STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT ja tavoitteet TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN JATKUU. Parannamme tuottavuutta. Toteutamme toimivan ja kustannustehokkaan palveluverkon. Henkilökuntamme henkilötyövuosien määrä ei kasva. Pidämme verotuksen kilpailukykyisellä tasolla, mutta joudumme myös korottamaan veroja. Otamme uutta velkaa harkiten. Kaupungin velkamäärä lisääntyy enintään 20 miljoonalla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Uutta velkaa otetaan vain lisätuloja tuottaviin tai palvelutuotannon kustannuksia vähentäviin hankkeisiin. Velkaa ei oteta käyttötalousmenoihin. Käytämme investointeihin noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tavoitteenamme on vähintään 15 miljoonan euron vuosikate. ASUKKAIDEN HYVINVOINTIEROT KAVENTUVAT. Kohdennamme palveluita erityisesti niille asukasryhmille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Kohennamme työttömien toimintakykyä ja vähennämme hyvinvoinnin alueellisia eroja. Lähiöiden kehittäminen aloitetaan Gammelbackasta. Ehkäisemme nuorten syrjäytymistä. Tuemme lapsiperheitä elämän taitekohdissa. Kehitämme perhetyötä ja muita ennaltaehkäiseviä palveluita. Strategian tavoitteiden toteutuminen kaupunkikehityksen näkökulmasta sekä haasteita ja muutospaineita Yhdyskuntarakennetta on kehitetty kaupunkitaajamassa tiivistävillä ja eheyttävillä kaavahankkeilla. Kylärakenneohjelma hyväksyttiin valtuustossa 2014 ja kylien kaavoitus on käynnistynyt ohjelman mukaisesti. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen, kaupunkitaajaman täydennysrakentaminen ja kylien kasvun suuntaaminen valittuihin kuuteen palvelukylään hillitsee kaupungin kustannusten kasvua pitkällä aikavälillä. Kaupunkikehityksen tehtäväalueen toiminnan ja talouden suunnittelun työvälineenä on otettu käyttöön maankäytön toteuttamissuunnitelma, jossa ajoitetaan seuraaville viidelle vuodelle uudisrakentamista varten tarvittava maanhankinta, kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä tonttien luovutus. Lisäksi arvioidaan prosessin eri vaiheessa syntyviä kustannuksia sekä saatavia tontinmyynti- ja vuokratuloja. Suunnitelman avulla pyritään turvaamaan resurssien oikeellisuus ja rahoituksen aikataulutus. Suunnitelmassa voidaan myös arvioida asetettujen tavoitteiden taloudellisia toteutumisedellytyksiä. Henkilöstön eläköityessä rekrytoinnissa on panostettu koulutetun henkilöstön hankintaan, jolla pyritään kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen henkilötyövuosien vähentyessä. Kaikessa kuntatekniikan suunnittelussa, toteutuksessa sekä palveluiden ja tarvikkeiden hankinnassa on painotettu kustannustehokkuutta sekä kestävää kehitystä. Gammelbackan aluekehityshanke 2013-2017: Gammelbackan aluekehityshankkeella pyritään fyysistä ja sosiaalista ympäristöä kehittämällä parantamaan asukasviihtyvyyttä sekä asukkaiden elämänlaatua- ja hallintaa sekä nostamaan alueen arvostusta asuinalueena. Tavoitteena on myös innostaa alueen asukkaat osallistumaan aktiivisesti itse alueen kehittämiseen ja organisoimaan toimintaa. Kaupunkikehitys on mukana aktiivisesti hankkeessa yhdessä sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja toimitilajohdon kanssa. Keskustan ja jokirannan alueella on tehty esteettömyys- ja turvallisuustoimenpiteitä. Esteettömyyssaneeraukset käynnistyivät vuonna 2014 ja jatkuvat edelleen. Esteetön ympäristö on tärkeätä kaikille, mutta erityisesti niille, joille itsenäinen liikkuminen on haasteellista. Tällaisia ryhmiä ovat lapset, ikääntyneet sekä vammaiset. Katuympäristön esteettömyyden parantaminen helpottaa erityisesti ikäihmisten itsenäistä liikkumista ja lisää omatoimisuutta. Esteettömyys parantaa myös katujen turvallisuutta ja vähentää kaatumisen riskiä. Turvallisuustoimenpiteiden jälkeen onnettomuudet ydinkeskustassa ovat vähentyneet oleellisesti ja esteettömyystoimenpiteistä on tullut positiivista palautetta vammaisjärjestöiltä ja muilta liikuntarajoitteisilta. Gammelbackassa on järjestetty turvallisuuskävely yhdessä asukkaiden ja eri toimialojen kanssa. Tulosten perusteella on parannettu mm. alueen valaistusta. Itäisen jokirannan kehittäminen ja keskustan jalankulkuympäristön ja esteettömyyssaneeraus on lisännyt kaupunkiympäristön viihtyvyyttä, turvallisuutta ja käytettävyyttä. Jokirannasta muodostunut aiempaa tärkeämpi kaupunkilaisten olohuone. Elävää kaupunkikulttuuria syntyy yhteisessä kaupunkiympäristössä, jossa ihmiset ja ideat voivat kohdata.
