Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä tähän hetkeen, lapsen merkittävät tapahtumat, esimerkiksi, syntymät, muutot, tukiperhejaksot, perheleirit, sijoitukset, perheenjäsenten sairastumiset, läheisten kuolemat jne. sekä lapsen ikä tapahtumien aikaan. Elämänjanaan on tärkeää kirjata sekä myönteisiä, lapsen kasvua ja kehitystä tukeneita tapahtumia, että ikäviä, lapsen kehitystä ja kasvua hidastaneita tai jopa estäneitä tapahtumia. Elämänjanan tekemisellä pyritään lapsen elämäntarinan hahmottamiseen visuaalisesti. Lapsen elämänjanan tekeminen voidaan antaa tehtäväksi yhdessä sukulaisen ja lapsen syntymävanhempien kanssa. Esimerkki sijoitetun lapsen elämänjanasta: Maija, s. 12.1.93 9 kk 2 v 4 kk 3 v 2 kk 3 v 7 kk 4 v Maija synt. Isä muuttaa pois kotoa. Ls-ilmoitus Ls-ilmoitus Maija saa päivähoitopaikan. Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. Hoitojakso päättyy. Huostaanotto Kiireellinen sijoitus ja sijoitus perhekotiin. Äiti vastustaa. Maija sijoitetaan sijaisperheeseen. 12.1.93 marras -94 tammi huhti kesä elo marras maalis -96 touko -96 elo -96 tammi -97 Perheeseen kuuluvat äiti Liisa, 21 ja isä Matti, 20. Naapuri ilm. Äiti humalassa Maija mukanaan. Hoitaja lämmin ja hyvä suhde Maijaan syntyy. Äidin ja hoitajan välit hyvät. Äiti ottaa yliannoksen lääkkeitä ja joutuu sairaalaan. Äidin päihteiden käyttö lisääntyy. Maija itkuinen ja saa raivareita. Isä lopettaa yhteydenpidon. Naapuri ilmoittaa uudelleen, että äiti humalassa ja Maija mukana. Avohuollon tukitoimi: Maija joka toinen viikonloppu perhepäivähoitopaikassa.
2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Liite 4 2. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Menetysten taulukko Ohjeet menetysten taulukon tekemiseen Menetysten taulukko kertoo aikaisemmista menetyksistä ja se voi olla avuksi menetysten vai kutusten sekä niiden käsittelyn ymmärtämisessä. Taulukkoa voidaan käyttää kahdella tavalla: 1) apuvälineenä sukulaissijaisvanhemman omien menetysten ymmärtämiseksi 2) sijoitettavan lapsen kokemusten ymmärtämiseksi. Silloin kun sijaisvanhemmaksi haluava sukulainen tekee omaa menetystensä taulukkoa, kerro, että: taulukon tekeminen auttaa häntä ymmärtämään omia menetyksiä ja sitä, miten ne ovat vaikuttaneet häneen taulukon tekeminen auttaa näkemään, miten hän on menetyksiään käsitellyt taulukon avulla voi tarkastella omia menetyksiään ja arvioida, mikä on auttanut pääsemään menetysten hallintavaiheeseen taulukon avulla voi arvioida, onko olemassa sellaisia menetyksiä, jotka voivat aktivoitua hänen auttaessaan lasta selviytymään omista menetyksistään. Silloin kun sijaisvanhemmaksi haluava sukulainen tekee sukulaislapsensa menetysten taulukkoa, kerro, että menetysten taulukon tekeminen voi auttaa häntä ymmärtämään lapsen kokemuksia ja niiden vaikutuksia. Menetysten taulukon tekeminen Menetysten taulukossa on neljä saraketta. Taulukko täytetään kirjaamalla kaikki menetykset siinä järjestyksessä kuin ne ovat tapahtuneet. Taulukon täyttäminen aloitetaan kirjoittamalla ensimmäiseen sarakkeeseen ikä menetyksen tapahtuessa ja toiseen sarakkeeseen kuvaus ta pahtuneesta ja niistä olosuhteista, joissa menetys tapahtui. Kolmanteen sarakkeeseen merkitään, millaista apua menetyksen sattuessa oli saatavissa. Tämä antaa vihjeen siitä, miten lapsi/aikuinen on kyennyt läpikäymään menetystä. Viimeiseen sarak keeseen merkitään, mitä vaikutuksia menetyksellä on ollut lapsen/aikuisen elämässä. Tämä auttaa arvioimaan, miten menetys on voinut vaikuttaa lapsen/aikuisen kehitykseen.
Menetysten taulukko Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 3 Ikä menetyksen sattuessa Mitä tapahtui ja millaisissa olosuhteissa? Mitä apua ja keneltä oli saatavissa? Miten tapahtuma vaikutti lapsen (tai sinun) elämään?
4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Liite 4 3. Kotitehtävä (Kasvatus ja huolenpito): Kysymyksiä sukulaislapsesta ja perheen kasva tustavoista ja -periaatteista 1. Miten kuvaisit sijaiskotia tarvitsevaa sukulaislastasi (tai puolisosi sukulaislasta)? 2. Millaiset sukulaislapsesi (tai puolisosi sukulaislapsen) sosiaaliset taidot ovat eli miten hän tulee toimeen toisten lasten ja aikuisten kanssa? 3. Miten sukulaislapsesi (tai puolisosi sukulaislapsi) ilmaisee tunteitaan iloa, pettymystä, surua, kiukkua ja vihaa? 4. Onko hänellä jotain erityistaitoja? 5. Onko asioita, joissa hän tarvitsee tavallista enemmän tukea ja apua?
Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 5 6. Huolestuttaako jokin tai jotkut sukulaislapsesi (tai puolisosi sukulaislapsen) kasvatukseen, hoitoon tai kehitykseen liittyvät asiat sinua? Jos huolestuttaa, mitkä asiat? 7. Miten kuvailisit itseäsi kasvattajana? 8. Mitä kasvatuskeinoja käytät silloin, kun joudut rajoittamaan ja kieltämään lasta? 9. Millaisia kasvatuskeinoja käytät lapsen kannustamiseen ja tukemiseen? 10. Mitä mieltä olet siitä, että Suomen rikoslaki kieltää lapsen ruumiillisen kurittamisen? 11. Mainitse kolme vahvuuttasi kasvattajana ja vanhempana.
6 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Liite 4 4. Kotitehtävä (Yhteistyö): Vertaistapaaminen Vertaistapaamisella tarkoitetaan sukulaissijaisperheenä jo toimivan (tai useamman perheen) tapaamista. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on järjestää perheelle valmennuksen aikana mah dollisuus osallistua sukulaissijaisperheiden vertaistapaamiseen tai tavata yksittäinen sukulais sijaisperhe. Tapaamisen tarkoituksena on tarjota sukulaissijaisvanhemmuutta harkitsevalle perheelle mah dollisuus tavata sukulaissijaisvanhempina jo toimivia ja vaihtaa ajatuksia, mielipiteitä ja kokemuksia heidän kanssaan. Samalla tapaaminen auttaa sukulaissijaisperheitä verkottumaan toistensa kanssa ja saamaan tukea toinen toisiltaan. Kysymykset perheelle (jos avo- tai aviopari, puolisot vastaavat erikseen): 1. Miten koit vertaistapaamisen? 2. Kun ajattelet sukulaissijaisvanhemmuutta nyt, tutustuttuasi sukulaissijais vanhempana toimivaan perheeseen, mikä ja miksi siinä tehtävässä on mielestäsi a) antoisinta b) haastavinta