopolttoaine 45 23 2013 Uusi kapasiteetti yhteensä 225 ~800 1) Kapasiteetin lisäykset raportoidaan Power-divisioonassa, ja ne vastaavat Fortumin osuutta lisäyksestä. 2) Kaupallisen käytön aloitus, jota edeltävät esimerkiksi testikäytöt ja lupamenettelyt. INVESTOINTIOHJelma venäjällä Laitos Polttoaine Nykyinen kapasiteetti sähkö MW Uusi kapasiteetti sähkö MW Yhteensä Toimitus alkaa 1) Argayash CHP 195 195 Chelyabinsk CHP-1 149 149 Chelyabinsk CHP-2 320 320 Chelyabinsk CHP-3 Kaasu 360 216 576 2011 Chelyabinsk GRES 82 82 Tyumen CHP-1 Kaasu 472 190;2x248 1 157 2011, 2014 Tyumen CHP-2 Kaasu 755 755 Tobolsk CHP Kaasu 452 213 665 2011 Nyagan (1-3) Kaasu 1254 1 254 2012-2013 Kapasiteetti yhteensä 2 785 2 368 5 153 1) Kapasiteettimaksujen aloitus, jota edeltävät esimerkiksi testikäytöt ja lupamenettelyt. YRITYSOSTOT VUONNA 2011 Kapasiteetti (MW) Laitos Polttoaine Lämpö Sähkö Kauppa päätökseen ZEC Bytom Hiili 373 55 3.1.2011 EC Zabrze Hiili/kaasu/biopolttoaine 430 73 3.1.2011 Suunniteltu uusi lämpökapasiteetti Venäjällä 1) Suunniteltu uusi kapasiteetti (MW) Laitos Polttoaine Lämpö Toimitus alkaa Tyumen CHP-1 Kaasu 2x175 2014 Uusi kapasiteetti yhteensä 350 1) Uutta lämpökapasiteettia on jo rakennettu Chelyabinsk CHP-3:ssa (56 MW) ja Tyumen CHP-1:ssä (256 MW). Yhteenlaskettu uusi lämpökapasiteetti on 662 MW.
FORTUM kestävän kehityksen raportti 2011 pitkän aikavälin kannattavaa kasvua 65 Fortum saattoi huhtikuussa päätökseen kaupan, jossa yhtiö myi noin 25 % omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä Suomen valtiolle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Valtio osti noin 81 % ja Ilmarinen noin 19 % Fortumin Fingrid-osakkeista. Fortum myi omistuksensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridissä EU:n kolmannen energiamarkkinapaketin yhtenä seurauksena. Syyskuun alussa 2009 voimaan saatettu paketti edellyttää sähkön korkeajännitesiirron ja tuotannon eriyttämistä. Joulukuussa 2011 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan yhtiö myi Virossa sijaitsevan tytäryhtiönsä, Fortum Elekterin, Imatran Seudun Sähkölle. Samalla Fortum luopui osuudestaan Imatran Seudun Sähkö Oy:ssä. Kauppa saatettiin päätökseen tammikuussa 2012. Tutkimus ja kehitys Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) tarkoituksena on parantaa yhtiön kilpailukykyä ja luoda pohjaa uudelle, tulokselliselle liiketoiminnalle. T&K:n pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä mahdolliseksi Fortumin kestävän kehityksen mukainen, hiilidioksidi päästötön tulevaisuus. Jokaista uutta kehitystoimenpidettä arvioidaan hiilidioksidipäästöttömyyden ja resurssitehokkuuden kriteereillä. T&K-toiminnan painopistealueet ovat nykyisen liiketoiminnan jatkuva parantaminen, kasvumahdollisuuksien luominen ja osallistuminen päästöttömän energiajärjestelmän kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Fortumin keskeiset tutkimus- ja kehitystyön teemat kattavat nykyisen energiajärjestelmän edistyksellisimmät teknologiat sekä tulevaisuuden aurinkotalouden edellyttämät teknologiat ja järjestelmäratkaisut. Vuonna 2011 tutkimus- ja kehitystyö keskittyi voimakkaasti erilaisten aurinkoteknologioiden mahdollisuuksien selvittämiseen. Fortum teki myös yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa suurissa ohjelmissa älykkäiden sähköverkkoteknologioiden, kestävien kaupunkiratkaisujen ja uusien CHP-ratkaisujen kehittämiseksi. Ydinvoiman tutkimus ja kehitys on edelleen suurin ja arvokkain osa Fortumin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Lisäksi