A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden ulkomaankauppa syyskuu 26 Toimittaja: Jukka Torvelainen 11.12.26 846 Sahatavaran vientihinta nousi 1 prosenttia tammi syyskuussa Puu Suomeen tuotiin syyskuussa 1,6 miljoonaa kuutiota puuta. Tammi syyskuun puuntuonti oli 1,7 miljoonaa kuutiometriä, 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koivukuitupuun keskimääräinen tuontihinta oli syyskuussa hieman alle 3 euroa kuutiometriltä. Havukuitupuun ja -hakkeen yksikköarvot olivat noin 32 33 euroa kuutiolta. Havutukkien tuonnista koitui rajalle asti kustannuksia 47 48 euroa ja koivutukista 44 euroa kuutiolta. Tuontipuun hinnat ovat nousseet kotimaan puukauppaa vähemmän mäntyä lukuunottamatta. Koivukuitupuun tuontihinta oli syyskuussa 1 ja kuusikuitupuun prosenttia alempi kuin vuotta aikaisemmin vastaavat kantohinnat nousivat samana aikana ja 7 prosenttia. Havutukeilla tuontihintojen nousuprosentit (4 %) jäivät alle puoleen kantohintojen noususta. Mäntykuitupuulla sekä tuonti- että kantohinta nousivat 1 prosenttia. Metsäteollisuustuotteet Metsäteollisuustuotteita vietiin Suomesta syyskuussa 1,1 miljardin euron arvosta. Tammi syyskuussa viennin arvo oli,2 miljardia euroa, mikä oli ainoastaan 2 prosenttia Suomen koko tavaraviennistä. 1- luvun lopulla metsäviennin osuus oli 2 prosenttia ja vielä vuonna 24 yli 24 prosenttia. Vuoden 26 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana papereiden vientimäärät pysyivät korkeina, mutta tärkeimpien paperilaatujen euromääräiset hinnat jäivät melko mataliksi (kuva 2). Massojen vienti oli vilkasta ja vientihinnatkin nousussa. Valkaistun sulfaattisellun keskimääräinen vientihinta oli syyskuussa 1 prosenttia, eli 41 euroa tonnilta korkeampi kuin tammikuussa. Sahatavaran vientihinnat jatkoivat syyskuussa nousua. Mäntysahatavaran keskimääräinen vientihinta lähestyi 2 euroa kuutiometriltä ja oli 1 prosenttia korkeampi kuin tammikuussa. 24 1 m³ 26 2 2 Maksimi 16 2 Keskimäärin 16 2 Minimi 16 2 16 12 8 4 1 2 3 4 6 7 8 1 11 12 Kuva 1. Puun tuonti kuukausittain.
2 2 1 /m³ Sahatavara 1 m³ 1 8 /m³ 6 7 Vaneri 1 m³ 1 12 18 6 4 1 1 7 17 4 48 16 2 4 2 1 42 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 /t Massa 1 t 3 2 8 7 /t Paperi 1 t 1 8 4 2 7 6 4 1 3 1 6 4 3 6 2 2 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 77 7 /t Kartonki 1 t 3 2 1 18 /t Paperi- ja kartonkijalosteet 1 t 4 72 2 16 3 7 1 67 1 1 2 6 13 1 62 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 12 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 Kuva 2. Metsäteollisuustuotteiden viennin nimellisten yksikköarvojen (käyrä) ja määrien (pylväs) kehitys kuukausittain 22 26.
