Nexus Guide. Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun Scrum-kehityksen viitekehys. Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.

Samankaltaiset tiedostot
Nexus Guide. Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun scrum-kehityksen viitekehys. Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.

The Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Heinäkuu Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland

The Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Heinäkuu Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland

The Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Lokakuu Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland

Scrum-opas. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Lokakuu Kirjoittajat ovat Scrumin kehittäjät Ken Schwaber ja Jeff Sutherland SUOMI

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Scrum-pikaopas tuoteomistajalle Karoliina Luoto Codento Oy CC Flickr d26b73

Agile-opas. Pikaopas Leaniin ja ketteryyteen

Ketterä projektinhallinta

Maanvuokrausjärjestelmä Mvj. Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj

Kaupunginkanslian avoin ohjelmistokehitys, rajapintatyö, syksy kevät Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus

Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy

Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä. Marie-Elise Kontro

Miten löydän Sen Oikean? Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Ohjelmistoprojekteista. Datanomiopiskelijat 2.vuosi

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Projektinhallinta SFS-ISO mukaan

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Harjoituskoe Vastaukset. ISTQB Ketterä testaaja 2015 Perustason sertifikaattisisällön laajennus

KOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ?

Käyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa. Sisältö ja käytännöt

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen Kevät 2016

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Finnaa arkistoille. Aki Lassila Arkistot

MATINE-projekti 2500M-0069: Tietotekniset harhautukset (ICT Illusions)

Mira Grönvall ja Rami Lehtinen

Ketteryys pähkinänkuoressa. Kokopäivän Scrum-kurssin sisältö tislattuna ja tiivistettynä kolmeen varttiin

Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Tik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä

Ylläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen!

Muistitko soittaa asiakkaallesi?

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!

LAATUKÄSIKIRJA.

SUOMEN KUNTALIITTO RY

1. Oppimisen ja opettamisen haasteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY

Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN

PROJEKTINHALLINTA SCRUMIN AVULLA

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }

Mobiilin somepalvelun ketterä kehittäminen, sopimusehtoluonnos

Projektinhallintaa paikkatiedon avulla

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA

Ylläpito. Ylläpidon lajeja

Opintohallinnon tietojärjestelmien modernisointi sopimukseen liittyviä näkökohtia. Pekka Kähkipuro

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

Riskit hallintaan ISO 31000

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

ELO-Seminaari

Kolmivaiheinen Work of Leaders -prosessi

SCRUM-KEHYSRAKENTEEN SOVELTAMINEN YKSIN TOTEUTETTAVAAN PROJEKTIIN

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

LAADUN VARMISTAMISEN JOHTAMINEN. Pasi Riihilahti RAY Kehitysjohtaja

keskusmuseo uudistuu

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Suomi.fi - Tietoturvallisuus sovelluskehityksessä. VAHTI sähköisen asioinnin tietoturvaseminaari

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU käyttöjärjestelmässä -projekti

Ratkaisuja arkeen Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

Automaattinen yksikkötestaus

T Projektikatselmus

ENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti. B-kori

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Ohjelmistotekniikka - Luento 2

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö , Finnan 2.

Miten tehdä onnistunut projektisuunnitelma 10 vinkkiä

Johanna Hämäläinen SCRUMIN HYÖDYT JA HAASTEET KEHITYSTIIMIN NÄKÖKULMASTA: TAPAUSTUTKIMUS IT-ALAN PALVELUYRITYKSESSÄ

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Liite 6: Palvelukuvaus. Enterprise Advantage Program (EAP)

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

JulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op)

KYBERTURVAPALVELUT. VTT auttaa turvaamaan toiminnan jatkuvuuden ja suojautumaan kyberuhilta. VTT Kyberturvapalvelut

TIIMINVETÄJÄN JA TUTOR-VALMENTAJAN TAIDOT

T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testiraportti, vaihe T1. Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi. Testiraportti, vaihe T1

Transkriptio:

Nexus Guide Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun Scrum-kehityksen viitekehys Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.org Elokuu 2015