pyrolyysiin ja biomassan kuivatislaukseen sekä CHP-laitoksen ja bioetanolituotannon integrointimahdollisuuksiin liittyvä tutkimustyö jatkui aktiivisesti. Aurinkoenergian käytön kasvua ja mahdollisuuksia sekä erityisesti aurinkokennojen (PV) hinnan kehitystä analysoitiin huolellisesti yhtenä keskeisistä strategisista aiheista Fortumissa vuonna 2011. Johtopäätöksenä todettiin, että aurinkokennot ovat useilla markkinoilla yhä kilpailukykyisempiä sähkönkäyttäjän näkökulmasta katsottuna jopa ilman lisätukia. Lisäksi aurinkokennojen ja -energiajärjestelmien kustannukset voivat vielä laskea merkittävästikin. Fortumissa päätettiinkin siirtyä T&K- ja seurantavaiheesta kehittämään perustaa mahdolliselle uudelle liiketoiminnalle. Esimerkki: Aaltovoiman tutkimusyhteistyö Ranskassa Loppuvuodesta 2011 Fortum ja ranskalainen meriteollisuusalan suuryritys DCNS käynnistivät aaltovoiman tutkimus- ja kehitysyhteistyön Ranskassa. Yhteistyön myötä yhtiöt voivat tutkia aaltovoiman hyödyntämistä ja lisäksi täydentää toistensa osaamista merialueilla tuotettavan uusiutuvan energian osalta. Vuonna 2011 Fortum myös perusti maaorganisaation Ranskaan osallistuakseen uusiutuvan energian pitkän tähtäimen kehitystyöhön maassa. Fortum on ollut aktiivisesti kehittämässä aaltoenergiaa vuodesta 2007 alkaen ja tutkinut sekä syvänmeren aalto teknologiaa että rannikoille soveltuvaa aaltoteknologiaa Ruotsissa ja Portugalissa sijaitsevissa koelaitoksissa. Aaltovoiman hyödyntämismahdollisuuksien tutkiminen on siten merkittävä askel siirtymisessä kohti aurinkotaloutta.
66 Pitkän aikavälin kannattavaa kasvua FORTUM kestävän kehityksen raportti 2011 Esimerkki: Fortumin valaistusprojektit esimerkkinä yhteiskunnalle annetusta tuesta Älykkäiden sähköverkkojen alueella Fortum osallistui menestyksekkäisiin pilottihankkeisiin Suomessa. Masalan sähköasemalla kehitettiin korkeasti automatisoitu sähköverkko, jota voidaan pitää merkittävänä askeleena kohti itsekorjaavaa verkkoa. Mäkkylän Adjutantti-talossa Fortum testasi muun muassa ABB:n, Skanskan ja KONEen kanssa kestävään kaupunkiasumiseen liittyviä ratkaisuja. Tutkimusta tehtiin myös muista Fortumia kiinnostavista aiheista, kuten mikroverkon suunnittelusta ja sähköautojen pikalatauksen vaikutuksesta verkkoon. Keväällä valmistui esiselvitys Tukholman Norra Djurgårdsstaden -hankkeen älykkäästä sähköverkosta. Esiselvitys vahvisti, että energiajärjestelmän eri osat on mahdollista kytkeä yhteen, mikä antaa asiakkaalle mahdollisuuden osallistua aktiivisemmin sähkömarkkinoiden toimintaan. Fortum hallinnoi esiselvitystä yhteishankkeessa, jossa on mukana 13 yhteistyökumppania. Hanke on edennyt kumppanuus- ja rahoitusneuvotteluihin, ja käyttöönoton sekä testausvaiheen suunnittelu on jo käynnissä. Fortumin ydinvoiman tutkimus- ja kehitystoimet etenivät kehityksestä toteutusvaiheeseen. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa ydinpolttoaineen TUTKIMUS- JA Kehitysmenot, milj. euroa 50 40 30 20 10 0 30 30 09 palaman nostamisen ja antimonia sisältämättömien pumpputiivisteiden kehittäminen Loviisan voimalaitoksella. Fukushiman ydinvoimaonnettomuus lisäsi ydinturvallisuuden painoarvoa myös ydinvoiman tutkimus- ja kehitystyössä ja kaikkien Fortumin ydinvoiman tutkimus- ja kehitysohjelmien sisältö ja painopisteet tarkistettiin. Vuonna 2011 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat yhteensä 38 miljoonaa euroa (2010: 30 miljoonaa). Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2011 olivat 0,6 % liikevaihdosta (2010: 0,5 %) ja 1,1 % kaikista kuluista (2010: 0,8%). 