Kehitämme ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumisen mahdollisuuksia. Panostamme kulttuuriin. Kaupunkimetsien kehittämisellä ja niiden saavutettavuuden parantamisella on tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Luonnonympäristössä liikkuminen parantaa terveyttä monin tavoin. Kansallinen kaupunkipuisto on tästä hyvä esimerkki. Länsirannan taideohjelmaa toteutettu vuodesta 2015 lähtien: Taideohjelman tavoitteena on tuoda taide osaksi kaupunkirakentamista ja luoda taiteelle ja rakentamiselle alueen kehityssuunnitelmia tukevia yhteistyömuotoja. Länsirannan taideohjelmassa määritellyllä alueella tontteja luovutettaessa sovelletaan prosenttiperiaatetta taidehankintoja varten ja tukemaan alueen korkealuokkaisen rakentamisen periaatetta. Ohjausryhmä raportoi vuosittain ohjelman toteuttamisesta ja kertyneiden varojen käytöstä kaupunkikehityslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. ASUKKAIDEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LISÄÄNTYVÄT. Kannustamme nuoria osallistumaan ja käyttämään äänioikeuttaan. Kehitämme kaupungin palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Tuemme asukkaiden omaehtoista toimintaa, vertaistukiryhmiä ja kolmatta sektoria tuomalla eri toimijat lähemmäs toisiaan. Yhteistyömahdollisuuksia lisätään erityisesti välittämällä tietoa ja koordinoimalla toimintaa. KESTÄVÄ JA KILPAILUKYKYINEN KAUPUNKI. Väkilukumme kasvaa edelleen selvästi. Edistämme elinkeinoelämän kilpailukykyä maapolitiikalla, kaavoituksella ja tonttien tarjonnalla. Yritysten syntymistä ja kehittymistä tuetaan myös neuvontapalveluilla ja kehittämishankkeilla. Porvoon elinkeinoelämän kehittämisen painopistealueita ovat ympäristöliiketoiminta, matkailu ja kulttuuri sekä palvelualat. Turvaamme yritysten ja julkisen sektorin mahdollisuudet rekrytoida Osallistumismahdollisuuksia on monipuolistettu: kyselyjä, työpajoja, kaavakävelyjä, turvallisuuskävelyitä, kaavanäyttelyitä, suunnitteluasemia, yleisötilaisuuksia jne. Kaupunkikehityksessä on panostettu aiempaa enemmän kaavojen ja suunnitelmien havainnollistamiseen ja otettu käyttöön HARAVA -kyselytyökalu (internetissä karttapohjainen kyselytyökalu). Kaupungin nettisivujen uudistus => ajankohtaiset asiat paremmin esillä. Asiakkaiden palautteen antaminen helpottunut ja palautejärjestelmää kehitetään edelleen. Tonttien markkinoinnissa on hyödynnetty uusien sähköisten työkalujen käyttöönottoa tonttitietojen havainnollistamiseksi. Haasteita Palautejärjestelmän ohjelmistokehitys on vaatinut suuren panoksen kuntatekniikasta, ja resurssit eivät aina riitä vastaamiseen saati asukkaiden perusteltujen toiveiden toteuttamiseen. Asiakaslähtöinen toimintamalli edellyttää riittävästi resursseja. Porvoon väkiluku on kasvanut edelleen selvästi. Kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 saakka. Porvoon muuttotase on kuitenkin useiden suurten kaupunkien kehyskuntien tavoin herkkä taloudellisille suhdannevaihteluille ja väestönlisäyksen volyymissa on ollut vaihtelua. Kasvu on vuosina 2014 (0,3 %) ja 2015 (0,6 %) ollut hitaampaa kuin vuonna 2013 (0,8 %). Kaavoitusohjelmassa on elinkeinoelämän hankkeet luokiteltu kiireellisiksi ja näille hankkeille annettu etusija. Valmistuneita yritysalueiden kaavoja 2014 2016 mm. Augustinranta, Kuninkaanportti III, K-Supermaket Tarmola ja useita kaavamuutoksia Tarmolassa ja Haikkoon kartanon ympäristössä. Lisäksi on tekeillä useita