SOTESSA ON MAHDOLLISUUS SÄÄSTÖIHIN SuPer / 20140818 Soteuudistuksen tarve Sote-uudistuksella on kiire ja sen toteutuessa on mahdollisuus saada merkittäviä säästöjä. Säästöjen syntyminen edellyttää erityisesti toimivia tietojärjestelmiä ja vahvaa panostusta perusterveydenhuollon toiminatamallien muuttamiseen sekä saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Lisäksi suuremmat järjestämisvastuualueet mahdollistavat muun sosiaalihuollon osalta sellaisten toimintamallien kehittämisen joilla voidaan tehokkaasti vähentää kalliimpia toimenpiteitä. Tärkeässä roolissa kalliiden kustannusten pienentämisessä on ennaltaehkäisevä työ. Oheiset laskentaesimerkit ovat vain suuntaa antavia ja niiden osoittamien säästöjen toteutuminen täysimääräisinä ei tapahdu välittömästi. Ne osoittavat kuitenkin selvästi sen, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä myös muuten kuin palvelutasoa laskemalla. Osa esille nostetuista kustannusesimerkeistä on myös toistensa kanssa päällekkäisiä ja osittain samoja ja se on osoitus siitä, että sosiaalija terveydenhuollon eri osa-alueet ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. Se merkitsee myös sitä, että säästäminen toisaalla lisää yleensä kustannuksia muualla. Kokonaiskustannusten hallinta sotessa on monimutkaista ja vaikeaa mutta ei mahdotonta. Oikein suunnatuilla toimenpiteillä ja ratkaisuilla on mahdollista saada aikaiseksi kustannussäästöjä joiden loppusumma lasketaan jopa miljardeissa euroissa. Turha lääkärityö ja tietojärjestelmät Noin 600 lääkärin työpanos menee hukkaan toimimattomien tietojärjestelmien vuoksi. Vastaanottoaikoja on jouduttu pidentämään viranomaismääräysten ja tietotekniikkaongelmien takia. Lääkärit pystyvät katsomaan potilaita puolet vähemmän kuin aiemmin. Lisäksi turhien lausuntojen ja todistusten kirjoittaminen vie noin 200 lääkärin työpanoksen vuosittain. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan meillä olisi mahdollisuus saada 400 000 lääkärin vastaanottoaikaa lisää, jos tietojärjestelmät toimisivat. Esimerkki: Lääkärin palkkakustannukset sivukuluineen 10 000 /kk x 12 kk = 120 000 /vuosi x 800 lääkäriä = 96 M /vuosi säästömahdollisuus 96 M /vuosi ilman että lääkäripalvelut heikkenisivät
Kuinka suuri säästömahdollisuus on muun henkilöstön osalta? o toimimattomat tietojärjestelmät ja päällekkäiset kirjaukset terveydenhuollossa ja muussa sosiaalihuollossa o soten tietojärjestelmäviidakko estää tietojen siirtymistä, aiheuttaa turhia kokeita ja jopa samoja toimenpiteitä eri hoitoyksiköissä ja ohjaa asiakkaita vääriin toimenpiteisiin ja hoitopaikkoihin (esim. terveydenhuollossa Suomessa käytössä yli 4000 erilaista ohjelmaa ja sovellusta VN oman selvityksen mukaan) => säästömahdollisuus satoja miljoonia euroja vuodessa Potilaat hoidossa erikoissairaanhoidossa väärillä paikoilla Kuinka moni asiakas on väärässä hoitopaikassa? PPSHP (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) arvio vuosikymmenen alusta 20%. Kuinka moni asiakas on väärässä paikassa tietojärjestelmistä johtuen? Esimerkki: Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Suomessa vuositasolla 6,3 mrd (vuosi 2012). Keskimääräisiä