Sisällysluettelo Nexuksen yleiskatsaus... 1 Nexus Guiden tarkoitus... 1 Nexuksen määritelmä... 1 Nexuksen tausta... 1 Nexus-viitekehys... 2 Nexus-prosessi... 3 Ohjelmistokehityksen käytännöt... 3 Nexus... 4 Nexuksen roolit... 4 Nexus-integrointitiimi... 4 Nexuksen tapahtumat... 5 Nexus-sprintin suunnittelu... 5 Nexus-päiväpalaveri... 6 Nexus-sprintin katselmointi... 6 Nexus-sprintin retrospektiivi... 7 Tuotteen kehitysjonon työstäminen... 7 Nexuksen tuotokset... 8 Tuotteen kehitysjono... 8 Nexuksen tavoite... 8 Nexus-sprintin kehitysjono... 8 Integroitu tuoteversio... 9 Tuotosten läpinäkyvyys... 9 Valmiin määritelmä... 9 Loppuviite... 10 Huomionosoitukset... 10 Käännös... 10

Nexuksen yleiskatsaus Nexus Guiden tarkoitus Nexus on viitekehys skaalattuun tuote- ja ohjelmistokehitykseen sekä ylläpitoon. Nexus käyttää perustanaan Scrumia. Tämä opas sisältää Nexuksen määritelmän. Määritelmä koostuu Nexuksen rooleista, tapahtumista, tuotoksista ja säännöistä, jotka sitovat ne yhteen. Ken Schwaber ja Scrum.org kehittivät Nexuksen ja ovat kirjoittaneet Nexus Guiden. Nexuksen määritelmä Nexus (substantiivi): Tuotekehityksen organisaatioyksikkö (Scrumin skaalaamisessa) Nexus on viitekehys, joka koostuu rooleista, tapahtumista, tuotoksista ja tekniikoista, jotka sitovat yhteen noin 3-9:n Scrum-tiimin työn. Scrum-tiimit käyttävät yhteistä tuotteen kehitysjonoa kehittääkseen tuoteversion, joka saavuttaa sille asetetun tavoitteen. Nexuksen tausta Ohjelmistokehitys on monimutkaista työtä, jonka integroiminen toimivaksi ohjelmistoksi vaatii erilaisten aktiviteettien ja tuotosten koordinointia. Työtä tulee organisoida ja vaiheistaa, sen riippuvuudet ratkaista ja lopputuloksia tarkastella. Ohjelmiston kehitystyössä on erityisiä haasteita, koska ohjelmistoa ei ole fyysisesti olemassa. Monet ohjelmistokehittäjät käyttävät Scrumia tiimitasolla kehittääkseen yhteistyössä uusia ohjelmisto- ja tuoteversioita. Kun useampi Scrum-tiimi työskentelee saman tuotteen kehitysjonon ja lähdekoodin parissa, esiintyy erilaisia haasteita. Kuinka kommunikoida työhön liittyvistä ja muihin kehittäjiin vaikuttavista riippuvuuksista, jos kehitystiimin jäsenet ovat fyysisesti eri paikassa? Kuinka integroida työ ja testata tuoteversio, jos kehittäjät ovat eri tiimeissä? Nämä haasteet voivat tulla esiin jo kahden Scrum-tiimin yhteistyössä ja ne vaikeutuvat merkittävästi, kun useampi tiimi työskentelee saman tuotteen parissa. Kun useampi tiimi pyrkii yhdessä kehittämään valmiin tuoteversion ainakin kerran jokaisessa sprintissä, siitä seuraa riippuvuuksia. Nämä riippuvuudet liittyvät: 1. Vaatimuksiin: Vaatimukset voivat sisältää päällekkäistä toiminnallisuutta ja niiden toteutus voi vaikuttaa toisiin vaatimuksiin. Tämä tulee huomioida, kun tuotteen kehitysjonoa järjestetään ja vaatimuksia valitaan. 2. Toimialan tuntemukseen: Tiimin henkilöillä on monenlaista tietoa liiketoiminnasta sekä tietojärjestelmistä. Tämä tieto tulisi olla Scrum-tiimien saatavilla, jotta tiedon riittävyys varmistetaan ja tiimien eri tietotasosta johtuvat keskeytykset minimoidaan. 3. Ohjelmiston ja testaamisen tuotoksiin: Vaatimukset ovat tai tulevat osaksi ohjelmiston koodia ja sen testausta. Tiimien välisiä riippuvuuksia voidaan vähentää kohdistamalla vaatimuksia, tiiminjäsenten tietoa ja ohjelmiston sekä testaamisen tuotoksia samoihin Scrum-tiimeihin. Kun tiimien 2015-2016 Scrum.org, All Rights Reserved Sivu 1 (Versio 1.1)