keskustan kaavoja, Kulloon yritysalueen asemakaava, Kilpilahden osayleiskaavan uusiminen sekä asemakaavat Tarmola-Kaupunginhaan alueella. Kaavahankkeet ovat sekä yhteistyöhankkeita yritysten kanssa että kaupungin omaa tonttitarjontaa monipuolistavia kaavoja. Vuonna 2015 käynnistyneessä Taidetehtaan rantakorttelit -asemakaavassa tutkitaan parhaillaan monipuolisen hotellin, asumisen ja vähittäiskaupan suuryksikön käsittävän ns. hybridirakennus sijoittumista keskusta-alueelle Länsirannalle. Keskustan viihtyisyyttä on parannettu (mm. jokirannan ja keskustan jalankulkuympäristöjä), ja parannukset lisäävät keskustan houkuttelevuutta elinkeinoelämän kannalta. Kaupunki on hankkinut lisää raakamaata nykyisten työpaikka-alueiden tuntumasta sekä Kulloon alueelta. Pobi - Porvoon Kilpilahteen merkittävä bio- ja kiertotalouden yritysalue -hanke on käynnissä 2015-2017. Yhteistyöhanke Porvoon kaupunki ja Posintra ja Kilpilahden alueen yritykset. Skaftkärrin alueen lisäksi myös muiden alueiden kaavoituksessa käytetään energiatehokkaan kaavoituksen menetelmiä rakennetun ympäristön
osaavaa työvoimaa. Varmistamme alueen työvoimatarvetta vastaavat ammatillisen koulutuksen palvelut. Tiivistämme kaupunkirakennetta ja toteutamme energiatehokkaita, viihtyisiä, turvallisia, terveellisiä ja esteettömiä asuinalueita. Vähintään 75 prosenttia uusista omakotitaloista rakennetaan kaava-alueille. Vähennämme kasvihuonepäästöjä ja pyrimme vesistöjen hyvään tilaan energiatehokkuuden lisäämiseksi ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Energiatehokkuustarkastelu on sisällytetty useimpiin kaavoihin. Yhdyskuntarakennetta on kehitetty kaupunkitaajamassa tiivistävillä ja eheyttävillä kaavahankkeilla. Kylärakenneohjelma hyväksyttiin valtuustossa 2014 ja kylien kaavoitus on käynnistynyt ohjelman mukaisesti. Pellingin ja Onaksen saariston osayleiskaavat on hyväksytty valtuustossa. Asuinalueiden kaavoituksessa on otettu huomioon monipuolisen asumisvaihtoehtojen toteuttamismahdollisuus: kaavoilla tuotettu kerrostalo, rivi- ja omakotitontteja, joihin voi toteuttaa vuokra-, asumisoikeus ja omistusasuntoja. Rakennuslupia omakotitaloja varten myönnettiin vuosina 2013-2015 asemakaava-alueilla 173 kpl (60 %) ja asemakaava-alueiden ulkopuolelle 115 kpl (40 %). Kestävän liikkumisen edistämiseksi on tehty monia toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa kulkutapaan ja sitä kautta vähentää kasvihuonekaasuja. Jalankulun, pyöräilyn ja esteettömyyden olosuhteita on kehitetty erityisesti keskustan alueella. Samalla on parannettu keskustan jalankulkualuiden viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta, myös elinkeinoelämän kannalta. Keskustan saavutettavuutta on parannettu kehittämällä pyöräilyn laatukäytäviä, joista ensimmäinen on toteutettu Kevätkummun ja Toukovuoren suunnan pyöräilyn laatukäytävä. Liityntäpysäköintimahdollisuuksia on parannettu ja kehitetään edelleen. Sähköautojen latauspisteitä on neljä ja niitä on tulossa lisää. Kaupunki on kokeillut QE-koodin kautta netistä löytyvä paikantamisen mahdollisuuksia kaupunkiliikenteessä. Myös liikennöitsijät alkavat hyödyntää toimintatapaa. Kuntatekniikan toteutustavat suunnitellaan rakentamisen sekä käyttökustannusten osalta vähän energiaa kuluttaviksi. Työkoneet, rakennusmateriaalit sekä materiaalivirrat hankitaan/valitaan siten, että elinkaaren aikana päästöt minimoituvat. Periaatteena on, että materiaalivirrat