KIRJALLINEN KYSYMYS 1155/2013 vp Kotihoidon gluteenittomien ateriapalveluiden turvallisuus ja epätasa-arvoinen hinnoittelu Eduskunnan puhemiehelle Diagnosoituja keliaakikkoja on Suomessa tällä hetkellä 33 350, joista yli 70-vuotiaita 6 900. Keliakia on alidiagnosoitu sairaus, sillä tutkimusten mukaan keliakian esiintyvyys väestössämme on 2 %, josta vasta yhdellä kolmasosalla on keliakia diagnosoitu. Ikääntyvässä väestössä keliakian esiintyvyys on vielä suurempi. Keliakian ainoa hoitomuoto on elinikäinen, tarkka gluteeniton ruokavalio, joka korjaa ravintoaineiden imeytymishäiriön ja vähentää liitännäissairauksia, kuten luukatoa. Riittävä energian ja ravintoaineiden saanti ylläpitää terveyttä ja lisää hyvinvointia. Suomessa kotihoidon piirissä on noin 14 % yli 75-vuotiaista, joista lähes joka toinen käyttää ateriapalvelua. Kotona yksin tai iäkkään omaisen kanssa asuvia, ateriapalveluita tarvitsevia on yhä enemmän. Useilla kotihoidon asiakkailla on kohonnut virhe- ja vajaaravitsemuksen riski, ja lähes kymmenesosalla kotihoidon asiakkaista on huono ravitsemustila. Vajaaravitsemukselle erityisen alttiita ovat ikääntyneet. Tutkimusten mukaan vajaaravitsemus pidentää potilaiden sairaalahoitojaksojen pituutta 3 6 vuorokaudella ja lisää sairaanhoidon kustannuksia jopa kolminkertaisiksi. Ensiarvoisen tärkeää on vajaaravitsemuksen ehkäisy ja varhainen hoito. Ikääntyneiden vajaaravitsemusriskiä voidaan laskea hyvin toteutetuilla ateriapalveluilla. Ateriapalveluissa on erityisesti huomioitava asiakkaan toiveet, tottumukset ja taloudelliset mahdollisuudet. Kotiin kuljetettavista aterioista saadaan tavallisesti noin kolmasosa päivän energiasta ja ravintoaineista, minkä vuoksi ne ovat merkittävä osa ikääntyneen tarpeen mukaista, toimintakykyä ja omatoimisuutta tukevaa ravitsemusta. Gluteenittomien tuotteiden hintaselvityksen (v. 2011) mukaan keliakiaa sairastaville aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia gluteenittomasta ruokavaliohoidosta 65 euroa kuukaudessa. Ruokavaliokorvauksen jälkeen keliaakikon maksettavaksi jää edelleen 41,40 euroa, joka on pienestä eläkkeestä suuri summa. Keliaakikoilta on kantautunut viestejä gluteenittomien ateriapalveluiden saatavuuden, turvallisuuden ja laadun ongelmista. Lisäksi kunnista kuuluu pohdintaa gluteenittomien aterioiden hinnoittelusta tavanomaisia kalliimmiksi. Keliakiaa sairastavalle on ensiarvoisen tärkeää, että gluteenittomia ateriapalveluja on saatavilla, aterioiden gluteenittomuuteen voi luottaa ja ateriat ovat maistuvia ja ravitsemuksellisesti oikein koostettuja. Hinnaltaan aterioiden tulee olla samanhintaisia kuin muillekin asiakkaille. Keliakiaa sairastavia ei saa asettaa sairauden takia epätasa-arvoiseen asemaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen turvallisten, ravitsemuksellisesti riittävien ja hinnaltaan yh- Versio 2.0
denvertaisten ateriapalveluiden toteutumisen keliakiaa sairastaville kotihoidon asiakkaille? Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2013 Inkeri Kerola /kesk Anneli Kiljunen /sd Christina Gestrin /r Outi Mäkelä /kok 2
Ministerin vastaus KK 1155/2013 vp Inkeri Kerola /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Kerolan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1155/2013 vp: Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen turvallisten, ravitsemuksellisesti riittävien ja hinnaltaan yhdenvertaisten ateriapalveluiden toteutumisen keliakiaa sairastaville kotihoidon asiakkaille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: "Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista" annetun lain (980/2012) nk. vanhuspalvelulain ja sen toimeenpanoa tukevan laatusuosituksen mukaan kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia. Ikääntyneen