Lähde liikkeelle kevät 2013 1
Pääkirjoitus Ammatillisen koulutuksen tulokset näkyviin Kannen kuva: Veikko Seppänen. Ammatillisen koulutuksen ja opiskelun tuloksena syntyy uutta tai entistä parempaa ammattitaitoa. Tämä näkymätön tulos pitää kuitenkin tehdä näkyväksi. Olemme koonneet tähän lehteen esimerkkejä siitä, kuinka ammatillisessa aikuiskoulutuksella hankittu osaaminen on muodostunut tärkeäksi ponnahduslaudaksi työuralla. Kerromme myös tilanteista, joissa aikuiskoulutus on auttanut suurempia henkilöstöryhmiä uusille poluille. Nämä tapaukset todistavat, että hyvin hoidettu ammatillinen aikuiskoulutus on paitsi yhteiskunnan menestystekijä, myös työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen ja jatkamiseen vaikuttava tekijä. Se tuottaa rahaan ja käyttöomaisuuteen rinnastettavaa osaamispääomaa, joka vaikuttaa yritysten ja yhteisöjen kilpailuasemaan, parantaa työn laatua ja tuottavuutta sekä tukee merkittävästi arjen innovaatioiden syntyä. Kiitän kaikkia ammatillisen koulutuksen toimijoita, jotka osallistuivat kyselymme perusteella positiivisten esimerkkien keräämiseen. Tosin odotin ehdotuksia paljon runsaslukuisemmin. Voin vain arvailla syitä, ehkä korkea itsekritiikki, muut kiireet, salassapitosopimukset, en tiedä. Haluan kuitenkin esittää kysymyksen siitä, onko ammatillisella koulutuksella varaa vaatimattomuuteen tai passiivisuuteen tulosten esille tuomisessa? Ammatillisella peruskoulutuksella on tärkeä merkitys siinä, että nuoret ja vanhemmatkin opiskelijat saavat vankan peruskäsityksen sekä perustaidot opiskellusta ammatista. Sitten he voivat siirtyä työelämään, jossa osaaminen täydentyy työpaikalle ja työntekijälle entistä hyödyllisemmäksi kokonaisuudeksi. Hyöty tulee jonkin verran viiveellä. Olen sitä mieltä, että ilman ammatillista peruskoulutusta elintasomme olisi radikaalisti nykyistä alhaisempi. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja etenkin lisäkoulutuksen rooli on yhtä tärkeä, mutta vaikutukseltaan nopeampi. Kun työssä oleva saa lisäoppia, hän voi parhaassa tapauksessa muuttaa sen paremmiksi tuotteiksi tai palveluksi jo seuraavana työpäivänä. Koulutus, ja ehkä juuri sen myötä saatu työpaikka, voivat siivittää yksittäisen ihmisen hyvinkin rivakkaan urakehitykseen. Myös yritys voi saada koulutuksista voimakasta myötätuulta, joka näkyy myyntimäärien ja kannattavuuden merkittävänä paranemisena. Kun palvelutuotteiden ja valmistettujen laitteiden kilpailukyky on kohdallaan, saamme elintärkeitä vienti- ja matkailutuloja. Kasvaneiden verotuottojen kautta yhteiskunta saa varoja käytettäväksi meille kaikille tärkeiden asioiden hoitamiseen. Ammatillinen koulutus on tärkeä lenkki ketjussa, jonka toimivuudesta riippuu, onnistummeko säilyttämään hyvinvointivaltion, joka pystyy tarjoamaan esimerkiksi jokaiseen kansalaiseen ulottuvan terveydenhoidon ja maksuttoman peruskoulutuksen. Opetusministeri Jukka Gustafsson painotti AEL:n 90-vuotisjuhlassa, kuinka ammatillisella koulutuksella on aivan keskeinen tehtävä työelämän kilpailukyvyn, yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin varmistajana. Korkeatasoinen osaaminen ja ammattitaito ovat olleet, ja tulevat olemaan, se kivijalka, jonka varaan Suomen menestys ja hyvinvointi rakentuvat. Työelämässä jo olevien ammattiosaamista on voitava jatkuvasti ylläpitää, uudistaa ja syventää. Juuri nyt, kun hallituksen puolivälitarkastelu on ajankohtainen ja koulutuspoliittinen keskustelu käy vilkkaana, meidän pitäisi kaikin keinoin tuoda työmme tulokset näkyville. Se ei ole pelkästään meidän, vaan koko kansantaloutemme etu. Meidän pitää tuoda esille, että mahdollisella osaamispääoman leikkaamisella yhteiskunta syö kohtalokkaasti omaa tulevaisuuttaan. Veikko Ollila päätoimittaja, johtaja ALVAR 2 Lähde liikkeelle kevät 2013
Sisällysluettelo 4 Aikalisä paikallaan Nokia timeout-koulutukset 8 Lemminkäinen kannustaa kouluttautumaan 11 Porukalla talkoissa 14 Kimmo täydensi johtamisosaamistaan johtamisen erikoisammattitutkinnolla 16 Raskaskalustomekaanikko työllistyy 20 Tutkintoon ilman valmistavaa koulutusta teoriasta osaksi arkirutiineja 24 Etelä-Suomen Restel Liikenneasemien kenttäpäällikön tarina 26 Pätevä henkilökohtaistaminen antaa parhaan tuloksen 29 Lukemisvaikeuksia voidaan kuntouttaa myös aikuisiällä 30 Työnjohtokoulutuskokeilusta lisäarvoa työuralle 32 Tavoitteena parempi työelämä ohjausta työpaikoille 35 Nayttotutkinnot.fi portaali uudistunut Julkaisija Lähde liikkeelle -lehti tiedottaa näyttötutkintotoiminnasta ja ammatillisen aikuiskoulutukseen liittyvistä kokemuksista ja ajankohtaisista asioista. Päätoimittaja Veikko Ollila Toimitussihteeri Satu Henttinen Toimitus Veijo Kykkänen Jouni Kyllönen Ulkoasu ja taitto Marko Kivistö Paino Scanweb Oy Painosmäärä 20.000 kpl Ilmoitusmyynti Suoramarkkinointi Mega Oy Osoitteenmuutokset ja tilaukset satu.henttinen@alvar.fi Yhteystiedot ALVAR Jälsitie 3, 00410 Helsinki puh. (09) 5307 708 www.lahdeliikkeelle.info www.alvar.fi Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. ISSN 1795-066X (painettu) ISSN 1795-0678 (netti) 37 Pallen vikinä: Näyttötutkinnot 2013 AD (anno domini) 38 Hyvä tietää Lähde liikkeelle kevät 2013 3
Teksti: rehtori Tommi Forss, Turun Aikuiskoulutuskeskus Aikalisä paikallaan NOKIA TimeOut-koulutukset Viime aikoina tiedotusvälineissä on vilissyt monelle vierailta tuntuvia käsitteitä rakennemuutos, maailmantalouden ongelmat, rahoituskriisi, globalisoituminen ja sopeuttaminen. Nämä sanat ovat kuitenkin vaikuttaneet tuhansien suomalaisten perheiden arkeen eri puolilla maatamme. Viime vuoden aikana saimme kuulla, että moni suuri työnantaja vähentää henkilöstöään kymmenillä, sadoilla tai jopa tuhansilla. Eräs näistä työnantajista oli matkapuhelinjätti Nokia, joka vähensi henkilöstöään kahdessa eri vaiheessa vuoden 2012 aikana. Tiedotusvälineet uutisoivat seuraavasti: Nokian Salon tehtaalta katoaa yli tuhat työpaikkaa (Helsingin Sanomat 8.2.2012) ja Nokia päätti Salon tehtaan yt-neuvottelut 780 lähtee (Talouselämä 27.7.2012). Näiden uutisten taustalla olevien toimien vaikutukset tuntuivat erityisesti Salossa, mutta myös muualla Varsinais-Suomen työssäkäyntialueella. Koko koulutuskokonaisuuden keskeisenä perusperiaatteena, on löytää irtisanotulle henkilölle selkeä suunta irtisanomisen jälkeisessä ajassa. Varsinais-Suomessa, kuten muuallakin maassamme, on historiapohjaista kokemusta rakennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Irtisanomiset ja lomautukset ovat seuranneet aina rakennemuutoksen