Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 4/2013 vp Liikunnan, oikea-aikaisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen sisällyttäminen vanhuspalvelulain seurantakriteereihin Eduskunnan puhemiehelle Liikunta on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyville se on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä onkin lopettaa liikkuminen. Heinäkuussa voimaan tuleva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Se jättää kuitenkin paljon uusien kuntapäättäjien harkinnan varaan. Jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät ikäihmisten palveluiden kattavaan ja laadukkaaseen järjestämiseen, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja ihmisten toimintakyvyn edistämistä. Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Kun vanhuspalvelulain seurantakriteerejä tehdään, onkin varmistettava, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Myös hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Oikea-aikaiselle kuntoutukselle on huutava tarve kaiken ikäisillä. Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun lonkkamurtuman hoito on puhutteleva esimerkki. Ennen murtumaa kotona asuneista lähes 30 % päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Leikkaus kyllä onnistuu, mutta sen jälkeistä kuntoutusta ei saa, jatkohoitoon pääsy pitkittyy eikä kotiapu järjesty. Asiat voidaan ja ne pitää tehdä toisin. Kriteereiden seurannan ohessa on valtiovallan kerättävä palveluiden hyviä käytäntöjä, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön koko maassa. Espoon Jorvissa toteutettu "lonkkaliukumäki" on osoitus kuntoutuksen mittavista vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun ja kustannusten säästöön. Normaalissa leikkausprosessissa kotiutuminen kestää keskimäärin 43 päivää, mutta lonkkaliukumäen kuntoutusketjun läpi käyneillä vain 24 päivää. Mikä tärkeintä, pysyvään laitoshoitoon joutumista on onnistuttu vähentämään merkittävästi. Kustannussäästö on huima puhumattakaan vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun. Lait ja raha eivät yksin ratkaise vanhusten hyvää hoivaa. Yhtä tärkeää on monipuolinen osaava henkilökunta sekä oikea, kunnioittava asenne ikääntymistä ja vanhuksia kohtaan. Terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa painopisteen on oltava terveyden edistämisessä, ennaltaehkäisyssä ja kuntouttavassa työotteessa. Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut on saatava toimimaan yhdessä potilaan ja ihmisen parhaaksi. Vuoden 2013 budjetin käsittelyn yhteydessä peruspalveluministeriltä kysyttiin täysistunnossa , tuleeko seurantakriteereihin terveyden edistäminen, kuntouttava työote, liikunta ja oikea-aikainen kuntoutus. Ministeri vastasi, että hän pitää tärkeänä, että liikunta ja sosiaalinen osallisuus, joka pitää meidän iäkkäitä ihmisiä mukana tässä yhteiskunnassa, ovat mukana kriteereissä. Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote tarkoituksena sisällyttää vanhuspalvelulain seurantakriteereihin ja miten niitä on tarkoitus myös muilla keinoilla edistää, ja mihin toimiin valtioneuvosto ryhtyy, jotta palveluiden hyviä käytäntöjä kerätään niiden saamiseksi käyttöön ripeästi koko maassa? Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2013 Sari Sarkomaa /kok Lenita Toivakka /kok Anne-Mari Virolainen /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 4/2013 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 4/2013 vp: Onko liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote tarkoituksena sisällyttää vanhuspalvelulain seurantakriteereihin ja miten niitä on tarkoitus myös muilla keinoilla edistää, ja mihin toimiin valtioneuvosto ryhtyy, jotta palveluiden hyviä käytäntöjä kerätään niiden saamiseksi käyttöön ripeästi koko maassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Toimintakyvyn tukeminen on niin kutsutun vanhuspalvelulain keskeinen tavoite. Se ilmenee jo lain virallisesta nimestä, joka on laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen on ilmaus, jota käytetään lain lukuisissa pykälissä. Ilmaus merkitsee iäkkään ihmisen laaja-alaista tukemista sekä fyysisten että psyykkisten voimavarojen ylläpitämisessä. Näitä asioita on painotettu esimerkiksi lain 14 :ssä, joka sisältää pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet. Säännöksen mukaan iäkkään henkilön tulee muun ohessa voida osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Hallituksen esityksen (HE 160/2012 vp) perusteluista (s. 44) ilmenee säännöksen tarkoittavan, että iäkkäällä henkilöllä tulee olla mahdollisuus myös ulkoiluun ja liikuntaan silloinkin, kun hän on pitkäaikaisen hoidon piirissä. Kuntoutumisen ja kuntouttavan työotteen merkitys on huomioitu laissa monin tavoin. Lain 5 :n mukaan kunnan on ikääntymispolitiikkaansa koskevassa suunnitelmassa painotettava muun muassa kuntoutumista edistäviä toimenpiteitään. Lain 10 :n mukaan kunnan käytettävissä on oltava asiantuntemusta muun muassa monialaisen kuntoutuksen alalta. Iäkkäille asiakkaille palveluja tarjoavaa toimintayksikköä on lain 21 :n mukaan johdettava muun ohessa niin, että toiminta tukee kuntouttavan työotteen edistämistä. Jotta vanhuspalvelulain toteuttaminen kunnissa ja palveluja tuottavissa toimintayksiköissä käynnistyisi lain tavoitteiden mukaisesti, tarvitaan monipuolista ohjausta sekä toiminnan seurantaa ja arviointia. Ikäihmisten palvelujen laatusuositusten uudistaminen käynnistyi laajapohjaisessa työryhmässä lokakuussa 2012 ja työ valmistuu alkukesään mennessä. Lisäksi ministeriö on pyytänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa valmistelemaan suunnitelmat toimenpiteistään lain täytäntöönpanon ohjauksessa sekä vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa. Hyvien käytäntöjen luomiseksi ja levittämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on tarjonnut kuntien ja kuntayhtymien haettavaksi erillistä hankerahoitusta yhteensä viisi miljoonaa euroa. Kuntasektorin toimijoiden toivotaan hakevan rahoitusta erityisesti sellaisiin hankkeisiin, joissa kehitetään uusia toimintamalleja, työtapoja ja hyviä käytäntöjä iäkkään väestön palvelujen parantamiseksi. Hakemusten on määrä saapua ministeriöön maaliskuun loppuun mennessä ja hankkeet toteutetaan välisenä aikana. 3