10 38 11 Fortum tukee yhteiskunnan hyväksi työskentelevien järjestöjen ja yhteisöjen työtä toimintamaissaan. Vuonna 2011 Fortum jakoi yhteiskunnallista tukea yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa. Fortumin yhteiskunnallista tukea kuvaavat hyvin valaistusprojektit, joilla parannetaan valaistusta suomalaisissa ja ruotsalaisissa kaupungeissa. Alueet valitaan yleisöäänestyksellä, ja ne ovat yleensä kohteita, joita ihmiset pitävät turvattomina niiden puutteellisen valaistuksen vuoksi. Fortum huolehtii valaistuksen suunnittelusta ja asennuksesta, ja kaupungit vastaavat infrastruktuurin kunnossapidosta ja huollosta. Tukholmassa kehitettiin konseptia edelleen vuonna 2011. Ljusruset-kampanja, johon osallistuivat myös Tukholman kaupunki ja Ruotsin yleisurheiluliitto (Swedish Athletic Association), on kolmen paikallisen, keskenään kilpailevan juoksujoukkueen harjoituskilpailu. Kampanjan tarkoituksena oli esitellä Fortumin energiatehokkuuteen liittyvää asiantuntemusta ja yhdistää se liikunnan sekä turvallisuuden välityksellä asukkaiden hyvinvointiin. Kampanja voitti Green Event -kategoriassa Euroopan parhaalle tapahtumalle myönnettävän European Best Event Award -palkinnon ja sijoittui toiseksi PR-kategoriassa mainosalan Eurobest Award -kilpailussa.
FORTUM kestävän kehityksen raportti 2011 pitkän aikavälin kannattavaa kasvua 67 Fortumin taloudelliset vaikutukset Fortumin toiminnalla on sekä suoria että epäsuoria taloudellisia vaikutuksia. Alla oleva kuva kertoo, miten Fortumin toiminta vaikutti vuonna 2011 yhtiön tärkeimpiin sidosryhmiin (suluissa vuoden 2010 vastaava luku). Asiakkaat SUORAT Fortum tarjoaa sähköä, lämpöä, jäähdytystä ja kaupunkikaasua sekä asiantuntijapalveluita 1,2 miljoonaa kotitalous- ja yritysasiakasta ja 1,6 miljoonaa sähkönsiirtoasiakasta Pohjoismaissa ja Virossa Kaukolämpöasiakkaita kahdeksassa maassa ja lähes 90 kaupungissa Lisäarvon tuottaminen 7 192 (6 432) milj. EPÄSUORAT Fortum tuntee markkinat, joilla toimii, ja kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita asiakkailleen Fortumin tarjoamat palvelut ja ympäristömyönteiset tuotteet auttavat parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään sekä kustannuksia että päästöjä Fortum kehittää älykästä sähköverkkoa kestävän yhteiskuntasuunnittelun tueksi 1 431 (1 657) milj. 1 347 (1 162) milj. Fortum rahoittajat ja osakkeenomistajat 104 496 osakkeenomistajaa, Suomen valtio omistaa Fortumista 50,76 % Osinkoja 888 (888) miljoonaa euroa Noin 70 % osingoista suomalaisille osakkeenomistajille SUORAT Investoijat Suurin osa kasvuinvestoinneista Heat- ja Russia-divisioonissa Euroopassa suunnitelluista investoinneista pääosa suuntautuu CO 2 -päästöttömään tuotantoon Kunnossapito, tuottavuus ja lainsäädännön edellyttämät investoinnit 635 (436) miljoonaa euroa Kasvuinvestoinnit 712 (726) miljoonaa euroa Tutkimus- ja kehitysmenot 38 (30) miljoonaa euroa Lisäarvon jakautuminen EPÄSUORAT Fortumin osakkeenomistajien kokonaistuotto on ylittänyt eurooppalaiset vertailuarvonsa viiden vuoden aikana Valtio-omisteisten osakkeiden osinkotuotolla on vaikutusta sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen sosiaaliseen hyvinvointiin Fortumin näkemyksen mukaan tulevaisuuden energiajärjestelmän tulee perustua CO 2 -päästöttömään sähköntuotantoon ja energiatehokkuuteen Fortumin investoinnit kehittävät mm. turvallisuutta, tuotantokapasiteettia, energia tehokkuutta, paikallista infrastruktuuria ja sähkönsiirron