jälkiaallossa. Esimerkkeinä tästä Varsinais-Suomen kannalta erityisen merkityksekkäät Finluxin televisiotehtaan ja Leafin makeistehtaan sulkemiset vuosituhannenvaihteen molemmin puolin. Myös Turun telakan ajoittaiset hankaluudet markkinoilla ovat luoneet varjoja alueen työllisyyden ylle. Suuren risteilyaluksen tilauksen lipuminen Ranskaan asettaa telakan työtilanteen jälleen erittäin hankalaan ja haastavaan asemaan. Suomalaisessa työvoimapolitiikassa on turvauduttu pitkään koulutukseen osana irtisanottujen ja lomautettujen henkilöiden uudelleentyöllistämistä. Vuoden 2012 aikana järjestettiin kahdessa erässä muutoskoulutuksena toteutettu TimeOut -koulutuskokonaisuus osana toimia, joilla varmistetaan Nokialta irtisanottujen henkilöiden työllistyminen, kouluttautuminen tai muiden jatkosuunnitelmien tekeminen. Koulutuskokonaisuuden kannalta tärkein toimija koko ketjussa oli Nokian Bridge-ohjelma. Toimijoiden esittely Nokia on perustanut Nokia Bridge-keskukset toimipisteisiinsä, joissa henkilöstövähennyksiä tehtiin. Näiden keskusten tehtävänä on yhdessä paikallisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa tukea henkilöstövähennysten kohteeksi joutuvia työntekijöitä uuden suunnan ja uusien vaihtoehtojen löytymisessä. Bridge-ohjelma on osa Nokian yhteiskuntavastuuohjelmaa, joka tarjoaa vaihtoehtona irtisanottavalle henkilölle, mm. apua uuden tehtävän löytämiseksi Nokian sisältä tai ulkoa, tukea yrittäjyyteen ja apua uusiin urapolkuihin. Salon Bridge-keskus toimi TimeOut koulutushankkeenkäynnistäjänä, keskeisimpänä koordinaattorina, koulutuksen sisällön määrittäjänä ja koulutuskumppanien valitsijana. Lisäksi Bridge-keskuksella oli keskeinen rooli koulutusten markkinoinnissa, henkilökunnan ohjaamisessa ja jopa koulutustilojen järjestämisessä. Varsinais-Suomen ELY toimi koulutushankkeessa Bridge-keskuksen kanssa yhteistyössä aivan koulutushankkeen alusta alkaen. ELY:n roolina oli toimia koulutuksen rahoittajana ja suunnittelijana yhdessä Nokian kanssa. Koulutuskokonaisuus rahoitettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Katse tulevaisuuteen -rakennemuutoshankkeen mahdollistamalla rahoituksella. Kouluttajina TimeOut-koulutuksissa 4 Lähde liikkeelle kevät 2013
Ryhmiin osallistuneet henkilöt olivat äärettömän motivoituneita ja positiivisella mielellä mukana hankalasta tilanteesta huolimatta. toimivat Työmaa Oy Salossa ja Turun Aikuiskoulutuskeskus Turussa. Konsulttitoimisto Työmaa Oy on 1996 perustettu henkilöstöpalveluja tuottava yritys, joka on erikoistunut valmentamaan henkilöitä uusille urille sekä toteuttamaan rekrytointiprosesseja useille eri alojen yrityksille. Turun Aikuiskoulutuskeskus on Varsinais-Suomen suurin aikuiskoulutuskeskus. Turun Aikuiskoulutuskeskuksella on kattava kokemus rakennemuutoksen aiheuttamista koulutuspaineista usean vuosikymmenen ja usean eri toimialan kattavalla kokemuksella Koulutusten ympärille rakennettiin kattava tukiverkosto sekä Saloon että Turkuun. Mukana olivat lisäksi mm. paikalliset TE- toimistot ja työterveydenhuolto. Tällä varmistettiin se, että irtisanottu koulutukseen osallistuja sai tiedon siitä, mistä saa apua uudessa ja vieraassa tilanteessa. Kuvassa oikealta vasemmalle Martti Rantala, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Seikola, toimitusjohtaja, Turun Aikuiskoulutussäätiö Tommi Forss, rehtori, Turun Aikuiskoulutuskeskus. (Kuva Lauri Holsti) Koulutuksen sisältö ja aikataulutus Koulutuskokonaisuuden alkuvaiheessa kaikille toimijoille oli epäselvää, kuinka moni irtisanottavista nokialaisista tarttuu työnantajan tarjoamaan vapaaehtoiseen koulutusvaihtoehtoon. Onnistunut tiedottaminen, markkinointi, luottamusmiesyhteistyö ja Nokia Bridgen aktiivinen ote koulutusasioihin varmisti sen, että suurin osa viime vuoden aikana irtisanotuista osallistui koulutuksiin. Nokialaisille täysin räätälöityjä koulutusryhmiä toteutettiin Salossa 63 ja Turussa 17. Ryhmiin osallistuneet henkilöt olivat äärettömän moti- Lähde liikkeelle kevät 2013 5
(Kuva Taru Lehtonen) voituneita ja positiivisella mielellä mukana hankalasta tilanteesta huolimatta. Ryhmissä keskeyttämisaste muusta syystä kuin työllistymisestä, opiskelupaikan vastaan ottamisesta tai yritystoiminnan aloittamisesta oli todella harvinaista. Koulutuksen onnistumisen kannalta oli keskeistä koulutusten tarkasti räätälöidyn sisällön lisäksi tasalaatuisuuden ylläpitäminen. Haastetta tähän toi erityisesti se, että koulutuksia järjesti kaksi eri koulutusorganisaatiota kahdella eri paikkakunnalla. Yhdessä toteutettu koulutuksen sisällön suunnittelu, yhteinen kouluttajakoulutus ja jatkuva koulutuksen laadun seuranta varmistivat sen, että koulutuksista saatiin sekä sisällöllisesti että laadullisesti mahdollisimman tasalaatuisia. Osaavat koulutuspalvelun ostajat varmistivat, että oikea koulutussisältö oli palveluntuottajien mielissä kirkkaana heti koulutuskokonaisuuden alusta alkaen. Ensimmäiset TimeOut- koulutukset alkoivat 10.4.2012 ja viimeiset päättyivät 12.10.2012. Tähän väliin mahtui yhteensä kahdeksankymmentä kattavaa koulutusrupeamaa. Tiivis aikataulutus ja kesän aikana eteen tulleiden uusien irtisanomisten vuoksi järjestetty uusi koulutusjakso edellyttivät kaikilta osallisilta nopeutta, sitoutumista, tarkkaa ennakkosuunnittelua ja yhteistyötä. Ensimmäisistä neuvotteluista kului vajaat puolitoista kuukautta ensimmäisen toteutuksen alkuun. Tähän väliin sijoittui suuri määrä suunnittelua, markkinointia ja tilajärjestelyjä. Suunnitelmissa oli myös koulutusten järjestäminen kahdessa vuorossa, mikäli kaikki irtisanottavat olisivat halunneet osallistua koulutukseen. Nokia TimeOut- muutosvalmennuksessa piti huomioida useita eri tekijöitä, kun koulutuksen sisältöä ja koulutusryhmien erityispiirteitä otettiin huomioon. Tärkeitä huomioitavia seikkoja olivat mm. se, että irtisanottavista monella on ollut pitkä työsuhde Nokiaan ja se, että todella monelle Nokia on ollut ainoa työsuhde. Huomioitavaa oli myös, että suurella osalla irtisanotuista ei juuri ollut omakohtaista näkemystä nykyaikaisista työmarkkinoista eikä kokemusta työnhausta ja työnhaun dokumenteista. Osaamiskapeikkoja löytyi myös atk-osaamisessa ja Internetin käytössä osana työnhakua. Koulutuksen sisällön määritys onnistui alusta alkaen erittäin hyvin, runko pysyi lähes ennallaan ensimmäisestä koulutusryhmästä viimeiseen asti. Sisällön tiivis tahti ja suunnitelmallinen eteneminen takasivat valmennettavien mielenkiinnon säilymisen ja keskeyttämisen vähäisyyden kaikissa ryhmissä. Erityinen kiitos koulutuskokonaisuuden toteuttamisesta, tiukan aikataulun aiheuttamista hankaluuksista huolimatta kuuluu koulutusorganisaatioiden kouluttajakunnalle ja Varsinais-Suomen ELY -keskuksen henkilöstölle. Irtisanomisten vuoksi järjestetty uusi koulutusjakso edellytti kaikilta osallisilta nopeutta, sitoutumista, tarkkaa ennakkosuunnittelua ja yhteistyötä. TimeOut- koulutukset olivat kaikille osallistujatahoille ennätyksellisen suuri ja haastava ponnistus. Koulutuskokonaisuus onnistui todella hyvin sekä vaikuttavuuden kannalta että palautteiden perusteella, vaikka aikataulu oli kireä ja 6 Lähde liikkeelle kevät 2013
