c 1/2011 51. vsk d YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN PUOLESTA 8 PIEKSÄMÄEN RESERVIUPSEERIKERHO 75 VUOTTA 15 ISKUSSA INTTIIN 19
TEHOKAS työrauhanturvaaja. Onko se lintu? Lentokone? Marski Data tarjoaa entistä tehokkaampia ja turvallisempia työympäristöjä. Ei, vaan Marski Superkyvykkäät Datan työrauhanturvaajat! työrauhanturvaajamme suunnittelevat, Työrauhanturvaajat toimittavat, tarjoavat huoltavat asiakaslähtöisen ja ylläpitävät palvelunsa toimistoja tietojärjestelmäratkaisuja avulla tehokkaita ratkaisuja joka juuri toimistoon. Sinun tarpeisiisi. Palveluhaluinen Tule ja koulutettu ja tutustu henkilökunta tulevaisuuden pitää huolen ratkaisuihin! työrauhastasi, ja Sinä voit keskittyä olennaiseen. Vuorikatu 7, MIKKELI Puh. (015) 320 600 Kirkkokatu 7, SAVONLINNA Puh. (015) 510 700 Avoinna ma-pe klo 8.30-16.30, la suljettu www.marskidata.fi 2 SAVON VASAMA 1 2011
51. vuosikerta, helmikuu 2011 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviläispiiri ry Porrassalmenkatu 50 50100 MIKKELI Toiminnanjohtaja Mauri Parantala puh. (050) 527 9557 JAKELU Jäsenetuna piirien kerhojen ja yhdistysten jäsenille sekä sidosryhmille. Painosmäärä 2500 kpl. TOIMITUS Porrasalmenkatu 50 50100 MIKKELI sähköposti: suursavon.reservipiirit@gmail.com www.rul.fi/suursavo www.reservilaisliitto.fi/suursavo PÄÄTOIMITTAJA Pentti Nuutilainen TOIMITTAJAT Mauri Parantala Raimo Mikkonen TAITTO Marko Hokkanen / Teroprint PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli Seuraava Vasama ilmestyy syksyllä 2011 ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3 x 210 mm 270 1/2 sivua 3 x 105 mm 160 1/4 sivua 2 x 75 mm 95 1/8 sivua (rivi-ilmoitus) 1 x 40 mm 50 Värilisä 10 Yhden palstan leveys 50 mm Kahden palstan leveys 100 mm Kolmen palstan leveys 150 mm Sivun korkeus 210 mm PUOLUSTUSVOIMA- UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT Kansalaisten keskuudessa tehtyjen tuoreiden mielipidekartoitusten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on kansainvälisesti vertaillen hyvin korkealla tasolla. Selvä valtaenemmistö meistä on valmis oman henkensäkin uhalla puolustamaan maatamme ja sen itsenäisyyttä, jos tänne hyökätään. Samoin enemmistö kansalaisista kannattaa Suomen säilymistä sotilasliittojen ulkopuolella ylläpitämällä yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa itsenäistä puolustusta, joka tekee mahdolliseksi koko maan puolustamisen. Myös sodanajan joukkojen määrän kansalaiset haluaisivat säilyttää nykytasolla. Vaikka asenneilmapiiri vaikuttaa tällä hetkellä maanpuolustuksen kannalta erinomaiselta, tilanne puolustuksemme tulevaisuuden suhteen ei ole lainkaan ongelmaton, sillä valtiontalouden syöksykierteen oikaiseminen vaatinee myös puolustusmenoihin kohdistuvia leikkauksia, joilla saattaa olla merkittäviä toiminnallisia seurausvaikutuksia. Lähivuosina tullaan käymään puolustustamme koskeva laaja keskustelu, jota puolustusministeri ja puolustusvoimain komentaja syksyllä käynnistivät omilla ajatuksillaan kehittämisen suuntaviivoista. Näyttävästi on esitelty mallia, jonka keskeisenä sisältönä on sodanajan alueellisten joukkojen huomattava supistaminen, johtamis- ja esikuntajärjestelmän keventäminen, vanhemman sotamateriaalin poistot ja kalliit uushankinnat sekä joukko-osasto- ja varuskuntarakenteen muutokset. Uutena elementtinä on tuotu esiin kodinturvajoukkojen perustamista ulkomaisten esikuvien malliin. Vähemmän huomiota on saanut eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan esittelemä vaihtoehto, joka perustuisi keskittymiseen kotimaan puolustuksen turvaamiseen, suurempiin alueellisiin joukkoihin sekä kriittisempään suhtautumiseen kalliiden asejärjestelmien hankintaan ja käyttökelpoisen materiaalin poistoihin. Samoin hän kyseenalaistaa tarpeen varuskunta- ja varikkoverkoston karsimiseen. Säästöt voitaisiin tehdä näin ollen kalliin teknologian hankinnoista vaarantamatta kuitenkaan operatiivisiin joukkoihimme kohdistuvaa karsintaa. Näitä päävaihtoehtoja vertailtaessa voidaan todeta, että reservin merkitys puolustuksemme perustana kasvaa mitä suurempia leikkauksia menoihin vaaditaan. Muistammehan, että maavoimien suuren reservin ylläpito on kustannuksiltaan hyvin edullista. Tulevissa vaaleissa valittava eduskunta ja uusi hallitus ratkaisevat uudistuksen päälinjat. Yksityiskohtaiset suunnitelmat ja niiden pohjalta toimeenpanotehtävät kuuluvat puolustusministeriön ja puolustusvoimien toimivaltaan. Reserviläisten näkökulmasta ajatellen voisi olla hyvä, että uudistuksen valmistelu tapahtuisi sitä varten asetettavassa parlamentaarisessa komiteassa, jossa reservin ääni olisi riittävästi esillä. Uuteen hallitukseen tarvitsisimme puolustusministerin, joka voisi keskittyä puolustuspolitiikan hoitamiseen. Maanpuolustusväki odottaa, että uudistuksen tuloksena meillä olisi sellainen vahva puolustusjärjestelmä, jolla olisi takanaan kansalaisten laajan enemmistön tuki ja joka varmistaisi maanpuolustushengen säilymisen. Toivotan Suur-Savon reserviläisille ja yhteistyökumppaneillemme aktiivista toimintavuotta 2011. Erityinen tervehdys sotilasläänimme komentajalle, kenraalimajuri Jukka Pennaselle jonka kiertoartikkeli on tässä lehdessä. Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja KANNEN KUVA: Puolustusvoimat SAVON VASAMA 1 2011 3
KUULUMISIA ETELÄ-SAVON ALUETOIMISTOSTA Etelä-Savon Aluetoimiston toimintavuosi 2010 on takana ja tilinpäätös on tehty. Kaikki suunnitellut tehtävät saatiin toteutettua ja annetussa budjetissa pysyttiin. Tehtävät pitivät sisällään valmiuden ja virkaavun kehittämisen, reservin harjoitukset, syksyn kutsunnat, Mikkelin Varuskunnan tukipalvelut sekä maanpuolustustapahtumat. Osallistuimme noin sataan maanpuolustustapahtumaan. Näistä puhetilaisuuksien määrä oli 70, joissa tavoitimme yhteensä noin 7000 kuulijaa kutsunnat mukaan lukien. Erityisen kiitoksen annan toiminnasta henkilökunnalleni. Ammattitaidon ja tinkimättömän asenteen myötä tehtävämme toteutuivat laadukkaasti. Puhetilaisuuksia tukivat Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Etelä-Savon Maanpuolustuspiiri sekä Etelä-Savon Kadettipiiri, josta lämpimät kiitokset heille. Kiitokset kuuluvat myös Etelä-Savon veteraani-, reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöille, jotka toimivat aktiivisena tukenamme ja erinomaisessa yhteistyössä kanssamme eri tapahtumissa. Aluetoimiston vuoden 2011 toiminnan ja resurssien suunnittelu valmistui viime lokakuussa osana Itä- Suomen Sotilasläänin Esikunnan toiminnan ohjausta. Tänä vuonna kiinnitämme aluetoimistossa erityistä huomiota henkilöstön työssä jaksamiseen, koska henkilökunnan kiertoa eri tehtävissä sekä lukumäärällisiä vajeita on odotettavissa toimintavuoden aikana. Toiminnan toteutukseen 2011 on sisällytetty myös reserviläistapahtumat Etelä-Savossa. Koulutustarjontaa löytyy aiempien vuosien tapaan runsaasti. Reservin harjoitusten lisäksi MPK:n kursseja on mahdollista hyödyntää. Kuluvan vuoden tapahtumista muistutan reserviläisiä erityisesti 3.9. järjestettävästä Itä-Suomen Sotilasläänin reserviläisten rynnäkkökivääriammuntakilpailusta, johon toivotaan runsasta osanottoa. Reserviupseeripiirin ja Reserviläispiirin sekä maakunnan kaupunkien ja kuntien kanssa on neuvoteltu Suur-Savon Maanpuolustusjuhlan järjestämisestä jatkossa joka toinen vuosi. Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan mukaan saamme tällöin tapahtumaan mukaan jonkun joukkoosaston valapäivän tai joukko-yksikön perinnepäivän, jolloin juhlan vaikuttavuus ja näkyvyys kasvaa entisestään. Valmistelut vuoden 2012 tapahtuman järjestämiseksi ovat käynnistymässä. Parittomina vuosina järjestetään kokonaismaanpuolustuksen kentässä Etelä-Savon poliisilaitoksen sekä pelastuslaitoksen kanssa yhteinen turvallisuuspäivä. Tapahtumassa esitellään kansalaisille aluetoimistoa ja reserviläisjärjestöjen toimintaa sotilaallisen maanpuolustuksen esittelypaikoilla. Virka-apukykymme muille viranomaisille on myös esillä. Ensimmäinen maakunnallinen turvallisuuspäivä järjestetään 28.5.2011 Kangasniemellä, jonne reserviläisten toivotaan myös aktiivisesti osallistuvan. Aluetoimisto on käynnistänyt toiminnan ja resurssien suunnittelun vuodelle 2012. Piiritason reserviläisjärjestöjen kanssa käsittelemme 15.2. vuoden 2012 alustavaa toimintaa ja tukitarpeita. Savon Sotilassoittokuntaa koskevat vuoden 2012 alustavat tukipyynnöt olisi tarpeellista saada aluetoimistolle 15.3.2011 mennessä. Toivomme, että soittokuntaa tuekseen tarvitsevat tapahtumat järjestettäisiin arkisin tai lauantaisin, jolloin kustannukset pysyisivät matalampina kuin sunnuntaisin soitetuissa tilaisuuksissa. Maakunnan paikallisten reserviläisyhdistysten edustajien kanssa kokoonnumme 6.4. vuorovaikutuksen ja tukitarpeiden merkeissä. Tätä kirjoittaessani maakunnassa esiintyy poikkeuksellisen suuria sähköhäiriöitä. Puolustusvoimat on antanut meneillään olevassa häiriötilanteessa kuljetuskalustolla virka-apua, joka jatkuu parhaillaan työvoima-apuna. Etelä-Savon Aluetoimistossa on myös varauduttu virka-avun antamiseen pelastustoiminnan tukemiseksi, mikäli viranomaiset sitä pyytävät ja sotilaslääni sen meille käskee. Tällöin yksi mahdollisuus olisi käyttää Etelä-Savon Maakuntakomppaniaan sijoitettuja vapaaehtoisia sitoumuksen tehneitä reserviläisiä tehtävään. Tätä varten kävimme aluetoimistossa ennakolta läpi toimenpiteet, mitkä tarvitaan vapaaehtoisten reserviläisten kokoamiseksi ja joukkokohtaisen kaluston keräämiseksi sekä joukon johtamiseksi. Olimme ennakolta yhteydessä sotilasläänin esikuntaan sekä pelastuslaitoksen viranomaisiin. Kartoitimme myös alustavasti maakuntakomppanian vapaaehtoisten reserviläisten osallistumismahdollisuuden tarvittaessa virka-aputehtävään. Vastaukset vahvistivat jo ennestäänkin aluetoimiston vahvaa luottamusta vapaaehtoisten reserviläisten kykyyn ja mahdollisuuksiin tehtävään. Yli 70 % vapaaehtoisista olisi tällä hetkellä käytettävissä tarvittaessa virka-apuun. Loput eivät juuri nyt pääsisi osallistumaan laillisten esteiden, kuten työn, opiskelun tai sairauden vuoksi. Käsillämme olevaa Savon Vasamaa lukiessamme tiedämme, käytettiinkö maakuntakomppanian osia sähkönjakelun häiriötilanteessa viranomaisten apuna. Johtopäätöksenä voin kuitenkin jo nyt todeta, että Etelä-Savon Maakuntakomppanian vapaaehtoiset reserviläiset ovat valmiina antamaan virkaapua viranomaisille tällä hetkellä ja tulevaisuudessa siitä säädettyjen kriteerien mukaisesti. Turvallista kevättä ja kesää Savon Vasaman lukijoille. Everstiluutnantti Arto Hokkanen Etelä-Savon Aluetoimiston päällikkö 4 SAVON VASAMA 1 2011
Vuotta on jälleen vaihdettu ja Suur-Savon maanpuolustusväki on uusien haasteiden edessä. Alkanut vuosi on siinä mielessä välivuosi, että piirimme alueella ei järjestetä suuria Reserviläisurheiluliiton SM-kisoja mutta sen sijaan muita, uusiakin tapahtumia on luvassa. Reserviupseeriliitto täyttää kuluvana vuonna 80 vuotta. Liitto juhlistaa merkkivuottaan lanseeraamalla uuden tapahtuman, johtamispäivän, jota vietetään valtakunnallisesti 14.5. Tapahtuma on varsin vapaamuotoinen ja se sisältää erityyppisiä sotilaallisia taitoja mittaavia rasteja järjestävän kerhon resurssien mukaan. Suur-Savon alueella tapahtuma toteutuu ainakin Mikkelissä, Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Juvalla. Osa tapahtumista on seudullisia niin, että järjestelyihin osallistuvat myös pienemmät naapurikerhot. Toivottavasti tapahtumasta saadaan luotua näkyvä ja yleisöä keräävä perhetapahtuma, joka toteutuisi tulevinakin vuosina. Puolustusvoimat on joutunut yhä pienenevien resurssiensa myötä harkitsemaan uudelleen osallistumistaan eri maanpuolustustapahtumiin. Jatkossa vuosittain valitaan yksi tai kaksi tapahtumaa, joissa puolustusvoimat on näyttävästi esillä. Reserviläisiltä odotetaan asiaan liittyviä esityksiä ja ne meidän tulee valmistella niin, että asiaa koskevissa neuvotteluissa meillä on yksi yhteinen ja selkeä mielipide. Toimistosta tähystettyä Kymmeniä vuosia katkeamattomana perinteenä järjestetty Suur-Savon maanpuolustusjuhla on muuttanut muotoaan ja jatkossa se järjestetään joka toinen vuosi, jolloin puolustusvoimat on sitoutunut tukemaan tilaisuutta mm. soittokunnalla. Maanpuolustusjuhlan järjestelyvastuu tulee olemaan reserviläisjärjestöillä. Tästä saatiin esimakua viime kesän maanpuolustusjuhlassa, jossa savonlinnalaiset reserviläisjärjestöt yhteistoiminnassa muiden järjestöjen kanssa onnistuivat luomaan näyttävän tapahtuman. Alkaneena vuonna järjestetään jälleen maakunnallinen Arjen turvallisuus tapahtuma. Sen järjestelyvastuussa on pelastuslaitos ja tapahtumaan osallistuvat muiden turvallisuusviranomaisten lisäksi maanpuolustusjärjestöt, soivottavasti Suur-Savon reserviläisjärjestöt. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 28.5. Kangasniemellä. Merkittävä tapahtuma on niin ikään 9.4. järjestettävä Vänrikkipäivä. Tapahtuma on vapaaehtoinen harjoitus, johon kutsutaan alle 30-vuotiaita RUK:n käyneitä nuoria saamaan tietoa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja puolustusvoimien nykytilasta. Tapahtumaan liittyy toiminnallisena osiona myös pistooliammunta. Vänrikkipäivä on eräänlainen jatkumo viime keväänä järjestetylle kierrokselle, jossa nuoria reserviläisiä pyrittiin rekrytoimaan maakuntajoukkoihin ja jäseniksi reserviläisjärjestöihin. Tätä luettaessa on kaksi tapahtumaa jo takana: 29.1. järjestettiin Mikkelissä ammunnan tuomarikurssi, johon osallistui viitisenkymmentä ammunnan harrastajaa. Järjestelyistä vastasi Suomen Ampujainliitto. Tilaisuus saa jatkoa maaliskuun 19. 20. päivä järjestettävässä ampumakouluttajien opetustilaisuudessa. Tilaisuuden tarkoitus on kouluttaa paikallisyhdistyksille päteviä ammunnan kouluttajia. Kurssi järjestetään Mikkelissä ja asiasta tiedotetaan yhdistyksille heti yksityiskohtien selvittyä. Toinen jo järjestetty tapahtuma on yhdistysjohdon koulutustapahtuma, joka järjestettiin 5.2. Mikkelin Varuskuntakerholla. Järjestelyvastuun kantoivat liitot, Reserviläisliitto ja Reserviupseeriliitto. Vaikka SM-tason liikunnallisia tapahtumia ei piirimme alueella kuluvana vuonna olekaan, muita tapahtumia on kuitenkin melkoinen tarjotin. Tässä ei ole mainittu kuin muutama, lisää löytyy toisaalla lehdessä olevasta tapahtumakalenterista. Vuoden alku on piiritoimistossa aina kiireistä aikaa. Valmisteltavana on piirien kevätkokousten asiat, joista pienin ei ole tilinpäätöksen valmistelu. Toinen urakka on valvoa, että vuosittaiset toimintailmoitukset tulevat tehdyksi. Valtaosa yhdistyksistä tekeekin ilmoituksensa ajallaan mutta yhdistysten joukossa on muutama, joille tämäkin rutiinityö on tuskallista. Vaikka tällaisilla yhdistyksillä ei todennäköisesti ole ollut vuosiin minkäänlaista raportoitavaa toimintaa, tulee toimintailmoitus kuitenkin tehdä. Tällaisten yhdistysten puheenjohtajien tai muiden puuhamiesten tulisikin harkita vakavasti yhdistyksen tulevaisuutta. Vaihtoehtoina voisivat olla yhdistyksen kaikkinainen lakkauttaminen tai sulauttaminen johonkin suurempaan toimivaan yhdistykseen. Maanpuolustusterveisin Mauri Parantala Toiminnanjohtaja SAVON VASAMA 1 2011 5
KAAKKOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUS- PIIRI JA ETELÄ-SAVON KOULUTUS- JA TUKIYKSIKKÖ MPK:n organisaatio uudistui vuoden vaihteessa ja maanpuolustusväkeä on askarruttanut miten uudistus vaikuttaa kentän toimintaan. Lyhyt vastaus tähän kysymykseen on, että ei ainakaan haittaavasti päinvastoin, koulutusjärjestelmä kehittyy. Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri kattaa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon. Kussakin maakunnassa on Koulutus- ja tukiyksikkö eli KOTU-yksikkö. Maakunnat ja niissä toimivat KOTU-yksiköt ovat varsin itsenäisiä ja toiminnallisesti ne ovat kuin entiset maanpuolustuspiirit. Entiset piiripäälliköt ovat nyt KOTU-päälliköitä ja koulutuspäälliköt jatkavat kuten ennenkin. Maanpuolustuspiirin päällikkö istuu kahdella jakkaralla, koska hän on samalla myös oman maakuntansa KOTU-päällikkö. Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin rooli keskittyy kahteen pääseikkaan, jotka ovat MPK:n sisäinen hallinto ja koulutusjärjestelmä. Hallintoasiat eivät näy kentällä juuri mitenkään, mutta koulutusjärjestelmä tulee kehittymään erityisesti 2012. Kuluva vuosi on suunniteltu edellisen organisaation aikana ja 2012 suunnittelu on jo käynnissä. Maanpuolustuspiiri yhtenäistää, koordinoi ja ohjaa maakuntien toimintaa MPK:n keskustoimiston ja KOTU-yksiköiden välisenä johtoportaana. Moni aikaisemmin keskustoimistossa ratkaistu asia ratkaistaan nyt maanpuolustuspiirissä. Keskustoimistolla oli 21 alajohtoporrasta, mutta nykyisin niitä on 9. Keskustoimisto joutui käyttämään merkittävän työpanoksen jopa hyvinkin pienten asioiden selvittelemiseen liian monen rinnakkaisen alajohtoportaan kanssa. Kun alajohtoportaita on liikaa, työpanos kuluu liiaksi yksittäisten alajohtoportaiden suuntaan, vaikka keskushallinnon päätehtävänä olisi toimia nimenomaan alajohtoportaille edellytyksiä luovassa keskushallinnon roolissa. Nykyisin keskustoimistolla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet paneutua valtakunnan tasolle sekä viranomais- että yhteistoimintaasioissa, unohtamatta omaa maanlaajuista organisaatiota. Koulutusjärjestelmässä keskeistä on maakuntien välinen tiivis yhteistoiminta. Vuodesta -93 lähtien kehitys johti vuosien kuluessa siihen, että maakunnat toimivat liiaksi yksittäisinä maakuntina. Tulevaisuudessa yksittäinen maanpuolustaja hyötyy, koska koulutus on aikaisempaa paremmin koordinoitua maanpuolustuspiirin puitteissa. Eteläsavolaiselle, kymenlaaksolaiselle ja eteläkarjalaiselle kenttäväelle tarjoutuu laadukkaampi tarjonta kaakkoissuomalaisessa MPK:n tapahtumakentässä. Kenttäväen näkökulmasta tulisikin tarkastella enempi mitä Etelä-Savon sijasta Kaakkois-Suomella on tarjottavanaan. Puolustusvoimien näkökulmasta siirtyminen pikkupiirteisestä MPK:n organisaatiosta suurempiin kokonaisuuksiin helpottaa tuen antamista. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä siihen ole edes resursseja, että puolustusvoimat tukisi jokaista ja usein myös pientä tilaisuutta. Sen sijaan tarkoituksenmukaista on, että tuettavia tilaisuuksia on harvemmin ja niihin panostetaan jopa aikaisempaa enemmän. Puolustusvoimien näkökulmasta uusi maanpuolustuspiirijako on tarpeen, koska piirin rooliin kuuluu myös tapahtumien priorisointi puolustusvoimien saatavan tuen näkökulmasta. Aikaisemmin maakunnat hoitivat yhteistoiminta-asiat puolustusvoimien kanssa, mutta nyt maanpuolustuspiirin puitteissa tuen tarvetta tarkastellaan huolellisesti ennen kuin tukitarpeet esitetään kootummin puolustusvoimien suuntaan. Aikaisemmin tapahtumien priorisointi ja tukitarpeiden määrittely jätettiin melko pitkälti puolustusvoimien harteille. Nyt mpk-laiset miettivät tukipyyntöasiat ensin omassa keskuudessaan ja laajemmassa kolmen maakunnan kokonaisuudessa, mikä selkiyttää merkittävästi MPK:n ja puolustusvoimien välistä yhteistoimintasuhdetta. Hyvää kevättä kaikille, katso www.mpky.fi,valikosta Kaakkois- Suomi Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkö ja Etelä- Savon Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Ari Kuikka SAVON SOTILASPERIN- NEYHDISTYS PORRASSALMEN PERINNEMATKA Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi järjestää suositun perinnematkan 22.-25.4.2011 kierroksena Laatokan ympäri. Matkalle on vielä tilaa muutamalle Karjalan kulttuurista ja historiasta kiinnostuneelle, ja siksi päätöstä matkalle osallistumisesta ei kannata pantata. Täysihoitomatkan hinta on vaivaiset 450 euroa ja Sortavalan-Aunuksen-Pietarin matkalle voi ilmoittautua Heimo Marttiselle heimo.m1@ surffi.fi tai 050-5914470. Lisätietoja ari.kuikka@mpky.fi tai 040-5894657. 6 SAVON VASAMA 1 2011
Suur-Savon reserviläiset Sääoloiltaan vaihtelevan talven kääntyessä kevättä kohden on osa viime vuoden puolella suunnitelluista tapahtumista jo käynnistymässä. Piirimme alueella on monia mielenkiintoisia ja osittain uusia haasteita tarjoavia tapahtumia. Painopistealueina alkaneella vuodella ovat ampumatoiminta, liikuntatoiminta, kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen ja veteraanityö. Kodinturvasta on paljon keskusteltu ja ajatuksia vaihdettu. On mielenkiintoista nähdä mitä päätökset tuovat tullessaan. Kysymyshän on kokonaismaanpuolustuksesta. Toivon runsasta ja aktiivista osallistumista piirin kevätkokoukseen. Tilaisuuden tarkemmat tiedot ovat toisaalla lehdessä. Ilman yhteistyökumppaneitamme toiminta ei ole mahdollista, heille kaikille suuret kiitokset tuesta. Toivotan kaikille lukijoille hyvää alkanutta toimintavuotta! Raimo Mikkonen Suur-Savon reserviläispiirin puheenjohtaja Pieksämäki www.pieksamaki.fi Juva Kangasniemi Venäjän-, Baltianja kotimaanmatkat ASIANTUNTEMUKSELLA PUOLAKAN VALMISMATKAT puh: 05-5444 950 www.puolakka.com Mikkelin seudun kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö SAVON VASAMA 1 2011 7
YLEISEN ASEVELVOLLI- SUUDEN PUOLESTA EPÄ- VARMUUTTA VASTAAN Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen Viime aikoina on eri yhteyksissä keskusteltu ja kirjoitettu runsaasti yleisestä asevelvollisuudesta. Aihe on suomalaisia kiinnostava ja lähes kaikille tuttu. Aiheesta on mielipide lähes jokaisella ja mielipiteet nojaavat koko itsenäisyysaikamme kestäneeseen yleisen asevelvollisuuden menestykselliseen perintöön sekä kansalaisten omiin kokemuksiin. Vaikka tutkimusten mukaan suuri enemmistö suomalaisista on nykyjärjestelmän kannalla, on kriittisyys lisääntynyt jonkin verran nuoremmissa ikäluokissa ja naisten parissa. Yleisessä asevelvollisuudessa on reserviläisten merkitys maanpuolustustahdon takaajina täysin ratkaiseva. Reserviläisten ei tule olla tässä asiassa hiljaa, vaan tuoda mielipiteensä selkeästi ilmi ja vaikuttaa näin ympäristöönsä. Oheinen kirjoitus pyrkii antamaan keskusteluun ja kannan muodostamiseen joitain asiallisia perusteita. Lähtökohtamme on vakaa, mutta kehitys haastaa Kesällä 2009 valmistuneessa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todettiin mm., että asevelvollisuus on maanpuolustuksen peruspilari ja asevelvollisuudella on myös sotilaallista maanpuolustusta laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Selonteko velvoitti jatkamaan asevelvollisuuden perusteiden ja sisällön selvittämistä. (http:// www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2009/turvallisuus-ja-puolustuspoliittinen-selonteko/selonteko.pdf) Tähän liittyen laadittiin laajapohjaisen, Risto Siilasmaan johtaman työryhmän selvitys, joka julkaistiin viime syksynä. Työryhmän tehtävänä oli pohtia yleisen asevelvollisuuden haasteita, vaihtoehtoja ja tulevaisuutta. Työryhmä päätyi nykyjärjestelmän jatkamiseen, mutta teki monia kehitysja