kokoonpano suunnitellaan näiden perusteella, voidaan skaalatun Scrumin tuottavuutta parantaa. Nexus-viitekehys Nexus toimii Scrum-tiimien tukirankana, kun tiimit kehittävät yhdessä integroitua tuoteversiota. Nexus toimii Scrumin suhteen johdonmukaisesti ja sen elementit ovat tuttuja kaikille Scrum-projekteissa työskennelleille. Nexus korostaa Scrum-tiimien välisiä riippuvuuksia ja yhteistyötä, jotta integroitu valmis tuoteversio voidaan toimittaa vähintään joka sprintissä. Nexus koostuu seuraavassa kuvassa esitetyistä rooleista, tuotoksista ja tapahtumista: Roolit: Nexus-integrointitiimi on uusi rooli, jonka tehtävänä on koordinoida, valmentaa ja valvoa Nexus-viitekehyksen sekä Scrumin käyttöä, jotta saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Tuotokset: Kaikki Scrum-tiimit käyttävät samaa tuotteen kehitysjonoa. Kun tuotteen kehitysjonon kohtia valmistellaan toteutettavaksi, tuotetaan kaikkien tiimien nähtäväksi ennuste siitä, mikä tiimeistä tulee toteuttamaan työn jossain tulevassa sprintissä. Nexus-sprintin kehitysjono auttaa kasvattamaan läpinäkyvyyttä sprintissä. Kaikki Scrum-tiimit ylläpitävät lisäksi omia tiimikohtaisia sprintin kehitysjonojaan. Tapahtumat: Nexuksen tapahtumat lisätään tai sijoitetaan Scrumin tapahtumien ympärille tai (sprintin katselmoinnin kohdalla) ne korvaavat sen. Näin muutettuina tapahtumat tukevat sekä Scrum-tiimien yhteistyötä Nexuksessa että kunkin tiimin omaa työtä. Nexus -viitekehys, skaalatun Scrumin tukiranka 2015-2016 Scrum.org, All Rights Reserved Sivu 2 (Versio 1.1)

Nexus-prosessi Kaikki Nexuksen työt voidaan periaatteessa toteuttaa missä tahansa Scrum-tiimissä, koska Scrum-tiimien tulisi olla Nexuksen moniosaavia jäseniä. Scrum-tiimit voivat myös valita riippuvuuksien kannalta tietylle työlle parhaiten sopivan tiimin. Tuotteen kehitysjonon työstäminen: Tuotteen kehitysjonon kohdat tulee pilkkoa niin pieniksi, että riippuvuudet voidaan havaita, poistaa tai minimoida. Tuotteen kehitysjonon kohdat valmistellaan ohuiksi toiminnallisuuden viipaleiksi ja työn todennäköisimmin tekevä Scrum-tiimi tunnistetaan mahdollisimman aikaisin. Nexus-sprintin suunnittelupalaveri: Sopivimmat edustajat kustakin Scrum-tiimistä tapaavat, keskustelevat ja katselmoivat työstettyä tuotteen kehitysjonoa. He valitsevat tuotteen kehitysjonosta kohdat kunkin Scrum-tiimin toteutettavaksi. Tämän jälkeen edustajat palaavat Scrum-tiimeihinsä, jotka suunnittelevat erikseen oman sprinttinsä, keskustellen tarvittaessa muiden tiimien kanssa. Lopputuloksena syntyy kokoelma sprintin tavoitteita, jotka ovat linjassa Nexus-sprintille sovitun tavoitteen, kunkin Scrum-tiimin sprintin kehitysjonon sekä Nexus-sprintin kehitysjonon kanssa. Nexus-sprintin kehitysjonon tarkoituksena on tehdä Scrum-tiimien sprinttiin valitsemat tuotteen kehitysjonon kohdat ja mahdolliset riippuvuudet läpinäkyviksi. Kehitystyö: Kaikki tiimit kehittävät ohjelmistoa ja integroivat työtään säännöllisesti yhteiseen ympäristöön, jossa integroinnin onnistuminen voidaan testata. Nexus-päiväpalaveri: Sopivimmat edustajat kustakin kehitystiimistä tapaavat päivittäin tunnistaakseen mahdollisia integrointiongelmia. Jos ongelmia havaitaan, tieto viedään takaisin kunkin Scrum-tiimin päiväpalaveriin, joissa suunnitellaan päivän työt sekä integrointiongelmille tehtävät toimenpiteet. Nexus-sprintin katselmointi: Kaikki Scrum-tiimit tapaavat yhdessä tuoteomistajan, jonka kanssa tuoteversio katselmoidaan. Samalla tuotteen kehitysjonoa voidaan päivittää. Nexus-sprintin retrospektiivi: Sopivimmat edustajat kustakin Scrum-tiimistä tapaavat tunnistaakseen yhteisiä haasteita. Tämän jälkeen edustajat palaavat Scrumtiimeihinsä, jotka pitävät omat retrospektiivinsä. Sopivimmat edustajat kustakin Scrum-tiimistä tapaavat lopuksi uudestaan jakaakseen tiimeissä tunnistettua tietoa ja keskustellakseen mahdollisista toimenpiteistä liittyen yhteisiin haasteisiin. Ohjelmistokehityksen käytännöt Scrum-tiimit tarvitsevat työssään monenlaisia käytäntöjä, jotta usean Scrum-tiimin tuoteversio saadaan valmiiksi. Useimmat käytännöt vaativat automaatiota. Automaatio vähentää työn määrää ja monimutkaisuutta erityisesti laajoissa hankkeissa. 2015-2016 Scrum.org, All Rights Reserved Sivu 3 (Versio 1.1)