kustannuksia erikoissairaanhoidosta: - ESH 650 /vrk hoitopäivähinta mikäli potilas joutuu olemaan vuodeosastohoidossa - ESH poliklinikkakäynnin hinta 300 (erikoislääkärillä käynti) - Erikoislääkärin vastaanoton hinta 150 yksityisellä lääkäriasemalla ja terveyskeskuksessa hinta vielä tätäkin pienempi - - => 6,3 mrd x 0,2 = 1,26 mrd. (Tässä laskelmassa 20% esh:n potilaista aiheuttaa 1,26 mrd :n kustannukset vuodessa) - - Mikäli potilaat hoidetaan erikoissairaanhoidon sijasta perusterveydenhuollon puolella toimivien erikoislääkäreiden avulla, niin kustannussäästöt olisivat seuraavat: - a) 1,26 mrd x 0,5 (pth hinta 50% esh hinnasta poliklinikkahintatason mukaan) = 630 M vuodessa - - b) 1.26 mrd x 0,77 (pth erikoislääkärin hinta 150 verrattuna hoitovuorokauden hintaan erikoissairaanhoidossa 650 ) = 970 M vuodessa. - (laskelmassa ei ole huomioitu laboratorio tai röntgentutkimusten kuluja) - =>säästömahdollisuus 630-970 M /vuosi ilman lääkäripalvelujen heikennystä
Turhat leikkaukset ja väärät hoitotoimenpiteet Ortopedian dosentti Teppo Järvinen sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Raine Sihvonen julkaisivat viime vuoden lopussa tutkimuksen, jossa tutkittiin polven tähystysleikkausten hyötyjä. Tutkimukseen osallistui noin 150 ihmistä viidestä eri sairaalasta Suomessa. Tutkimuksessa mukana olleilla tutkituilla oli sisäpolven polvikipuja. Magneettitutkimuksissa heillä oli havaittu joko polven kierukan rispaantuminen tai kierukan repeämä. Puolelle tutkituista tehtiin polven kierukan puhdistusleikkaus ja puolelle tutkituista lumeleikkaus, jossa polvi avattiin, mutta sille ei tehty operaatioita. Leikkausten jälkeen leikatut antoivat tutkijoille säännöllisin ajoin tietoa polvensa kunnosta. Tutkimuksen tulokset olivat hämmästyttäviä. Se, että kierukka siistittiin, ei auttanut yhtään sen paremmin kuin se, että ei tehty mitään. Järvisen mukaan tutkimuksesta voi vetää sen johtopäätöksen, että lääkärit ovat tehneet hyvin paljon turhia polvileikkauksia. Suomessa tehdään vuosittain noin 12 000 polvileikkausta, joiden kokonaiskustannukset ovat vuosittain noin sata miljoonaa euroa. pelkistä turhista polvileikkauksista pidättymällä mahdollista saada kymmenien miljoonien eurojen säästöt vuodessa kuinka paljon tehdään muita turhia leikkauksia ja hoitotoimenpiteitä? o kaikista turhista leikkauksista pidättäytymällä mahdollista saada säästöjä vuositasolla ainakin 100 M kuinka paljon tehdään turhia tai päällekkäisiä näytteenottoja ja hoitotoimenpiteitä vain sen vuoksi että tieto ei kulje hoitoyksikköjen välillä? o mahdollisuus useiden satojen miljoonien eurojen suoraan säästöön/vuosi mikäli muutetaan tietojärjestelmiä ja virheellisiä käytäntöjä o jos mukaan lasketaan toimenpiteistä johtuvat sairauspoissaolot ja työn tuottavuuden lasku niin säästöt vielä suuremmat kuinka paljon Suomessa määrätään turhia lääkkeitä sen vuoksi että potilas ei saa oikeaa oireenmukaista hoitoa resurssipulan tms. vuoksi? - esim. masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu vuosittain yli 4 000 henkilöä. Masennuksen hoidosta aiheutuvien vastaanottokäyntien kustannukset ovat keskimäärin 1 200 euroa, masennuslääkityksen kustannukset keskimäärin 220 euroa ja lyhytpsykoterapian kustannukset keskimäärin 1 200 euroa. - Jos masennuksen vuoksi myönnettyjen eläkkeiden määrä laskisi 50 % niin se pidentäisi suomalaisten työuria 0,5-vuotta