3 1 Puun vienti syys- ja tammi syyskuussa 26 Puutavaralaji syyskuu 26 tammi syyskuu 26 muutos tammi syyskuu 26/2 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ 1 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ 1 8. 6 78. - 6 6. RAAKAPUU 71. 76 64. - 6. Havupuu 7 4 64,4 4 3 64, - 4 3 8 Mänty 7 4 64,3 8 34 66, 1 mäntytukki 1 1 7,1 176 1,6-17 - 1 muu 38 3 67, 332 24 72,3 14 13-1 Kuusi 1,1 37 1 37,1-4 - 36 18 kuusitukki 2,8 6 42,8-41 - 38 6 muu 18,6 31 1 36,1-46 - 3 2 Muut havupuut 43, 4,... muu havutukki - - - - - -... muu 43, 4,... Lehtipuu 3 61, 28 2 8,6 173 31-2 Koivu 3 7,3 28 2 81, 181 26 - koivutukki 27,8 4 1 24,8-8 - 18-1 muu 3 2,7 24 1 2, 34 13-48 Muut lehtipuut 32,2 434,1-21 443 8 Polttopuu 2 7,7 7 1 73,1 4 23 Hake 7 4,3 114 3,7-3 - 32-3 Kyllästetty puu 2 1 31, 71 21 28, 1 21 JÄTEPUU 38 3 72,8 2 14 68,2-11 7 2 Luokkiin "muu" sisältyy tukkipuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttämätöntä pyöreää puuta (kuten kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja). 2 Puun tuonti syys- ja tammi syyskuussa 26 Puutavaralaji syyskuu 26 tammi syyskuu 26 muutos tammi syyskuu 26/2 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ 1 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ 1 634. 1 661. - 2. RAAKAPUU 1 61. 1 46 46. - 2. Havupuu 617 24 38,8 6 46 23 3,2-1 - 1 Mänty 22 8 37, 2 33 87 37,1-1 - 1 mäntytukki 8 4 46,7 1 133 1 4, - 1-1 mäntykuitupuu 13 4 31,7 1 22 36 2,7-1 - 12-2 Kuusi 346 14 3,2 3 1 18 4,3-14 - 1-1 kuusitukki 138 7 47, 1 88 87 48,3-18 - 1 3 kuusikuitupuu 28 7 33,3 2 111 71 33, - 11-1 - 4 Muut havupuut 2 41, 216 4, 877 1 638 78 muu havutukki - - - 134, - 14 17 muu havukuitupuu 2 41, 21 4,8 886 1 671 8 Lehtipuu 774 24 31, 6 777 221 32,6 3 8 Koivu 681 21 31,1 6 121 1 32, 4 8 4 koivutukki 6 3 43,8 723 33 4, 7 1 3 koivukuitupuu 612 18 2,6 38 166 3,8 3 8 Eukalyptus 46 2 46,7 218 1 47,1 134 146 Muut lehtipuut 47 1 23,7 437 12 26,4-22 - 28-8 Polttopuu 13 11, 1 1, 7 28 1 Hake 26 7 32,2 2 1 7 34, 1 18 7 Kyllästetty puu 387, 26,3 2 2 843 - JÄTEPUU 2 12, 2 4 14,4 1 33 16 Kuitupuiden luokkiin sisältyy myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
4 3 Puun tuonti maittain tammi syyskuussa 26 Puutavaralaji Venäjä Latvia Viro Ruotsi Britannia määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. YHTEENSÄ 12 32 41 1 16 43 874 4 41 16 32 14 RAAKAPUU 12 164 413 1 16 42 874 4 418 16 32 14 Havupuu 4 43 14 418 1 32 11 382 1 27 13 Mänty 1 42 73 11 6 6 4 2 1 - - mäntytukki 1 13 - - - - 3 1 - - mäntykuitupuu 83 23 11 6 6 4 22 1 - - Kuusi 2 81 121 131 4 12 4 33 13 27 13 kuusitukki 1 767 86 - - - - 41 2 - - kuusikuitupuu 1 214 3 131 4 12 4 28 12 27 13 Muut havupuut 2 6 4 77 3 - - muu havutukki - - - - - - - - muu havukuitupuu 2 6 4 77 3 - - Lehtipuu 6 73 1 228 217 1 13 - - Koivu 62 181 24 8 18 13 - - koivutukki 711 32 - - 11 1 2 - - koivukuitupuu 4 81 14 24 8 17 8 12 - - Muut lehtipuut 381 24 1 27 1 - - - - Polttopuu 133 1 1 2 - - - - Hake 1 16 27 4 18 34 18 22 1 46 1 Kyllästetty