Koulutuksen sisältö oli pääpiirteissään seuraava: 1. Tavoitteet ja odotukset, toiveet ja vahvuudet 2. Oman osaamisen kartoittaminen 3. Työmarkkinat tänä päivänä työhallinnon palvelut 4. Työnhaun asiakirjat sähköinen työnhaku, uudet työnhakumenetelmät 5. Itsensä markkinointi 6. Tietotekniikka 7. Yrittäjyys 8. Koulutusmarkkinat aikuisopiskelun vaihtoehdot 9. Henkilökohtainen jatkosuunnitelma aikalisän jälkeen eteenpäin valmennettavien määrä oli suuri. Haastetta lisäsi se tosiasia, ettei osallisilla ollut alussa tarkkaa tietoa kokonaisuuden laajuudesta. Palautekeskiarvo oli molemmilla koulutuspaikkakunnilla yli 4, asteikolla 1-5. Huolellinen suunnittelu ja tiivis yhteistyö, erittäin motivoituneet valmennettavat ja Nokia Bridgen sekä Varsinais- Suomen ELY- keskuksen jatkuvat tuki ja laadunvarmistus takasivat hyvät tulokset. Jatkosuunnitelmat Koko koulutuskokonaisuuden keskeisenä tavoitteena, samoin kuin Nokia Bridge-ohjelman perusperiaatteena, on löytää irtisanotulle henkilölle selkeä suunta irtisanomisenjälkeisessä ajassa. Nokian sisäisten ja ulkopuolisten työtehtävien kartoittamisen lisäksi Nokia tarjosi Bridge-ohjelman palveluiden lisäksi kattavan koulutuskokonaisuuden, jonka aikana jokaiselle irtisanotulle laadittiin hänen osaamisensa ja toiveidensa mukainen henkilökohtainen jatkosuunnitelma. Suunnitelmat laadittiin konkreettiseen muotoon ja suunnitelmien toteuttamiseksi kerättiin yhdessä tietoa eri vaihtoehdoista niin työllistymisen, yrittäjyyden kuin aikuiskoulutuksenkin parista. Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) turvin Varsinais-Suomen ELY-keskus on voinut hankkia työvoimakoulutusta rakennemuutoksen vuoksi työnsä menettäneille henkilöille. Kyseisen rahaston tehtävänä on auttaa maailmankaupan muutosten tai maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömäksi jääneitä henkilöitä työllistymään ja hankkimaan uusia taitoja. Koulutusta on hankittu ammattitaitoa lisäävänä, jatko- ja täydennyskoulutuksena ja uudelleen koulutuksena erityisesti hoiva- ja tekniikan aloilta. TimeOut- koulutusten kaltaiset koulutuskokonaisuudet ja koulutusta seuraavat työvoimapoliittiset koulutuskokonaisuudet vahvistavat irtisanottavien henkilöiden osaamista ja kirkastavat tulevaisuudennäkymiä. Aikalisän jälkeen on helpompi suunnata eteenpäin työelämässä. Sisulla eteenpäin Sisulla eteenpäin koulutuksia toteutettu Leafin Auran tehtaan sulkemisen johdosta työttömiksi jääneille. Koulutuksen sisältö TimeOut-koulutusten kaltainen, kuitenkin niin, että atk-valmennusta on tarjottu sitä tarvitseville ennen varsinaista muutosvalmennusta. Näin on kyetty varmistamaan atk-osaamisen taso sähköistä työnhakua ja työnhakudokumenttien laatimista ajatellen. Lähde liikkeelle kevät 2013 7
Teksti: asiakasviestinnän päällikkö Eeva Taro, Lemminkäinen Oyj Kuvat: Lemminkäinen Oyj Lemminkäinen kannustaa kouluttautumaan Vuoden 2012 koulutusmyönteisimmäksi työpaikaksi valittu Lemminkäinen panostaa henkilöstönsä kouluttamiseen määrätietoisesti kaikissa ammattiryhmissä. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry palkitsi Lemminkäinen Talo Oy:n vuoden 2012 koulutusmyönteisimpänä työyhteisönä. Palkinto on tunnustus yhtiön pitkäjänteisestä panostuksesta henkilöstön kouluttamiseen ja työhyvinvointiin. Koulutamme henkilöstöämme systemaattisesti, ja se näkyy myönteisellä tavalla urakehityksessä. Motivoitunut, osaava henkilöstö on luonnollisesti myös työnantajan etu, sanoo työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Eero Lahtinen Lemminkäiseltä. Monta syytä kouluttautua Koulutusmyönteinen työnantaja kannustaa henkilöstöään kehittämään aktiivisesti osaamistaan. Työntekijät hakeutuvat täydennyskoulutukseen Lemminkäisellä pääsääntöisesti omasta aloitteestaan. Kimmokkeita kouluttautumiseen on monia. Työntekijä voi kokea tarpeelliseksi päivittää osaamistaan tai haluaa hankkia itselleen kokonaan uusia taitoja. Kouluttautumisen taustalla voi olla myös halu hankkia työtehtäviin liittyvä virallinen tutkinto, jos sellainen on jäänyt suorittamatta. Joskus motivaation lähteenä ovat kesken jääneet opinnot, jotka halutaan saattaa päätökseen. Valmis tutkinto avaa ovia uusiin työtehtäviin ja vaikuttaa myönteisesti myös palkitsemiseen. Motivoitunut, osaava henkilöstö on luonnollisesti myös työnantajan etu. Lemminkäisellä työntekijän opiskeluhalukkuutta tuetaan aktiivisesti ja asiat pyritään järjestämään niin, että opiskelun ja työnteon yhdistäminen sujuu mahdollisimman jouhevasti. Useita tutkintoja pystyykin suorittamaan luontevasti oman työn ohessa. Osaamiskartoitus määrittää koulutustarpeen Jotta täydennyskoulutus hyödyttäisi parhaiten sekä työntekijää että työnantajaa, on tärkeää, että osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja Työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Eero Lahtinen. 8 Lähde liikkeelle kevät 2013
Rakennussiivoojana Viktoria Konovalova. ajankohtaista. Teemme työntekijöillemme osaamiskartoituksen noin 3-4 vuoden välein. Kartoituksen perusteella suunnittelemme henkilöstölle parhaiten soveltuvan koulutuksen, Lahtinen kuvailee. Eri ammattiryhmille järjestetään jatkuvasti kohdennettuja koulutuksia, ammattitutkintoja ja pätevyyskoulutuksia. Koska Lemminkäisen henkilöstöstä suurin osa työskentelee työmailla ja projekteissa, ovat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot RAT, RET ja RTJ yleisimpiä suoritettavia tutkintoja, yksittäisten täydennyskoulutusosioiden lisäksi. Tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa Lemminkäinen on jo vuosien ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä useiden oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhtiöllä on koulujen kanssa eritasoisia yhteistyösopimuksia sekä edustajia koulujen neuvottelukunnissa. Talonrakentamisen puolella yhteistyötä tehdään erityisesti Keudan, Varian ja Stadin ammattiopiston