ihmisen hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä sekä elämänlaatua ja kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä. Ikääntyneiden ravitsemukseen on siis kiinnitettävä huomiota. Vanhuspalvelulain 15 ohjaa monipuoliseen palvelutarpeen arvioon. Palvelutarpeen arviossa on kiinnitettävä huomio asiakasturvallisuuteen ja ravitsemukseen. Tarpeen vaatiessa palveluntarpeiden selvittämisestä vastaavan työntekijän on toimittava yhteistyössä ravitsemusasiantuntijoiden kanssa. Tähän velvoittaa vanhuspalvelulain 10 jonka mukaan kunnalla on oltava käytettävissä myös ravitsemuksen erityisasiantuntemusta. Lain 16 :n mukaan palvelut on suunniteltava palvelutarpeen mukaan. "Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi." Asiakkaan hyvä ravitsemus turvataan monipuolisella ruualla, jossa on huomioitu asiakkaan yksilölliset tarpeet, mieltymykset ja erityisruokavalio (esim. sairaudet, allergiat, aterioimiskyky jne.). Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulee tarvittaessa kirjata tiedot asiakkaan ravitsemukseen liittyvistä tarpeista ja erityispiirteistä. Palvelusuunnitelmaan on kirjattava myös tukipalvelut mm. ravitsemuspalvelut. Palveluiden on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava iäkkäälle henkilölle hyvä hoito ja huolenpito (19 ). Laatusuositus ohjaa ottamaan huomioon Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimat ravitsemussuositukset ikääntyneille (2010). Laki velvoittaa kotipalvelun toimintayksiköitä laatimaan omavalvontasuunnitelman 23. Suunnitelman toteutumista on seurattava ja palveluja kehitettävä toimintayksikön palveluja saavilta iäkkäiltä henkilöiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Omavalvonnan velvoittava palautteen kerääminen on väylä myös ravitsemukseen liittyvään asiakaspalautteeseen. Valtioneuvoston periaatepäätös (2008) terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista ohjaa järjestämään riittävästi laadukkaita helposti saavutettavia, edullisia ravitsemuspalveluja. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut ravitsemushoitosuosituksessaan (2010) ruokapalveluiden laatukriteerit. Ravitsemushoitosuosituksessa on myös yksityiskohtaiset tiedot keliakiaruokavaliosta. Joukkoruokailun seuranta ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositukses- 3
Ministerin vastaus sa (STM 2010:11) todetaan että ruokapalveluihin liittyvien ratkaisujen tulee olla keskeinen osa kuntien hyvinvointistrategiaa. Laadukas ruoka ja hyvä ravitsemustila parantavat terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisevät ongelmia jatkossa. Keliakiaa sairastavien ruokakorvauksen määrää korotettiin 1.1.2013. HE 114/2012 vp mukaan ruokavaliokorvauksen määrää ehdotettiin korotettavaksi, koska pitkän aikavälin hintavertailuselvitysten perusteella voidaan todeta, että gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvat keskimääräiset kustannukset ovat nousseet jonkin verran siitä tasosta, joka oli perusteena säädettäessä ruokavaliokorvauksen määrää. Ruokavaliokorvauksen määrän korottamisella parannettiin keliakiaa tai ihokeliakiaa sairastavien mahdollisuuksia ostaa gluteenittomia tuotteita. Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 4