Nexus Nexuksen roolit, tapahtumat ja tuotokset perivät merkityksensä ja tavoitteensa vastaavilta Scrumin rooleilta, tapahtumilta ja tuotoksilta, kuten Scrum Guidessa kuvataan. Nexuksen roolit Nexus koostuu Nexus-integrointitiimistä ja kolmesta yhdeksään Scrum-tiimistä. Nexus-integrointitiimi Nexus-integrointitiimi vastaa siitä, että tuoteversio (kaikkien Scrum-tiimien Nexuksessa tekemä työ) valmistuu vähintään kerran sprintissä. Scrumin mukaisesti Scrum-tiimit ovat vastuussa julkaisukelpoisen ohjelmiston kehityksestä. Scrum-tiimin roolit on kuvattu Scrum Guidessa. Nexus-integrointitiimi on Scrum-tiimi, johon kuuluu: Tuoteomistaja Scrummaster Yksi tai useampi Nexus-integrointitiimin jäsen Nexus-integrointitiimin jäsenet voivat työskennellä myös saman Nexuksen Scrum-tiimeissä, mutta ensisijainen työ heille on Nexus-integrointitiimi. Jäsenyys Nexus-integrointitiimissä on etusijalla verrattuna mahdollisiin jäsenyyksiin Scrum-tiimeissä. Tämä auttaa varmistamaan, että tiimien välisten riippuvuuksien selvittäminen on etusijalla. Nexus-integrointitiimin kokoonpano voi vaihdella ajan myötä riippuen kunkin Nexuksen tarpeista. Tyypillisiä Nexus-integrointitiimin tehtäviä ovat valmennus, konsultointi, riippuvuuksien tunnistaminen sekä kommunikointi ja tiimien välisten ongelmien selvittäminen. Nexus-integrointitiimi voi myös toteuttaa tuotteen kehitysjonossa olevaa työtä. Nexus-integrointitiimi omistaa kaikki integrointiin liittyvät asiat. Se vastaa kaikkien Nexukseen kuuluvien Scrum-tiimien työn onnistuneesta integroinnista. Integrointi tarkoittaa teknisten sekä muiden sellaisten tiimien välisten asioiden selvittämistä, jotka voivat vaarantaa Nexuksen kyvyn tuottaa tuoteversio säännöllisesti. Nexus-integrointitiimin kannattaa hyödyntää Nexuksen Scrum-tiimien ja kehittäjien osaamista saadakseen aikaan kestävimmän mahdollisen ratkaisun. Tuoteomistaja Nexus-integrointitiimissä Nexus toteutetaan yhdestä tuotteen kehitysjonosta. Kuten Scrum-viitekehyksessä kuvataan, tuotteen kehitysjonolla on yksi tuoteomistaja, jolla on päätösvalta sen sisältöön. Tuoteomistaja on vastuussa Scrum-tiimien työn ja tuotteen arvon maksimoimisesta. Tuoteomistajan kotipesä on Nexus-integrointitiimissä. 2015-2016 Scrum.org, All Rights Reserved Sivu 4 (Versio 1.1)