selvitysehdotuksia. (http://www. defmin.fi/files/1648/suomalainen_ asevelvollisuus_plmv2_2010.pdf) Joulun alla julkaistu perinteinen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tutkimuksen tulokset tukevat edelleen vahvasti yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä, vaikka yleinen mielipiteen suunta näyttää kääntyneen merkittävästi valinnaisen asevelvollisuuteen suuntaan. (http:// www.defmin.fi/files/1682/mts_tilastot.pdf) Tärkeimpänä, meilläkin ajatteluun vaikuttavana, yleisen asevelvollisuuden kyseenalaistavana tekijänä voidaan nähdä yleinen eurooppalainen kehitys, joka on vienyt tai viemässä lähes kaikissa maissa kohti ammattiarmeijaa tai kohti joustavaa asevelvollisuutta. Eri maiden asevoimat ja poliittiset päättäjät ovat perustelleet ratkaisunsa yleensä hyvin rationaalisesti siten, että uhkien muutokset kylmän sodan jälkeen ovat muuttaneet tilannetta ratkaisevasti eikä suurta reserviä ei enää tarvita. Eräät valtiot luottavat mahdollisessa uhkatilanteessa siihen, että yleinen asevelvollisuus voitaisiin ottaa jälleen käyttöön ja olemassa oleva kaaderi kouluttaisi nopeassa tempossa uudet tulokkaat. Toisena usein käytettynä perusteluna on asevoimien tehtäväkentän laajeneminen kotimaan puolustamisesta yhä enemmän vaativiin kriisinhallintaoperaatioihin omien rajojen ulkopuolella tehtäviin, jotka eivät sovi asevelvollisarmeijalle. Samalla perinteinen oman maan puolustaminen on jäänyt toissijaiseksi tehtäväksi. Kolmantena keskeisenä syynä on tuotu esille eri asejärjestelmien teknistyminen ja sitä kautta asevelvollisten sopimattomuus monimutkaisten järjestelmien käyttäjiksi. Lyhyessä koulutusajassa ei katsota kyettävän kouluttamaan asevelvollisia riittävän hyviksi sotilaiksi. 8 SAVON VASAMA 1 2011
Neljäntenä yleisenä sekä usein poliittista päätöksentekoa ohjaavana tekijänä ovat alati kasvavat valtiontalouksien kustannuspaineet. Tällöinkin yksilöidyt perustelut muutoksille haetaan useimmiten ensin mainituista kolmesta syystä. Perusteista Havaintojeni mukaan tärkeimpänä perusteena käytetty uhkakuvan muutos on usein ns. vanhojen Natovaltioiden tärkein argumentti siirryttäessä asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan. Uhkakuvan muutos perustuu kaksinapaisen turvallisuusrakenteen hajoamiseen 20 vuotta sitten ja toisaalta 2000-luvulla laajentuneeseen terrorismin vastaiseen taisteluun. Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana uhkat ovat samalla globalisoituneet ja niiden kirjo on kasvanut. Suurin osa meidänkin selonteon laajan turvallisuuskäsityksen mukaisista uhkista ovat torjuttavissa tai ainakin lievennettävissä muiden kuin sotilasviranomaisten toimilla. Puolustusvoimiemme, saati sitten yleisen asevelvollisuuden olemassaolon peruste ei voi olla pelkästään näissä uusissa uhkissa, ei edes meille laissa säädetyissä valtakunnan sotilaallisen puolustamisen rinnalla toissijaisissa tehtävissä, eli viranomaisten tukemisessa tai sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Jotta sotilaallinen puolustuksemme on kansalaistemme silmissä oikeutettu ja uskottava, ja ulkoa KUVA: PUOLUSTUSVOIMIEN KUVA-ARKISTO KUVA: PUOLUSTUSVOIMIEN KUVA-ARKISTO katsoen ainakin uskottava, on yleisen asevelvollisuuden perustana oltava jatkossakin koko valtakunnan alueen aseellinen puolustaminen. Tätä tosiasiaa ei tule piilottaa uusien uhkien varjoon eikä sitä saa unohtaa koulutuksessa eikä paraatipuheissa. Yleinen asevelvollisuus antaa meille kuitenkin samalla mahdollisuuden kansalaisia velvoittavasti hyödyntää tarvittaessa kansakunnan kaikkia henkisiä ja fyysisiä voimavaroja. Näin yleinen asevelvollisuus on joustava ja käyttökelpoinen työkalu myös laajan turvallisuuskäsitteen mukaisten moninaisten uhkien torjunnassa. Laaja turvallisuuskäsitys ja varautuminen erilaisiin uhkiin antaa yhteiskunnallemme, mikäli niin haluamme, perusteita myös yleisen asevelvollisuuden laajentamiseksi sukupuolineutraaliksi järjestelmäksi. Uskottava puolustuskyky ei saa olla spekulaatiokysymys Uskottavan puolustuksen rakentaminen ei tarkoita sapelien kalistelua tai sotilaallisten uhkien etsimistä, vaan uskottavan sotilaallisen kyvyn kautta tapahtuvaa alueellisen vakauden edistämistä. Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko asetti valtakunnan puolustuksen kehittämiseen selkeät suuntalinjat; Suomi ylläpitää ja kehittää toimintaympäristöön nähden oikein mitoitettua, uskottavaa puolustuskykyä. Perustavanlaatuisena haasteena tässä on, että uskottavan sotilaallisen kyvyn kehittäminen vie kovin kauan, reservin koulutuksen ja tärkeimpien järjestelmien hankinnan osalta jopa lähemmäs 20 vuotta. Eli, jos teemme radikaaleja muutoksia, mutta haluamme silti varmistaa puolustuksemme uskottavuuden, meidän tulisi osata arvioida oikein kansainvälinen poliittinen ja sotilaallinen kehitys 20 vuotta eteenpäin. Tämä ei tietenkään ole mahdollista. Yhtä vaikeaa, kuin on arvioida kauas ulottuvia kehitystrendejä, on vaihtaa valittua puolustusdoktriinia mahdollisessa muuttuvassa tilanteessa. Ensinnäkin aseet, varusteet ja muut puolustusjärjestelmät on hankittava jo hyvän sään aikana, sillä näiden hankinta mahdollisessa kiristyvässä kansainvälisessä tilanteessa on ollut ja tulee varastojen pienentyessä olemaan yhä hankalampaa ja samalla kalliimpaa. Ammattiarmeijoilla ei ole antaa tai myydä ylimääräistä materiaalia ja kalustoa. Myöskään kaluston tärkeää yhteensopivuutta olemassa oleviin jär- SAVON VASAMA 1 2011 9
KUVA: PUOLUSTUSVOIMIEN KUVA-ARKISTO jestelmiin ei voida pikatilanteissa taata. Tästä syystä hankinnat mahdollista joustavaa asevelvollisuusjärjestelmää varten jouduttaisiin joka tapauksessa toteuttamaan jo etukäteen eikä tämän toimintalinjan valinta toisi täten merkittäviä hankintasäästöjä nykyiseen järjestelmäämme verrattuna. Tilanteessa, jossa sotilaallinen jännitys Euroopassa lisääntyisi, olisi myös poliittisesti vaikeaa tehdä radikaaleja, puolustuskykyä kohottavia päätöksiä. Näin saattaisi päätös siirtymisestä takaisin yleiseen asevelvollisuusjärjestelmään olla jännitystä alueellisesti lisäävä tekijä ja toimenpiteellä olisi haluttua päinvastainen vaikutus. Tämä problematiikka tulee erittäin hyvin esiin Ruotsin toimissa ennen toista maailmansotaa. KUVA: PUOLUSTUSVOIMIEN KUVA-ARKISTO Yhtäkkinen alokkaiden kouluttaminen sotilaiksi lähes tyhjästä olisi myös käytännön tasolla ylivoimainen haaste. Kuka, miten, millä ja missä koulutettaisiin suuri määrä uusia asevelvollisia, jotka muuttuneessa tilanteessa olisi pakko kouluttaa. Pisa-koululaiset käyvät Pisaarmeijan Asevelvollisten kouluttaminen tehokkaiksi sotilaiksi on meillä onnistunut monien kotimaisten ja kansainvälisten mittareiden mukaan erinomaisesti. Valitettavan monessa valtiossa tämä tehtävä koetaan mahdottomaksi. Syynä on usein eri maiden asevoimien kehittymätön koulutuskulttuuri ja koulutettavien huono motivaatio sekä asevoimien huono maine tehottomana organisaationa. Tämä koskee erityisesti uusia Natovaltioita. Yhä lyhentyvät palvelusajat ovat myös vähentämässä koulutuksen uskottavuutta varsinkin, koska useissa asevoimissa oli kylmän sodan aikana ja vielä sen jälkeen selvästi meidän järjestelmäämme pidemmät palvelusajat. Meillä muutos on tässäkin suhteessa ollut hallittua. Hyvää perintöä ei ole hukattu. Koulutustaito on meillä edelleenkin olennainen osa johtajien koulutusta. Eräs tämän päivän yleistä asevelvollisuutta kohtaan kritiikkiä aiheuttanut syy on ammattimaisen uskottavuuden korostuminen Afganistanin tyyppisissä vaativissa kriisinhallintaoperaatioissa. Kyse on mielestäni kuitenkin ennen kaikkea median kautta saaduista mielikuvista. Media näyttää eri operaatioissa viimeisen päälle varustettua erikoisjoukkojen sotilasta ja seuraavaksi juuri palveluksensa aloittanutta alokasta. Ero on melkoinen. Kun tähän vielä lisätään uutisointi varusmiesikäluokkiemme kunnon huonontumista ja runsaista keskeyttämisistä, syntyy tietämättömälle helposti mielikuva nykyaikaisen sodankäynnin vaatimusten ja asevelvollisen kykyjen kohtaamattomuudesta. Perinteinen asevelvollisuus saattaa vaikuttaa mahdottomalta, tehottomalta ja ehkäpä eettisesti arveluttavaltakin. Me tiedämme kuitenkin hyvin, että suomalaiset reserviläiset ovat täysiä ammattisotilaita palvellessaan eri operaatioissa. Reserviläisiä on tuiki mahdotonta erottaa puolustusvoi- 10 SAVON VASAMA 1 2009 1 2011