luotettavuutta Fortumin investoinnit luovat liiketoimintamahdollisuuksia sekä työpaikkoja palvelunja tavarantoimittajille Toimittajat SUORAT Fortum jalostaa luonnon energialähteitä sähköksi ja lämmöksi Fortum ostaa polttoaineita, tavaroita ja palveluita sekä paikallisilta että kansainvälisiltä toimijoilta Fortum ostaa tavaroista ja palveluista noin 75 % Euroopassa toimivilta toimittajilta Uraani, kaasu ja valtaosa hiilestä hankittiin vuonna 2011 Venäjältä EPÄSUORAT Yhteistyö luo toimittajille työpaikkoja sekä avaa liiketoimintamahdollisuuksia pohjoismaisilla, Baltian, Puolan ja Venäjän markkinoilla Yhteistoiminta sekä verkostoja kumppanuussuhteet kasvattavat Fortumin osaamispääomaa, mahdollistavat laajan hankepohjan ja tukevat T&K-hankkeiden onnistunutta läpivientiä 3 272 (2 923) milj. 728 (642) milj. 529 (507) milj. Henkilöstö Toiminta keskittyy Pohjoismaiden, Venäjän ja Itämeren alueille Fortum työllistää keskimäärin 11 010 (11 156) henkilöä Naisten osuus henkilöstöstä 31.12. oli 29 (29) % Julkinen sektori Fortumin tulo-, kiinteistö- ja valmisteverot 721 (634) miljoonaa euroa Tukea yhteiskunnalle noin 4,6 (5,2) miljoonaa euroa Lahjoituksina yliopistoille noin 2,8 (2,3) miljoonaa euroa Fortum kehittää henkilöstönsä osaamista ja suorituskykyä osaamis- ja johtamiskoulutuksilla sekä tehtäväkierrolla Palkat ja palkkiot vaikuttavat yksityiseen kuluttamiseen ja henkilöstön maksamat verot yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tuottamiseen Fortum tukee yhteiskunnallista kehittymistä ja hyvinvointia maksamalla veroja ja sosiaalikuluja Fortum tukee energia-alan luonnontieteellistä, taloustieteellistä ja teknillistieteellistä tutkimusta Luvut on johdettu konsernin rahavirtalaskelmasta sekä tuloslaskelmasta. Tuotot asiakkailta (7 192 miljoonaa euroa) sisältävät tuotteista ja palveluista asiakkailta saatavat tulot, rahoitustulot sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myyntituotot. Korvaukset rahoittajille ja osakkeenomistajille (1 431 miljoonaa euroa) sisältävät sijoittajille maksetut osingot, korot ja muut rahoituskulut.
68 Pitkän aikavälin kannattavaa kasvua FORTUM kestävän kehityksen raportti 2011 Polttoaineet ja hankinta Fortum on merkittävä tavaroiden ja palveluiden hankkija. Yhtiön vuosittainen hankintavolyymi on noin 2 3 miljardia euroa investointien määrästä riippuen. Investointien ohella merkittävä osa ostoista liittyy polttoaineiden hankintaan, ja loppuosa muodostuu tavaroiden ja palveluiden hankinnasta. Kestävä kehitys on keskeinen osa Fortumin toimitusketjun hallintaa. Tavaran- ja palveluntoimittajillamme sekä alihankkijoillamme on merkittävä rooli pyrkimyksissämme kestävään kehitykseen. Vuonna 2011 Fortumilla oli noin 17 000 tavaran- ja palveluntoimittajaa. Noin 75 % tavaroista ja palveluista hankittiin Euroopassa, pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa toimivilta toimittajilta. Fortumin hankintavolyymi oli yhteensä 2,6 miljardia euroa (2010: 2,8). Vastuullinen toimitusketjun hallinta Fortum haluaa liiketoimintakumppaneikseen yrityksiä, jotka toimivat vastuullisesti ja noudattavat Fortumin toimintaohjetta (Code of Conduct) ja Fortumin toimittajille suunnattua toimintaohjetta (Supplier Code of Conduct). Fortumin Toimintaohje muodostaa eettisten liiketoimintatapojen perustan ja Fortumin toimittajille suunnattu toimintaohje perustan palvelu- ja tavarantoimittajia koskeville kestävän kehityksen perusvaatimuksille. Toimittajille suunnattu toimintaohje perustuu Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteen periaatteisiin. Ohje on jaettu neljään osioon, jotka ovat: liiketoimintatavat, ihmisoikeudet, työelämän normit ja ympäristö. Toimittajien arviointi, joka aloitettiin uudistetuilla menetelmillä vuonna 2011, auttaa havaitsemaan mahdolliset riskitoimittajat ja näin tunnistamaan ja tarkentamaan lisätoimenpiteiden tarpeen. Vastuullista polttoaineen hankintaa 130 Henkilöä Fortum hankkii polttoaineita kansainvälisiltä ja paikallisilta toimittajilta. Vuonna 2011 polttoainehankintojen osuus koko hankintavolyymista oli 35 %, ja tästä noin puolet oli peräisin riskimaista. Vuosittaisesta kokonaishankintavolyymista (2,6 miljardia euroa) polttoaineiden osuus oli noin 900 miljoonaa euroa (2010: 960 miljoonaa euroa). Tästä fossiilisten polttoaineiden osuus oli 655 miljoonaa euroa ja biopolttoaineiden osuus 175 miljoonaa euroa. Polttoaineiden ja erityisesti fossiilisten polttoaineiden sekä biopolttoaineiden vastuulliseen hankintaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Vastuullisuusnäkökohtien järjestelmällinen käsittely edellyttää koko toimialan laajuista keskustelua. Fortum on jatkanut aktiivista vuoropuhelua vastuullisesta polttoaineen hankinnasta alan yritysten ja sidosryhmiensä kanssa. Lue lisää aiheesta sivulta 70. Uraani Loviisan ydinvoimalaitosyksiköiden polttoaineniput ovat venäläisiä ja brittiläisiä. Kummankin valmistajan KOULUTETTU ARVIOIMAAN TOIMITTAJIA Vuonna 2011 Fortumin 130 ostajaa ja projektipäällikköä koulutettiin arvioimaan toimittajia kestävän kehityksen kriteerien mukaan Suomessa, Baltiassa, Puolassa ja Ruotsissa. polttoaine nipuissa oleva uraani on peräisin Venäjältä. Sekä zirkonimateriaalia valmistavalla tehtaalla että uraanioksidipellettien ja polttoainenippujen valmistuksesta vastaavalla tehtaalla on ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukainen sertifikaatti. Fortum arvioi säännöllisesti ydinpolttoainetoimittajiensa laatu-, ympäristö- sekä terveys- ja turvallisuushallintajärjestelmiä. Lisäksi Fortum valvoo säännöllisesti ydinpolttoaine-
FORTUM kestävän kehityksen raportti 2011 pitkän aikavälin kannattavaa kasvua 69 nippujen valmistusta. Vuonna 2011 Fortumin ydinvoiman ja kestävän kehityksen asiantuntijat vierailivat sekä polttoainenippuja valmistavalla tehtaalla että konversiolaitoksella Venäjällä. Vastaava vierailu on suunniteltu kesälle 2012 yhteen Fortumin venäläisen polttoainetoimittajan uraanikaivoksista. Maakaasu Fortumin toiminnoissa Venäjällä, Baltian maissa, Puolassa ja Suomessa vuonna 2011 käytetty maakaasu oli peräisin Venäjältä, josta kaasu hankitaan useilta eri toimittajilta. Iso-Britanniassa Fortum hankkii maakaasun kansallisesta kaasuverkosta, jossa kaasu on valtaosaltaan peräisin Pohjanmerellä sijaitsevilta Iso-Britannian ja Norjan kaasukentiltä. Kaikki Suomessa käytetty maakaasu tuodaan Länsi-Siperiasta Jamburgin ja Urengoin maakaasukentiltä, jotka sijaitsevat noin 3 300 kilometrin päässä Suomen ja Venäjän rajasta. Länsi-Siperian kaasukentät ovat maailman runsaimmat ja niiltä saatu maakaasu on erittäin puhdasta. Hiili Vuonna 2011 pääosa (88 %) Fortumin Suomessa ja Ruotsissa käyttämästä kivihiilestä oli peräisin Venäjältä, mutta pieniä määriä hankittiin myös Kolumbiasta. Puolan voimalaitoksissa käytetty hiili oli peräisin Puolasta ja Venäjältä, ja Venäjän voimalaitokset käyttivät Venäjältä ja Kazakstanista peräisin olevaa hiiltä. Venäjällä hiili kuljetetaan rautateillä avovaunuissa avolouhoksesta voimalaitokseen. Muihin Fortumin toimintamaihin hiili kuljetetaan meriteitse. Fortumin