Tuoteomistaja vastaa tuotteen kehitysjonosta. Vastuuseen kuuluu kehitysjonon sisältö, järjestäminen ja työstäminen. Tavoitteena on, että Nexuksen tuottamasta tuoteversiosta saadaan mahdollisimman suuri arvo. Scrummaster Nexus-integrointitiimissä Nexus-integrointitiimin scrummaster vastaa siitä, että kaikki ymmärtävät ja käyttävät Nexusviitekehystä. Tämä henkilö voi työskennellä scrummasterina myös yhdessä tai useammassa kyseisen Nexuksen Scrum-tiimissä. Nexus-integrointitiimin jäsenet Skaalattu kehitystyö vaatii työkaluja ja käytäntöjä, joita kaikki Scrum-tiimit eivät välttämättä käytä säännöllisesti. Nexus-integrointitiimi koostuu ohjelmistokehityksen ammattilaisista, jotka hallitsevat nämä käytännöt, työkalut ja järjestelmät. Nexus-integrointitiimin jäsenet varmistavat, että riippuvuuksien havaitsemiseen ja säännölliseen integrointiin tarvittavat käytännöt ja työkalut on toteutettu, ymmärretty ja käytössä. He myös säännöllisesti integroivat kaikki tuotokset valmiin määritelmän mukaisesti. Nexus-integrointitiimin jäsenet vastaavat Nexuksen Scrum-tiimien valmennuksesta ja ohjaamisesta, jotta Scrum-tiimit oppivat nämä työkalut ja hyödyntävät niitä työssään. Lisäksi Nexus-integrointitiimin jäsenet valmentavat Scrum-tiimejä toteuttamaan organisaation vaatimat kehitysympäristöt, infrastruktuurit ja arkkitehtuurin standardit laadukkaiden tuoteversioiden toteuttamiseksi. Jos Nexus-integrointitiimin jäsenten yllä kuvatut ensisijaiset velvollisuudet on täytetty, he voivat työskennellä myös kehitystiimin jäseninä yhdessä tai useammassa Scrum-tiimissä. Nexuksen tapahtumat Nexuksen tapahtumien kesto on sama kuin vastaavilla Scrumin tapahtumilla, jotka on kuvattu Scrum Guidessa. Nexus-sprintin suunnittelu Nexus-sprintin suunnittelun tarkoitus on koordinoida Nexukseen kuuluvien Scrum-tiimien aktiviteetit yhdelle sprintille. Tuoteomistaja edustaa liiketoiminnan tuntemusta ja ohjaa valintoja sekä priorisointipäätöksiä. Nexus-sprintin suunnittelun aluksi sopivimmat edustajat kustakin Scrum-tiimistä validoivat ja tarvittaessa tarkentavat tuotteen kehitysjonon työstöpalavereissa pilkottua työtä ja sen järjestystä. Kaikkien Scrum-tiimien jäsenten tulisi osallistua Nexus-sprintin suunnitteluun kommunikointiongelmien vähentämiseksi. Nexus-sprintin tavoite luodaan Nexus-sprintin suunnittelussa. Tavoite kuvaa päämäärää, johon Scrum-tiimit pyrkivät sprintin aikana. Kun Nexuksen työt ymmärretään riittävän hyvin, kukin Scrum-tiimi pitää oman erillisen sprintin suunnittelupalaverinsa. Jos suunnittelu järjestetään yhdessä yhteisessä tilassa, tiimit voivat välittömästi jakaa havaitsemiaan 2015-2016 Scrum.org, All Rights Reserved Sivu 5 (Versio 1.1)

