ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-12

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-12 23.1.1997 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi LENTOASEMAN KENTTÄALUEEN TILAPÄISJÄRJESTELYT Tämä ilmailumääräys on annettu ilmailulain (281/95) 51 :n ja ilmailuasetuksen (118/96) 1 :n nojalla. Se perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen Liitteen 14 (Annex 14, Volume I) normeihin (Standard) ja suosituksiin (Recommendation) sekä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) käsikirjan Airport Services Manual, Part 6, lukuun 3. Ilmailumääräystä laadittaessa on käytetty hyväksi Yhdysvaltain ilmailuviranomaisen FAA:n asiakirjaa AC 150/5370-2C (Operational Safety on Airports During Construction). Tämä ilmailumääräys tulee voimaan 22.5.1997, paitsi että luku 1 tulee voimaan 24.4.1997. Tällä ilmailumääräyksellä kumotaan ilmailuhallituksen kirje 1420/40/89 4.5.1989 liitteineen (Ohjeet käytöstä suljettujen ilmaliikennealueiden merkitsemisestä sekä työskentelystä kiitoalueilla, ns. tilapäiset esteet). SISÄLLYS Sivu 1 Yleistä...1 2 Suunnittelu ja tiedottaminen...2 3 Työskentely kiitoalueella...3 4 Esteet...4 5 ILS...4 6 Merkinnät ja merkit...5 7 Valot...5 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala 1.1.1 Tämä ilmailumääräys koskee lentoasemia. Huomautus. - Lentoasema on lentopaikka, jossa ilmaliikennepalvelu on pysyvästi järjestetty. Muista lentopaikoista säädetään ilmailumääräyksissä AGA M1-1 ja AGA M2-1. 1.1.2 Tämä ilmailumääräys kohdistuu lentoaseman ja lentoaseman pitäjän toimintaan eikä tällä ilmailumääräyksellä rajoiteta tai säännellä ilma-aluksen miehistön tai lentotoiminnan harjoittajan toimintaa. 1.1.3 Tässä ilmailumääräyksessä määritellään menettelytavat, joita on noudatettava silloin, kun lentoaseman kiitotie, rullaustie tai asemataso kokonaan tai osittain joudutaan sulkemaan liikenteeltä rakennustyön, rakenteellisen vaurion, laitevian, lento-onnettomuuden tai muun syyn vuoksi. Tätä ilmailumääräystä sovelletaan myös silloin, kun tilapäinen este tai toiminta lentoasemalla tai sen ympäristössä aiheuttaa lentotoiminnan rajoituksia. Tätä ilmailumääräystä ei sovelleta lumesta tai liukkaudesta johtuviin liikennerajoituksiin. Ajoneuvojen, työkoneiden ja ihmisten liikkumisessa turva-aidan sisäpuolella noudatetaan ilmailumääräystä AGA M3-8, ellei tässä ilmailumääräyksessä sallita muunlaista menettelyä. 1.1.4 Lentoaseman pitäjän on huolehdittava siitä, että teetettäessä työtä urakoitsijalla tai muulla ulkopuolisella tämä ilmailumääräys ja lentoaseman liikennesäännöt saatetaan tämän tietoon kokonaisuudessaan tai tarvittavilta osin kirjallisesti ennen työn aloittamista siten, että urakoitsija voi ottaa ne työsuunnitelmissaan huomioon. 