kanssa. Aikuiskoulutuksessa keskeisimpiä yhteistyöoppilaitoksia ovat TTS Koulutus, Siikaranta-Opisto ja AEL. Eero Lahtinen on työskennellyt talonrakentamiseen liittyvien koulutusasioiden parissa jo 20 vuotta ja toimii tällä hetkellä Varian ja Keudan neuvottelukunnissa sekä talonrakentamisen edustajana Heltechissä ja Omniassa. Aktiivisen yhteistyön avulla koulutusten järjestäjille välitetään ajankohtaista tietoa alan toiminnan arjesta, jolloin koulutussisällöt saadaan mahdollisimman hyvin vastaamaan työelämän tarpeita. Yhteistyöllä olemme pystyneet kehittämään useiden oppilaitosten opetuskäytäntöjä ja parantamaan tällä tavoin opiskelijoiden työelämän valmiuksia, Lahtinen kertoo. Oppia työtä tekemällä Lemminkäisen talonrakentamisen toimialalla työntekijöiden täydennyskoulutus suuntautuu joko perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Rakennussiivoojana työskentelevä Viktoria Konovalova suorittaa parhaillaan oppisopimuksella talonrakentamisen perustutkintoa, joka hänen on määrä saada päätökseen ensi kesänä. Kiinnostuin talonrakentamisen perustutkinnosta, koska ajattelin, että työtehtävien laajentaminen olisi mukavaa. Esimieheni tuki ajatustani tutkinnon suorittamisesta, ja sain aloittaa toivomani opinnot oppisopimuksella, kertoo Konovalova. Työhyvinvointi on osa päivittäistä esimiestyötä. Oppisopimuskoulutus on joustava koulutusmuoto, joka soveltuu erityisesti niille, jotka ovat halukkaita oppimaan työtä tekemällä. Tutkinnoissa vaaditut tutkintotilaisuudet järjestetään työpaikalla, jolloin työn ja opintojen yhteensovittaminen on helppoa. Lähde liikkeelle kevät 2013 9
Viktoria Konovalova on tyytyväinen koulutukseensa ja kertoo jo päässeensä käsiksi moniin uudenlaisiin työtehtäviin. Opiskelu työnteon ohessa sujuu hyvin. Luen joka ilta vähän, jotta asiat pysyvät hyvin mielessä, kuvailee Konovalova. Osaamistarpeet tunnistettava Työhyvinvointi, johon osaamisen kehittäminen vahvasti nivoutuu, lähtee hyvästä johtamisesta. Lemminkäisellä lähdetään siitä, että työhyvinvointi on osa päivittäistä esimiestyötä. Menestyvä yritys tarvitsee tekijöikseen osaavan, hyvinvoivan, työkykyisen ja tuottavan henkilöstön. Henkilöstön kehittäminen ja kouluttautumisen tukeminen on prosessi, joka ei koskaan valmistu. Tehostamme jatkuvasti toimintaamme ja panostamme yhä tarkemmin työntekijöidemme osaamistarpeiden tunnistamiseen, toteaa Lahtinen. 10 Lähde liikkeelle kevät 2013
Teksti: rehtori Petra Tolonen, Kainuun ammattiopisto -liikelaitos, Aikuisopisto Porukalla talkoissa Kajaanin UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen jälkimaininkeja on käsitelty useassa eri yhteyksissä ja erilaisin raportein. Yhä edelleen nousee kysymyksiä, mitä tehtiin Kainuussa toisin kuin muualla, sillä tilanne oli jo vuoden tehtaan lakkauttamisen jälkeen parempi kuin monilla muilla vastaavilla paikkakunnilla vastaavissa tapauksissa. Paperitehtaan konsernin johto teki marraskuun alussa 2008 päätöksen Kajaanin paperitehtaan lopettamisesta ja viimeiset koneet tehtaalla hiljenivät 21.12.2008. Irtisanomislapun saaminen ja tehtaan lopettaminen oli henkisesti raskas isku työntekijöille. Tukitoimet käyntiin välittömästi Tehtaan lakkauttamiseen liittyi poikkeuksellisen paljon tukitoimia, jotka jatkuivat vuoden 2010 loppuun saakka. Osa toimista kohdistui suoraan irtisanottujen auttamiseen mm. luomalla korvaavia työpaikkoja, tukemalla uutta yritystoimintaa sekä järjestämällä koulutusmahdollisuuksia. Kainuussa ratkaisevaa oli UPM:n oma jälkihoitotyö, samoin kuin eri yhteisöjen välinen hyvä yhteistyö ja henkilökohtaiset suhteet. Työnantajan tavoitteena oli löytää mahdollisimman paljon vaihtoehtoisia työpaikkoja ja sitä kautta tukea irtisanottujen työllistymistä. Paperitehtaan lakkauttaminen sai kaikki tahot toimimaan nopeasti ja yhdistämään kaikki olevat voimavarat ja resurssit. Kun tieto tehtaan lakkauttamisesta tuli julki, käynnistettiin välittömästi eri yhteistyötahoista kootut ryhmät: kriisiryhmä, rakennemuutosryhmä ja koulutuksen suunnitteluryhmä. Kainuun ammattiopisto (KAO) oli alusta alkaen mukana koulutuksen suunnitteluryhmässä. KAO myös toteutti suuren osan koulutuksista, joissa entiset työntekijät kouluttautuivat uuteen ammattiin, kuten esimerkiksi kairaajaksi, koneistajaksi, yhdistelmäajoneuvokuljettajaksi, talonrakennusalalle, hierojaksi, lähihoitajaksi, sähköasentajaksi, kiinteistönhoitajaksi, linja-autokorikorjaajaksi, maarakennuskoneenkuljettajaksi, lähihoitajaksi, rakennusmittaajaksi, tekstiilihuoltajaksi, puutarhuriksi ja maarakennus- ja toimistoalalle. Tehtaalta irtisanotuista uudelleen kouluttautui kaiken kaikkiaan 166 henkilöä eli hieman yli 30 prosenttia. Paperitehtaan loppumisen vaikutuksia lievensi myös se, että vuosina 2008-2010 Kainuuseen syntyi yhteensä yli 500 uutta työpaikkaa, muun muassa Talvivaaraan, SOK Palveluässään, Suomi-Soffalle ja Renforsin Rantaan uusien yritysten myötä. Renforsin rantaan, entisen paperitehtaan alueelle ja sen tiloihin rakentui ilmeeltään yhtenäinen ja dynaaminen yritysympäristö, jossa toimii nykyisin kaksikymmentäyhdeksän yritystä. Myös Kainuun ammattiopistolla on koulutustilat Renforsin rannassa. Tiloissa koulutetaan ammattilaisia kaivosalalle. Tietoa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista Ensimmäinen koulutusinfo UPM:n työntekijöille järjestettiin 10.12.2008. Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Kainuun ammattiopisto. Pidetyssä infotilaisuudessa työntekijöiltä tuli toive sellaisen tapahtuman järjestämisestä, jossa he saisivat tietoa yrityksistä ja yrittäjyydestä. Samalla työntekijät toivoivat saavansa tietoa, mitä vaatimuksia työnantajilla on osaamisen suhteen, jotta jatkossa osattaisiin suunnata kouluttautumista tämän mukaan. Työntekijöiden toiveita kuultiin ja rekrytointi- ja koulutustapahtuma järjestettiin Rehtori Petra Tolonen. jo 14.1.2009, vain reilu kaksi kuukautta lakkauttamispäätöksestä. KAO vastasi tapahtuman järjestämisestä. Entisen paperitehtaan alueelle rakentui yhtenäinen ja dynaaminen yritysympäristö. Rekrytointi- ja koulutusmessuilla KAO halusi vahvistaa henkilöstön uskoa tulevaisuuteen. Tapahtuman suunnitteluryhmään kuuluivat Kainuun ammattiopiston lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulu, UPM-Kymmene Oy, Länsi-Kainuun TEtoimisto, Kainuun Yrittäjät ry ja Kajaanin kaupunki. Rekrytointi- ja koulutustapahtuman koulutusinfon suunnittelun apuna käytettiin etukäteen saatuja profiileja eri koulutustaustan omaavista työntekijöistä. Suunnitteluryhmän kanssa yhteistyönä laadittiin profiilit kolmesta eri työntekijätyypistä: ilman ammattikoulutusta olevasta, ammattikoulun käyneestä ja teknillisen opiston tai ammattikorkeakoulun käyneestä. Lisäksi pohdittiin ti- Lähde liikkeelle kevät 2013 11