mien palveluksessa olevista. He ovat saaneet perusteellisen, lähes poikkeuksetta vuoden pituisen varusmieskoulutuksen, vähintään parin viikon operaatiokohtaisen lisäkoulutuksen ja heillä on paljon siviiliosaamista erinomaisen, vapaaehtoisuudesta kumpuavan motivaation lisäksi. Usein he ovat palvelleet jo aikaisemmin vastaavissa tehtävissä. Mistään operaatiosta ei ole tullut valituksia suomalaisten ammattitaidottomuudesta - päinvastoin. Reservin osaamista tullaan tarvitsemaan jatkossakin kriisinhallintatehtäviin lähetettävissä joukoissamme. Puolustusvoimien tärkeimmän tehtävän - kotimaan puolustuksen - uskottavuus perustuu ennen kaikkea koulutettuun ja maanpuolustustahtoiseen reserviimme. Reserviläiset ovat hyvin harjoitelleita sotilaita, mutta samalla myös moniosaajia. He ovat oppineet monia asioita harrastaessaan, opiskellessaan ja työtä tehdessään. Reservistä löytyy joka alan huiput; parhaat ampujat, parhaat suunnistajat, parhaat hiihtäjät, parhaat autonkuljettajat, parhaat rakentajat, parhaat kokit, parhaat atk-osaajat, parhaat logistiikan osaajat, parhaat lääkärit, parhaat toimittajat jne. jne. Kaikki ne erikoisosaajat, joita nykyaikainen armeija tarvitsee, mutta joita olisi kovin vaikea palkata. Hyvääkin järjestelmää pitää kehittää Yleinen asevelvollisuus on meillä perinteinen, hyväksi todettu ja laajasti hyväksytty malli ja ainakin meille suomalaisille ylivoimaisesti edullisin tapa järjestää laajan isänmaamme uskottava puolustus myös tulevaisuudessa. Merkittävin perusta sen säilyttämiselle on tehokkuus sotilasorganisaationa, mutta samalla myös joustava käytettävyys eri uhkamalleja vastaan. Se sitoo kansakuntaa ja lähentää sukupolvia, se lisää erityisesti nuorten miesten yhteisöllisyyttä ja parantaa heidän kuntoaan. Asevelvollisuus myös vahvistaa kansakunnan yleistä kriisinsietokykyä niin yksilön kuin yhteisön tasolla. On ollut hienoa huomata, että veteraanien kaveria ei jätetä - periaate on kyselyissä todettu nykyvarusmiestenkin mielestä tärkeimmäksi hyvän hengen lähtökohdaksi. Hyvä henki on taas, kuten me kaikki tiedämme, uskottavan sotilaallisen maanpuolustuksen ja tehokkaan koulutuksen ydin. Huolimatta siitä, että asia ovat meillä hyvin, tulee meidän kuitenkin jatkuvasti kehittää asevelvollisuuden suorittamisen sisältöä. Ilman kehittämistoimenpiteitä sen suosio tulee varmuudella nopeasti laskemaan. Tekemistä riittää joka taholla. Siilasmaan työryhmän ehdotuksia on jo puolustusvoimissa tutkittu ja toimenpiteiden jalkauttamista aloitellaan. Reserviläiset muodostavat puolustusvoimien tärkeimmän ja arvokkaimman kokonaisuuden ja koko puolustuksemme uskottavuus nojaa tehokkaaseen reserviin. Siksi meidän on puolustusvoimissa nykyistä paremmin ja kannustavammalla tavalla osattava hallinnoida koko asevelvollisuusprosessi kutsunnoista kuusikymppiseksi. Tärkeintä tässä on tehokas ja täysipainoinen, mutta samalla rehti ja kannustava varusmies- ja reserviläiskoulutus sekä nousujohtoinen, osin halukkuuteen perustuva ura reserviläisenä. Reserviläisten osaaminen on kyettävä hyödyntämään nykyistä paremmin ja tehokkaammin. Samalla yhteydenpitoa reserviin on parannettava. Tähän tietotekniikka antaa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet. Puolustusvoimauudistuksesta Puolustusvoimauudistus on nähtävä ennen kaikkea uusien, tarpeellisten puolustuskykyjen luomisena, ei vanhan purkamisena. Ympäristöömme suhteutettu, uskottava alueellinen puolustusjärjestelmä on meille jatkossakin suunnittelua ohjaava lähtökohta. Uskottavuuden määrän arviointi on kuitenkin jatkuva prosessi ja uskottavuuden on oltava pitkäjänteistä. Tähän liittyy oleellisesti koulutettavan reservin määrä ja laatu. Tällöin on syytä korostaa, että valtakunnan puolustamisen ja joukkotuotannon kannalta ei ole oleellista se, missä koulutus tapahtuu, vaan se miten hyvin ja tehokkaasti määrältään riittävät joukot koulutetaan ja kyetään varustamaan. SAVON VASAMA 1 2011 11
Asevelvollisuuden kehittämisen rinnalla ja yhtä jalkaa puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanon kanssa tulee kehittää myös puolustusvoimien rauhan- ja sodan ajan rakenteita. Näin varsinkin, kun koulutukseen käskettävien ikäluokkien koko vähenee vuositasolla noin 4000 miehellä eli reilusti yli 10%:llä seuraavien viiden vuoden aikana. Tätä vähennystä ei naisten vapaaehtoinen asepalvelus korvaa. Muutokseen pakottavat myös yhä lisääntyvät kustannuspaineet sekä varastoissa olevan materiaalin vanheneminen. Inflaatioita selvästi nopeammin laukkaavat palkka-, kiinteistö- ja materiaalin hankintakustannukset eivät anna puolustuksen tehokkuuden ja kehittämisen kannalta mahdollisuutta jatkaa nykyisenlaista kokonaisuutta. Jotain on tehtävä. Tässäkin asiassa paikallaan oleva kivi sammaloituu ja ongelmien siirto tulevaisuuteen on pään työntämistä pensaaseen. Säästöjä on saavutettava kaikilla osa-alueilla. Siksi myös toiminnallisia säästöjä on pakko saada aikaan. Näitä säästöjä ei voida enää puristaa koulutuksesta eikä harjoituksista, joista jouduttiin leikkaamaan viime vuonna jo noin neljännes. On puututtava rakenteisiin. Koulutettavien asevelvollisten määrän lasku sekä pääosin kaluston vanhenemisesta johtuva sodan ajan joukkojen määrän pieneneminen vaikuttavat suoraan rauhan ajan esikuntien ja joukko-osastojen tarpeeseen. Tämä kysymys on mielestäni periaatteellisella tasolla hyvin samanlainen kuin koulukysymys kunnissa. Pienet varuskunnat, kuten koulutkin ovat usein viihtyisiä, mutta kyky verkottuneeseen, eri aselajien kokonaisvaltaiseen kouluttamiseen tai yhteistoimintaan eri viranomaisten kanssa on rajallinen. Kysymys onkin usein rahan lisäksi tehokkuuden aiheuttamasta vastakkainasettelusta; tavoittelemmeko mukavuutta ja läsnäoloa vai monipuolista osaamista. Kompromissi on yksi ratkaisu, harvoin optimaalinen, mutta valitettavan usein väliaikainen. Lopuksi Yleisen asevelvollisuuden kehittämisratkaisut on tehtävä ennen kaikkea valtakunnan kokonaisedun ja puolustusjärjestelmämme kehittämisen perusteilla. Uusien suorituskykyjen muodostaminen vaatii resursseja ja muutosprosessi uutta ajattelua, mutta samalla on vältettävä orjallisesti seuraamasta muiden maiden kehityspolkuja. Ennen päätöksiä on keskustelun ja selvitysten aika. Tarpeelliset päätökset tulee osata tehdä aikanaan nopeastikin, mutta ei hätäillen eikä missään nimessä paniikkiin pakotettuna. Veteraaniemme arvokas perintö, itsenäinen ja vapaa Suomi tekee meille onneksi mahdolliseksi sen, että voimme itse kansakuntana demokraattisesti päättää, mitä me haluamme ja mitä me teemme oman maamme ja sen asukkaiden parhaaksi - yleisestä asevelvollisuudesta ja koko valtakunnan puolustamisesta tiukasti kiinni pitäen. KUVA: PUOLUSTUSVOIMIEN KUVA-ARKISTO 12 SAVON VASAMA 1 2011