1.2 Määritelmät 1.2.1 AIP - Ilmailukäsikirja (Aeronautical Information Publication). Kyseisen valtion ilmailuviranomaisen valvonnassa tai toimesta laadittu julkaisu, joka sisältää pysyväisluonteista ilmailua koskevaa informaatiota, joka on olennaista ilmaliikenteelle. AIP:n lisäys. - (AIP Supplement - AIP SUP). - AIP:n sisältämään informaatioon tehdyt väliaikaiset muutokset, jotka julkaistaan erityissivuina. AIRAC. - (Aeronautical Information Regulation and Control) Tiettyihin, yleisiin voimaantulopäivämääriin perustuva järjestelmä, jonka tarkoituksena on tiedottaa ennakolta asiaintilasta, joka edellyttää merkittäviä muutoksia lentotoiminnan menettelytapoihin. NOTAM. - (Notice to Airmen) Tiedotus, joka sisältää sellaisia ilmailun laitteiden perustamista, kuntoa tai muutoksia, samoin kuin ilmailun palveluja, menetelmiä tai vaaratilanteita koskevia tietoja, joiden ILL 3300 10/01

2/6 AGA M3-12, 23.1.1997 tunteminen ajoissa on oleellista lentotoiminnan kanssa tekemisissä olevalle henkilöstölle. Huomautus. - Tässä ilmailumääräyksessä esiintyvien käsitteiden määritelmiä on myös ilmailumääräyksissä AGA M3-1 ja OPS M1-1. 1.3 Poikkeamat ja siirtymäsäännökset 1.3.1 Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinto voi perustellusta hakemuksesta antaa luvan poiketa tästä ilmailumääräyksestä. 1.3.2 Lentoaseman pitäjän on huolehdittava siitä, että 1.5.1997 mennessä a) poikkeamat tästä ilmailumääräyksestä inventoidaan b) ne poikkeamat, jotka voidaan korjata välittömästi, korjataan c) niiden poikkeamien osalta, joita ei ole korjattu, tehdään lentoturvallisuushallinnolle hakemus luvan saamiseksi kyseiseen poikkeamaan joko toistaiseksi tai määräajaksi. 2 SUUNNITTELU JA TIEDOTTAMI- NEN 2.1 Tilapäisjärjestelyihin liittyvät lentoturvallisuusnäkökohdat 2.1.1 Rakennustyötä ja muita lentoaseman kenttäalueen tilapäisjärjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee hankkeen johdon yhteistoiminnassa eri osapuolten kanssa huolehtia siitä, että seuraavat näkökohdat otetaan huomioon siten, kuin lentoturvallisuuden vuoksi on tarpeellista: 1) Ilmaliikenteen toimintamenetelmiin tulevien poikkeamien minimointi. 2) Kunkin osapuolen vastuuhenkilöt ja heidän tavoitettavuutensa. 3) Tiedon kulku ja valtuudet tehdä toimintasuunnitelmiin lentoturvallisuuteen vaikuttavia muutoksia. 4) Menettelyt ilmailutiedotuspalvelun julkaisujen laadinnan, ajanmukaisuuden ja kumoamisen suhteen. 5) Työn jakautuminen eri vaiheisiin ja työaikataulut. 6) Radionavigointilaitteiden sulkeminen ja/tai suojaaminen. 7) Kynnyksen siirtäminen tai kiitotien lyhentäminen ja siitä johtuvat valojen ja merkintöjen muutokset. 8) Ilma-aluksilta suljetut rullausreitit, alueet ja alueita koskevat rajoitukset ja näistä johtuvat valojen ja merkintöjen muutokset. 9) Työmaa-alueella rullaavien ilma-alusten opastuksen järjestäminen. 10) Pelastusajoneuvojen ajoreittien selkeys. 11) Rakennusnostureiden, työkoneiden ja työmaaajoneuvojen korkeusrajoitukset, päivämerkinnät ja estevalot. 12) Työmaa-alueen rajojen osoittaminen merkein ja valoin. Työmaa-alueen nimi tai tunnus. 