käyttämällä hiilellä on erityiset laatuvaatimukset, ja hiili ostetaan yleensä seoksena. Alkuperämaa tiedetään aina, mutta kun hiili ostetaan seoksena, kunkin kaivoksen tarkkaa osuutta seoksessa ei tiedetä. Muiden kuin seostoimitusten osalta hiilen alkuperä voidaan jäljittää hiilikaivokselle asti. Alkuvuodesta 2012 Fortum päätti liittyä Bettercoal-aloitteeseen edistääkseen kestävän kehityksen periaatteita hiilenlouhinnassa. Lue lisää aiheesta sivulta 71. Biopolttoaineet Vuonna 2011 valtaosa (70 %) käytetystä biopolttoaineesta oli puupellettejä, haketta ja teollisuuden metsätähteitä, jotka olivat peräisin Ruotsista, Suomesta ja Saksasta. Muun tyyppistä biopolttoainetta hankittiin esimerkiksi Yhdysvalloista, Espanjasta ja Malesiasta. Fortum tiedostaa biopolttoaineiden alkuperään liittyvät haasteet, eikä voi olla ehdottoman varma alkuperämaasta. Fortum hyväksyi vuoden 2011 lopulla bioenergian kestävään hyödyntämiseen liittyvän kannanoton ja toimet, jotka parantavat biopolttoaineen alkuperän jäljitettävyyttä. Suomessa käytetty biopolttoaine oli metsähaketta, metsäteollisuuden sivutuotteita, mustalipeää, kierrätettyä teollisuus- ja rakennuspuuta sekä pienessä määrin puupellettejä, ruokohelpeä Vuonna 2011 Fortumin käyttämien polttoaineiden alkuperä (1 Polttoaine Alkuperämaa Biopolttoaine Ruotsi, Suomi, Saksa sekä muita maita Hiili Venäjä, Puola, Kolumbia ja Kazakstan Maakaasu Venäjä, Iso-Britannia, Norja Uraani Venäjä Öljy Pääasiassa Venäjä Turve Suomi, Viro 1) Merkittävimmät alkuperämaat vuoden 2011 hankintavolyymien mukaan Vuosina 2009 2011 hankitut materiaalit ja palvelut, milj. euroa (1 2011 2010 2009 Pohjoismaat 1753 1982 1 508 Venäjä 584 546 372 Puola 128 113 89 Viro 64 58 43 Muut maat 37 147 15 Yhteensä 2566 2 846 2027 1) Luvut perustuvat tuloslaskelmaan. polttoaineiden käyttö maittain vuonna 2011, GWh Biopolttoaine Jätepolttoaine Maakaasu Hiili Turve Uraanipolttoaine Muut Viro 1061 393 1111 63 Suomi 1 922 381 5 091 12716 2695 24300 901 Puola 253 166 3 222 6 Venäjä 65516 4 104 17 Ruotsi 2887 2 140 113 1 752 440 Iso-Britannia 4002 86 Muut maat 40 319 23
70 Pitkän aikavälin kannattavaa kasvua FORTUM kestävän kehityksen raportti 2011 BIOENERGIAN KÄYTÖN ON OLTAVA KESTÄVÄÄ JA JÄLJITETTÄVÄÄ Fortumin mielestä kaiken bioenergian kiinteän, nestemäisen ja kaasumaisen tulee olla ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää, kun sitä hankitaan ja käytetään energiantuotannossa. Vastuullinen polttoaineiden toimitusketjun hallinta sekä bioenergian alkuperän ja käytön läpinäkyvä raportointi ovat keskeisiä keinoja, joilla varmistetaan sekä jäljitettävyys että kestävän kehityksen mukainen toiminta. KESTÄVYYSKRITEEREJÄ TULEE SOVELTAA KAIKEN BIOENERGIAN ALKUPERÄÄN Bioenergian kysyntä erilaisiin käyttötarkoituksiin lisääntyy ja kansainvälinen bioenergiakauppa laajenee, minkä vuoksi on selkeä tarve määritellä kaiken biomassan kestävä käyttö. Kestävyyskriteerien tulee koskea bioenergian alkuperää riippumatta siitä, käytetäänkö biopolttoainetta teollisuudessa, energiantuotannossa tai liikenteen polttoaineena. KESTÄVYYSKRITEEREJÄ TARVITAAN MYÖS KIINTEÄLLE BIOMASSALLE Yhtenäiset kestävyyskriteerit vahvistaisivat luottamusta bioenergian kansainvälisiin markkinoihin ja nopeuttaisivat niiden kehittymistä. Tämänhetkisten biopolttoaineiden sertifiointijärjestelmien vaihtelevat vaatimukset ja kansalliset/paikalliset kestävän kehityksen järjestelmät aiheuttavat sekaannusta niin biomassan toimittajien ja käyttäjien kuin sijoittajienkin näkökulmasta. EU:n uusiutuvan