SRA-kurssi Heinävedellä Heinäveden reserviläiset järjesti 15-16. tammikuuta SRA kurssin Heinävedellä. Kurssilla oli 17 osallistujaa, joista 14 oli järjestävän yhdistyksen jäsentä. Erinomaisena kouluttajana toimi Hannu Immonen. Teoriakokeen suorittivat hyväksytysti kaikki mutta käytännön koe jäi varmaankin mieleen kaikille osallistujille. Kurssilaiset olivat ulkotiloissa paikalla koko päivän. Aamun -34 astetta lämpeni päivällä -28 asteeseen. Valitettavasti kolmen osallistujan osalta jouduttiin koe keskeyttämään, näköpäivä oli liian lyhyt ja tuli iltapimeä. Rautainen reserviläisryhmä! Matti Piironen Heinäveden reserviläiset ry. 0400 150802 Sihteeri Huhtikuun 2. päivänä 2011 päättyy esitelmäsarja Mannerheim henkilönä Mikkelin Lyseolla. SAVON SOTILASPERINNEYHDISTYS PORRASSALMI TIEDOTTAA Sarjan neljä viimeistä esitelmää alkavat klo 13.00. Esitelmöitsijöinä ovat: Kirjailija Raija Oranen Mannerheim ja naiset Suurlähettiläs Pekka Harttila Mannerheim ja tyttäret Näyttelijä Timo Närhinsalo Mannerheim ja valkoiset emigrantit Opettaja Pertti Parkkola Mannerheim ja mikkeliläiset. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Sotilaskoti myy esitelmien tauolla kahvia ja pullaa. Tilaisuudessa myydään myös yhdistyksen julkaisuja kuten Kuninkaallisen Savon Prikkaatin miehet ja Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja Porrassalmi III. Lisäksi uutuutena on julkaisu Mikkeli talvisodan päämajakaupunki, johon on taltioitu vuosien vuoden 2009 joulukuussa ja talvella 2010 pidetyn saman nimisen esitelmäsarjan kymmenen esitelmää. Kirjan myyntihinta on yhdistyksen jäsenille 20 ja muille 25. Yhdistyksen vuosipäivänä julkaistaan Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja Porrassalmi IV. Kirjan pääteema rakentuu Mannerheimin kuoleman 60-vuotispäivän ympärille. Mikkeli palaa näyttämölle Mannerheimin henkilökuvien kautta. Tammikuun esitelmäsarjan esitelmät muodostavat teeman ydinaineksen. Tämän teeman lisäksi teoksessa esitellään perinteiseen tapaan kolme maakunnasta kotoisin olevaa nuorta väittelijää ja muita eteläsavolaisen kulttuurin ja tutkimuksen ilmiöitä. Porrassalmi IV kirjan ennakkotilaushinta on 30 ja varsinainen myyntihinta 35. Sitovat ennakkotilaukset sähköpostilla osoitteeseen porrassalmi@hotmail.com. Mikäli kirja pyydetään toimittamaan postitse lisätään hintaan toimituskulut. Ennakkotilaukset voi lunastaa yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä, joka pidetään Kyyhkylässä 13.6.2011. Tilaisuus alkaa seppeleenlaskulla Porrassalmen taistelun muistomerkille klo 11.00. SAVON VASAMA 1 2011 13
Maanpuolustusnaiset Etelä-Savossa. Maanpuolustusnaisten Etelä-Savon Piirissä on noin 180 jäsentä. Virkeitä yhdistyksiä toimii Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen, Mäntyharjun ja Pertunmaan alueella. Piirin hallituksen muodostavat jäsenyhdistyksen valitsemat jäsenet, jäsenlukunsa mukaan valittuina. Piirin tehtävänä on olla yhdysside Maanpuolustusnaisten liittoon ja antaa tukea yhdistysten toimintaan. Yhdistykset järjestävät monipuolista toimintaa, muun muassa koulutukseen osallistumista, yhteistyössä maanpuolustusjärjestöjen kanssa veteraanityötä, vierailuita ym. Viime lokakuussa piiri järjesti Mikkelissä protokollakurssin. Kurssilla käsiteltiin liputukseen, arvomerkkeihin ja tarjoiluun kuuluvia asioita. Lopussa oli muotinäytös, jossa tutustuttiin pukukoodin mukaisiin pukeutumiseen. Mannekiineina toimivat Mäntyharjun yhdistyksen naiset, ja asut saatiin Muoti-Puodista. Kurssilla oli mukana myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson piirien jäseniä. Mäntyharjulla järjestetään maaliskuussa Seniorikansalaisen Arki turvalliseksi -kurssi, joka on tarkoitettu kotona asuville ikäihmisille. Kurssia on pidetty vuorovuosina muissa yhdistyksissä yhteistyössä MPK:n kanssa. Piirin kevätkokouksen järjestävät yhdistykset vuorovuosin, tällä kertaa on Savonlinnan yhdistyksen vuoro. Silloin tutustumme johonkin mielenkiintoiseen savonlinnalaiseen kohteeseen. Syyskokouksen, joka on Asiapitoisemman syyskokouksen järjestää piiri, viime syksynä kokoonnuimme Anttolanhovissa. Maanpuolustusnaiset on jäsenenä Naisten valmiusliitossa ja Etelä-Savon alueneuvottelukunnassa. Viime vuonna tapahtumia oli runsaasti: olihan täällä Farmari-messut ja iso Nasta -harjoitus Himottu10, joissa olimme mukana. Naisten valmiusliitossa vaihtui koko puheenjohtajisto, joten nyt aloitamme uusin voimin. Puheenjohtajana aloitti Satu Rajala, varapuheenjohtajina Raija-Liisa Flink ja Marja-Sisko Hartikka. Valittu puheenjohtajisto koostuu kokeneista naisista. Kaikille maanpuolustusnaisille hyvää toimintakautta ja tapaamisiin vuoden aikana. Vahvoja yhdessä toimien. Mäntyharjulla 26.1.2011 Sirkka Mouhu piirin puheenjohtaja. 14 SAVON VASAMA 1 2011
Pieksämäen Reserviupseerikerho 75 vuotta Pieksämäen Reserviupseerkerhon toiminnan katsotaan alkaneen 22.9.1936. Tilaisuutta juhlitaan Kulttuurikeskus Poleenissa 25.9.2011. Vuosi 2011 on myös samalla Reserviupseeriliiton 80. juhlavuosi, joka näkyy paikkakunnalla 14.5.2011 pidettävän Kukkarojotoksen yhteydessä. Siitä kertoo tarkemmin tämän lehden sivuilla jotoksen johtaja Ano Teittinen. Pieksämäen Reserviupseereiden keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat puolustusvoimien Etelä-Savon Aluetoimisto, Etelä-Savon maanpuolustuspiiri sekä reserviupseeripiiri, joiden kanssa yhteityö on jatkuvaa ja saumatonta. Myös paikallisella tasolla yhteistoiminta eri maanpuolustusja veteraanijärjestöjen kanssa toimii kitkattomasti. Paikallisia yhteistyökumppaneita on huomioitu vuosittain ja näin pidetty yllä hyviä suhteita viranomaisiin sekä kaupungin ja seurakunnan päättäjiin, kuin myös liike-elämän edustajiin sekä muihin sidosryhmiin. Kerholle vuonna 1967 vakuutusyhtiö Fennia- Patrian lahjoittama kiertopalkinto, Jääkäripatsas, luovutettiin Kulttuurikeskus Poleenille vuodeksi 2011. Kerhon juhlavuonna patsas on yleisön nähtävänä muistuttamassa kävijöitä vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkityksestä. Lähivakuutuksen kiertopalkinnon vuodeksi sai haltuunsa hallituksen jäsenistä Juha Korhonen. Rajalliset määrärahat ovat ongelma myös normaalin kerhotoiminnan pyörittämisessä. Pelkillä jäsenmaksuilla ei pystytä tilaisuuksia järjestämään eikä tekemään suurempia hankintoja. Osallistumalla liikenteenohjaustehtäviin ja järjestyksenvalvontaan kriisiharjoituksissa ja eri tapahtumissa on pidetty yllä turvallisuuteen liittyviä henkilökohtaisia taitoja ja samalla saatu myös määrätyistä tapahtumista tuloja toiminnan kulujen kattamiseksi. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tarvitsemista resursseista ja valmiuksista on huolehdittu. Savon Vasaman ilmoitussopimukset ja niistä saatavat provisiot ovat osa tulojen hankkimista. Kerho on omalta osaltaan vastannut tukirenkaan paikallisesta näkyvyydestä. Pieksämäen Reserviupseerkerhon toiminnan keskeinen painopiste on veteraanityö. Maaliskuun viimeinen päivä saapuu jälleen 120 varusmiestä suorittamaan veteraanikeräykseen liittyvää ovelta ovelle keräystä. Kerhon jäsenet ovat aktiivisesti mukana keräyksen järjestelyissä ja tukitoimissa, mm. kuljetustehtävissä. Keräyksen tuotto paikallisille veteraanijärjestöille on merkittävä. Reserviläisten yhdessä suorittama vuosittainen lipaskeräys isoimmissa kauppaliikkeissä itsenäisyyspäivän alla on perinteinen tapahtuma. Veteraanijärjestöjen tarvitsema tuki näkyy muutenkin jo tänä päivän mm. järjestön lipun kantajan, seppeleen laskun, kunniavartioiden ja kuljetustuen tarpeellisuudessa. Veteraanien keski-iän ollessa jo n. 89 vuotta on kerhojen velvoite huolehtia sodassa ollut sukupolvi kunnialla loppuun saakka ja pitää huolta perinteistä. Kesäisin 4.6. pidettävä Marskinpäivän ilta herrasmieskilpailuineen on osa perinteiden vaalimista. Tapahtuma on yleensä järjestetty Nikkarilan luonnonkauniissa maisemissa leppoisissa tunnelmissa. Kuukausittaisissa kerhoilloissa yhteistoiminta Rotareiden, Keskustelukerhon ja eri maanpuolustusjärjestöjen sekä veteraanijärjestöjen kanssa on osoittautunut järkevimmäksi tavaksi saada riittävästi kuulijakuntaa kuuntelemaan hyviä luennoitsijoita. Eversti Markku Iskaniuksen 13.10.2010 pitämä esitys kirjastaan, Kotiseudun risteysasema Pieksämäen seudun sotavuodet 1939-1944, sai runsaan kuulijajoukon. Kukkarojotos on paikkakunnalla jo käsite. Reserviläisurheiluliiton 38.syysjotos Kukkarojotos 2008 oli Pieksämäellä 12-14.9.2008. Talvisodan päättymisen 70-vuosipäivänä 13.3. 