puu - - - - - - JÄTEPUU 228 2 8 1 Puutavaralaji Uruguay Liettua Saksa Muut Yhteensä määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. YHTEENSÄ 218 1 127 16 3 1 1 661 RAAKAPUU 218 1 127 1 17 1 1 46 46 Havupuu - - 2 3 4 2 13 1 6 46 23 Mänty - - 16 1 33 1 6 2 33 87 mäntytukki - - - - - - - - 1133 1 mäntykuitupuu - - 16 1 33 1 6 1 22 36 Kuusi - - 4 2 7 8 3 1 18 kuusitukki - - - - - - 188 87 kuusikuitupuu - - 4 2 7 7 2 111 71 Muut havupuut - - 22 1 - - 216 muu havutukki - - - - - - - - muu havukuitupuu - - 22 1 - - 21 Lehtipuu 218 1 27 1 6 777 221 Koivu - - 22 1 - - 6 121 1 koivutukki - - - - - - 723 33 koivukuitupuu - - 22 1 - - - 38 166 Muut lehtipuut 218 1 66 22 Polttopuu - - - - 1 1 Hake - - 8 6 3 4 2 1 7 Kyllästetty puu - - - - - - JÄTEPUU - - - - 1 18 2 4 Kuitupuiden luokkiin saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
4 Metsäteollisuustuotteiden vienti syys- ja tammi syyskuussa 26 Tavaralaji yks. syyskuu 26 tammi syyskuu 26 muutos tammi syyskuu 26/2 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. 1 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARAVIENTI.. 424.. 4 86.. 1. PUU m³ 1 8. 6 78. - 6 6. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET.. 1 1.. 232.. 21. PUUTUOTETEOLLISUUS.. 264.. 2 7.. 8. Sahatavara m³ 673 131 1 67 1 36 182 3 11 8 Mäntysahatavara m³ 31 61 17 2 67 467 182 7 21 13 Kuusisahatavara m³ 27 1 183 2 41 41 17-3 2 Muu havusahatavara m³ 343 1 1 373 14 177 36 Höyläsahatavara m³ 82 1 226 6 14 224 6 4 Lehtisahatavara m³ 1 24 11 48-1 - 3 7 Vaneri m³ 113 2 16 48 24 6 1 3 Havuvaneri m³ 66 2 374 31 17 371 7 8 1 Lehtivaneri m³ 46 34 74 38 283 736 6 11 Viilu m³ 7 4 77 4 32 8 6 1 Lastulevy m³ 23 26 164 3 183 Kuitulevy t 4 1 37 41 14 34-18 - 1 Puiset huonekalut.. 12.. 4.. - 1. Muut puuteokset.. 33.. 23.. 13. Puutalot.. 17.. 13.. 6. MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 1 331 787. 12 1 7 18. 2 2. Massa t 22 1 436 2 16 8 413 43 6 Mekaaninen puumassa t 2 1 38 1 7 33 6 4 Puolikemiallinen puumassa t 1 367 11 6 368 236 228-2 Valkaisematon sulfaattisellu t - - - - - -... Valkaistu sulfaattisellu t 18 2 467 1 8 827 446 37 2 11 havusulfaatti t 126 61 48 1 17 36 46 48 61 lehtisulfaatti t 72 31 434 68 21 428 21 3 14 Liukosellu t - - - - - -... Valkaisematon sulfiittisellu t - - - - - -... Valkaistu sulfiittisellu t - - - - - - -1-1. Keräyspaperi ja -kartonki t 14 1 6 11 14 33-6 - 2 Muu kuin puumassa t 1 21 1 24 82 3 6 Paperi t 8 3 88 7 71 4 8 22 23 1 Sanomalehtipaperi t 37 16 438 36 16 448 27 33 Aikakauslehtipaperi t 488 272 7 4 322 2 44 68 17 2 2 päällystämätön t 21 18 2 1 86 3 1 2 3 3 päällystetty t 273 164 6 2 43 1 1 612 12 1 2 Hienopaperi t 261 162 621 2 444 1 24 624 31 2-1 päällystämätön t 12 77 6 48 73 38 36-1 päällystetty t 1 13 6 1 488 76 66 27 2-1 Säkkipaperi t 13 7 22 12 64 32 14 1-6 Muu voimapaperi t 26 1 68 17 117 6-1 - 1 Muu paperi t 31 32 1 23 2 26 1 24 1 14-1 Kartonki t 212 13 64 1 87 1 276 672 22 22 Kraftlaineri t 13 6 488 1 4 4 6-3 Muu sulfaattikartonki t 2 2 7 264 211 78 43 4 Fluting t 3 13 338 3 114 32 22 32 8 Muu kartonki t 13 1 736 1 11 6 76 16 14-1 Paperi- ja kartonkijalosteet t 34 4 1 311 288 38 1 338 8 7 MUUT TUOTTEET.. 4 366.. 3 776.. 18. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