4 Ministerin vastaus Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2013 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4

5 Ministerns svar KK 4/2013 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 4/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml m.fl.: Har man för avsikt att inkludera motion, rehabilitering i rätt tid och rehabiliterande arbetssätt i äldreomsorgslagens uppföljningskriterier och med hjälp av vilka övriga metoder har man för avsikt att främja de här tjänsterna samt vilka åtgärder vidtar statsrådet för att se till att god praxis vad gäller tjänsterna samlas in så att den i rask takt kan införas i hela landet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Att stödja den äldre befolkningens funktionsförmåga är ett centralt syfte med den s.k. äldreomsorgslagen. Det här framgår också av det officiella namnet på lagen, d.v.s. lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre. Att stödja den äldre befolkningens välbefinnande, hälsa, funktionsförmåga och förmåga att klara sig på egen hand är ett uttryck som förekommer i ett flertal av paragraferna i lagen. Uttrycket innebär att stödja den äldre på ett omfattande sätt i fråga om att upprätthålla såväl de fysiska som de psykiska resurserna. De här angelägenheterna har betonats i exempelvis 14 i lagen där det bestäms om principerna för långvarig vård och omsorg. Enligt paragrafen ska de äldre ha möjlighet att bl.a. delta i meningsfull verksamhet som främjar och upprätthåller deras välbefinnande, hälsa och funktionsförmåga. Av motiveringen till regeringens proposition (RP 160/2012 rd) framgår att paragrafen innebär att äldre ska ha möjlighet till friluftsliv och motion också när de får långvarig vård (s. 46). Betydelsen av rehabilitering och rehabiliterande arbetssätt har beaktats i lagen på ett flertal sätt. Enligt 5 i lagen ska kommunen utarbeta en äldrepolitisk strategi och i den ska betonas t.ex. åtgärder som främjar rehabilitering. Enligt 10 i lagen ska kommunen förfoga över expertis inom rehabilitering som är ett branschövergripande område. Enligt 21 i lagen ska den verksamhet som bedrivs på en verksamhetsenhet för tjänster för äldre ledas bl.a. så att den stöder främjandet av ett rehabiliterande arbetssätt. För att kommunerna och de enheter som tillhandahåller tjänster ska börja följa äldreomsorgslagen i enlighet med dess syften behövs det mångsidig informationsstyrning och uppföljning och utvärdering av verksamheten. En bredbasig arbetsgrupp inledde arbetet med en revidering av kvalitetsrekommendationerna för äldre i oktober 2012 och arbetet blir klart i början av sommaren. Ministeriet har dessutom bett att Institutet för hälsa och välfärd och Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården bereder planer för de åtgärder som de kommer att vidta för att styra verkställigheten av lagen och för att utvärdera och följa verkningarna. För att skapa och sprida god praxis har socialoch hälsovårdsministeriet bjudit ut en separat projektfinansiering som uppgår till sammanlagt fem miljoner euro. Finansieringen kan sökas av kommunerna och samkommunerna. Ministeriet önskar att aktörer inom kommunsektorn söker finansieringen framför allt för sådana projekt som genomförs för att utveckla nya handlingsmodel- 5

6 Ministerns svar ler och arbetssätt och god praxis för att förbättra de tjänster som tillhandahålls den äldre befolkningen. Ansökningarna ska lämnas in till ministeriet före utgången av mars och projekten genomförs under tidsperioden Helsingfors den 21 februari 2013 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6