2010 järjestetty Kukkarojotos 1vaali perinteitä ja kunnioitti veteraaneja. Yleisölle tarkoitettu jotos toteutettiin kaupungin keskustan ympäristössä ja siihen osallistui sankoin joukoin ihmisiä. MPK:n Pieksämäen koulutusosasto Ano Teittisen johdol- Jääkäripatsaan luovutus 20.1.2011 Poleenissa, vasemmalta kerhon sihteeri Hannu Jäppinen, Eeva Eloranta-Lappalainen, Poleenin teatteri, vapaa-aikatoimenjohtaja Mari Aholainen sekä puheenjohtaja Juhani Laitinen (kuva Jorma Airaksinen) SAVON VASAMA 1 2011 15
la on ollut jotoksen henki. Jotosten toimitsijoina on ollut piirin alueen muistakin kerhoista kiitettävästi edustajia. Pieksämäen Seudun Maanpuolustusnaiset ovat tärkeä tuki kerholle niin juhlien kuin muidenkin tilaisuuksien järjestelyissä. Erityisesti jotosten ja koulutustilaisuuksien muonitusten hoitaminen talkootyönä on mittava urakka, johon pystyvät vain toimintaan sitoutuneet maanpuolustusnaiset. Kerhon jäsenmäärä on pysynyt viime vuosina hieman alle sadassa henkilössä ollen 96 jäsentä tammikuussa 2011. Pienen kaupungin ongelmana tai vahvuutena on se, että samat henkilöt edustavat useita eri yhdistyksiä ja vastaavasti osallistuvat mm. urheilussa (suunnistus, lentopallo, ammunta jne.) omien harrastuksiensa mukaisesti kyseisten seurojen kilpailuihin. Toki kerhon jäsenet ovat oman osansa mitalisateesta ottaneet etenkin piirin järjestämistä ammuntakilpailuista. Kerhon jäsenten osallistumisaktiivisuutta erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin voidaan pitää tyydyttävänä. Viime vuonna jäsenistä n. 40 prosenttia oli mukana jossain tapahtumassa. Jäsenistön saaminen mukaan edellyttää yleensä henkilökohtaista kontaktia. Pelkkä Pieksämäen Lehden seurapalstailmoitus tai kerhon nettisivut eivät aktivoi riittävästi. Myöskään sähköpostilla lähetetyt viestit eivät tunnu riittävän eikä kaikilla vielä tänä päivänä ole yhteyksiä. Tässä yhteydessä onkin hyvä testata oman kerhon jäsenten Savon Vasaman kirjoitusten lukemista. Tehtävä Pieksämäen Reserviupseerikerho ry:n jäsenille: ilmoita puheenjohtajalle tai sihteerille yhteystietosi (sähköpostiosoite ja puhelinnumero ja halukkuutesi a) kunniavartioon, b) jotoksen toimitsijatehtäviin, c) muihin tehtäviin (mihin). Voit myös antaa palautetta ja ehdotuksia kerhon toiminnan kehittämiseksi. Puheenjohtajan ja sihteerin yhteystiedot löytyvät tästä numerosta. Tätä tehtävää voivat myös muiden kerhojen jäsenet noudattaa omissa kerhoissaan samoin eväin. HYVÄÄ KEVÄTTÄ JA TERVETULOA JUH- LIMAAN POLEENIIN 25.9.2011. Yhteistyöterveisin Juhani Laitinen Puheenjohtaja Pieksämäen Reserviupseerikerho ry KAMPAAMO-PARTURI Arkisin 7-21 La 7-18 Su 12-18 (015) 661 603 marko.miettinen@k-market.com 16 SAVON VASAMA 1 2011
Sotilaiden historiaa Ristiinassa Matti Puhakka, reserviläisaktiivi jo 40 vuotta Ristiinalaisen rautakaupan Rautia Tukiaisen yläkerrassa on noin 15 neliömetrin tila, jossa kävijää kohtaa yllättävä näky: sotilaille kuulunutta esineistöä on seinillä, pöydillä ja kaapeissa valtava määrä. Huoneesta löytyy kymmeniä ase- ja virkapukuja, kypäriä, hylsyjä, pistimiä, kunnia- ja arvomerkkejä sekä inhimillisiä, sotilaiden ja sotavankien kotiinsa ja läheisilleen kirjoittamia kirjeitä niin kansalaissodan kuin viime sotienkin ajalta. Tämä rautakaupan yläkerrassa oleva tila on yksi neljästä säilytyspaikasta, joissa ristiinalainen reserviläisaktiivi Matti Puhakka säilyttää keräämäänsä esineistöä. Hänen keräilyinnostuksensa alkoi 1970 luvun alussa, jolloin hän vapautui varusmiespalveluksesta. Matin isä osallistui talvi- ja jatkosotaan ja kunnioittaakseen hänen ja hänen kaltaistensa sotilaiden muistoa, hän alkoi kerätä sotilaille kuulunutta esineistöä. Näytteillä on eri maiden asepukuja, kypäriä ja muita eri maiden sotilaille kuuluneita esineitä. Sanojensa mukaan Matti ei kerää sotahistoriaa, vaan niiden rintamalinjojen eri puolilla olleiden yksittäisten sotilaiden historiaa, sotilaiden, jotka jakoivat juoksuhautojen kurjuuden, nälän, vilun ja kuolemanpelon. Matti kertoo saaneensa esineistönsä pääosin perikunnilta ja kuolinpesiltä. Lisäksi hän on kansainvälisesti verkottunut; hänellä on hyvät kontaktit mm. Saksaan, Sveitsiin ja Yhdysvaltoihin, joista maista hän on saanut kokoelmiinsa täydennystä. Oma lukunsa ovat Matin haltuun päätyneet kirjeet, joita on kymmeniä ellei satoja. Mielenkiintoinen esimerkki on punavangin vaimolleen vuonna 1918 pikkuruisella käsialalla paperilapulle kirjoitetut terveiset vankileiriltä. Puhakka toivoo voivansa siirtää historian tietoa nuorille konkretian kautta. Esitelmiä ristiinalaisissa kouluissa pitäessään hän vie sinne mukanaan kenttäkeittoastian tai jonkun muun yksittäiselle sotilaalle kuuluneen esineen. Nämä esineet avaavat oppikirjoja paremmin niitä olosuhteita, joissa sotilaat eri rintamilla joutuivat elämään. Lisäksi Matti esittelee kokoelmaansa erilaisissa tilaisuuksissa, maanpuolustusjuhlissa, itsenäisyyspäiväjuhlissa ja muissa maanpuolustustapahtumissa. Matti Puhakka kiittelee ristiinalaista kauppiasta Esa Tukiaista, joka on ystävällisesti luovuttanut nykyisen tilan varasto- ja näyttelykäyttöön. Tulevaisuuden suunnitelmistaan hän paljastaa sen verran, että hänen tavoitteenaan on järjestää kokoelma ja saattaa se yhtenäiseksi näyttelyksi. Matti Puhakan reserviläisura alkoi varusmiespalveluksen jälkeen vuonna 1971, jolloin hän liittyi Ristiinan reserviläisten jäseneksi. Hän on ollut Suur-Savon Reserviläispiirin varapuheenjohtaja ja Ristiinan reserviläisten puheenjohtaja viimeiset 15 vuotta. Lisäksi hän on toiminut Reserviläisliiton hallituksessa vuosina 2002 2004. Ansioistaan yhteiskunnallisena vaikuttajana hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ansioristi. Sotilasarvoltaan Matti Puhakka on sotilasmestari. Kuvassa venäläisten puoliautomaattikivääreiden Tokarev m/38 ja m/40 pistimet Yhden sotilaan vaimolleen lähettämät kirjeet. Kirjeet ovat avaamattomia. Kuvat: Mauri Parantala SAVON VASAMA 1 2011 17