6 Metsäteollisuustuotteiden tuonti syys- ja tammi syyskuussa 26 Tavaralaji yks. syyskuu 26 tammi syyskuu 26 muutos tammi syyskuu 26/2 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. 1 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARATUONTI.. 4 661.. 4 33.. 18. PUU m³ 1 634. 1 661. - 2. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET.. 1.. 8.. 4. PUUTUOTETEOLLISUUS.. 47.. 44.. 12. Sahatavara m³ 4 26 4 8 17 1 14 Mäntysahatavara m³ 7 1 12 8 127-2 - 17 3 Kuusisahatavara m³ 26 3 13 26 36 133 18 2 2 Muu havusahatavara m³ 1 2 1 4 24 48 7 Höyläsahatavara m³ 6 1 26 8 11 186 66 1 - Lehtisahatavara m³ 4 3 741 48 31 64 8 6-2 Vaneri m³ 1 4 362 74 2 4 1 3 2 Havuvaneri m³ 3 1 23 11 3 324 2 - - 7 Lehtivaneri m³ 7 3 33 63 26 412 1 4 Viilu m³ 1 1 26 86 1-3 - 16 Lastulevy m³ 3 1 2 43 12 284 2 22-2 Kuitulevy t 8 4 66 6 4 82 1 1 Puiset huonekalut.. 14.. 1.. 14. Muut puuteokset.... 8.. 12. Puutalot.. 4.. 27.. - 4. MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 7 8. 6 14. 8-2. Massa t 2 11 41 24 18 442 11-2 Mekaaninen puumassa t 1 37 4 1 376 123 133 4 Puolikemiallinen puumassa t. 41 - - 16 Valkaisematon sulfaattisellu t 1 382 14 6 4 31 4 18 Valkaistu sulfaattisellu t 1 7 46 1 71 447 2 32 havusulfaatti t 28 3 1 48-83 - 81 6 lehtisulfaatti t 1 7 46 16 7 446 3 11 Liukosellu t 6 3 73 4 26 6 48-11 - 4 Valkaisematon sulfiittisellu t - - - - - - - 1-1. Valkaistu sulfiittisellu t 1 376 1 2-73 - 46 Keräyspaperi ja -kartonki t 3 141 22 3 144 3 1 Muu kuin puumassa t 1 83 2 1 837 6 2-2 Paperi t 21 16 7 217 132 66 13-1 - 21 Sanomalehtipaperi t 6 3 434 6 24 428 12 17 Aikakauslehtipaperi t 3 64 37 24 638-1 - 1 päällystämätön t 3 2 6 24 14 86-16 - 17-1 päällystetty t 2 1 67 13 738-24 - 23 2 Hienopaperi t 6 6 2 3 4 36-27 - 26 1 päällystämätön t 3 2 882 26 24 4-31 - 3 päällystetty t 3 3 3 26 26 67-23 - 22 2 Säkkipaperi t 1 66 4 2 6-37 - 2-24 Muu voimapaperi t 1 1 1 62 7 13 222 1 38-78 Muu paperi t 1 2 1 82 11 2 1 86 22 22 Kartonki t 1 1 647 17 62 1 Kraftlaineri t 2 11 2 6 14 14 Muu sulfaattikartonki t 1 1 682 8 7 86 11 7-4 Fluting t - - - 42-8 - 86 27 Muu kartonki t 1 7 713 67 673 7 8 1 Paperi- ja kartonkijalosteet t 21 2 38 7 17 2 331-1 - 6 11 MUUT TUOTTEET.. 4.. 38 88.. 1. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
7 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsäntutkimuslaitos laatii puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitilastot kuukausittain. Tilastoissa esitetään kuukausittaiset ulkomaankaupan määrä-, arvo- ja yksikköarvotiedot. Lisäksi esitetään kuluvan vuoden kumulatiiviset tiedot ja niiden muutosprosentit edellisvuodesta. Tavaroiden viennin tilastoarvoina käytetään verottomia myyntihintoja, joihin sisällytetään vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta kuitenkin vähennetään kaikki Suomeen tuonnin yhteydessä kannettavat verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahtija vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (CIF). Tilastoissa käytetyt puutavaralaji- ja metsäteollisuustuoteryhmät perustuvat tullihallituksen käyttämään ulkomaankaupan tilastoluokitukseen; vuodesta 1 alkaen EU:n yhdistettyyn tavaranimikkeistöön (Combined Nomenclature, CN). CN-nimikkeistö muuttuu vuosittain hieman. Metsäntutkimuslaitos kokoaa metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tullihallituksen ylläpitämästä ULTIKA-tietokannasta. Ulkomaankaupan tilastointia koskevia tietoja (esim. yksittäisiä tullinimikkeitä tai maittaista tietoa) voi tiedustella tullihallituksen tilastoyksikön puhelinpalvelusta 2 6 63. Lisätietoa Suomen tullista ja sen tilastotoiminnasta löytyy tullin kotisivuilta osoitteesta http://www.tulli.fi. Sivuilla esitellään muun muassa CN-nimikkeistö ja käydään lävitse tullin tilastotuotantoa. Käsitteet Raakapuu on pääosin metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta. Tukki- ja kuitupuun lisäksi tilasto sisältää raakapuuksi luokiteltavat polttopuun, hakkeen ja kyllästetyn puun. Vuoden 2 alusta lähtien tulli muutti raakapuun ulkomaankauppatietojen keruuperiaatteita. Jatkossa raakapuun ulkomaankauppatiedot kerätään kuorettomina kiintokuutiometreinä. Metlan julkaisemassa ulkomaankauppatilastossa raakapuu muunnetaan edelleen kuorelliseksi. Tullin luokituksessa männyn, kuusen ja koivun puulajeittainen ulkomaankauppa jaetaan tukkipuuhun ja luokkaan muu. Luokka muu sisältää yleensä lähes yksinomaan kuitupuuta, mutta mukana voi olla muitakin tavaralajeja. Metlan julkaisemassa tilastossa tästä luokasta käytetään kuitenkin tuonnissa kuitupuunimitystä ja viennissä nimitystä muu, sillä nämä nimet kuvaavat parhaiten luokan sisältöä. Kuitupuuhun ja muuhun saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja, jotka nostavat luokan yksikköarvoa. Jätepuu on sahanpurua ja muuta puujätettä, myös briketeiksi tai vastaavaan muuhun muotoon puristettu na. Raakapuumäärien mittayksikkönä käytetään kuorellista kiintokuutiometriä. Raaka- ja jätepuun summasta käytetään tilastossa termiä puu. Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet). Puutuoteteollisuuden (pl. kuitulevy) määrät mitataan kiintokuutiometreinä. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotteet sekä kuitulevy ilmoitetaan tonneina. Puiset huonekalut sisällytettiin metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppatilastoon vuoden 16 alusta lähtien. Tilastoluokka sisältää varsinaisten puisten huonekalujen ja niiden osien lisäksi myös rottinkikalusteet. Menetelmät Tullihallitus laatii kansallisen ulkomaankauppatilaston. Vuoden 14 loppuun asti tullin käyttämä aineisto oli peräisin periaatteessa kaiken ulkomaankaupan kattavista tullausilmoituksista. Vuoden 1 alusta voimaan astuneen Suomen EU-jäsenyyden myötä ulkomaankauppa