Pentti Karjalaisen mielestä opiskelun aloitus oli haasteellista. (Kuva Ia Samoil) 12 Lähde liikkeelle kevät 2013
lanteita, joissa käytettävissä olisi Kelalta saatavat opintososiaaliset edut. Profiilien perusteella rakennettiin vaihtoehtoiset koulutus- ja työllistymispolut. Lamaannuksen vaihetta ei edes ehtinyt tulla ja kaikki tehdyt toimenpiteet olivat ratkaisukeskeisiä. Tapahtumassa työttömäksi jääville henkilöille informoitiin räätälöidyistä henkilökohtaisista oppimispoluista, joissa otettiin huomioon heidän aikaisempi koulutuksensa ja työkokemuksensa. Tilaisuudessa myös työnantajat saivat informaatiota Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuksen järjestämistä koulutusmahdollisuuksista, esim. oppisopimuskoulutuksesta. Lisäksi Kelan ja työttömyyskassan edustajat olivat paikalla kertomassa opintososiaalisista eduista. UPM:n lakkauttaminen oli suuri isku koko Kainuulle ja erityisesti Kajaanille. Se kosketti välillisesti kaikkia ja oli jokaisen kahvipöytäkeskustelun aiheena. Eniten tilanne kosketti irtisanottuja ja heidän läheisiään. Tilanne sai kaikki tahot toimimaan nopeasti ja yhdistämään kaikki ne voimavarat ja resurssit, jotka olivat käytettävissä yhteisen asian eteen. Jälkihoidon onnistumiseen vaikutti olennaisesti se, että lamaannuksen vaihetta ei edes ehtinyt tulla ja kaikki tehdyt toimenpiteet olivat ratkaisukeskeisiä. Kaiken onnistumisen takana oli hyvä, valmiiksi luotu yhteistyöverkosto, vakiintuneet toimintatavat ja henkilösuhteet. Paperinteosta lastenhoitoon teksti: markkinointisuunnittelija Sirpa Rantonen, Kainuun ammattiopisto -liikelaitos Yksi irtisanoituista työntekijöistä oli Pentti Karjalainen. Nykyisin tämä entinen paperimies työskentelee lähihoitajana Karusellin päiväkodissa, Kajaanin kaupungin palveluksessa. 54-vuotias Pentti Karjalainen opiskeli Kainuun ammattiopistossa lähihoitajaksi. Hänen kanssaan samassa ryhmässä opiskeli 23 opiskelijaa, joista UPM:läisiä oli 15. Koulutuksessa Karjalaisen suuntautumisvaihtoehtona oli lasten ja nuorten hoito- ja huolenpito. Koulutus alkoi huhtikuussa 2009 työvoimakoulutuksena. Karjalainen valmistui marraskuun lopussa 2010. Näin Pentti kuvailee nykyistä elämäänsä: Päivittäinen töihin lähtö on kivaa, kun tietää että siellä odottaa mahtava työyhteisö. Työn paras puoli on siinä, kun mikään päivä ei ole samanlainen. Lapset keksivät aina jotain uutta ja hauskaa. Nukkumatti-ryhmässä, jossa työskentelen, lapset ovat 2-4 -vuotiaita. Startti uudelle uralle Tiedon tehtaan lakkauttamispäätöksestä Karjalainen sai työkaverilta lomalla ollessaan. Tehtaan lopettamisesta oli puhuttu pitkään. Tieto jotenkin huojensi mieltä, koska niin sanotussa löysässä hirressä oli roikuttu jo kauan. Työporukassa virisi monia keskusteluja jatkosta. Moni haki uutta työpaikkaa ja toiset taas tutkivat eri koulutusvaihtoehtoja. Entinen paperimies työskentelee nykyisin lähihoitajana. Itselläni oli työelämää vielä monta vuotta edessäpäin. Siksi päätin kouluttautua uudelle alalle. Karjalainen kiittelee työ- ja elinkeinotoimiston toimintaa ammatinvalinnan alkumetreillä. Sain hyviä neuvoja ja opastusta työvoimatoimistosta ja erityiskiitokset siitä Kimmo Niemiselle Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston Kajaanin toimipisteelle. Alavalinta selvisi. Karjalaisen alavalintaan vaikuttivat myös työskentely tehdaspalokunnassa ja varusmiesaikana lääkintämiehenä. Toisten auttaminen hädässä oli tuttua. Koin hoitoalan mieluisaksi, joten hakeuduin opiskelemaan lähihoitajaksi. Karjalaisella oli takanaan noin 15 vuoden työura paperimassanvalmistuksessa. En ikävöi takaisin tehdastöihin. Elämää on muuallakin kuin jossain kuumassa ja meluisessa tehtaassa. Varhaiskasvatus on mielestäni erittäin tärkeää ja minulle mielekästä työtä. Moni kaveri on sanonut, että olen tehnyt rajun muutoksen, paperinteosta lastenhoitoon. Alkuhaasteista antoisaan opiskeluaikaan Pentti Karjalainen koki opiskelun aloituksen haasteelliseksi. Suurin haaste oli varmaan se, kun edellisistä opinnoista oli kulunut aikaa. Koulumaailma oli muuttunut todella paljon: oli tietokoneet, uudenlaiset opiskeluvälineet ja tavat. Koin myös haasteena hoitoalan pääsykokeen ja psykologin haastattelun. Olin hieman epävarma sopivuudestani hoitoalalle. Loistavasti menneen pääsykokeen jälkeen sain huomata, että minusta on vielä johonkin, ja vieläpä hoitoalalle. Vajaan kahden vuoden opintoihin kuului teoria- ja työharjoittelujaksoja eri työpaikoissa. Harjoittelujaksoilla opin paljon ja sain pohjaa erikoistumista varten. Tällä elämänkokemuksella voi asioita kyseenalaista ja herätellä niistä keskustelua. Aikuisena opiskelu oli mielestäni antoisaa ja hauskaakin, sillä samassa ryhmässä oli opiskelijoina myös entisiä työkavereita paperitehtaalta. Lähde liikkeelle kevät 2013 13
Teksti ja kuva: Arja Kiiskinen Kimmo täydensi johtamisosaamistaan johtamisen erikoisammattitutkinnolla Johtamisen erikoisammattitutkinto avasi silmäni itsensä kehittämiseen kokonaisvaltaisesti siinä mielessä, että kannattaa hankkia näkemystä ja koulutusta oman työn sisältöön mahdollisimman laajalti. Oma organisaatio ei välttämättä itse tunnista, missä voisimme olla vielä parempia. Muualta hankittu koulutus edesauttaa näiden asioiden huomaamista, Kimmo toteaa. 35-vuotias Kimmo Wetterstrand on toiminut poliisina vuodesta 1999 sekä järjestyspoliisin että rikospoliisin tehtävissä. Yliopisto-opintoihin hän hakeutui 2000 ja valmistui hallintotieteiden maisteriksi 2005. Sen jälkeen hän jatkoi työurallaan esimiehenä komisarion ja rikoskomisarion tehtävissä sekä paikallispoliisin että keskusrikospoliisin palveluksessa. Kimmo on työskennellyt Poliisissa myös kansainvälisissä tehtävissä vuosina 2003 2004 monikansallisen tutkintaosaston johtajana Kosovossa. Johtamiskoulutusta Kimmo on opiskellut aiemmin poliisiorganisaation omissa koulutuksissa. Kimmoa alkoi kuitenkin kiinnostaa, millaista johtamiskoulutusta löytyy oman organisaation ulkopuolelta. Hän kartoitti eri vaihtoehtoja ja kiinnostui Pohjois-Karjalan aikuisopiston järjestämästä johtamisen erikoisammattitutkinnosta. Kimmo on tyytyväinen valintaansa. Koulutuksen lähipäivät olivat hänestä antoisia. Koulutuksessa mukana ollut esimiesryhmä koostui erilaisista työyhteisöistä sekä julkishallinnosta että yksityiseltä