SUUR-SAVON MAANPUOLUSTUKSEN KANNATUSRAHASTO RY Hyvät reserviläiset! Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahasto ry on perustettu Mikkelissä 15.9.1969. Perustamiskirjan mukaan yhdistys muodostaa saamistaan lahjoituksista kantarahaston ja käyttörahaston. Yhdistyksen saamista vuosilahjoituksista kantarahastoon siirretään vuosikokouksen päätösten mukaan vähintään 10 %, mikäli lahjoittaja ei ole toisin määrännyt. Vastaavasti kantarahaston tuotot siirretään käyttörahastoon. Käytännössä käyttörahasto on vuosittain karttunut jäsenmaksuista ja muista tuotoista, jotka ovat pääosin sijoitetun pääoman korkoa. Yhdistyksen vuosittain myöntämät vuosi- ja kerta-avustukset on suoritettu käyttörahastosta. Toimintavuosiensa aikana yhdistys on tukenut merkittävästi maanpuolustusjärjestöjä Etelä-Savossa. Yhdistys oli mukana Veteraanimaja-hankkeessa ja on tukenut Maanpuolustusnaisten historian kirjoittamista. Reservijärjestöille on annettu tukirahaa vuosittain kuten toimintakertomuksesta ja toimintasuunnitelmista on luettavissa. Savon Prikaatin lakkauttamisen jälkeen toimintamme merkitys vapaaehtoiselle maanpuolustukselle tulee osaltamme korostumaan. Yhdistyksen jäsenet ovat henkilöjäseniä tai yhteisöjäseniä. Henkilöjäsenen jäsenmaksu kuluvalla toimintakaudella on 20 euroa ja yhteisöjäsenen 50 euroa. Kuten alussa todettiin, käyttörahasto on karttunut jäsenmaksuista, korkotuotosta ja Suomi 90-vuotta Savon Vasama hopeamitalin myyntituotosta. Vetoammekin, että jäsenistö markkinoisi liittymistä yhdistyksen jäseneksi sekä käyttäisi hopeamitalia lahjaesineenä harkitsemallaan tavalla. Erityisesti vetoamme avustusten kohteena oleviin maanpuolustusjärjestöihin, että ne jäsenistönsä keskuudessa kertoisivat kannatusrahastoyhdistyksen merkityksestä vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Samalla osa mitalin tuotosta jää yhdistykselle, koska mitalin hinnasta yhdistykset tilittävät kannatusrahastolle 30 /kpl hinnan määräytyessä yhdistyksen päättämällä tavalla. Tulevat vuodet edellyttävät jäsenlisäystä ja lahjoitusvarojen kasvua, jotta yhdistys voisi olla tukenanne nykyisellä avustustasolla. Kohdistamme jäsenhankintamme nyt erityisesti liikelaitoksiin ja yrityksiin. Voimme osaltamme vaikuttaa siihen, että toimintaamme tukevat liikelaitokset ja yritykset saavat kauttamme julkisuutta, joka myönteisellä tavalla edistää tukijoittemme toimintaa. Uusia jäseniä rekrytoitaessa pyydämme huomioimaan, että jäsenmaksutili on Nordean Mikkelin konttoriin avattu Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahastoyhdistys ry:n tili 204218-11094. Maksettaessa jäsenmaksua ilman oheista tilillepanokortin viitenumeroa, pyydetään maksajan paikalle merkitsemään jäsenen tai jäsenyhteisön nimi ja osoite. Tilisiirron Viestissä vastaanottajalle tulisi olla uuden jäsenen yhteystiedot jäsenrekisteriämme varten. Yhdistyksen hallitus kokoontui 12.12.2010. Yhdistyksen uudeksi sihteeriksi kutsuttiin Tuomo Moilanen Jorma Taskisen jatkaessa rahastonhoitajana. Hallituksen kokouksessa luovutettiin Savon Vasama-mitali toiminnanjohtaja Mauri Parantalalle, joka tehtävässään on aktiivisesti edistänyt yhdistyksen päämääriä. Annamme mielellämme lisätietoa Kannatusrahaston toiminnasta. Maanpuolustusterveisin Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahasto ry PL 191 50101 Mikkeli Puheenjohtaja Esko Vuokko Sihteeri Tuomo Moilanen Puh: 0400-250053 Puh: 041-5444868 esko.vuokko@pp.inet.fi tuomo.moilanen@luukku.com Rahastonhoitaja Jorma Taskinen Everstiluutnantti evp Puh: 040-7092583 jorma.taskinen@surffi.fi 18 SAVON VASAMA 1 2011
EVÄITÄ PAREMPAAN KONDIKSEEN! Etelä-Savon Liikunnan hanke Iskussa Inttiin tarjoaa kutsuntaikäisille nuorille miehille ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeville nuorille naisille elämätapaneuvontaa ja uusia mahdollisuuksia omaksua liikunnallinen elämäntapa. Hanke pilotoitiin syksyn 2010 kutsuntatilaisuuksissa Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Tulokset olivat erittäin rohkaisevia. Hanketta jatketaan vuoden 2011 naisten valintatilaisuudessa ja kutsunnoissa kaikissa Etelä-Savon kunnissa. Etelä-Savon Liikunta ry:n hallinnoima kolmevuotinen ESR -rahoitteinen hanke nimeltään ISKUSSA INT- TIIN tarjoaa apua elämätapa-asioissa eteläsavolaisille nuorille. Hankkeen tavoitteena on saada eteläsavolaiset nuoret miehet huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja fyysisestä kunnostaan. Hankkeen päämäärä on edistää terveitä elämätapoja nuorten keskuudessa. Ohessa nuorilla on mahdollisuus valmistautua fyysisesti vaativaan palvelukseen puolustusvoimissa. Ensimmäisiä kutsuntakokemuksia kommentoi hankkeen projektipäällikkö Teemu Ripatti ESLi:stä: Olemme tavanneet lähes kaikki Pieksämäen, Savonlinnan ja Mikkelin vuoden 2010 kutsuntoihin osallistuneet nuoret miehet. He vastasivat ennakkokyselyyn mm. toiveistaan liikuntalajien suhteen. Hanke sai hyvin myönteisen vastaanoton, sillä 59% vastanneista antoi yhteystietonsa, jotta heihin voidaan olla yhteydessä hankkeen tiimoilta. Kyselyn pohjalta tulemme tarjoamaan kaikille halukkaille maksutonta henkilökohtaista liikuntaneuvontaa paikkakunnittain, säännöllistä ja ohjattua liikuntaa sekä erilaisia ja houkuttelevia liikuntalajitutustumisia. Tulemme tekemään tarjonnasta houkuttelevan ja monipuolisen. Markkinointivälineinä käytämme mm. facebookia, täsmämarkkinointia henkilökohtaisiin viestimisvälineisiin kuten kännykkään sekä muita sosiaalisen median kanavia, kertoo Teemu Ripatti. Kutsuntatilaisuuksissa tarjosimme mahdollisuuden testata kehonkoostumus Inbody -laitteella. Kohderyhmä on mielenkiintoinen ja haastava. Pyrimme pääsemään kohderyhmän mind settiin ja haastamme muut ajanryöstäjät taistoon siitä, miksi kannattaa kokeilla liikuntaa, jatkaa Ripatti. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Etelä-Savon aluetoimisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Aikalisä!. Reserviläisjärjestöt ovat tervetulleita mukaan hankkeeseen. Järjestöille tarjotaan mahdollisuutta olla mukana järjestämässä nuorille liikuntaa, innostavaa yhdessä tekemistä ja terveen elämän malleja. Lisätietoja hankkeesta: Projektipäällikkö Teemu Ripatti ETELÄ-SAVON LIIKUNTA ry. puh. 0443410053 teemu.ripatti@esliikunta.fi SAVON VASAMA 1 2011 19
XXX KEISARINLÄHTEEN KIERROS Viimeinen perinteinen soutujotos, 30. Keisarinlähteen kierros, soudetaan Louhivuoren Hannun viitoittamaa reittiä Mäntyharjun itäosan ainutlaatuisilla vesillä. Keisarinlähteen kierroksella juodaan samasta lähteestä kuin Keisari Aleksanteri I reilut 200 vuotta sitten liikkuessaan tarkastusmatkalla mm. Mäntyharjussa. Noin 55 kilometrin mittainen jotos on jaettu sopiviin soutujaksoihin. Taukorasteilla venekunta ratkaisee erilaisia tehtäviä yleistiedosta erätaitoihin unohtamatta jotoshenkeen sopivaa ampumakilpailua. Venekunnan eli partion muodostavat kolme henkilöä. Soutuveneet ovat varustetut kahdella airoparilla ja perämelalla. Mikäli partiolla ei ole omaa venettä, järjestetään lainavene pientä vuokraa vastaan. Soutujotoksen lähtö ja maali ovat aina olleet Sotainvalidien majalla, Veljesniemessä. Lauantaiaamuna kokoonnutaan jotospalaveriin klo 7.30 ja soutamaan lähdetään klo 8. Maaliin saavutaan sunnuntaina klo 15:een mennessä. Ensimmäisen soutupäivän hiet huuhdotaan pehmeiden savusaunalöylyjen jälkeen Herajärven aaltoihin. Yöpyminen tapahtuu hiekkarannastaan kuuluisassa Mäntysaaressa joko omissa teltoissa tai kanoottireitin laavussa. Jotoksen järjestäjä pystyttää tarvittaessa puolijoukkueteltan. Jotoksen osallistumismaksu on 15 /henkilö, veneen vuokra on 17. Maksut Mäntyharjun Reserviläiset ry:n tilille: Nordea 215618-19263. Osallistumismaksu sisältää kaksi reipasta soutupäivää hennonvihreän kevään kauniissa maisemissa ja hyvässä seurassa, savusaunomista, tarjoilua ja muistomitalin. Partiokohtainen varustus: keitin tai pakki, kirves, kompassi ja karttalaukku, tarpeellinen ensiapupakkaus, MÄNTYHARJUSSA 21.-22.5.2011 kymmenen metrin mittainen köysi, tulentekovälineet ja yöpymistä varten teltta tai laavu. Henkilökohtainen varustus: mastokelpoinen vaatetus, puukko, ruokailuvälineet, sadevarustus, kumisaappaat, pyyhe, makuupussi ja -alusta, parin vuorokauden muona pakattuna reppuun tms. Veneilyliivi lienee katsastusvaruste. KEISARINLÄHTEEN KIER- ROS EI OLE KILPASOUTU, VAAN MUISTORIKAS JO- TOS KEISARIN JÄLJILLÄ! Ilmoittautuminen jotokselle 17.05.2011 mennessä: Jorma Laesharju Siirlahdentie 37 52700 Mäntyharju 040-5183708 jorma.laesharju@gmail.com 20 SAVON VASAMA 1 2011