energian direktiivin biopolttoaineiden ja bionesteiden kriteerejä ei kuitenkaan voi sellaisenaan soveltaa kiinteään biomassaan. KESTÄVYYSKRITEERIEN TULEE OLLA LAILLISESTI SITOVIA Biomassaa koskevien kestävyysvaatimusten tulisi olla laillisesti sitovia. Ainoastaan kestävyyskriteerit täyttävä bioenergia tulisi ottaa huomioon arvioitaessa maiden uusiutuvan energian tavoitteiden täyttymistä ja vain tämä bioenergia oikeuttaisi taloudelliseen tukeen. TAVOITTEEKSI ASETETTAVA MAAILMANLAAJUISET KESTÄVYYSKRITEERIT, MUTTA VÄHINTÄÄN YHTEISET EU-TASON VAATIMUKSET EU:n laajuinen bioenergian standardisointi (mukaan lukien kestävyyskriteerit) on tarpeen ja tärkeää polttoainemarkkinoiden avaamiseksi ja laajentamiseksi sekä kilpailun parantamiseksi EU:ssa. Kestävyyskriteereiden tulee olla vähintään EU-laajuiset, mutta lopullisena tavoitteena on oltava kansainvälinen järjestelmä. KESTÄVÄ METSÄNHOITO JA YLEISESTI TUNNUSTETUT MAATALOUSKÄYTÄNNÖT LUOVAT PERUSTAN BIOMASSAN KESTÄVÄLLE TUOTANNOLLE Metsänhoito on kattavasti säännelty ala, jossa kestävä kehitys otetaan huomioon. Metsien sertifiointijärjestelmissä on tunnistettu metsänhoidon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät. Siksi ei ole tarvetta luoda metsien sertifioinnin kanssa päällekkäisiä järjestelmiä. Sertifiointijärjestelmät tulee sisällyttää EU:n bioenergian kestävyysjärjestelmään. Vuonna 2011 Fortum laati kannanoton ja toimenpiteet bioenergian kestävälle käytölle sähkön- ja lämmöntuotannossa. ja biokaasua. Yhdessä voimalaitoksessa käytettiin lisäksi kiinteää jätteestä jalostettua kierrätyspolttoainetta. Valtaosa biopolttoaineista on peräisin Suomesta, ja venäläistä puuta on käytetty vain pieniä määriä. Tavoitteena on lisätä sertifioiduista lähteistä tulevan kiinteän biopolttoaineen osuutta tulevina vuosina ja myös raportoida tämän biopolttoaineen osuus. Kestävä bioenergian hankinta Vastuulliseen bioenergian tuotantoon ja käyttöön kiinnitetään maailmanlaajuisesti yhä enemmän huomiota. Euroopan unioni on määritellyt liikenteessä käytettäviä bionesteitä ja biopolttoaineita koskevat kestävyyskriteerit ja harkitsee kriteerien laajentamista energiantuotannon kiinteään biomassaan. Bioenergia on Fortumille tärkeä energialähde. Vuonna 2011 Fortum määritteli kannanoton ja toimenpiteet sähkön- ja lämmöntuotannossa käytettävän bioenergian kestävälle käytölle. Nämä edistävät biopolttoaineiden jäljitettävyyttä ja vastuullista polttoainehankintaa. Toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi toimittajien esivalinta ja auditointi, puubiomassan toimitusketjun sertifiointi, riskianalyysit ja osallistuminen kestävän bioenergian kansainvälisiin aloitteisiin. Kannanotto ja toimenpiteet hyväksyttiin joulukuussa 2011, ja niiden toteuttaminen alkaa vuonna 2012. Lisätietoja Fortumin bioenergian kestävän käytön periaatteista on osoitteessa www.fortum.com/sustainability. Yhteistyö sidosryhmien kanssa bioenergian hankinnassa Ruotsissa Fortumin tytäryhtiö Fortum Värme on WWF:n Global Forest & Trade Networkin (GFTN) jäsen Ruotsin GFTNverkoston kautta. GFTN on WWF:n