Sairaaloiden tuottavuuserot Sairaaloiden välillä on eroja tuottavuudessa. Vuonna 2012 tuottavuuserot olivat yliopistollisten sairaaloiden välillä keskimäärin 5 %:a, keskussairaaloiden välillä 7 %:a ja muun sairaalaryhmän (lähinnä aikaisemmat aluesairaalat ja vastaavat) välillä keskimäärin 10 %:a. (THL) Kuopion yliopistollinen sairaala oli tuottavin yliopistosairaala vuonna 2012. Keskussairaaloista tuottavin oli Pohjois-Karjalan keskussairaala. Valkeakosken sairaala oli tuottavin muista sairaaloista. Nämä sairaalat olivat tuottavimmat myös vuonna 2011. Mikäli aluepoliittiset syyt tai vastaavat eivät nouse esteiksi, niin silloin sote-uudistuksen yhteydessä on tarkasteltava maamme sairaalaverkostoa kriittisesti. Sairaaloiden lukumäärää on mahdollista pienentää ja niiden välisiä tuottavuuseroja on myös mahdollista kaventaa. Se edellyttää useimmissa tapauksissa tiettyjen erikoissairaanhoidon palvelujen keskittämistä ja sairaalassa suoritettavien toimenpidemäärien kasvattamista. Erikoissairaanhoidon palvelujen keskittäminen suurempiin yksiköihin mahdollistaa henkilöstön ja tilojen sekä laitteiden tehokkaamman käytön. Suoritemäärien nosto ja hoitoyksikköjen erikoistuminen tiettyihin toimenpiteisiin onnistuu myös paremmin suuremmissa yksiköissä. Nämä puolestaan vähentävät hoitovirheitä ja laskevat suoritteiden yksikkökustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen osalta on huomioitava se, että yleensä näitä palveluja kansalainen tarvitsee elämässään harvoin. Tällöin hoitoyksikön sijainnilla ei myöskään ole suurta merkitystä ja nämä palvelut on mahdollista saada myös hieman kauempaa. Oleellista kansalaiselle on se, että hoitoon pääsee nopeasti ja että se on laadukasta. sairaalaverkon karsimisella säästetään kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskustannuksissa sekä vältytään hankkimasta päällekkäisiä kalliita laitteita joiden käyttöaika joissain pienemmissä yksiköissä voi olla vähäistä säästömahdollisuus satoja miljoonia euroja vuodessa Potilasjonot ja turhat kustannukset Suuri hoitoon pääsyn pullonkaula on lähetteen saaminen erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin. Hoitoa tarvitseva potilas joutuu nyt odottamaan liian kauan erikoislääkärin lähetettä ja vielä sen jälkeen pääsyä erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin. Esim. huhtikuussa 2014 erikoissairaanhoidossa hoitoon pääsyä oli yli 90 vrk odottanut 6 651 potilasta (22,4 % potilaista). Mikäli potilas on mukana työelämässä ja toimenpidettä odottaessaan myös työkyvytön ja saa sairauspäivärahaa niin tästä syntyy merkittävät kustannukset joita olisi mahdollista pienentää. Nopeampi hoitoon pääsy myös useissa tapauksissa lyhentää toipumisaikaa ja samalla myös sairausloman kestoa. Sairauspoissaolon lyhenemisen lisäksi nopeammalla hoitoon pääsyllä voidaan myös kaikkien potilaiden elämänlaatua nostaa ja tätä ei voi edes rahallisesti arvioida.