13) Muutokset ajoneuvoliikenteen valvontamenetelmiin. 14) Työntekijöiden kulku työmaalle. 15) Kulunvalvonta turva-aidan työmaaporteilla. 16) Henkilöstön ja liikkuvan kaluston tunnistamiskeinot. 17) Tarvittavat muutokset turvatoimiin. 18) Työmaatoimistojen sijainti. 19) LVIS-liityntöjen sijainti. 20) Asfalttiaseman ja muiden työkoneasemien sijoitus. 21) Työkoneiden ja rakennusmateriaalien säilytys. 22) Lentoaseman voimansyöttökaapelien ja ilmailun viestikaapelien sijainti. 23) Materiaalien kuljetusreitit. 24) Alueiden puhtaanapidon vastuutus ja ajoitus. 25) Jätteiden käsittely. 26) Yhteistoiminta kunnossapidon kanssa lumenpoistossa ja liukkaudentorjunnassa. 27) Pölyn, savun ja melun aiheuttamien haittojen ehkäisy. 28) Räjäytystöiden ohjeet ja valvonta. 2.2 AIRAC-järjestelmän noudattaminen 2.2.1 Huomautus. - AIRAC-järjestelmää on selostettu Suomen ilmailukäsikirjan (AIP) osassa GEN 1. AI- RAC-menettelyä edellyttävät muutokset on lueteltu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen Liitteen 15 (Annex 15) luvussa 6 ja liitteessä 3. Ilma-alusten ohjaajat saavat tietonsa lentoaseman kenttäalueen tilapäisistäkin rajoituksista sellaisesta ohjaamodokumentaatiosta, jonka kansainväliset reittikäsikirjoja, ilmailukarttoja ja lennonhallintajärjestelmien tiedostoja valmistavat yritykset toimittavat. Jotta tämä maailmanlaajuinen järjestelmä voisi toimia häiriöttä ja ilmaliikenteen turvallisuutta vaaran-

AGA M3-12, 23.1.1997 3/6 tamatta, on kaikista rakennushankkeista aiheutuvista, operatiivisesti merkittävistä tilapäisjärjestelyistä tiedotettava ilmailutiedotuspalvelun kautta AIRACjärjestelmän mukaisesti. Näin ollen on lopulliset tiedot tilapäisjärjestelyistä, esteitä koskevat tiedot mukaan lukien, oltava ilmailutiedotuspalvelun käytössä tapauksesta riippuen 6-10 viikkoa ennen järjestelyjen voimaantuloa. On myös otettava huomioon estetarkasteluihin kuluva aika. Jos käytännössä järjestettävissä tilapäisjärjestelyt on yleensä aloitettava ja myös lopetettava AIRAC-päivänä. 2.2.2 Lentoaseman pitäjän tulee huolehtia siitä, että tilapäisjärjestelyjä ei aloiteta ilman AIRAC-menettelyä muuten kuin tapauksissa, joita ei voida ennalta tietää, kuten onnettomuus- ja vauriotilanteet. Lentoaseman pitäjän tulee huolehtia myös siitä, että tilapäisjärjestelyt toteutetaan tiedotetulla tavalla huolimatta esimerkiksi siitä, että siitä poikkeaminen aiheuttaisi vähemmän haittaa ilmaliikenteelle. 2.2.3 Estevarakorkeus OCA/H on tarkistettava jokaista työvaihetta varten erikseen. Jos työt vaikuttavat lentomenetelmiin, on julkaistava IAC-kartta kutakin työvaihetta varten. Tilapäisjärjestelyjä koskevat NOTAMit ja AIP:n lisäykset on laadittava siten, että kustakin työvaiheesta on erikseen täydellinen kuvaus. Siinä tulee esittää tilapäisjärjestelyjen valot, merkit ja merkinnät, laskennalliset kiitotiepituudet, työmaa-alueella liikkuvien koneiden ja muiden esteiden suurimmat korkeudet sekä lentoturvallisuushallinnon mahdollisesti määräämät korotetut operointiminimit. 