Ekosysteemipalvelut elämän edellytys SEPPO SOURULA Mitä yhteistä on puhtaalla vedellä, marjajogurtilla, yskänlääkkeellä ja taidenäyttelyllä? Mitä jos joutuisit menemään happibaariin nauttiaksesi puhdasta ilmaa tai syömään päivälliseksi laboratoriossa tuotetun proteiinipillerin?
Mikä luonnon palvelu? Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Luonnon palvelut ylläpitävät yhteiskuntaamme. Ne ovat luonnonvaroja kuten ravintokasveja, puuta tai lääkeaineita. Myös luonnon toimintaa, esimerkiksi pohjaveden puhdistumista ja varastoitumista, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Luonnon palveluja ei kuitenkaan voida käyttää yli luonnon kestokyvyn. Yksipuolistuminen tekee haavoittuvaiseksi Aivan kuten monimutkainen koneisto tarvitsee kaikkia osasiaan, tarvitsee luontokin monimuotoisuutta toimiakseen tuottavasti. Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja toipua häiriöistä: haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja luonnononnettomuuksille kasvaa. Luonto ei laskuta Monet ekosysteemipalvelut ovat ilmaiseksi hyödynnettävissä, eikä niitä huomioida taloudellisissa laskelmissa. Luontoa köyhdyttävästä toiminnasta ei laskuteta erikseen tuotteiden hinnoissa tai maankäyttösuunnitelmissa. Jos ekosysteemipalveluille määriteltäisiin hinta, tiedettäisiin, milloin on halvempaa säilyttää ja käyttää luonnon palveluita kuin tuottaa niitä keinotekoisilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi vedenpuhdistus, tulvantorjunta ja ilmastonmuutoksen hillitseminen kannattaa toteuttaa säilyttämällä näitä palveluja tuottava luonto. HANNU PAJU
Suo- ja metsäluonto tarjoavat luonnon palveluja Elämän edellytykset puhdas ilma ja kasvien tuotanto (ylläpitopalvelut) Luonnon monimuotoisuus on palvelu jo itsessään. Maapallon elämää ylläpitävä vihreiden kasvien perustuotanto eli fotosynteesi tuottaa meille elämän peruspalikat: puhdasta ilmaa ja ravintoa. Luonnon monimuotoisesta geenipankista ihminenkin hyötyy vaikka suon marjoja syödessään tai käyttäessään luonnon lääkeaineita. Ilmastonmuutoksen hidastaja (säätelypalvelut) Metsät ja suot ovat ilmaisia hiilinieluja ja tärkeitä hiilen varastoja. Metsät sekä erityisesti luonnontilaiset suot, joilla turvetta muodostuu enemmän kuin hajoaa, sitovat ilmakehän hiilidioksidia. Soiden turpeeseen, vanhojen metsien puihin ja maaperään on näin varastoitunut suuret määrät hiiltä, joka vapautuessaan kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. Metsä on myös ilmainen puhdistuslaitos, se sitoo taajamien pölyä ja melua, puhdistaa ja raikastaa ilmaa. Metsät vaimentavat myös tuulten vaikutusta. Tulvantorjuntaa ja vesien puhdistusta (säätelypalvelut) Suo ja metsämaa pidättävät vettä ja tasaavat jokien virtaamia sateiden jälkeen. Samalla ne suodattavat vedestä kiintoainesta ja ravinteita. Kun ojitettuja soita ja metsämaita ennallistetaan, vähentyvät tulvahaitat luonnonmukaisesti. Suomen lukuisat harjualueet toimivat tehokkaina vedenpuhdistuslaitoksina muodostaessaan sadevedestä pohjavettä. Yhteiskunnat voivat säästää miljoonia suojelemalla valuma-alueidensa vesistöt, jolloin keinotekoista tulvantorjuntaa tai vedenpuhdistusta ei tarvita. Arvokkaita luonnontuotteita (tuotantopalvelut) Suo reunametsineen tarjoaa ilmaisia herkkuja kuten sieniä ja marjoja. Luonto on myös monimuotoinen apteekki luonnonmarjat ovat varsinaisia terveyspommeja. Suoluonnon lihansyöjä-
kasvista, kihokista, saadaan yskänlääkkeiden raaka-aineita. Män nyn havuista ja suopursusta voidaan tislata eteerisiä öljyjä ja koivunlehdistä saadaan teeaineksia. Suomalaisissa yrttikasveissa on valoisan kesän ansiosta korkea aromipitoisuus. Hyönteisten tarjoama pölytyspalvelu on edellytys vihannesten sekä hedelmäja marjakasvien lisääntymiselle ja tuotannolle. Pelleteistä älypaperiin (tuotantopalvelut) Puu on uusiutuva rakennusmateriaali, joka voidaan käyttää elinkaarensa lopussa energiaksi. Puun uudet käyttömahdollisuudet ovat lukemattomat: älypaperista tehty pakkaus antaa tietoa siitä, onko tuote pilaantunut. Hampaiden