KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ VUOSINA 2007-2008 TAMPEREEN YLIOPISTOSSA ALEMMAN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE TAMPEREEN YLIOPISTO Ura- ja rekrytointipalvelut Joulukuu 2010
Sisällys Tiivistelmä... 5 1 Johdanto... 7 2 Aineiston kuvailu... 8 3 Kandidaatin tutkinnon suorittaneet työelämässä (ei lastentarhanopettajia)... 11 3.1 Opintojen aikainen työkokemus ja työharjoittelu... 11 3.2 Koulutus- ja tutkintotausta ja tulevaisuuden suunnitelmat... 13 3.3 Työtilanne ja työhistoria valmistumisen jälkeen... 14 3.4 Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät... 18 3.5 Tyytyväisyys tutkintoon ja työtilanteeseen... 22 3.6 Poimintoja kyselyyn kohdistuneista kommenteista/palautteesta... 32 4 Lastentarhanopettajan koulutusohjelmasta valmistuneet työelämässä... 33 4.1 Opintojen aikainen työkokemus ja työharjoittelu... 33 4.2 Koulutus- ja tutkintotausta ja tulevaisuuden suunnitelmat... 35 4.3 Työtilanne ja työhistoria valmistumisen jälkeen... 36 4.4 Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät... 39 4.5 Tyytyväisyys tutkintoon ja työtilanteeseen... 43 4.6 Poimintoja kyselyyn kohdistuneista kommenteista/palautteesta... 51 Liite 1 Kyselyyn vastanneiden määrä laitoksittain ja pääaineittain... 52 Liite 2 Ammattinimikkeet... 55
Kuviot Kuvio 1. Kyselyyn vastanneiden kandidaatin tutkinnon suorittaneiden määrä tiedekunnittain... 10 Kuvio 2. Kyselyyn vastanneiden kandidaatin tutkinnon suorittaneiden määrä koulutusaloittain... 10 Kuvio 3. Tilanne noin vuosi valmistumisen jälkeen... 14 Kuvio 4. Työnantaja... 15 Kuvio 5. Vastaajien arviot eri tekijöiden myönteisestä vaikutuksesta työpaikan saamiseen (vuonna 2008 valmistuneet)... 20 Kuvio 6. Tyytyväisyys työhön verrattuna omiin tavoitteisiin.... 22 Kuvio 7. Nykyisen työtehtävän vastaaminen vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa.23 Kuvio 8. Kandidaatin tutkinnon koettu hyöty työmarkkinoilla... 24 Kuvio 9. Tyytyväisyys Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan... 26 Kuvio 10. Vastaajien arvio työelämässä hyödyllisten tieto- ja taitoalueiden kehittymisestä yliopistossa (vuonna 2008 valmistuneet)... 31 Kuvio 11. Tilanne noin vuosi valmistumisen jälkeen... 36 Kuvio 12. Työnantaja... 37 Kuvio 13. Vastaajien arviot eri tekijöiden myönteisestä vaikutuksesta työpaikan saamiseen (vuonna 2008 valmistuneet).... 41 Kuvio 14. Tyytyväisyys työhön verrattuna omiin tavoitteisiin.... 43 Kuvio 15. Nykyisen työtehtävän vastaaminen vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa.... 44 Kuvio 16. Kandidaatin tutkinnon koettu hyöty työmarkkinoilla... 45 Kuvio 17. Tyytyväisyys Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan... 46 Kuvio 18. Vastaajien arvio työelämässä hyödyllisten tieto- ja taitoalueiden kehittymisestä yliopistossa (vuonna 2008 valmistuneet)... 50 Taulukot Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden kandidaatin tutkinnon suorittaneiden lukumäärä ja %-osuudet.... 9 Taulukko 2. Opiskeluaikainen työkokemus... 11 Taulukko 3. Työharjoittelun pituus... 11 Taulukko 4. Miksi ei ole jatkanut maisterin tutkintoon asti?... 13 Taulukko 5. Päätyön luonne.... 