2.3 Päällystystöiden jaksotus 2.3.1 Kiitotie on yleensä suljettava uudelleenpäällystystyön ajaksi kokonaan. Jos tästä kuitenkin aiheutuisi kohtuutonta haittaa liikenteelle, voidaan kiitotie päällystää osissa. Tällöin noudatetaan töiden jaksotuksessa ilmailumääräyksen AGA M3-9 kohtaa 4. 3 TYÖSKENTELY KIITOALUEELLA JA MUUALLA KENTTÄALUEELLA Huomautus. - Luvun 3 määräyskohdissa sallitaan tietyin edellytyksin työskentely lähempänä kiitotietä kuin odotuspaikat sijaitsevat. Tämä edellyttää, että työstä ilmoitetaan asianmukaisesti ilmailutiedotuspalvelun kautta ja sen menettelytapoja noudattaen. (Ks. myös Airport Services Manual, Part 6, luku 3.) 3.1 Ei-mittarikiitotiet ja ei-tarkkuuslähestymiskiitotiet 3.1.1 Kiitoalue jaetaan kiitotien reunasta alkaen kolmeen vyöhykkeeseen, I, II ja III, seuraavasti: 3.1.2 Vyöhyke I alkaa kiitotien reunasta ja ulottuu kiitotien reunasta 23 m etäisyydelle. Mikään työkone tai ajoneuvo ei saa olla tällä vyöhykkeellä, kun kiitotie on käytössä. Liikkumiskyvyttömän ilmaaluksen ollessa tällä vyöhykkeellä kiitotie tulee sulkea. Työalue voi olla tällä vyöhykkeellä vain yhdellä puolen kiitotietä kerrallaan. Esteiden tai kaivantojen pinta-ala ei saa ylittää 9 m 2. Kapeiden kaivantojen, kuten kaapeliojien pinta-ala voi poikkeuksellisesti olla enintään 28 m 2. Esteiden korkeuden tulee olla sellainen, että esteet eivät vaaranna kiitotiellä olevan lentokoneen turvallisuutta, ja joka tapauksessa enintään 1 m. Kaikki materiaalikasat, jotka saattaisivat vaurioittaa ilma-alusta tai sen moottoreita, tulee poistaa. Ojat ja muut kaivannot tulee täyttää ja tiivistää heti, kun se on mahdollista. 3.1.3 Vyöhyke II ulottuu vyöhykkeen I ulkoreunasta - 75 metrin päähän kiitotien keskilinjasta, kun kiitotien koodinumero on 3 tai 4-40 metrin päähän kiitotien keskilinjasta, kun kiitotien koodinumero on 1 tai 2 Kun kiitotie on kuiva ja puhdas lumesta ja jäästä ja sivutuulikomponentti on enintään 15 solmua kiitotien koodinumeron ollessa 4 ja enintään 10 solmua kiitotien koodinumeron ollessa 2 tai 3, on työskentely sallittua seuraavin rajoituksin: a) Näkösääolosuhteet 1) Työalueen koko on rajoittamaton. Kiitotien suuntaisten kaivantojen ja maavallien pituus on kuitenkin pidettävä mahdollisimman pienenä. Maavallien korkeus ei saa ylittää 2 m. 2) Kaikkien työkoneiden tulee olla siirrettäviä ja normaaleja korkeusrajoituksia tulee noudattaa. 3) Kiitotietä voidaan käyttää, vaikka tällä vyöhykkeellä on liikkumiskyvytön ilmaalus. b) Mittarisääolosuhteet 1) Työalueen koko on rajoittamaton. Kiitotien suuntaisten kaivantojen ja maavallien pituus on kuitenkin pidettävä mahdollisimman pienenä. Maavallien korkeus ei saa ylittää 2 m. 2) Kaikkien työkoneiden tulee olla siirrettäviä ja normaaleja korkeusrajoituksia tulee noudattaa.