FORTUM kestävän kehityksen raportti 2011 pitkän aikavälin kannattavaa kasvua 71 hanke, jonka tavoitteena on lopettaa laittomat metsien hakkuut ja parantaa metsänhoitoa. Verkoston jäsenet sitoutuvat edistämään vastuullista metsänhoitoa ja luotettavaa sertifiointia. Fortum on laatinut vuosille 2011 2013 toimintasuunnitelman puunhankinnan lisäämiseksi sertifioiduista metsistä. Sertifioidun polttoaineen osuus on noussut tiukentuneiden tavarantoimittajia koskevien vaatimusten ja parantuneiden hankintamenettelyiden myötä. Fortum raportoi vuosittaiset tavoitteensa WWF:lle osana yhteistyötä ja käy asiaa koskevaa aktiivista vuoropuhelua. Tavoitteiden saavuttamiseksi niin ostajilla, toimittajilla kuin alihankkijoilla on oltava riittävästi kestävää metsänhoitoa koskevaa osaamista ja tietämystä. Vuonna 2011 Fortum Värme järjesti Forest Stewardship Councilin (FSC) vaatimuksiin ja sertifiointiin liittyvää koulutusta, jolla parannettiin polttoaineiden hankintahenkilöstön osaamista. Fortum Värme käyttää Ruotsin laitoksissaan vuosittain yli 350 000 tonnia haketta ja 300 000 tonnia pellettiä. Puu on peräisin Baltian maista, Venäjältä, Ruotsista, Suomesta, Pohjois- Amerikasta ja Etelä-Euroopasta. Vuonna 2011 Fortum Värme selvitti mahdollisuuksia liittyä FSC:hen ja päätti hakea jäsenyyttä vuodesta 2012 alkaen. Fortum Värme on ollut Roundtable of Sustainable Palm Oil (RSPO) -järjestön jäsen vuodesta 2005. RSPO on palmuöljyn tuottajien, kuluttajien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöelin, joka on kehittänyt kestävää palmuöljyn tuotantoa ja käyttöä koskevat kriteerit. Fortum osallistuu RSPO:n vuosittaisiin jäsentapaamisiin, joissa vaihdetaan näkemyksiä ja kokemuksia sidosryhmien kanssa. Vuonna 2011 Fortum käytti palmu- tai soijaöljytuotannon jäännösjakeita ja jonkin verran kemian- ja paperiteollisuudessa syntyvien öljyjen jäännösjakeita, yhteensä noin 137 750 kuutiometriä. Fortum on määritellyt kaikkia jäännösjakeita koskevat erityisvaatimukset, ja edistää niiden jäljitettävyyttä. Fortumin käyttämät bioöljyt ovat peräisin Malesiasta, Indonesiasta, Yhdysvalloista, Brasiliasta ja Euroopasta. Kaikki palmuöljyn jäännösjakeet tulevat RSPO:n jäsenyhtiöiltä. Esimerkki: Bettercoal kannustaa parannuksiin hiilen louhinnassa Bettercoal on itsenäinen, voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on vastuullisen toiminnan jatkuva parantaminen hiilen hankintaketjussa. Hiiltä louhitaan avolouhoksissa tai maanalaisissa kaivoksissa. Avolouhinta voi olla ympäristönsuojelun kannalta haastavampaa, kun taas maanalaisten kaivosten työskentelyolosuhteet voivat aiheuttaa työterveys- ja turvallisuushaittoja. Bettercoal-aloitteen työ perustuu Bettercoal Toimintaohjeeseen (Bettercoal Code). Kaivosteollisuudessa käytettävät standardit, joissa on määritetty kaivosyhtiöiden sosiaaliset, eettiset ja ympäristönormit, luovat Toimintaohjeen perustan. Toimintaohjeen noudattamista seurataan toimittajien itsearvioinneilla sekä riippumattomilla, kolmansien osapuolien tekemillä kaivoskohtaisilla auditoinneilla. Bettercoalin puitteissa on jatkossa määrä kehittää työkaluja, koulutusta ja osaamista tukemaan hiilen toimittajia. Bettercoal julkaisee vuosittain vuosikertomuksen, jossa kerrotaan toimintaan liittyviä tunnuslukuja sekä annetaan laadullista tietoa kaivosten parhaista käytännöistä. Vuosikertomuksessa esitellään myös ne keskeiset aihe-alueet, joita Bettercoal haluaa edistää. Bettercoal tekee läheistä yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa ja on perustanut riippumattoman sidosryhmien neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on neuvoa ja ohjata organisaatiota erilaisissa asiakokonaisuuksissa mukaanlukien Bettercoal Toimintaohjeen luonnos ja siihen liittyvä, myöhemmin vuonna 2012 alkava julkinen kuulemisprosessi. Ryhmä koostuu eri yhteiskunnan edustajista (mukaanlukien kansalaisjärjestöt ja yliopistomaailma) sekä kansainvälisten järjestöjen ja yksityisen sektorin (kaivosyhtiöt) asiantuntijat.