Nopeampi hoitoon pääsy edellyttää nopeampaa erikoislääkärin lähetettä ja erikoissairaanhoidon toimipisteen suurempaa toimenpidevalmiutta. Useita perustason erikoissairaanhoidon toimenpiteistä on mahdollista suorittaa myös edullisemmin terveyskeskuksissa joissa pystytään tarjoamaan erikoissairaanhoidon palvelut. Esimerkki: Hoitoon pääsyä 90 vrk odottavien potilaiden kohdalla odotusaika pystytään laskemaan 45 vuorokauteen. Oletetaan että 50 % hoitotoimenpiteitä odottavista 6 651 potilaasta olisi mukana vielä työelämässä. 3 325 potilasta x 45 vrk = 149 625 vrk, joista korvattavia sairauspäiviä 120 000 vrk lisäksi sairausloman lyheneminen hoitotoimenpiteen jälkeen lyhenee merkittävästi (jopa 50 %) nopeammin suoritetun hoidon aloittamisen johdosta Yhden sairauslomapäivän laskennallinen hinta on keskimäärin 350 (sairauspäiväraha poissaolijalle sekä mahdolliset sijaiskustannukset) säästömahdollisuus 120 000 vrk x 350 = 42 M vuodessa todellisuudessa säästömahdollisuus on suurempi koska hoitoon pääsyä odotetaan joidenkin potilaiden kohdalla jopa yli 180 vrk Kunta-ala maksaa ainakin kaksi miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja vuodessa. Tämä arvio perustuu suurimpien kaupunkien työkyvyttömyysmenoihin. Erityisesti pitkät sairauspoissaolot tulevat kalliiksi. Yli 60 päivää vuoden aikana sairastaneita on kuntatyöpaikoilla keskimäärin 8 prosenttia ja heidän osuutensa sairauspoissaolojen kustannuksista on lähes kolmannes. (Keva) Toimiva perusterveydenhuolto Terveydenhuollon kustannuskehityksen kannalta tärkeintä on se miten hyvin toimii perusterveydenhuollon palvelut. Erityisesti terveyskeskusten lääkäripalvelujen toimivuudella on merkitystä. Koko soten näkökulmasta kustannustehokkaan järjestelmän syntyminen edellyttää maahamme sellaista terveyskeskusten verkostoa mihin asiakkaat pääsevät ja missä on osaava henkilöstö ja toimivat laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Suuremmilla terveysasemilla on oltava toimivat näytteenotto- ja röntgenpalvelut sekä useita lääkäreitä. Lääkäripäivystys pitäisi olla avoinna päivittäin esim. klo 7-22 ja joissakin paikoissa mahdollisesti myös yöllä. Tämä järjestely edellyttää myös päivystävien lääkäreiden osalta vuorotyöhön siirtymistä muiden soten henkilöstöryhmien tapaan. Lääkäripäivystykset olisi saatava toimimaan pääsääntöisesti virkalääkärien avulla. Sillä turvattaisiin paremmin se että lääkärit sitoutuvat toimipaikkaan pidemmäksi aikaa ja oppivat paremmin tuntemaan alueensa väestöä. Sillä on suuri merkitys erikoissairaanhoitoon kirjoitettavien lähetteiden määrään ja kuntien kustannuksiin. Toimiva ja riittävän kattava palvelupisteverkko perusterveydenhuollon päivystyksessä varmistaa kansalaisten avunsaannin ajoissa. Tämä vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta ja tuo kunnille merkittäviä säästöjä sairaalapalvelujen ja äkillisten sairaankuljetusten