4/6 AGA M3-12, 23.1.1997 3) Jos tällä vyöhykkeellä on liikkumiskyvytön ilma-alus, on kiitotie suljettava. 3.1.4 Vyöhyke III ulottuu vyöhykkeen II ulkoreunasta 150 m etäisyydelle kiitotien keskilinjasta, kun kiitotien koodinumero on 3 tai 4 ja 75 m etäisyydelle kiitotien keskilinjasta, kun koodinumero on 1 tai 2. Tätä vyöhykettä koskevat rajoitukset ainoastaan, kun kyseessä on ei-tarkkuuslähestymiskiitotie ja näkyvyys on huono tai pilvikorkeus on matala. Työskentely tällä vyöhykkeellä on sallittua mikäli varmistetaan, että työkoneet, ajoneuvot, maakasat tms. eivät aiheuta häiriötä radionavigointilaitteiden toimintaan. 3.1.5 Työskenneltäessä kiitoalueen päässä työt on järjestettävä yhteistoiminnassa lennonjohdon kanssa niin, että kiitoalueella a) lähestymisen aikana ennen kynnystä ja kiitotien loppupäästä eteenpäin ja b) lentoonlähdön aikana kiitotien loppupäästä eteenpäin ei ole työkoneita tai muita tilapäisiä esteitä lähempänä keskilinjaa kuin kohdan 3.1.2 mukaisen vyöhykkeen I ulkoreunan jatke eikä kohdan 3.1.3 mukaisen vyöhykkeen II jatkeella muuten kuin kohdassa 3.1.3 mainituilla edellytyksillä. Kun kyseessä on ei-tarkkuuslähestymiskiitotie ja näkyvyys on huono tai pilvikorkeus on matala, on varmistettava, että työkoneet, ajoneuvot, maakasat tms. eivät aiheuta häiriötä radionavigointilaitteiden toimintaan. Kiitotien päähän tai kynnykseen liittyviä määräyksiä sovelletaan myös, kun kyseessä on lyhennetyn kiitotien pää tai siirretty kynnys. 3.1.6 Kohtien 3.1.3 ja 3.1.4 määräyksillä ei poisteta velvollisuutta pyytää lennonjohdolta lupa mennä työmaa-alueelle, joka sijaitsee osittain tai kokonaan lähempänä kiitotietä kuin odotuspaikka. Jos lennonjohto antaa toistaiseksi voimassa olevan luvan kulkea työmaa-alueelle, niin työrupeaman päättyminen on ilmoitettava lennonjohdolle ja uutta työrupeamaa varten on pyydettävä uusi lupa. 3.2 Tarkkuuslähestymiskiitotiet 3.2.1 Tarkkuuslähestymiskiitotien kiitoalueella alle 60 m päässä kiitotien keskilinjasta tai keskilinjan jatkeesta ei saa olla työkoneita, kun kiitotietä käytetään tarkkuuslähestymisiin tai lentoonlähtöihin. Kohdissa 3.1.2 ja 3.1.3 mainitut kaivantoja ja maakasoja koskevat rajoitukset sekä kohdassa 3.1.5 mainitut rajoitukset koskevat myös tarkkuuslähestymiskiitoteitä. Lisäksi on otettava huomioon radionavigointilaitteiden kriittisiä alueita koskevat lentoasemakohtaiset määräykset. 3.2.2 Tarkkuuslähestymiskategorian I kiitotiet Kun kiitotietä käytetään tarkkuuslähestymisiin, ei esteettömällä alueella (OFZ) saa olla henkilöitä, työkoneita tai ajoneuvoja. 3.2.3 Tarkkuuslähestymiskategoriain II ja III kiitotiet Kun kiitotietä käytetään kategoriain II tai III tarkkuuslähestymisiin, ei esteettömällä alueella (OFZ) saa olla henkilöitä, työkoneita tai ajoneuvoja. Huonon näkyvyyden toimintamenetelmien voimassa ollessa kiitoalueella tai muilla kyseisen lentoaseman määräyksissä tarkemmin rajatuilla alueilla ei saa olla henkilöitä muuten kuin ilmaliikenteen turvallisuuden ja jatkumisen ylläpidon kannalta on ehdottoman välttämätöntä. Lisäksi on otettava huomioon radionavigointilaitteiden herkkyysalueita koskevat lentoasemakohtaiset määräykset. Huonon näkyvyyden toimintamenetelmien voimassa ollessa ei kaivutöitä saa suorittaa turva-aidan sisäpuolisella alueella eikä turva-aidan ulkopuolellakaan siellä, missä voi sijaita lennonvarmistuksen kannalta tärkeitä voimansyöttö- tai viestikaapeleita. 3.3 Rullaustiet ja asematasot 3.3.1 Kaivutyöt ja avokaivannot eivät saa ulottua rullausteillä ja asematasoilla sekä näiden reunojen ulkopuolella niin lähelle ilma-alusten käytössä olevaa aluetta, että kaivanto voi sortua tai että maa-aineskasat tai moottoreihin tai potkurivirtauksiin imeytyvät maa-ainekset voivat aiheuttaa vaurioita ilma-alukselle. 4 ESTEET 4.1 Esterajoituspintojen tilapäisestä ylittämisestä ja esteiden merkitsemisestä on määräyksiä ilmailumääräyksessä AGA M3-6. 5 ILS 5.1 Jos ILS:n kriittisillä alueilla on työkoneita, esteitä tai kaivantoja, jotka voivat vaikuttaa signaaliin niin, että se ei enää täytä vaatimuksia, on ILS:n kyseisen komponentin oltava poissa päältä. 5.2 Milloin kynnys on siirretty, on kyseisen kiitotien ILS liukupolku pidettävä poissa päältä.