16 Taulukko 6. Työttömyyden kokeminen kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen... 17 Taulukko 7. Työssä olo (kk) valmistumisen jälkeen.... 17 Taulukko 8. Koulutusta vastaavissa tehtävissä (kk) valmistumisen jälkeen.... 18 Taulukko 9. Työskentely nykyisessä työssä (kk) ennen kandidaatin tutkintoa... 18 Taulukko 10. Hakukanavat nykyisen työpaikan saamiseksi... 19 Taulukko 11. Koulutustasoa vastaaviin tehtäviin pääsemistä vaikeuttaneet tekijät.... 21 Taulukko 12. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä... 23 Taulukko 13. Opiskeluaikainen työkokemus... 33 Taulukko 14. Työharjoittelun pituus... 33
Taulukko 15. Miksi ei ole jatkanut maisterin tutkintoon asti?... 35 Taulukko 16. Päätyön luonne.... 37 Taulukko 17. Työttömyyden kokeminen kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen... 38 Taulukko 18. Työssä olo (kk) valmistumisen jälkeen.... 38 Taulukko 19. Koulutusta vastaavissa tehtävissä (kk) valmistumisen jälkeen.... 39 Taulukko 20. Työskentely nykyisessä työssä (kk) ennen kandidaatin tutkintoa... 40 Taulukko 21. Hakukanavat nykyisen työpaikan saamiseksi... 40 Taulukko 22. Koulutustasoa vastaaviin tehtäviin pääsemistä vaikeuttaneet tekijät.... 42 Taulukko 23. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä... 44 Taulukko 24. Kyselyyn vastanneiden kandidaatin tutkinnon suorittaneiden määrä laitoksittain ja pääaineittain.... 52 Taulukko 25. Ammattinimikkeet: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta... 55 Taulukko 26. Ammattinimikkeet: Humanistinen tiedekunta... 57 Taulukko 27. Ammattinimikkeet: Informaatiotieteiden tiedekunta... 59 Taulukko 28. Ammattinimikkeet: Kasvatustieteiden tiedekunta ilman lastentarhanopettajia.... 61 Taulukko 29. Ammattinimikkeet: Kasvatustieteiden tiedekunta, lastentarhanopettajat... 61 Taulukko 30. Ammattinimikkeet: Lääketieteellinen tiedekunta... 62 Taulukko 31. Ammattinimikkeet: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.... 62
Tiivistelmä Raportissa tarkastellaan vuosina 2007 ja 2008 valmistuneiden kandidaattien sijoittumista työelämään noin vuosi valmistumisen jälkeen. Raportti on tehty ura- ja rekrytointipalveluiden teettämien sijoittumisseurantakyselyiden pohjalta. Kyselyyn vastasi yhteensä 365 kandidaattia, jolloin vastausprosentiksi muodostui 58 %. Lastentarhanopettajien vastauksia tarkastellaan erikseen, koska ne erosivat osittain muilta koulutusaloilta valmistuneiden vastauksista. Sijoittumisseurantakysely muodostui neljästä teemasta, jotka olivat opintojen aikainen työkokemus ja työharjoittelu, työtilanne ja työhistoria valmistumisen jälkeen, työllistymiseen vaikuttaneet tekijät ja tyytyväisyys tutkintoon ja työtilanteeseen. Aineistoa käsiteltiin pääasiassa tilastollisesti. Avoimet vastaukset liittyen mm. tyytyväisyyteen opetustarjontaa kohtaan käsiteltiin laadullisesti teemoitellen. Vastaajista 244 edusti kyselyn varsinaista kohdejoukkoa eli työelämään siirtynyttä. Työpaikan saaminen tai työtilanne oli yleinen syy sille, miksi vastaajat eivät olleet jatkaneet maisterin tutkintoon. Hieman yleisempi syy oli alan tai oppilaitoksen vaihtaminen. Vastaajien joukossa