reikiintymistä ehkäisevä makeutusaine ksylitoli, suomalaisten kehittämä tuote, saadaan koivusta. Virkistystä luonnosta (kulttuuripalvelut) Suo ja metsä tarjoavat ainutlaatuisia, kaikille suomalaisille ilmaisia elämyksiä: maiseman, äänimaiseman ja tuoksun. Luonto vaikuttaa positiivisesti niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin. Kansanterveyden kautta myös taloudelliset vaikutukset ovat mittavia. Luonto inspiroi kuvataiteilijoita, muusikoita, kirjailijoita ja elokuvien tekijöitä. Tiede ammentaa suomalaisesta luonnosta aineksia opetukseen, tutkimukseen ja uusiin keksintöihin. Työtä ja toimeentuloa (kulttuuripalvelut) Luontoarvojen turvaaminen tuo myös rahaa ja työpaikkoja. Vuonna 2008 Suomen kansallispuistot tuottivat 70 miljoonaa euroa. Hyötyjinä ovat sekä luonto että lukuisat retkeily- ja matkailuyritykset sekä ravintola- ja majoituspalvelujen tarjoajat. Myös luonnonsuojelualueiden ja perinnemaisemien hoito työllistää. Uusiutuvan energian hyödyntäminen luo alueellisia tulonlähteitä isoja ydinvoimalayksiköitä enemmän.
Mitä Sinä voit tehdä? Hyödynnä luonnon ilmaisia ekosysteemipalveluja: sienestä, marjasta ja kalasta. Käytä luonnontuotteita ja suosi lähiruokaa. Harrasta ja virkisty luonnossa, suuntaa retkeilyreiteille ja hiihtoladuille. Suosi lomilla luontokohteita. Rakenna ekotehokkaasti ja käytä ekologisia rakennusaineita kuten kestävästi kasvatettua puuta. Käytä Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaa Ekoenergiaa. Merkki takaa, että energia on tuotettu kestävästi uusiutuvia energialähteitä käyttäen. Maanomistajana suojele ja käytä kestävästi omistamiasi luontoalueita. Osallistu esimerkiksi purojen ja perinnemaisemien ennallistamiseen tai muuhun Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaan. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää: Luonnon monimuotoisuuden häviämisen aiheuttamat kustannukset tulee huomioida tuotteiden hinnoissa. Haitalliset tuet, kuten turpeen polton tukeminen, tulee lopettaa. Niiden sijasta tulee tukea luonnon palvelujen ylläpitoa. Palveluiden ja tavaroiden tuotantoa on ohjattava vihreämmäksi muun muassa sertifikaattien, standardien, ekomerkkien, sääntelyn, verojen ja hinnoittelun avulla. Luonnonsuojelun rahoitusohjelma on hyvä sijoitus. Suojelualueet tuottavat ekosysteemipalveluja myös ympäröiville alueille. Ennallistamalla voidaan menetettyjä luonnon palveluja palauttaa jälleen toimiviksi. Taajamien lähimetsiä tulee säilyttää ilmaston säätelijöinä, rakentamattomat rannat tulvavyöhykkeinä, esteettömät vesireitit kalaston tuottajina. Vihreä infrastruktuuri palvelee monia tavoitteita (luonto, virkistys, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen). Ekosysteemipalvelujen merkitys on otettava huomioon lainsäädännössä, maankäytön suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Suomen luonnonsuojeluliitto ry p. (09) 228 081 info@sll.fi www.sll.fi Tietoa luonnon monimuotoisuudesta Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä elinympäristöjen monimuotoisuutta. Maapallolla on meneillään kuudes sukupuuttoaalto, joka on pääosin yhden lajin, ihmisen, aiheuttama. Edellisessä sukupuuttoaallossa 67 miljoonaa vuotta sitten kuolivat dinosaurukset. Luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ei saatu pysäytettyä kansainväliseen tavoitevuoteen 2010 mennessä. Lajeja uhkaa ilmastonmuutoksesta, luonnonvarojen ylikulutuksesta, maankäytöstä ja haitallisista vieralajeista johtuva elinympäristöjen muutos ja häviäminen. Maailman tunnetuista lajeista 38 % on vaarassa kuolla sukupuuttoon, vaikka suurinta osaa lajeista ei vielä edes tunneta. Yli 1500 eliölajin arvioidaan olevan Suomessa uhanalaisia. Suomessa on paljon luontoa, mutta se on monin paikoin yksipuolista. Maamme 400 luonto tyypistä 51 % on uhanalaisia. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen on yhtä suuri ekologinen, poliittinen ja taloudellinen uhka kuin ilmastonmuutos. Samoilla toimilla voidaan kuitenkin suojella sekä luonnon monimuotoisuutta että hidastaa ilmastonmuutosta.