Teollinen hyötykäyttö

Samankaltaiset tiedostot
Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

BIOTALOUS - FA Forest Oy

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Metsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA

Suometsäseminaari, Seinäjoki

seostuhkaa. Boori (B) ,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Hiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus. Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo

Sisällysluettelo. Metsänlannoitus on tuottava sijoitus. Kysy lisää metsänlannoituksesta!

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Kangasmaiden lannoitus

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Energiapuun korjuun laatu 2014

KANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Kasvuohjelmaseminaari

Tuhkalannoituksen organisointi, teknologia ja yhteishankkeiden järjestäminen

TUHKALANNOITUS. Hyvän metsänhoidon opassarja

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Aleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

MegaLab tuloksia 2017

Karjanlannan käyttö nurmelle

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät Anna Sipilä Petla

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ecolan Agra MR

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

Novarbo luomulannoitteet

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Maatalouden tuki-info tilaisuus Kivijärvi Satu Lehmus Ecolan Oy. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari , Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

TUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

Suometsien ravinnetalous ja tuhkalannoitus

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

RAKEISTETUN LAITOSTUHKAN KONEELLINEN LEVITTÄMINEN

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Turvemaiden. jotka tulisi huomioida. lannoitusten. saada elpymään

Novarbo luomulannoitteet

Tuhkat. Polttoaineet Turve Puu (puujäte, hake, latva/kanto) ruokohelpi lietteet - kivihiilet

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

METSÄNLANNOITUS Forest Fertilization

Transkriptio:

FA Forest Oy Kasvua tuhkasta Suometsäseminaari, Lapua 12.11.2013 Teollinen hyötykäyttö Teollisuus Vastaanotto/ tuotanto Raaka aineet Ecolan Lannoitus fill R Maarakennus 1

Liiketoiminnot TUHKAHUOLINTA TUOTANTO LANNOITUS Vastaanotto Logistiikka Analyysit Lannoitteet Maarakennustuotteet Tuotekehitys Lentotyöpalvelu Logistiikka Laitevalmistus Tuhkasta lannoitteeksi Metsätuhkat valmistetaan a) hyvälaatuisista, b) bioenergian tuotannossa syntyvistä c) puuvaltaisista tuhkista. Raaka-aine jalostetaan rakeiseksi, tasalaatuiseksi ja näin helposti pakattavaksi, kuljetettavaksi ja levitettäväksi tuotteeksi. Tuotantolaitokset Keski-Suomessa Viitasaarella ja Pohjois-Karjalassa Liperissä. 2

Tuhkalannoitteet suometsiin Ecolan metsätuhkat sisältävät pää- ja hivenravinteita luonnollisessa suhteessa. Tärkeimmät vaikuttavat ravinteet fosfori (P), kalium (K) ja kalsium (Ca). Valmistetaan myös boorilla (B) terästettynä. Rakeisuus parantaa käyttöturvallisuutta; tuote stabiloitunutta ja hidasliukoista, pölyäminen vähäistä. Toimitukset tehtailta suursäkeissä ja irtotavarana. Vaikutukset Korjaa P + K ja hivenaineiden puutosoireet 2-5 v kuluessa Lisää puuston kasvua 2 15 m 3 /ha vuodessa. Kalkitsee maapohjan ja parantaa valumavesien laatua (ph, kiintoaine, ravinteet, raskasmetallit) 3

Puuston kasvu Kasvunlisäys on ollut kokeissa 0,5 15 m 3 /ha vuodessa. Käytännössä kasvatusmetsissä tavallinen kasvunlisäys on 2 4 m 3 /ha vuodessa. Ankarasta PK-puutoksesta kärsivillä kohteilla kasvunlisäys on ollut jopa 10 15 m 3 /ha vuodessa. Esimerkkilaskelma puolukkaturvekankaalla 1,75 ja 3,3 m 3 (keskim. 20 v:ssa) lisäkasvuilla (1 harvennuskerta). Tuotos Tuhkalannoitukseen tehdylle sijoitukselle saadaan oikein valituilla kohteilla 8-15 % sisäinen korko. Lisäkasvun arvo tuhkalannoitukseen soveltuvilla kohteilla keskimäärin 3000 4500 /ha. Arvokasvun kiihtymisellä huomattava merkitys taloudellisessa kannattavuudessa. Esimerkkilaskelma puolukkaturvekankaalla 1,75 ja 3,3 m 3 (keskim. 20 v:ssa) lisäkasvuilla (1 harvennuskerta). 4