riippuvuuksia. Nexus-sprintin suunnittelu päättyy, kun kaikki tiimit ovat päättäneet omat sprintin suunnittelupalaverinsa. Nexus-sprintin suunnittelun aikana saatetaan havaita uusia riippuvuuksia. Ne tulisi visualisoida ja minimoida esimerkiksi vaiheistamalla työtä sopivasti tiimien kesken. Riittävän tarkalle tasolle työstetty tuotteen kehitysjono minimoi yllätyksenä tulevat riippuvuudet Nexussprintin suunnittelussa. Kaikki sprinttiin valitut tuotekehitysjonon kohdat riippuvuuksineen kannattaa visualisoida Nexus-sprintin kehitysjonossa. Tuotekehitysjono tulee työstää riittävän tarkalle tasolle ennen Nexus-sprintin suunnittelua sekä tunnistaa, poistaa ja minimoida riippuvuudet. Nexus-päiväpalaveri Nexus-päiväpalaveri on tapahtuma, jossa sopivimmat edustajat kustakin Scrum-tiimistä tarkastelevat integroidun tuoteversion nykytilaa ja havainnoivat mahdollisia tiimien välisiä riippuvuuksia ja integroinnin ongelmia. Nexus-päiväpalaverissa osallistujien tulee keskittyä siihen, kuinka kunkin tiimin työ vaikuttaa integroituun tuoteversioon ja keskustella: Saatiinko edellisen päivän työt onnistuneesti integroitua? Jos ei, miksi? Mitä uusia riippuvuuksia on havaittu? Mitä tietoa tulee jakaa Nexus-tiimien kesken? Nexus-päiväpalaverissa kannattaa hyödyntää Nexus-sprintin kehitysjonoa riippuvuuksien visualisointiin ja hallintaan. Nexus-päiväpalaverissa havaitut työt viedään seuraavaksi takaisin kuhunkin Scrum-tiimiin, jossa niiden toteutus suunnitellaan tiimien omissa päiväpalavereissa. Nexus-sprintin katselmointi Nexus-sprintin katselmointi järjestetään sprintin lopussa. Sen avulla saadaan palautetta Nexus-sprintissä toteutetusta integroidusta tuoteversiosta, Nexus-sprintin katselmointi korvaa Scrum-tiimien omat sprintin katselmoinnit, jotta sidosryhmiltä saadaan mahdollisimman paljon rakentavaa palautetta yhdessä toteutetusta tuoteversiosta. Kaikkea tehtyä työtä ei välttämättä ole mahdollista katselmoida yksityiskohtaisesti. Erilaisilla fasilitointitekniikoilla voidaan tukea palautteen keräämistä ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. 2015-2016 Scrum.org, All Rights Reserved Sivu 6 (Versio 1.1)

Nexus-sprintin retrospektiivi Nexus-sprintin retrospektiivi on Nexus-kehitysorganisaation tilaisuus keskittyä toiminnan tarkasteluun ja sopeuttamiseen. Tapahtuma sisältää kolme osaa: 1. Ensimmäisessä osassa kunkin Scrum-tiimin edustajilla on mahdollisuus tavata ja tunnistaa useammassa Scrum-tiimissä Nexus-sprintin aikana esiintyneitä haasteita. Tavoitteena on tunnistaa Scrum-tiimeille yhteisiä ongelmia. 2. Toisessa osassa kukin Scrum-tiimi pitää oman retrospektiivinsä Scrum Guidessa kuvatulla tavalla. Scrum-tiimit voivat hyödyntää Nexus-retrospektiivin ensimmäisessä osassa tunnistettuja yhteisiä haasteita omien retrospektiiviensä pohjana. Tavoitteena on suunnitella toimenpiteitä, joiden avulla varsinkin yhteiset haasteet voidaan ratkaista. 3. Kolmannessa ja viimeisessä osassa kunkin Scrum-tiimin edustajat tapaavat uudestaan sopiakseen, kuinka Scrum-tiimeissä suunnitellut toimenpiteet visualisoidaan ja kuinka niiden toteutumista seurataan. Näin koko Nexusorganisaatio sitoutuu yhteiseen tavoitteeseen. Jokaisessa Nexus-retrospektiivissa tulisi tarkistaa seuraavat kohdat, koska ne ovat tyypillisiä haasteita Scrumin skaalaamisessa: Jäikö sprintissä työtä kesken? Aiheuttiko Nexus teknistä velkaa? Saatiinko kaikki tuotokset, erityisesti koodi, säännöllisesti (vähintään päivittäin) onnistuneesti integroitua? Saatiinko ohjelmisto onnistuneesti koostettua, testattua ja vietyä tuotantoon riittävän usein, jottei ratkaisemattomia riippuvuuksia päässyt kumuloitumaan liikaa? Ylläolevissa kohdissa käsittele tarvittaessa: Miksi näin tapahtui? Kuinka teknistä velkaa voidaan poistaa? Kuinka ongelman toistuminen voidaan estää? Tuotteen kehitysjonon työstäminen Skaalatulla Nexus-tasolla on useampia työstämisen tasoja. Vasta, kun tuotteen kehitysjonon kohdat ovat riittävän itsenäisiä, ne voidaan valita alkavaan Nexus-sprinttiin ja toteuttaa ilman merkittäviä riippuvuuksia ja ristiriitoja Nexuksen Scrum-tiimien välillä. Työstöpalavereiden määrä, tiheys, kesto ja osallistujat valitaan tuotteen kehitysjonon riippuvuuksien määrän perusteella. Mitä enemmän tuotteen kehitysjonossa on monimutkaisuutta ja riippuvuuksia, sitä enemmän tuotteen kehitysjonon kohtia tulee työstää niiden poistamiseksi. Tuotteen kehitysjonon kohdat käyvät näin läpi useamman tason pilkkomisen, alkaen laajoista epämääräisistä vaatimuksista ja päättyen hyvin valmisteltuun työhön, jonka yksittäinen Scrum-tiimi pystyy toteuttamaan sprintin aikana. Tuotteen kehitysjonon pilkkominen Nexus-tasolla tukee kahta päämäärää. Se auttaa ennustamaan mitkä Scrum-tiimit tulevat toteuttamaan mitkäkin tuotteen kehitysjonon kohdat, ja tunnistamaan näiden Scrum-tiimien väliset riippuvuudet. Visualisointi auttaa tiimejä seuraamaan ja minimoimaan riippuvuuksia. 2015-2016 Scrum.org, All Rights Reserved Sivu 7 (Versio 1.1)