6 MERKINNÄT JA MERKIT 6.1 Suljettujen alueiden merkinnöistä on ohjeita ilmailumääräyksessä AGA M3-7, kohdassa 7.1. 6.2 Suljetun alueen pintamerkinnän sijasta voidaan tilapäisesti suljetulla kiitotiellä käyttää a) lentoturvallisuushallinnon hyväksymää suljetun alueen merkintöjen muotoista valojärjestelmää, joka koostuu suurtehovaloista tai/ja suurtehoisista vilkkuvaloista, jotka välähtävät samanaikaisesti; tai b) muuta lentoturvallisuushallinnon hyväksymää tapaa. Ellei kyseessä ole siirretty kynnys, kynnysmerkintä voidaan tehdä käyttämällä maalin sijasta muuta sopivaa materiaalia, joka ei aiheuta vaaraa ilma-aluksille. Peitettäessä merkintöjä on käytettävä materiaaleja, jotka eivät aiheuta vaaraa käytössä olevalla kenttäalueella liikkuville ilma-aluksille. 6.3 Siirretyn kynnyksen merkintä tulee tehdä ilmailumääräyksen AGA M3-7 kohdan 3.4.8 mukaisesti. Jos tilapäisen kynnysmerkinnän poistaminen on vaikeaa, voidaan kynnysmerkinnän sijasta käyttää kiitotien kynnyksen tunnistusvaloja ja/tai kiitotien kynnysvaloja ja/tai kynnyksen sivuorsivaloja. Näiden valojen tulee olla suurtehoisia, jos suurtehovalot soveltuvat lentotoiminnan kannalta käytettäväksi kyseisessä tapauksessa. Kiitotien keskilinjamerkinnät on maalattava, jos mahdollista, ennenkuin kiitotie otetaan käyttöön. Kiitotien tunnus-, tähtäyspiste- ja kosketuskohtaalueen merkinnät ja pysyvät kynnysmerkinnät sekä reunaviivat on maalattava joko ennen kuin kiitotie otetaan pysyvästi käyttöön tai sen jälkeen heti, kun sääolosuhteet sallivat ja asfalttipäällysteen pinnassa oleva sideaine on kuivunut riittävästi. 6.4 Työmaa-alue on määriteltävä siten, että kohdan 4 ja ilmailumääräyksen AGA M3-6 vaatimukset täyttyvät käytössä olevan kiitotien osalta. Jos ilmailumääräyksen AGA M3-5 vaatimukset käytössä olevien rullausteiden suoja-alueiden osalta eivät täyty, on rullaustien käyttöä tarvittaessa rajoitettava. Työmaaalue ja kulkutiet sinne on merkittävä siten, että työmaalla liikkuvat eivät tule vahingossa sen ulkopuolelle. Yöaikaan rajat on varustettava tarvittaessa asianmukaisin valoin. 6.5 Avoimet kaivannot ja materiaalikasat on merkittävä käyttökelvotonta aluetta osoittavin merkein tai lipuin. Yöllä ja huonossa näkyvyydessä avoimet kaivannot ja materiaalikasat on varustettava käyttökelvottoman alueen valoin tai estevaloin sen mukaan, kumpi vaihtoehto on asianmukainen. AGA M3-12, 23.1.1997 5/6 7 VALOT 7.1 Kiitotien reunavalot saavat olla toiminnassa ainoastaan käytössä olevalla kiitotien osalla. Valojen on oltava toiminnassa myös päivällä. 