alueelta ja alueelle minimoidaan ja tarvittavat rakennusmateriaalit saadaan itse alueen sisältä jalostuksen tuloksena. Urakoitsijoiden valinnassa painopisteenä on koneiden tehokkuus ja päästöjen pienuus. Asuinalueiden suunnittelussa on panostettu viihtyvyyteen sekä energiatehokkuuteen. Tavoitteena on tehdä asuinalueista mahdollisimman viihtyisiä ja tehdä liikkuminen ilman henkilöautoa mahdollisimman houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi. Kilpailukykyä on parannettu joukkoliikenteen huomioimisella katuverkon suunnittelussa sekä kevyenliikenteen väylien tason ja saavutettavuuden parantamisella. Koko kaupunkikonsernissa toteutetaan jatkuvasti toimenpiteitä ja hankkeita energiatehokkuuden edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päästöjä voidaan vähentää kaikilla toimialoilla. Kaupungissa toimii eri toimialoilta koottu koordinointiryhmä, jonka jäsenet vastaavat omien hallintokuntiensa ja yhtiöidensä osalta energian säästöä ja energiatehokkuutta edistävien sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien toimenpiteiden seurannasta ja raportoinnista sekä kertyneen tiedon kokoamisesta. Porvoon kaupungin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet on koottu yhteen raporttiin ja kaupunginhallituksen käsittelyssä raportti oli lokakuussa 2014. Toimenpiteistä laadittua raporttia päivitetään säännöllisesti (uusin päivitys 2016). Porvoon kaupunki liittyi HINKU foorumiin vuonna 2014. HINKU-foorumi on ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijoita. Porvoon Energia Oy:n myymä sähkö ja tuottama kaukolämpö on vuonna 2016 100 % uusiutuvaa. Yhtiö on täyttänyt EU:n energiantuotantovaatimukset vuodelle 2050 jo nyt, kymmeniä vuosia etuajassa. Yhtiö myy ja tuottaa Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifioimaa EKOenergiaa Tolkkisten biovoimalaitoksessa. Kaukolämmön käyttöä on edistetty kaavoituksen ja tontinluovutusehtojen avulla. Asukkaille on tiedotettu kaukolämmön eduista ja mahdollisuuksista mm. rakennuslupaprosessien yhteydessä. Alueilla, joilla ei ole mahdollisuutta liittyä kaukolämpöön, on otettu huomioon kaavoituksessa muiden uusiutuvien energialähteiden käyttö (aurinkoenergia, erilaiset bioenergiaan perustuvat lähiratkaisut ja maalämpö). Kaavoituksessa on erityisesti otettu huomioon aurinkoenergian aktiivinen ja passiivinen hyödyntämisen mahdollisuus sekä selvitetty aurinkosähkön tuottamista kiinteistökohtaisesti. Yleinen ilman laatu on bioindikaattoriseurannan perusteella parantunut jonkin verran. Vesistöjen tilassa kehitys on ollut vähäistä, merialueella vedenlaadun pitkään jatkunut heikkeneminen on kuitenkin pysähtynyt. Haasteita Kaupungin kasvaessa ja kaavoittaessa lisää alueita maavaranto on huvennut. Kaupungin uudet kasvusuunnat määritetään yleispiirteisten maankäytön
suunnitelmien perusteella. Maan hankinnan resurssien tulee voida vastata tarpeisiin siten, että kaavoitettavaa maata on käytettävissä oikeilla alueilla kaavoituksen käynnistyessä. Kaupunkikehityksen niukoista resursseista johtuen maankäytön toteuttamisketju (maanhankinta, kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu, kunnallistekniikan rakentaminen, tonttien luovutus eli kaupunkiympäristön tuottaminen) ei välttämättä saavuta asetettuja aikataulutavoitteita ja elinkeinoelämän tarpeisiin ei pystytä aina vastaamaan riittävä nopeasti. Joukkoliikenneinfraan (linja-autoasema, pysäkit ja katokset, informaatio) tulisi