jakautui Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen sisäkauppaan ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävään ulkokauppaan. Sisäkaupan osuus Suomen metsäsektorin ulkomaankaupasta on noin kaksi kolmasosaa. Sisäkaupassa liikkuvia tavaroita ei enää tulliselvitetä, vaan niiden tilastointi perustuu kauppaa harjoittavien yritysten tekemiin tilastoilmoituksiin (INTRASTAT-järjestelmä). Ulkokaupan tiedot kerätään suoraan tullausilmoituksista. Tullihallitus tuottaa sekä sisä- että ulkokaupan sisältävän ulkomaankauppatilaston ULTIKA-tietokantaan. Metla koostaa tästä tullinimikkeittäisestä tietokannasta oman tilastonsa. Ulkomaankaupan tilastoviive on hieman yli 2 kuukautta. Luotettavuus Sisäkauppatiedot kerätään yrityksiltä, joiden vienti ja/ tai tuonti ylittää vuosikohtaisen ilmoitusvelvollisuusrajan. Vuonna 26 ilmoitusvelvollisuuden arvokynnys on viennissä 2 ja tuonnissa 1 euroa. Tämän kynnysarvon alittanut kauppa arvioidaan erikseen ja lisätään ulkomaankauppatilastoihin ilman maittaista ja nimikekohtaista erittelyä. Ulkokaupassa tilastoidaan kynnysarvon (1 ) ylittävät tullausilmoitukset. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset ja tullauserät ovat yleensä niin suuria, että ne sisältyvät ulkomaankauppatilastoihin hyvin kattavasti. Merkittävimmät ulkomaankauppatilastojen virheet aiheutuvat ilmoitusvelvollisten tullihallitukselle toimittamista puutteellisista tai virheellisistä tiedoista. Tullihallitus korjaa havaittuja virheitä myös asiakkailta saadun palautteen perusteella.
8 Tullihallituksen tuottamia tilastoja korjataan vielä niiden ensikertaisen julkaisemisen jälkeen, joten metsäteollisuuden ulkomaankaupan kuukausitilastossa esitetyt vienti- ja tuontitiedot ovat ennakkoarvioita lopullisista luvuista. Tehdyt tarkastukset ovat kuitenkin normaalisti olleet suuruusluokaltaan pieniä lukuunottamatta vuoden 1 tilastoja. Metla kokoaa ja esittää lopulliset korjatut vuosikohtaiset ulkomaankauppaluvut tilastointivuotta seuraavana kesänä. Vertailtavuus Vuoden 14 loppuun saakka käytetyn HS-nimikkeistön ja nykyisen CN-nimikkeistön luokat vastaavat ylimmillä tasoilla toisiaan. CN-nimikkeistö on tarkimmalla tasollaan kahdeksannumeroinen, samoin kuin ennen EU-jäsenyyttä käytetty nimikkeistökin, ja ne ovat kuuden numeron tasolle yhteneväisiä. Nimikkeistöjen erot esiintyvät vasta alaryhmissä, joissa CN-nimikkeistö on yleensä entistä luokitusta yksityiskohtaisempi ja jaottelultaan osittain erilainen. Nimikkeistöjen erot vaikeuttavat ulkomaankauppatilastojen ajallista vertailua. Suurimmat tilastojen vertailtavuusongelmat koskevat raakapuun luokittelua. Vuonna 1 tietojen keruussa luovuttiin osittain puulajijaosta ja kokonaan jaosta tukki- ja kuitupuuhun. Vuoden 16 luokituksessa kotimaiset pääpuulajit eroteltiin jälleen toisistaan. Raakapuuta koskevat ulkomaankauppatiedot paranivat merkittävästi vuoden 22 alussa, jolloin tukki- ja kuitupuujako palautettiin seitsemän vuoden tauon jälkeen takaisin tilastointiin. Eräiden