puolelta. Miksi keksiä pyörää uudelleen, jos se on jo keksitty jossain muussa organisaatiossa hyvillä tuloksilla? Know-how vaihtoi omistajaa ja samalla pystyi peilaamaan omaa johtamistaan ja työyhteisöä muihin, Kimmo toteaa lähipäivistä. Erilaisten työyhteisöjen osaaminen toi Kimmon mielestä kehittämisajatuksia omaan työhön. Myös aikuisopiston opettajat antoivat hyviä johtamisen malleja. Johtamisen erikoisammattitutkinnossa tehdään töitä erityisesti itselle ja samalla henkilökohtaista pyhiinvaellusta omaan johtamiseen, Kimmo tiivistää. Johtamisen erikoisammattitutkinto on edistänyt työtäni siten, että olen voinut hyödyntää tutkintoon valmistavassa koulutuksessa näkemääni ja kokemaani konkreettisesti omassa työssäni. Tutkinnon kautta sain hyviä näkökulmia esimiestoiminnan kehittämiseen omassa organisaatiossani, koska sain kuulla opiskelijakollegoiltani hyviä käytäntöjä esimiestyöstä muissa työyhteisöissä. Kimmo Wetterstrand. Miksi keksiä pyörää uudelleen, jos se on jo keksitty jossain muussa organisaatiossa hyvillä tuloksilla?, hän jatkaa. Kimmon mukaan tutkinnolla on ollut suora vaikutus omaan organisaatioon siinä mielessä, että johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen liittyvä kehittämistyö otettiin käyttöön sellaisenaan organisaatiossa. Tein kehittämistyöni poliisilaitoksen varajohtajien työprosesseista ja niiden kehittämisestä, Kimmo kertoo. Kimmon nykyinen työ on haastavaa, ja siinä on paljon vastuuta. Hän tekee välillä kentällä poliisityötä, mutta toimii myös henkilöstö- ja taloushallinnollisissa johtamistehtävissä. Hän on toiminut johtamisen kenttäkouluttajana vuodesta 2008. Tulevaisuudessa Kimmo hakee lisää haasteita työhönsä omasta organisaatiostaan. 8000 henkeä työllistävän organisaation sisällä voi vaihtaa ammattia ammatin sisällä. Myös kansainväliset tehtävät kiinnostavat Kimmoa jatkossa. 14 Lähde liikkeelle kevät 2013
Lukijakilpailu 1 / 2013 Lehden 2 / 2012 lukijakilpailun kiinnostavimmiksi jutuiksi lukijat äänestivät artikkelit: Tutkimustietoa näyttötutkintojen vaikuttavuudesta, Ammattitutkinnolla on vaikuttavuutta työelämässä, Osaamiskapeikkojen tunnistaminen korostuu kilpailukyvyn ylläpitämisessä, Suorittaminen ei enää riitä ja Lähihoitajia tarvitaan. Vastanneiden kesken arvottiin palkinto, joka sisälsi repun ja sateenvarjon. Lukijakilpailun palkinnon voitti Erja Voutilainen Ylivieskasta. Paljon onnea voittajalle ja kiitos kaikille lukijakilpailuun osallistuneille! Kerro mielipiteesi tämän lehden jutuista! Kerro mielipiteesi, mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Halutessasi voit perustella, miksi valitsit juuri kyseisen jutun. Vastaamalla osallistut kevään 2013 lehden lukijakilpailuun, jossa kaikkien mielipiteidensä lähettäneiden kesken arvotaan kävelysauvat. Lähetä vastauksesi 31.5.2013 mennessä osoitteessa www.lahdeliikkeelle.info. Voit antaa internetissä myös palautetta lehdestä. Lähde liikkeelle kevät 2013 15
Teksti ja kuvat: Marja Koivunen Raskaskalustomekaanikko työllistyy Kouvolan Veho Truck Servicen raskaskalustomekaanikoista yli puolet on tullut Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen kautta. Kouvolan Aikuiskeskuksen ajoneuvo- ja logistiikkaosaston osastonjohtaja Jussi Sireeni kertoo että raskaskalustomekaanikkokoulutuksen kunnolla läpi suorittaneet työllistyvät kaikki. Jos näin ei käy, on syytä katsoa peiliin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla alan osaajista on huutava pula. Koulutukseen haluava täyttää ensin hakemuksen. Siitä yleensä selviää onko hakijasta raskaskalustopuolelle. Alalle vaaditaan teknisen alan kokemusta nimenomaan kone- ja ajoneuvoasennuksesta. Usein opiskelija, jolla ei ole alan kokemusta, mutta joka haluaa raskaan kaluston puolelle, otetaan ensin henkilöautopuolelle hankkimaan perustiedot ja -taidot. Kun nämä on saavutettu, voidaan siirtyä raskaalle puolelle. Mikäli tutkintotoimikunnan edellyttämää kolmen vuoden työkokemus ei koulutuksen aikana täyty, suoritetaan autoalan perustutkinto. Valinnaiset tehtävät suoritetaan raskaalta puolelta. Koulutus kestää vuoden. Koulutusaikana tietopuolista koulutusta toteutetaan aina perjantaisin. Maanantaista torstaihin tehdään opitut asiat käytännössä raskaskalustokorjaamolla. Tämä ei aina onnistu, vaan tehdään sitä työtä, mitä on tarjolla. Vuoden aikana kaikki tutkinnon vaatimat tehtävät ehditään käymään läpi. Työvoimatoimiston kautta tulleille opiskelijoille oppilaitos hankkii työssäoppimispaikan. Samalla voidaan varmistaa, että työssäoppimispaikassa myös oppii. Jussi onkin huolissaan oppisopimustoimistojen kautta tulleista opiskelijoista. Jussi Sireeni. 16 Lähde liikkeelle kevät 2013
Joidenkin työssäoppimispaikoista näkee heti, että niissä ei voi saavuttaa niitä tietoja ja taitoja, joita tutkinnon perusteissa vaaditaan. Työnantaja saa oppisopimusopiskelijasta koulutuskorvauksen ja saattaa pitää tätä pelkästään edullisena lisätyövoimana. On jopa tapahtunut niin, että oppisopimusopiskelijaa ei ole päästetty tietopuoliseen koulutukseen. Nämä tapaukset tietysti raportoidaan oppisopimustoimistolle oppisopimuksen väärinkäyttönä. Onpa joku opiskelija keksinyt viettää teoriapäivän vapaallakin. Veholla opitaan ja työllistytään Vehon korjaushalli on täynnä isoja autoja. Mutkittelemme niiden välistä töiden vastaanottohuoneeseen, jossa tapaamme Aki Forsströmin. Aki suoritti autoalan perustutkinnon vuonna 2010. Suuntautumisena oli raskaskalustomekaanikko. Koulutuksen päätyttyä kirjoitettiin ensin puolen vuoden työsopimus, jonka jälkeen Aki vakinaistettiin. Aki on aina tuntenut vetoa teknistä työtä kohtaan. Raskaskalustopuolen töihin hän pääsi armeijassa ja huomasi kiinnostuneensa niistä. Siirrymme yläkertaan työntekijöiden kahvihuoneeseen. Siellä mukaan tulee Henri Toijanen, joka on myös Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen kasvatteja. Henri valmistui aikoinaan merkonomiksi ja teki kaupallisen alan töitä kymmenisen vuotta. Myyntityössä alhainen pohjapalkka ja epävarma provisiopalkka eivät kuitenkaan pidemmän päälle riittäneet, ja hän päätti vaihtaa alaa. Henrin harrastuksiin on kuulunut aina autojen korjailu, joten ihan kylmiltään hän ei autopuolelle hakeutunut. Henri aloitti autopuolen koulutuksensa ensin henkilöautopuolelta. Kolmen kuukauden päästä hän pääsi opiskelemaan raskaskalustopuolelle. Sieltä työllistyminen oli varmempaa ja palkkaus oli parempi. Kaikki on kiinni motivaatiosta ja halusta oppia. Koulutuksen suhteen Henri on tyytyväinen. Kehitettävää hän ei keksi. Perjantaina opittiin, miten asiat tehdään teoriassa ja maanantaista torstaihin opittiin, miten ne tehdään oikeasti, Henri lohkaisee. Tähän Jussi Sireeni muistuttaa, että teoria on sitä varten, että ymmärretään, miksi asiat tehdään määrätyllä tavalla. Kaikista haasteellisimpana Jussi mainitsee sähköpuolen. Työharjoittelu aloitetaan kokeneen työntekijän apuna. Vähitellen taitojen karttuessa pääsee tekemään vaativampia töitä Lähde liikkeelle kevät 2013 17