oli siis myös pää- tai sivutoimisia opiskelijoita sekä mm. hoitovapaalla olevia. Opiskeluaikaista työkokemusta oli lähes jokaisella vastaajalla. Työharjoittelu kuului lähes puolella kandidaatintutkintoon ja suurin osa koki harjoittelun merkitykselliseksi. Aiempia esim. toisen asteen tutkintoja oli 24 %:lla vastaajista, korkeakoulututkintoja 15 %:lla. Yritykset edustivat suurinta työnantajasektoria valtion ja kunnan ollessa seuraavaksi yleisimpiä. Vastaajat työskentelivät monenlaisissa tehtävissä. Yleisimmin päätyön luonnetta kuvasivat hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät. Työttömyyttä oli koettu vähän. Suurin osa vastanneista oli työskennellyt nykyisellä työnantajalla jo ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista. Noin kolmannekselle työpaikka oli löytynyt tutkinnon suorittamisen jälkeen. Asenne ja motivaatio koettiin tärkeimmäksi työpaikan saamiseen vaikuttaneeksi tekijäksi. Työkokemuksen puutteen ja oman alan työpaikkojen vähäisen määrän koettiin puolestaan eniten vaikeuttaneen koulutustasoa vastaaviin tehtäviin pääsyä. 5
Työtilanteeseen oltiin pääosin tyytyväisiä, mistä kertoi mm. työn ja tavoitteiden vastaavuus sekä yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä. Tutkinnosta ei kuitenkaan koettu olleen merkittävästi hyötyä työmarkkinoilla. Näin kokevien joukossa oli eniten sellaisia, jotka olivat olleet nykyisessä työpaikassa jo ennen tutkinnon suorittamista. Tutkinnon arvostus koettiin myös melko huonoksi. Tampereen yliopiston opetustarjontaan oltiin pääosin tyytyväisiä. Tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden kohteita ei voi yleistää sillä esimerkiksi opintojen ohjaukseen samoin kuin kurssijärjestelyihin liittyviin kysymyksiin koettiin sekä tyytyväisyyttä että tyytymättömyyttä. Lastentarhanopettajien vastaukset erosivat mm. siitä syystä, että kandidaatintutkinto antaa kelpoisuuden alan tehtäviin. Tutkinnon riittävyys alalla olikin suurin syy, miksi lastentarhanopettajat eivät olleet jatkaneet maisterin tutkintoon. Kunta oli heillä ylivoimaisesti suurin työllistäjä. Muita merkittäviä eroja lastentarhanopettajien vastauksissa muihin verrattuna oli mm. siinä, kauanko oli työskennellyt nykyisessä työssä ennen kandidaatintutkinnon suorittamista. Suurin osa oli saanut työpaikkansa tutkinnon suorittamisen jälkeen. He kokivat pääaineen vaikuttaneen eniten työpaikan saamiseen (myönteinen vaikutus), kun taas muut eivät arvioineet opintoihin liittyviä tekijöitä yhtä merkittäviksi. Lastentarhanopettajat arvioivat tyytyväisyyttä tutkintoon ja työtilanteeseen positiivisemmin kuin muut. Tutkinnosta koitunut hyöty työmarkkinoilla arvioitiin myönteisemmin samoin kuin tutkinnon arvostus. 6