Lentolannoitus 1/3 Lentolevitys on joustava ja erittäin tehokas, muista metsänhoidon töistä ja maastooloista lähes riippumaton työmenetelmä, joka soveltuu erityisesti; - Taimikoihin ja nuoriin metsiin - Kunnostusojitetuille alueille - Kivikkoisiin maastoihin - Mäkisiin maastoihin - Soistuneille maille - Kuusivaltaisiin metsiin - Talvikorjuukelpoisille kangasmaille - Kaukana tiestöstä sijaitseville alueille - Isojen yhteishankkeiden toteutukseen - Kevyiden (käyttö alle 500 kg/ha) lannoitetyyppien levitykseen Lentolannoitus 2/3 Tuhkalannoitteet Ympärivuotinen työlaji Rakeiset metsätuhkat Levitys 3000-4000 kg/ha Kuormaus suursäkeillä Kemialliset lannoitteet Kasvukauden/sulan maan aikana Kaikki lannoitetyypit Levitys 300-600 kg/ha Kuormaus suursäkeillä Kalkitukset Ympärivuotinen työlaji Materiaalin sopivuus yleensä testattava Kuormaus suursäkeillä 5

Lentolannoitus 3/3 Lentolevitysyksikkö muodostuu helikopterista, kuormausautosta ja levittimistä. Miehistö 1+2. Lannoitteen lastaus (n. 1000 kg/lentokerta), tyhjien säkkien paalaus ja kopterin tankkaus tehdään ns. off ground kuormausautolla. Onnistunut hanke perustuu huolelliseen, ennen toimituksia suoritettavaan lentotekniseen suunnitteluun. Töiden suunnittelu, ohjaus ja varmennus sähköisillä työkartoilla/gps-tekniikalla. Video lentolannoituksesta >> Lannoitus maalevityksenä 1/2 Maalevitys on tehokas ensisijaisesti harvennettuihin kasvatusmetsiin soveltuva menetelmä, joka edellyttää; - kattavaa, läpiajettavaa ajouraverkostoa - esteetöntä ja kantavaa siirtymäuraa lannoitettavalle alueelle - kantavaa maapohjaa, talvella hakkuussa avattuja jäätyneitä uria - maapohjalle sopivaa peruskonetta ja sen oikeanlaista varustelua - lyhyitä ajoetäisyyksiä (alle 500, max. 1000 m) - kunnostusojituksen ajoitusta lannoitusta seuraavaksi toimeksi - sähköisiä karttoja, erityisesti talviajan hankkeissa 6

Lannoitus maalevityksenä 2/2 Tuhkalannoitteet Pääasiassa talvilevityksinä hakkuiden jälkeen, hidasliukoisuus mahdollistaa ympärivuotisen toiminnan. Kesäkorjuiden yleistyminen lisää mahdollisuuksia kesäajan töihin. Lannoituksissa käytetään rakeisia, itsekovetettuja ja käsittelemättömiä tuhkia. Rakeisuus parantaa levitystasaisuutta merkittävästi. Levitystekniikka edellyttää yleensä 4000 kg/ha käyttömäärää. Toimitukset pääasiassa irtotavarana, saatavilla myös suursäkeissä. Kemialliset lannoitteet Pääasiassa kasvukauden aikana, maaston kantavuus rajoittaa syyslannoituksia. Lannoitusvaikutus nopea, kasvatuslannoituksissa työt yleensä muutamia vuosia harvennuksen jälkeen. Paras lannoitustulos märkärakeistetuilla kemiallisilla seoslannoitteilla. Levitystekniikka edellyttää yleensä 500 kg/ha käyttömäärää. Toimitukset suursäkkeinä. Seuraa myös Facebookissa! 7