7.2 Siirretty kynnys on varustettava suurtehoisilla kynnysvaloilla. Ellei tämä ole mahdollista tai jos kiitotien reunavalot ovat pientehoiset, kynnys on varustettava pientehoisilla kynnysvaloilla ja suurtehoisilla kiitotien kynnyksen tunnistusvaloilla (AGA M3-7 kohta 4.8). Valojen on oltava toiminnassa myös päivällä. Myös normaalilla paikallaan oleva kynnys on varustettava suurtehoisilla kynnysvaloilla tai suurtehoisilla kiitotien kynnyksen tunnistusvaloilla siihen saakka, kunnes kynnys on varustettu ilmailumääräyksen AGA M3-7 mukaisilla kynnyksen merkinnöillä. Jos kiitotien reunavalot ovat pientehoiset, kynnys on varustettava pientehoisilla kynnysvaloilla ja suurtehoisilla kiitotien kynnyksen tunnistusvaloilla (AGA M3-7, kohta 4.8). Valojen on oltava toiminnassa myös päivällä. 7.3 Kiitotien reunavalojen on ennen siirrettyä kynnystä näytettävä punaista lähestymistä suorittavan ilma-aluksen suuntaan. (AGA M3-7 kohta 4.9.5 a). 7.4 Käytettävän kiitotieosuuden päässä on oltava kiitotien päätevalot myös silloin, kun kiitotietä on tilapäisesti lyhennetty. (AGA M3-7 kohta 4.11). 7.5 Milloin siirrettyä kynnystä edeltää suljettu kiitotien osuus, ei kyseisen suunnan lähestymisvalojärjestelmää saa käyttää. 7.6 Kosketuskohtavalot saavat olla toiminnassa ainoastaan käytössä olevalla kiitotien osalla. Milloin kynnys on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan, ei kyseisen suunnan kosketuskohtavalojärjestelmää saa käyttää. 7.7 Milloin kynnys on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan, ei kyseisen suunnan liukukulmavalojärjestelmää saa käyttää, vaan kiitotie on varustettava tilapäisellä PAPI-järjestelmällä siirretyn kynnyksen sijaintia vastaavasti. (AGA M3-7 kohta 4.5). Tilapäinen PAPI-järjestelmä voidaan kuitenkin jättää asentamatta, jos lentotoiminnan määrä ja laatu tilapäisjärjestelyjen aikana sekä ilmailumääräyksen AGA M3-7 kohta 4.5.1 huomioonottaen voidaan katsoa, että asentaminen ei ole lentotoiminnan turvallisuuden kannalta välttämätöntä. 7.8 Milloin kiitotiellä on keskilinjavalot ja kiitotietä on lyhennetty, keskilinjavalot saavat olla toiminnassa ainoastaan käytössä olevalla kiitotien osalla. Jos kiitotietä lyhennetään tilapäisesti ja keskilinjavalojen värien muuttaminen ilmailumääräyksen AGA M3-7 kohdan 4.12.5 mukaiseksi ei ole käytännössä

6/6 AGA M3-12, 23.1.1997 järjestettävissä, ei valoja ole syytä tämän vuoksi pitää poissa toiminnasta. 7.9 Milloin kiitotien reunavalot näyttävät kiitotien loppuosuudella keltaista valoa ja kiitotietä lyhennetään, on valojen väri kummassakin päässä tarkistettava ilmailumääräyksen AGA M3-7 kohdan 4.9.5. b) mukaiseksi. LOPPU 7.10 Milloin kiitotie, rullaustie tai asemataso tai sellaisen osa on tilapäisesti käyttökelvoton rullaukseen tai muuten suljettu rullaavilta ilma-aluksilta, on yöllä käytettävä käyttökelvottoman alueen valoja (AGA M3-7 kohta 7).