1 Johdanto Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut on seurannut aktiivisesti yli 10 vuoden ajan Tampereen yliopistosta valmistuneiden maistereiden työllistymistä. Vuosittaisessa valmistuneiden joukossa on kuitenkin aina mukana myös työmarkkinoille siirtyviä alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatin tutkinnon) suorittaneita. Vuonna 2006 toteutettiin ensimmäistä kertaa kandidaateille suunnattu kysely, jolloin kohdejoukkona olivat vuonna 2005 Tampereen yliopistosta kandidaateiksi valmistuneet. Tässä raportissa tarkastellaan vuosina 2007 ja 2008 Tampereen yliopistossa kandidaatin tutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittumista noin vuoden kuluttua valmistumisesta. Tulokset raportoidaan yhteisesti vuosilta 2007 ja 2008. Taustatiedot esitetään kaikkien osalta yhteisesti, mutta varsinaiset kyselyn tulokset lastentarhanopettajilta on luettavissa raportin lopusta. Lastentarhanopettajien työllistymistä tarkasteltiin erikseen, koska heidän vastauksensa olivat keskenään melko samantyyppisiä, mutta poikkesivat osittain muiden vastauksista. Tätä selittää mm. se, että lastentarhanopettajan koulutuksessa kandidaatin tutkinto antaa kelpoisuuden alan tehtäviin. Tulokset esitetään pääosin yhteisesti kaikista tiedekunnista. Strukturoitujen kysymysten tulokset esitetään graafisessa muodossa tai taulukoissa. Aineiston käsittelyssä käytettiin pääasiassa tilastollisia menetelmiä kuten frekvenssien ja prosenttiosuuksien laskemista sekä ristiintaulukointia. Avoimet vastaukset teemoiteltiin tai luokiteltiin ja raportissa niitä havainnollistavat suorat aineistolainaukset. Raportin toimittamisesta on vastannut Ura- ja rekrytointipalveluissa harjoittelijana toiminut Sari Viitaniemi. Lisätietoja kandidaatin tutkinnon suorittaneiden työllistymistä koskien on mahdollista saada Ura- ja rekrytointipalveluista. Hankkeen kokonaisuudesta on vastuussa Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämispäällikkö Kaisa Lammi. 7
2 Aineiston kuvailu Kysely lähetettiin noin vuoden kuluttua valmistumisesta (molempina vuosina sekä keväällä että syksyllä) yhteensä 630 kandidaatiksi valmistuneelle. Kyselylomakkeen lähettämisen jälkeen toteutettiin vielä kaksi uusintakierrosta muistuttamaan niitä vastaanottajia, jotka eivät olleet ensimmäiseen kyselylomakkeeseen vastanneet. Kyselyyn vastasi 96 kandidaatin tutkinnon suorittanutta vuonna 2007 ja 269 kandidaatin tutkinnon suorittanutta vuonna 2008. Kyselyyn vastanneista kandidaatin tutkinnon suorittaneista yhteensä 57 eli noin 16 % valmistui kasvatustieteiden tiedekunnasta, lastentarhanopettajan koulutusohjelmasta pääaineenaan varhaiskasvatus. Kaiken kaikkiaan vastauksia saatiin siis yhteensä 365, jolloin vastausaktiivisuus oli noin 58 %. Kyselyn vastaajiksi valikoitui kandidaatin tutkinnon vuosina 2007 ja 2008 suorittaneista ne, jotka eivät olleet opintorekisteristä saatujen tietojen mukaan suorittaneet enempää kuin 10 opintopistettä. Tällä rajaamisella pyrittiin jättämään kyselyn ulkopuolelle ne kandidaatiksi valmistuneet, jotka edelleen jatkoivat opintojaan (maisterin tutkintoon asti) ja kohdistamaan kysely nimenomaan työelämään siirtyneille kandidaateille. Tästä huolimatta kyselyn vastaajien joukossa oli myös henkilöitä, jotka ilmoittivat opiskelevansa joko pää- tai sivutoimisesti. Useimmiten tilanne oli sellainen, että opiskelija teki gradua ja/tai kävi opiskelun ohella myös töissä, jolloin opiskelu oli hidastunut eikä opintoja ollut kertynyt 10 opintopistettä. Vastaajista 44 ilmoitti opiskelevansa päätoimisesti ja 12 sivutoimisesti. Näistä