Tiimien yhteisen työstöpalaverin ensimmäinen osa kannattaa käyttää tuotteen kehitysjonon kohtien pilkkomiseen riittävän pieniksi, jotta ymmärretään mitkä tiimit voisivat toteuttaa kehitysjonon kohdat ja mikä olisi niiden mahdollinen toteutusjärjestys tulevissa sprinteissä. Työstöpalaverin toisessa osassa kannattaa keskittyä riippuvuuksiin. Riippuvuudet pitää tunnistaa ja visualisoida tulevia sprinttejä ja kaikkia Scrum-tiimejä varten. Tiimit tarvitsevat tätä tietoa voidakseen tarkentaa töiden toteutusjärjestystä ja tekijöitä sekä edelleen minimoida tiimien välisiä riippuvuuksia sprinttien aikana. Tuotteen kehitysjonoa on työstetty sprintin aikana riittävästi silloin, kun sen kohdat ovat sprintin suunnittelupalaverissa valittavissa alkavaan sprinttiin ja sisältävät minimaalisen määrän riippuvuuksia. Nexuksen tuotokset Tuotokset edustavat tehtyä työtä tai lisäarvoa. Ne lisäävät läpinäkyvyyttä ja mahdollisuuksia tarkastelulle ja sopeuttamiselle, kuten Scrum Guidessa kuvataan. Tuotteen kehitysjono Kaikki Nexukseen kuuluvat Scrum-tiimit käyttävät yhtä yhteistä tuotteen kehitysjonoa. Tuoteomistaja vastaa tuotteen kehitysjonosta sekä sen sisällöstä, saatavuudesta ja järjestyksestä. Skaalatussa kehityksessä tuotteen kehitysjonon pitää olla tasolla, jolla riippuvuudet havaitaan ja minimoidaan. Tätä silmälläpitäen tuotteen kehitysjonon kohdat työstetään usein tasolle, jota kutsutaan toiminnallisuuden ohuiksi viipaleiksi. Tuotteen kehitysjonon kohta on riittävän valmisteltu Nexus-sprintin suunnittelupalaveriin silloin, kun se voidaan valita Scrum-tiimin toteutettavaksi kokonaan ilman riippuvuuksia, tai sillä on minimaalisia riippuvuuksia muihin Scrum-tiimeihin. Nexuksen tavoite Nexus-sprintin suunnittelupalaverissa luodaan tavoite koko sprintille. Tätä kutsutaan Nexuksen tavoitteeksi. Se on Nexuksen Scrum-tiimien sprintin tavoitteiden ja töiden summa. Nexus-sprintin katselmoinnissa tarkistetaan, päästiinkö toteutuneella toiminnallisuudella Nexuksen tavoitteeseen. Nexus-sprintin kehitysjono Nexus-sprintin kehitysjono on yhdistelmä kaikkien Scrum-tiimien sprinttiin valitsemista tuotteen kehitysjonon kohdista. Sitä käytetään riippuvuuksien havainnollistamiseen ja sprintin päivittäisen työn ohjaamiseen. Sitä päivitetään vähintään kerran päivässä, yleensä Nexus-päiväpalaverin yhteydessä. 2015-2016 Scrum.org, All Rights Reserved Sivu 8 (Versio 1.1)