vähenemisenä. Lääkäripalvelujen saannilla ajoissa vähennetään tehokkaasti kalliimpia korjaavia toimenpiteitä ja nopeutetaan potilaiden kuntoutumista. säästömahdollisuus merkittävä Syrjäytyminen ja ennaltaehkäisevä työ Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan pienentää merkittävästi korjaavia kustannuksia. Uusien suurien sote-alueiden kuntien yhteinen intressi on turvata riittävät ennaltaehkäisevät palvelut. Jos seuraavien esimerkkien kaltaisiin kustannuksiin halutaan todella puuttua, niin silloin on mahdollista saada erittäin merkittäviä säästöjä: 1) Alkoholi ja muut päihteet Terveydenhuollon alkoholiehtoisiin haittakustannuksiin lasketaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoidosta ja avohoidosta aiheutuneita kustannuksia (81-136 milj. euroa) sekä vakuutus- ja vahingonkorvauksista koituneet kustannukset. Kaiken kaikkiaan alkoholin aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnassamme oli 1,3 mrd. Vastaavia kustannuksia syntyy myös huumehaitoista. Näiden kustannusten kokonaismäärä oli 352 M vuonna 2010. (THL 2010.) Mielenterveysongelmat puolestaan maksavat yhteiskunnalle vuosittain 6-7 mrd. Suomalaisten selvitysten mukaan pelkästään masennuksen kustannukset ovat noin 1,4 mrd vuodessa. Vastaavasti psykoosien, kuten skitsofrenian, aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista muodostuu menetetyistä työvuosista. (Wahlbeck 2011.) 2) Palvelujen järjestäminen taantumassa Myös palveluiden järjestämisellä taantumassa on merkitystä tulevaisuuden palvelutarpeisiin. Viimeksi 1990- luvun lama-aikana tehdyt leikkaukset ennaltaehkäisevässä työssä, kuten kouluterveydenhuollossa sekä kasvatus- ja perheneuvolatoiminnassa, näkyvät 2000-luvulla vaikeahoitoisten nuorten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Yhden vaikeahoitoisen nuoren erikoissairaanhoidon kustannuksilla (1,7 M ) palkattaisiin kymmeniä työntekijöitä ennaltaehkäiseviin palveluihin. (Paakkonen 2012.) Myös tutkimuksessa 25- vuotiaiden mielenterveydestä käy ilmi, että näistä lama-aikana lapsina olleista nuorista aikuista peräti viidennes on käyttänyt mielialalääkkeitä tai psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita (Paananen ym. 2012). 3) II-tyypin diabetes Kuntatalouden tikittävä aikapommi on II-tyypin diabetes. Mikäli sairaus saadaan pidettyä hyvällä hoidolla hallinnassa, pelkät lääkehoidon kustannukset kunnalle ovat n. 500 asiakas/vuosi. Jos hyvää hoitotasapainoa ei pystytä ylläpitämään, lisäsairauksien riski nousee ja hoitokustannukset erikoissairaanhoidossa nousevat yli 10 000 /asiakas/vuosi. Ennusteen mukaan vuoteen 2018 mennessä puolelta miljoonalta suomalaiselta on löydetty diabetes.
4) Lasten huostaanotto Yhden huostaan otetun nuoren laitoshuollon kustannuksilla (n. 100 000 /vuosi) kunta voi palkata ennaltaehkäiseviin palveluihin 2,5 lähihoitajaa. Yhteiskunnan kustannukset yhdestä syrjäytyneestä nuoresta ovat jopa yli miljoona euroa. Ajoissa annettu apu kotiin, päiväkotiin, kouluun ja vapaa-aikaan voi estää nuoren syrjäytymisen ja säästää kunnan kustannuksia. 5) Työkyvyttömyyseläkkeet Jokainen vältetty työkyvyttömyyseläke tuottaa kunnalle noin 60 000 säästön, kun työnantajan ei tarvitse maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneestä. (Lähde: Keva) Henkilöstön jaksamista työssä on tuettava mm. huolehtimalla riittävästä henkilöstömitoituksesta. Jos tämä laiminlyödään,niin seurauksena ovat lisääntyvät sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu. 6) Perushoidon ja hygienian laiminlyönti Mikäli potilaan hyvästä perushoidosta terveyskeskusten tai sairaaloiden vuodeosastoilla joudutaan tinkimään, sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset potilaan lisäksi myös kuntataloudelle. Potilaan vähenevä perushoito lisää erilaisten infektioiden, iho-oireiden ja makuuhaavojen riskiä. Kroonisten haavojen arvellaan kuluttavan jopa 5 % länsimaiden terveydenhuollon kokonaisbudjetista. Suomessa kroonista haavaa sairastavien potilaiden hoitoon kuluu vuosittain noin 190 270 miljoonaa. Haavapotilaan hoito maksaa keskimäärin noin 10 000 vuodessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa koulutetun ammattihenkilön käyttäminen on kustannusnäkökulmasta katsottuna tärkeää. Sellaisen henkilöstön käyttö, jolla ei ole riittävää koulutusta ja osaamista lisää hoitovirheiden ym. kautta kuntien kustannuksia moninkertaisesti säästyneisiin palkkakustannuksiin verrattuna. 7) Kaatumisten kustannukset Kaatumiset kotona, hoitolaitoksissa ja sairaaloissa aiheuttavat vuosittain yli 25 000 sairaalahoitojaksoa Suomessa. Lonkkamurtumia tapahtuu vuosittain noin 7000 ja näistä valtaosa on seurausta kaatumisista. Pysyvästi laitoshoitoon jää vuosittain yli 10 % lonkkamurtumapotilaista. Vuonna 2030 lonkkamurtumia on arvioitu olevan n.19 000 Suomessa.
Lonkkamurtuma maksaa murtuman jälkeisenä vuonna 22 000 potilasta kohden ja jos henkilö ei kuntoudu murtuman jälkeen kotiin, vaan jää laitoshoitoon, kustannukset ovat moninkertaiset (55 000 /potilas/vuosi). Jorma Panula on todennut väitöskirjassaan (2010), että tutkituista lonkkamurtumapotilaista (N=461) 42 % oli kaatunut laitoksessa. Heistä 80 % oli ollut lyhyellä hoitojaksolla. Kaatumisten ehkäisyssä on Panulan mukaan paljon parannettavaa. Lähihoitajan osaamisessa painottuu vahvasti päivittäisten toimintojen tukeminen ja kuntouttava ote. Hyvin hoidettu potilas ja turvallinen hoitoympäristö maksavat nopeasti takaisin kaatumisten mukana tuomia terveydenhuollon kustannuksia säästöinä. Henkilöstömitoituksella on todella merkitystä. Osaamisen käyttö Koulutetun sote-henkilöstön osaamisen käytön rajoittaminen maksaa. Esim. jos koulutetulta lähihoitajalta estetään hallinnollisilla määräyksillä lääkehoidon suorittaminen, niin se väistämättä lisää henkilöstömääriä ja vaikeuttaa työvuorosuunnittelua. Henkilöstön osaamisen käytön turvaaminen säästää kustannuksia merkittävästi. Lopuksi Tässä esityksessä on tuotu esimerkkien avulla esille keinoja miten sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalleja ja rakenteita uudistamalla on mahdollista saada aikaiseksi säästöjä jotka lasketaan jopa miljardeissa euroissa. Esitetyt keinot eivät edes laske palvelutasoa ja supista kansalaisten palveluita. Uusien sote-alueiden myötä kuntien yhteinen intressi on yhdessä etsiä sellaisia toimintamalleja, jotka säästävät kaikkien kuntien kustannuksia. Se edellyttää nykyistä laajakatseisempaa otetta yhteistyöhön. Kuntien ja valtionhallinnon eri organisaatioiden tiiviimmällä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa tehokkaammin myös maahanmuuttajien integrointiin ja esim. työttömyyden aiheuttamaan sekä muuhun kansalaisten syrjäytymiskehitykseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin. Sote-uudistuksella on kiire ja mitä nopeammin uudet toimintamallit saadaan käyntiin, niin sitä nopeammin voidaan saada myös merkittäviä säästöjä joilla todella on merkitystä ja vaikuttavuutta. Silja Paavola puheenjohtaja Jussi Salo kehittämisjohtaja