panostaa nykyistä enemmän. Muutospaineita Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta maakunnalle kaupunkikehityksen rooli kaupungin kilpailukyvyn ylläpitämisessä korostuu entisestään. Kaupungin vetovoimatekijät, kuten viihtyisät asuinalueet, tavoitteet alueen pienestä hiilijalanjäljestä ja korkeasta työpaikkaomavaraisuudesta tulee pystyä markkinoimaan tehokkaasti. Maakuntauudistus muuttaa merkittävästi kuntien roolia kaavoittajana. Ns. kuntien kaavamonopoli puretaan. Kaavoitukseen tulee uusi toimija, maakunta, joka saa rahansa valtiolta ja joka ei ole enää kuntien liitto. Tämä tuo näköpiiriin uudenlaisia haasteita. Haasteisiin vastaaminen edellyttänee kaupungin asukkaiden ja päättäjien omaa vahvaa näkemystä kaupungin kehittämisen linjauksista. Kaupungin keskeisten alueiden osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2004 ja aikatähtäin kaavassa oli vuosi 2020. Kaupunkitaajaman kehittämiselle varatut alueet ovat täyttymässä, ja osayleiskaavan uudistamiseen tulisi ryhtyä aivan lähivuosina, jotta varmistetaan kaupungin kilpailukyky ja kasvun mahdollisuudet. Keskeisten alueiden osayleiskaavan uudistaminen ja osayleiskaavan tavoitteiden asettelu tulisi kytkeä osaksi kaupunkistrategian uudistamista. Tällöin uusittu strategia ohjaisi vahvasti osayleiskaavan uudistamista ja näkemystä tulevasta kaupungista pitkällä tähtäyksellä.
Indikaattoreita 2013 2014 2015 Lähde Työpaikkaomavaraisuus 92,2 % 92,0 % tietoa ei saatavilla vielä Tilastokeskus Väkiluvun kasvu 31.12.2013: 49 426 31.12.2014: 49 728 31.12.2015: 49 928 Tilastokeskus muutos vuoden aikana +398 muutos vuoden aikana +302 muutos vuoden aikana +200 Työllisen työvoiman määrä 22 408 22 242 tietoa ei saatavilla vielä Tilastokeskus Rakennettujen omakotitalojen osuus kaava-alueella 67 % 49 % 67 % Porvoon kaupunki, rakennusluvat Asuntotyyppien jakautuminen Kaikki asunnot: Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo muu rakennus 24 419 48,5 % 9,6 % 40,1 % 1,8 % 24 764 48,5 % 9,6 % 40,1 % 1,8 % 24 940 48,4 % 9,7 % 40,3 % 1,6 % Tilastokeskus Asuntojen hallintaperuste Omistaa talon Omistaa asunnon osakkeet Arava- tai korkotukivuokra-asunto Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste 39,8 % 22,8 % 11,3 % 14,1 % 1,9 % 10,0 % Kaukolämpöverkon liittyjämäärä Uusia liittyjiä +38, yhteensä 1 681 liittymää Henkilöautoliikenteen, julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus Markkinoitavat ja luovutetut yritystontit Kuninkaanportti 3/- Kaupunginhaka 15/1 Ölstens 14/3 Ostovoiman siirtymä tietoa ei ole vuodelta 2013 saatavilla Kokonaismatkailutulo 168 milj. euroa (Itä-Uusimaa) 39,4 % 22,8 % 11,0 % 15,8 % 1,9 % 9,1 % Uusia liittyjiä +34, yhteensä 1 715 liittymää Kuninkaanportti 3/- Kaupunginhaka 14/2 Ölstens 11/1 Porvoossa ostovoiman siirtymät ovat positiiviset. Nettomääräinen siirtymä on Porvoossa 75 miljoonaa euroa eli 20 % kaupunki-laisten ostovoimaan verrattuna. Matkailun tulo- ja työllisyystutkimus valmistuu loppuvuodesta 2016 39,4 % 22,8 % 10,6 % 16,0 % 2,2 % 9,0 % Uusia liittyjiä +39, yhteensä 1 754 liittymää tietoa ei ole saatavilla vielä (valtakunnallinen liikennetutkimus tekeillä) Kuninkaanportti 3/- Kaupunginhaka 12/1 Ölstens 10/1 tietoa ei ole saatavilla vielä tietoa ei ole saatavilla vielä Porvoon Energia Oy Porvoon kaupunki, maapolitiikka Porvoon Länsirannan alue, Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi, 2016, WSP Haaga-Helia amk