Aki Forsström. ja viimein saa tehdä työtä itsenäisesti. Oman työkalupakin saanti on osoitus taitojen kehittymisestä lähes ammattimiehen tasolle. Sen saaminen on mahtavaa, varsinkin, jos sen saa ennen kauemmin työharjoittelussa ollutta opiskelijaa. Oppimisessa on suuria eroja eri opiskelijoiden välillä. Kaikki eivät ikinä valmistu. Henrin mukaan kaikki on kiinni motivaatiosta ja halusta oppia, ja motivoituminen lähtee omasta päästä. Henri ei voisi kuvitella istuvansa enää ikinä koulunpenkille. Hänellä on nyt vakituinen työpaikka, jossa hän viihtyy hyvin. Tällä hetkellä hän on määräaikaisena työnjohtajana kuukauden verran. Työssä on hyötyä myös aiemmista kaupallisen alan opinnoista. Työnjohtaja Jarno Tani on siirtynyt kolme vuotta sitten Lahden Veholta Kouvolaan. Hän kertoo viihtyneensä perheineen Kouvolassa hyvin. Nuorin lapsista syntyi viime syksynä eikä esikoinenkaan ole vielä täyttänyt kahta vuotta. Jarnon mukaan harjoittelijoista on hyötyä yritykselle, jos opiskelija on kiinnostunut alan töistä. Sanotaan, että se on siitä kiinni, miten työnjohtaja osaa hyödyntää harjoittelijaa. Ohjaus on tärkeintä. Kaikki eivät kehity yhtä nopeasti, joku ei ollenkaan. Jarno kertoo opastavansa Työpaikalla on mainio henki. Jarno Tani. 18 Lähde liikkeelle kevät 2013
heikkoakin opiskelijaa niin kauan, kun tämä on maisemissa. Kaikki eivät kestä kovaa alaa, ja muutama on työn raskauden huomatessaan tai muista syistä lähtenyt kokonaan. Kaikki toteavat, että työpaikalla on mainio henki. Tämä on huippuporukkaa. Meininki on rentoa ja huumorin kukka lentää. Hyväntahtoista pientä kettuilua on ilmassa koko ajan. Veho on panostanut paljon työturvallisuuteen. Asiakaskuntakin on erilaista kuin henkilöautopuolella. Asiakkaat ymmärtävät tekniikkaa paremmin. Heille voi puhuessaan käyttää alan termejä. Ulkonäköseikat ovat toissijaisia. Pääasia, että tuote on teknisesti kunnossa. Tapaturmat ja suojaimet Raskaskalustopuolen työtapaturmariski on huomattavasti korkeampi kuin henkilöautopuolen asennushommissa. Tapaturmilta tuskin välttyy kukaan. Kaikki kertovat innokkaasti heille sattuneista tapaturmista, joista valtaosa on sattunut vapaa-ajalla. Tulee pieniä palovammoja. Joku on lyönyt päänsä nosturiin. Päästä tuli verta niin paljon, ettei hän pystynyt ajamaan autoa ja piti tilata ambulanssi. Toisella on mennyt käsi luuta myöten ranteesta auki. Pahin on rälläkällä saatu silmävamma. Sekin parani. Veho on panostanut paljon työturvallisuuteen. Kaikki tapaturmat kirjataan heti ylös. Suojaimia käytetään aktiivisesti. Työlain mukaan työnantajan pitää antaa työntekijälle henkilökohtaiset suojaimet, joita työntekijällä on velvollisuus käyttää. Työnantajalla on valvomisvelvollisuus. Joku ymmärtää suojaimien käytön tarpeellisuuden vasta kantapään kautta, kun käy poistamassa rälläkän kipinää silmästä lääkärissä. Pojat jäävät miettimään, millaista olisi elää yksisilmäisenä. Opiskelijan sairastuessa koulutuksen jatkumiseen vaikuttaa sairausloman pituus. Pari viikkoa ei vaikuta mitenkään, mutta mikäli sairaus kestää yli kuukauden, on jo mietittävä, keskeytetäänkö koulutus siksi aikaa. Jos opiskelija on muuten pärjännyt hyvin, voidaan opiskelua jatkaa loppupäästä. Työssäoppija suosittelee koulutusta Tällä hetkellä työssäoppijana on Mika Härkönen, joka aloitti syyskuussa 2012. Pohjana hänellä on autoalan perustutkinto. Raskaskalustopuoli alkoi kuitenkin kiinnostaa enemmän. Mika on tyytyväinen harjoittelujaksoonsa. Joka päivä on uusia juttuja, ja muutenkin on mielenkiintoista, Mika kertoo. Mika on huomannut henkilöautojen ja raskaiden autojen eron olevan suuren. Raskaalla puolella osat ovat huomattavasti isompia kuin henkilöautoissa ja siten raskaampia. Apuvälineitä löytyy osien käsittelyyn, jos omat voimat eivät riitä. Keventää voi mm. tunkeilla. Työssä selkä ja nivelet rasittuvat eniten. Mika kehuu työpaikan ilmapiiriä. Vanhemmat asentajat neuvovat mielellään. Kuten muutkin, Mika on koko ikänsä harrastanut korjaushommia. Ensin hän korjaili omia ja kavereiden polkupyöriä. Mika Härkönen. Kahdeksantoistavuotiaana kuvaan tulivat mukaan autot. Mika ei lähtisi muuttamaan koulutuksessa mitään. Järjestelmä on siitä hyvä, että käytännössä oppii paremmin kuin kirjoista. Kun teoriaa on kerran viikossa, sen voi vielä kerrata myöhemmin. Pyritään siihen, että pääsisi samantyyppisiin töihin teoriajakson jälkeen. Aina siihen ei ole mahdollisuutta. Mika suosittelee koulutusta muillekin, jos raskas puoli kiinnostaa. Tämä ei etukäteen vaadi mitään ammattitaitoa, koska tänne on tultu oppimaan. Täällä oppii tosi hyvin kaiken. Kannattaa ihmeessä tulla, jos vain kiinnostaa. Lähde liikkeelle kevät 2013 19
Teksti: opettaja Riitta Alasalmi, luonnonvara-ala, maa- ja karjatalousala, Kainuun ammattiopisto Tutkintoon ilman valmistavaa koulutusta teoriasta osaksi arkirutiineja Aiemman osaamisen huomiointi on tuottanut oppilaitokselle positiivisen kierteen, joka ruokki itse itseään. Kainuun ammattiopiston luonnonvara-alan toimipisteessä henkilökohtaistaminen on osa arkipäivää. Valmistava koulutus nähdään työkaluna osaamisen lisäämisessä, mutta varsinainen itseisarvo valmistava koulutus ei ole. Luonnonvara-alan luonteeseen kuuluu, että osaamista voi olla paljonkin alalta vaikka varsinaista työkokemusta tai aiempia opintoja ei taustalta löytyisi. Erityisesti maatalous- ja eläinalalla, jossa toiminta tapahtuu edelleen pääasiassa perheyrityksissä, otetaan lapsia mukaan työhön hyvinkin nuoresta iästä lähtien. Myös luonto- ja ympäristöalalla on paljon osaamista, jota on hankittu (Kuva Pirjo Hotti) esimerkiksi aktiivisen harrastustoiminnan kautta. Seppälän luonnonvara-alan yksikön koulutuspäällikön Leena Karjalaisen mielestä henkilökohtaistamisessa yhdistyvät sekä opiskelijan että oppilaitoksen etu. Koulutusta toteutetaan rajallisilla resursseilla ja aloituspaikkoja on rajattu määrä. On koulutuksen toteuttajankin etu, että henkilöt, jotka eivät tarvitse valmistavaa koulutusta, ohjataan suoraan tutkintotilaisuuksiin. Toki tämä vaatii joustokykyä organisaatiolta ja