raakapuunimikkeiden kohdalla paljousyksikkönä käytetään kilogrammoja (esim. hake ja polttopuu). Kyseiset yksiköt muunnetaan kiintokuutiometreiksi muunnoskerrointen avulla, joten luvut ovat edelleen vertailtavissa vanhoihin tilastoihin. Vuonna 24 tullin paperiteollisuutta koskevissa tavaraluokituksissa tapahtui runsaasti muutoksia. Metlan julkaisemaan tilastoon luokitusmuutokset vaikuttivat siten, että aiemmin muuhun kartonkiin sisältynyt tullinimike 4811 ja muuhun paperiin luokitellut nimikkeet 4811 ja 481 yhdistettiin uudeksi nimikkeeksi 481. Syntynyt uusi tullinimike luokitellaan kokonaan muuksi paperiksi. Samaten muuhun paperiin luokitellusta tullinimikkeestä 481211 ja päällystettyyn aikakauslehtipaperiin luokitellusta nimikkeestä 48121 muodostui uusi nimike 481148, joka luokitellaan kokonaisuudessaan päällystettyyn aikakauslehtipaperiin. Muille kuin edellä mainituille uusille nimikkeille löytyi suoraan entistä vastaava luokka metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa. Tullinimikkeiden muutokset saattavat kuitenkin vaikeuttaa yritysten vastaamista tullin ulkomaankauppakyselyyn, mikä heikentää samalla tilaston ajallista vertailtavuutta. Metsäteollisuustuotteiden tuoteryhmittäisten yksikköarvojen kehitystä tarkasteltaessa on muistettava, että muutokset eivät välttämättä aiheudu yksittäisten tuotteiden yksikköarvojen muutoksista, vaan voivat olla seurausta tuoteryhmän sisällä tapahtuvasta rakenteellisesta vaihtelusta. Tullin vientitilastoissa salataan myös vuonna 26 kahden paperinimikkeen tietoja. Nämä tapettipapereihin kuuluvat nimikkeet 48241 ja 4824 luokitellaan kaikki "muuhun paperiin". Kyseisistä nimikkeistä julkaistaan viennin kokonaisarvo, mutta ei määrätietoja. Salauksesta aiheutuu ongelmia myös yksikköarvojen laskentaan, kun kyseisten nimikkeiden arvot sisältyvät tilastointiin mutta määrät eivät. Niinpä luokan "muu paperi" yksikköarvo on todellisen yksikköarvon lievä yliarvio. Tuonnissa liukosellun määrätiedon salaus purettiin huhtikuussa 2. Hinnat on esitetty euroina tammikuun 22 tilastointijaksosta lähtien. Aikaisemmat hintasarjat on muunnettu euromääräisiksi käyttäen kiinteää euron muuntokurssia (1 =,473 mk). Puun vienti- ja tuontihintojen yksikköarvot esitetään kymmenen sentin tarkkuudella, metsäteollisuustuotteiden yksikköarvot euron tarkkuudella. Kaikki tässä tiedotteessa esitetyt arvo- ja yksikköarvotiedot ovat nimellisiä. Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan kuukausitilastoa on laadittu vuoden 18 heinäkuusta lähtien. Kuukausitiedot ovat saatavissa myös Metinfo Tilastopalvelusta (www.metla.fi/metinfo/tilasto) vuodesta 18 alkaen. Vuosittaiset lopulliset puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitiedot kootaan metsäteollisuuden ulkomaankaupan maittaiseen vuositilastoon. Keskeiset metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastot kootaan vuosittain Metsätilastolliseen vuosikirjaan. Vuosisarjat ovat saatavilla myös Tilastopalvelussa vuodesta 1 lähtien.