Integroitu tuoteversio Tuoteversio sisältää kaiken Nexuksessa tehdyn työn integroituna yhteen. Tuoteversion tulee olla käytettävissä ja potentiaalisesti julkaistavissa. Tämä tarkoittaa, että sen tulee täyttää valmiin määritelmä. Tuoteversio tarkastetaan Nexus-sprintin katselmoinnissa. Tuotosten läpinäkyvyys Nexus perustuu läpinäkyvyyteen samalla tavalla kuin sen perustana oleva Scrum. Nexusintegrointitiimi työskentelee Scrum-tiimien ja organisaation kanssa varmistaakseen, että läpinäkyvyys toteutuu kaikissa tuotoksissa ja että tuoteversion integroinnin taso on laajasti ymmärretty. Nexuksen tuotosten pohjalta tehtyjen päätösten arvo on suoraan verrannollinen tuotosten läpinäkyvyyteen. Puuttuva tai vajavainen tieto johtaa vääriin tai virheellisiin päätöksiin. Päätösten vaikutukset voivat korostua skaalatulla Nexus-tasolla. Täydellisen läpinäkyvyyden puuttuessa on mahdotonta ohjata Nexusta tehokkaasti riskien minimoimiseksi ja arvon maksimoimiseksi. Ohjelmistoa tulee kehittää siten, että riippuvuudet havaitaan ja ratkaistaan ennen kuin tekninen velka kasvaa liian suureksi. Tämä tilanne toteutuu, jos integroinnin jälkeen on epäselvää saatiinko kaikki riippuvuudet ratkaistua. Näissä tapauksissa ratkaisemattomat riippuvuudet säilyvät piilossa koodissa ja testiympäristössä ja laskevat ohjelmiston arvoa. Valmiin määritelmä Nexus-integrointitiimi on vastuussa valmiin määritelmästä, jota voidaan soveltaa integroidulle tuoteversiolle jokaisessa sprintissä. Kaikki Nexuksen Scrum-tiimit noudattavat tätä määritelmää. Tuoteversio on valmis vain silloin, kun se on tuoteomistajan mielestä käyttökelpoinen ja potentiaalisesti julkaistavissa. Tuotteen kehitysjonon kohta voidaan tulkita valmiiksi silloin, kun toiminnallisuus on onnistuneesti lisätty tuotteeseen ja integroitu tuoteversioon. Kaikki Scrum-tiimit ovat vastuussa työnsä toteutuksesta ja integroinnista tuoteversioksi, joka noudattaa valmiin määritelmää. Yksittäiset Scrum-tiimit voivat halutessaan noudattaa omissa tiimeissään tiukempaa valmiin määritelmää, mutta ne eivät voi noudattaa löyhempää määritelmää kuin tuoteversiolle on yhdessä sovittu. 2015-2016 Scrum.org, All Rights Reserved Sivu 9 (Versio 1.1)

Loppuviite Nexuksen voi opiskella tästä oppaasta ja sen käyttäminen on maksutonta. Kuten Scrumissa, Nexuksen roolit, tuotokset ja tapahtumat ovat muuttumattomia. Vaikka Nexuksen toteuttaminen vain osin on mahdollista, siitä syntyvää lopputulosta ei voi kutsua Nexukseksi. Huomionosoitukset Nexuksen ja siihen liittyvän Scaled Professional Scrum kurssin ovat yhteistyössä kehittäneet Ken Schwaber, David Dame, Richard Hundhausen, Patricia Kong, Rob Maher, Steve Porter, Christina Schwaber ja Gunther Verheyen. Käännös Tämä opas on käännetty englanninkielisestä alkuteoksesta The Nexus Guide, August 2015. Käännöksen on tehnyt Lare Lekman apunaan kotimaiset Scrum-kouluttajat ja valmentajat Sami Lilja, Jukka Lindström, Ahti Haukilehto, Petri Heiramo ja Pentti Virtanen. 2015-2016 Scrum.org, All Rights Reserved Sivu 10 (Versio 1.1)