ammattitaitoa opetushenkilöstöltä Karjalainen linjaa. Hänen mielestään merkittävin asia on kuitenkin työelämän etu. Toimivalla henkilökohtaistamisella nopeutetaan ammattilaisten siirtymistä työelämään, tehdään tutkinnoista houkuttelevampia ja ennen kaikkea palvellaan yksittäistä ihmistä tekemällä tutkinnon suorittamisesta mielekästä ja huomioimalla aikuisen ihmisen aiempi työ-, harrastus ja opiskeluhistoria. Toimivalla henkilökohtaistamisella nopeutetaan ammattilaisten siirtymistä työelämään. Leena Karjalaisen mielestä myöskään lainsäädännön asettamaa velvoitetta ei sovi unohtaa. Laki ammatillisesta koulutuksesta velvoittaa henkilökohtaistamiseen. Oppilaitoksille ei ole annettu suositusta henkilökohtaistamiseen vaan velvoite on kirjattu lakiin. Luonnonvaraalalla henkilökohtaistamista tehdään monella tasolla, josta yksi on suoraan tutkintotilaisuuteen ohjaaminen. Useammin kuitenkin valmistavaa koulutusta tarjotaan osittain tai suunnitellaan opiskelijalle henkilökohtainen oppimispolku työssäoppimista, verkko-opetusta ja lähiopetusta hyväksikäyttäen kuvailee koulutuspäällikkö Leena Karjalainen henkilökohtaistamisen keinoja. Oleellisinta Karjalaisen mukaan onnistuneessa henkilökohtaistamisessa on opetushenkilöstön aito halu kuunnella tutkintoon hakeutuvaa henkilöä ja oman ammattitaidon ylläpito. On hankalaa olla suunnittelemassa henkilökohtaista opintopolkua ja tutkintotilaisuuteen ohjaamista, jos oma ammattitaito ei ole riittävä. Ammattilainen pystyy selvittämään pelkästään keskustelun perusteella hyvin paljon henkilön ammatillisen osaamisen tasosta. Ja toisaalta tuntee alan paikallisen toimintaympäristön ja ammatin 20 Lähde liikkeelle kevät 2013
Maatalousalalla on paljon töitä, joita voi oppia muualla kuin oppilaitoksessa tai palkatussa työssä. Harrastusten ja perheyritysten kautta opitaan usein paljon alalla tarvittavia tietoja ja taitoja, jotka pitäisi pystyä huomioimaan henkilökohtaistamisvaiheessa (Kuva Arto Mäkeläinen) Lähde liikkeelle kevät 2013 21
Opettaja Riitta Alasalmi kesällä 2012 laitumella kyyttöjen kanssa. Maatalousalalla ammattitaitovaatimusten monipuolisuus haastaa opettajaa pitämään jatkuvasti omaa ammattitaitoaan yllä. (Kuva Timo Saarela) vaatimukset, joita vasten tutkintoon hakeutuvan henkilön osaamista voidaan peilata. Esimerkkejä onnistuneista henkilökohtaistamisista Kuhmolainen Helena Miettinen on hyvä esimerkki tutkintotilaisuuteen suoraan ohjatusta henkilöstä. Miettinen on opiskellut aiemmin eläinalaa, työskennellyt vuosia eläinhoitolassa sekä eläinkaupassa ja harrastanut sekä kasvattanut omia koiria. Tuntuu hyvältä, että aikuisen ihmisen aiempi osaaminen ja työkokemus tunnustetaan ja annetaan mahdollisuus matalan kynnyksen tutkintojen suorittamiseen kuvailee Miettinen henkilökohtaistamisen jälkeen. Hän hakeutui Kainuun ammattiopistoon suorittamaan eläintenhoitajan ammattitutkintoa osaamisalanaan eläinhoitolanpitäjä. Henkilökohtaistamisprosessia Miettinen ei pitänyt millään muotoa hankalana, mutta aikaa se vei. Kävimme läpi hyvin tarkasti aiempaa osaamistani, työkokemustani, opintojani ja harrastuksissa hankkimaani osaamista. En alun perin lähtenyt hakeutumaan suoraan tutkintotilaisuuksiin, mutta henkilökohtaistamisen aluksi tutkinnon vastuuhenkilö Teija Viljanmaa kertoi minulle mahdollisuuksista. Tämä tuntui itselleni sopivalta vaihtoehdolta. Miettinen kertoo. Myös Nurmeksessa asuva 34-vuotias Sari Mannermaa-Huotari on tyytyväinen hänelle tehtyyn henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Takanani on pitkä opiskelukokemus, johon sisältyy lukio-opintojen lisäksi hotelli- ja ravintola- Oleellisinta onnistuneessa henkilökohtaistamisessa on opetushenkilöstön aito halu kuunnella tutkintoon hakeutuvaa henkilöä. alan opintoja ammatillisessa koulutuksessa sekä ammattikorkeakoulussa. Lisäksi olen suorittanut myynnin ammattitutkinnon ja luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon sekä työskennellyt ravintola- ja hevosalalla. Mannermaa-Huotari kuvailee aiempaa opiskelu- ja työhistoriaansa. Pohjois-Karjalassa vakituinen työllistyminen on kuitenkin haastavaa, vaikka taustalla on monipuolisia opintoja, ja kun nykyinen työsopimus harrastetallin työntekijänä alkoi lähestyä loppuaan, alkoi toimelias nainen miettiä lisäopinto- 22 Lähde liikkeelle kevät 2013
Aikuisryhmän eläintenhoitajaopiskelija Riitta Huotari navettatöissä. Aikuisopiskelijoilla on usein aiempaa työ- ja elämänkokemusta, joka henkilökohtaistamisvaiheessa tulisi käydä tarkasti läpi. (Kuva Arto Mäkeläinen) ja tukemaan työllistymistään. Otin yhteyttä oppilaitokseen ja sovimme ajan henkilökohtaistamiskeskustelua varten. Hyvin pian selvisi, että aiemmissa opinnoissani ja työssäni olen hankkinut paljon sellaista osaamista, jota voitiin tunnistaa ja jopa kokonaisia tutkinnonosio sisällyttää maaseutuyrittäjän tutkintoon tyytyväinen Mannermaa-Huotari kertoo. Tavoitteenani on työllistyä maatalouslomittajaksi, jonka vuoksi painotimme opintojani lähinnä lypsykarjapuolelle ja peltoviljelyyn, jotka ovat minulle vieraampia osa-alueita tutkinnon sisällöstä. Lisäksi henkilökohtaistamisessa otettiin huomioon perhetilanteeni pienten lasten äitinä sekä aiemmissa opinnoissa todistettu kykyni itsenäiseen opiskeluun. Suurin osa teoriaopinnoista toteutetaan verkossa ja työssäoppimiset voin tehdä paikallista lomatoimistoa konsultoiden alueen lypsykarjatiloilla. Sari Mannermaa-Huotari kertoo oppilaitosvalintaansa vaikuttaneen oppilaitoksen tuttuus, mutta myös positiivinen viesti, jota hän maaseutualan toimijoilta on oppilaitoksesta kuullut. Tähän luottaa myös koulutuspäällikkö Leena Karjalainen. Hänen mielestään suoraan tutkintotilaisuuteen ohjaaminen vaatii rohkeutta oppilaitokselta, koska tällöin tunnustetaan oppimisen monimuotoisuus ja nonformaalin oppimisen tehokkuus. Koulutuspäällikön roolissa Karjalainen näkee toimivan henkilökohtaistamisen kuitenkin myös oppilaitoksen vetovoimatekijänä. Hyvä kello kuuluu kauas ja tämä positiivinen kierre ruokkii itseään. Kun tutkinnon suorittaneet henkilöt ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun, aiheuttaa se positiivisen kierteen ja pitää huolta myös valmistavan koulutuksen vetovoimaisuudesta. Maatalousalalle tyypillistä on, että ammatillista osaamista on voitu hankkia ilman koulutusta tai varsinaista työkokemusta erityisesti käytännön työtehtävissä kotitilalla. Tällöin osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on oltava erityisen tarkkana. (Kuva Teppo Auvinen) Lähde liikkeelle kevät 2013 23