Combined Nomenclature tullinimikkeistön muuntaminen tavaralajeiksi vuonna 26 Tavaralaji Tullinimike Muunnoskertoimet Havupuu mänty mäntytukki 4432.31 1,14 kuorelliseksi mäntykuitupuu 4432.3 1,1 kuorelliseksi kuusi kuusitukki 4432.11 1,12 kuorelliseksi kuusikuitupuu 4432.1 1,1 kuorelliseksi muut havupuut muu havutukki 4432.1 1,14 kuorelliseksi muu havukuitupuu 4432. 1,1 kuorelliseksi Lehtipuu koivu koivutukki 443.1 1,12 kuorelliseksi koivukuitupuu 443. 1,16 kuorelliseksi eukalyptus 443.3 1,14 kuorelliseksi muut lehtipuut 44341..1, 443. 1,1 kuorellisiksi Polttopuu 441.1 62 kg/m³, 1,1 kuorelliseksi Hake 441.21 (havupuuhake) vienti 73 kg/m³, tuonti 67 kg/m³, 1,1 kuorellisiksi 441.22 (lehtipuuhake) vienti 82 kg/m³, tuonti 72 kg/m³, 1,1 kuorellisiksi Kyllästetty puu 443.1 vienti 1,14 kuorelliseksi Jätepuu 4413.1 (sahanpuru) 82 kg/m³ 4413. (muu jätepuu) 6 kg/m³ Sahatavara mäntysahatavara 4471.3 kuusisahatavara 4471.1 muu havusahatavara 44.6, 4471.8 höyläsahatavara 4471.1 38 lehtisahatavara 447.24 4472.: 4 kg/m³, 44724.1: 42 kg/m³, 4472.: 4 kg/m³ 4471.31: 7 kg/m³, 4472., 44726., 4472.8, 4471.1: 7 kg/m³ 4472.1, 44726.1: 8 kg/m³ Vaneri havuvaneri 4412.1, 4412. lehtivaneri 4412.13 14, 4412.2 Viilu 44.8 4483., 448.1 vienti: kg/m³, tuonti: 3 kg/m³ 4481.1, 4483.7, 448.3: 4 kg/m³, 447., 4481.1: kg/m³ 447.1: 6 kg/m³, 44831.11, 44831.2, 4483.1: 6 kg/m³ Lastulevy 44.1 Kuitulevy 44.11 Puiset huonekalut 41., 41.61/6, 41.3, 43.3 6, 43.3 Muut puuteokset 44.4, 44., 44.13 21 Puutalot 46.2 Massa mekaaninen puumassa 47.1 puolikemiallinen puumassa 47. valkaisematon sulfaattisellu 473.11/1 valkaistu sulfaattisellu - havusulfaatti 47321. - lehtisulfaatti 4732. liukosellu 47.2 valkaisematon sulfiittisellu 474.11/1 valkaistu sulfiittisellu 474.21/2 keräyspaperi ja -kartonki 47.7 muu kuin puumassa 47.6 Paperi sanomalehtipaperi 48.1 aikakauslehtipaperi - päällystämätön 482.61 6 - päällystetty 481.22 2 hienopaperi - päällystämätön 482.4 8 - päällystetty 48., 481.13 1 säkkipaperi 484.21 2, 488.2 muu voimapaperi 484.31 41, 488.3 muu paperi 482.1 4, 48.3, 48.3 4, 48.1, 48.6, 488., 481.31, 481. Kartonki kraftlaineri 484.11 1 muu sulfaattikartonki 484.42, 481.32 3, 4811.1 fluting 48.11 muu kartonki 48.12 2, 48., 48.2 3, 481.2, 4811. Paperi- ja kartonkijalosteet 48.7, 488.1, 4811.1 4, 4811.6/, 48.12 23 Voimassa oleva Combined Nomenclature -tullinimikkeistö löytyy tullin www-sivuilta osoitteesta: http://www.tulli.fi
SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 4 A 17 Helsinki Puh. 1211 213 Faksi 1211 214 www.metla.fi/ ISSN 146-8268 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 3-124 Metsätilastotiedote