Ministerns svar KK 1155/2013 vp Inkeri Kerola /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1155/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Inkeri Kerola /cent m.fl.: Hurdana åtgärder ämnar regeringen vidta för att säkerställa trygga, näringsmässigt tillräckliga och med tanke på priserna likvärdiga måltidstjänster för hemvårdsklienter som lider av celiaki? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen "om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre" (980/2012), den s.k. äldreomsorgslagen, och den kvalitetsrekommendation som stödjer verkställigheten av den är tjänster som ges i hemmet primära. Ett gott näringstillstånd främjar äldre personers hälsa, funktionsförmåga och livskvalitet samt möjligheter att bo kvar hemma. Man bör således fästa uppmärksamhet vid äldre personers näring. I 15 i äldreomsorgslagen förskrivs om en mångsidig bedömning av behovet av service. Vid bedömningen av behovet av service ska man fästa uppmärksamhet vid klientsäkerhet och näring. Vid behov ska man i samband med utredningen av behoven av service samarbeta med näringsexperter. Det föreskrivs om den här skyldigheten i 10 i äldreomsorgslagen enligt vilken kommunen också ska ha tillgång till expertis på området näring. Enligt 16 i lagen ska tjänsterna planeras utifrån behovet av service. "Utifrån bedömningen av en äldre persons funktionsförmåga ska det i serviceplanen bestämmas hurdan helhet av social- och hälsovårdstjänster som behövs för att stödja den äldre personens välbefinnande, hälsa, funktionsförmåga och förmåga att klara sig på egen hand och för att garantera att han eller hon får en god vård." Ett gott näringstillstånd hos en klient bör tryggas genom mångsidig kost som beaktar klientens individuella behov, tycke och smak samt specialdiet (t.ex. sjukdomar, allergier och förmåga att inta måltider). I klientens vårdoch serviceplan ska man vid behov dokumentera uppgifter om klientens behov och särdrag i anslutning till näringen. I serviceplanen ska också dokumenteras stödtjänsterna, t.ex. näringstjänster. De social- och hälsovårdstjänster som tillhandahålls en äldre person ska vara högkvalitativa och garantera honom eller henne god vård och omsorg (19 ). Enligt kvalitetsrekommendationen bör man beakta de näringsrekommendationer som Statens näringsdelegation har utarbetat (2010). Enligt lagen ska verksamhetsenheterna för hemvård utarbeta en plan för egenkontroll (23 ). Genomförandet av planen ska följas och servicen utvecklas utifrån de synpunkter som regelbundet inhämtas från de äldre personer som tillhandahålls service av verksamhetsenheten, från deras anhöriga och närstående och från de anställda vid verksamhetsenheten. Inhämtandet av synpunkterna vilket egenkontrollen förpliktar till är en kanal också till klientrespons vad gäller näringen. Enligt statsrådets principbeslut om utvecklingslinjerna för motion och kost som främjar hälsa (2008) ska det erbjudas tillräckligt med högklassiga, lättillgängliga och förmånliga kosttjänster. Statens näringsdelegation har i sin näringsrekommendation (2010) ställt upp servicekriterier för kosttjänsterna. I näringsrekommendationen finns också detaljerade uppgifter om 5
Ministerns svar kost för dem som lider av celiaki. I publikationen "Utvecklande av massbespisning. En åtgärdsrekommendation av uppföljnings- och utvecklingsarbetsgruppen för massbespisning" (STM 2010:11) konstateras att lösningarna i anslutning till kosttjänsterna ska ingå som ett centralt led i kommunernas välfärdsstrategi. En högklassig kost och ett gott näringstillstånd främjar hälsa och välbefinnande och förebygger problem i framtiden. Kostersättningen för dem som lider av celiaki höjdes den 1 januari 2013. Enligt RP 114/2012 rd föreslogs det att kostersättningen höjs, eftersom det på basis av prisjämförelser över en längre tid kan konstateras att de genomsnittliga kostnaderna för en glutenfri diet har ökat något jämfört med den nivå som kostersättningens belopp grundades på när den infördes. Genom att höja kostersättningens belopp förbättras möjligheterna för dem som lider av celiaki eller hudceliaki att köpa glutenfria produkter. Helsingfors den 30 december 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 6