osa oli opintojen ohella töissä ja vastasi työtä koskeviin kysymyksiin. Työelämän ulkopuolella esimerkiksi hoitovapaalla oli yhteensä 34 vastaajaa. Täten kyselyn varsinaista kohderyhmää eli kandidaatiksi valmistumisen jälkeen työelämään siirtynyttä edustaa raportissa 244 vastaajaa. Yhteensä 31 kyselyyn vastannutta ei vastannut kysymykseen valmistumisen jälkeisestä tilanteesta tai valitsi monta vaihtoehtoa, jolloin tuloksia analysoitaessa nämä vastaukset jouduttiin jättämään huomioimatta kyseisen tilannetta koskevan kysymyksen kohdalla. Vastanneista miehiä oli 30 % ja naisia 70 %. 8
Seuraavissa kuvioissa ja taulukoissa havainnollistetaan kyselyyn vastanneiden taustatietoja tutkinnosta frekvenssein ja taulukossa 1 myös prosentein. Tutkinnon lisäksi esitetään tiedekunta ja koulutusala. Laitos ja pääaine esitetään taulukossa 24 (Liite 1). Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden kandidaatin tutkinnon suorittaneiden lukumäärä ja %-osuudet. Tutkinto Lkm % Yhteiskuntatieteiden kand.tutk. 83 23 Humanististen tieteiden kand.tutk. 74 20 Luonnontieteiden kand.tutk. 69 19 Kasvatustieteiden kand.tutk. 68 19 Hallintotieteiden kand.tutk. 37 10 Kauppatieteiden kand.tutk. 24 7 Terveystieteiden kand.tutk. 5 1 Teatteritaiteen kand.tutk. 3 1 Psykologian kand.tutk. 2 1 N 365 100 9
Kuvio 1. Kyselyyn vastanneiden kandidaatin tutkinnon suorittaneiden määrä tiedekunnittain. Kuvio 2. Kyselyyn vastanneiden kandidaatin tutkinnon suorittaneiden määrä koulutusaloittain. 10
3 Kandidaatin tutkinnon suorittaneet työelämässä (ei lastentarhanopettajia) 3.1 Opintojen aikainen työkokemus ja työharjoittelu Taulukko 2. Opiskeluaikainen työkokemus. Opiskeluaikana työskennellyt % Omalla alalla 58 Lukukausien aikana muulla kuin omalla 48 alalla Opintoihin kuuluvassa työharjoittelussa 31 Lukukausien ulkopuolella 46 N 301 Opiskeluaikaista työkokemusta oli 96 %:lla vastanneista. 58 % oli työskennellyt lukukausien aikana omalla alalla. 48 % oli työskennellyt lukukausien aikana muussa kuin oman alan työssä. Opintoihin kuuluvassa työharjoittelussa oli ollut 31 % ja lukukausien ulkopuolella oli työskennellyt 46 % vastanneista. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon eli kaikki omaan opiskeluaikaiseen työssäoloon sopivat vaihtoehdot. Työharjoittelun kuulumista kandidaatin tutkintoon kysyttiin vielä myöhemmin kyselylomakkeessa erikseen. Kandidaatin tutkintoon kuului työharjoittelu 48 % kysymykseen vastanneista (N=295). Opiskeluaikaisen työkokemuksen yhteydessä työharjoittelun valitsi vain 31 % vastaajamäärän ollessa 301. Ero voi johtua mm. siitä, että tutkintoon kuuluva työharjoittelu on ollut vapaaehtoinen tai se on korvattu esimerkiksi pitkällä työkokemuksella, mutta harjoittelu on kuitenkin kuulunut tutkintoon. Taulukko 3. Työharjoittelun pituus. Pituus (kk) % 1-3 kk 73 4-6 kk 25 Yli 6 kk 2 Yhteensä 100 N 116 11
Suurimmalla osalla vastaajista työharjoittelu oli ollut 1-3 kuukauden pituinen. Noin neljäsosalla harjoittelu oli kestänyt 4-6 kuukautta, mutta vain kahdella vastanneista harjoittelu oli ollut puolta vuotta pidempi. Harjoittelun merkitystä opintojen ja/tai työelämään siirtymisen kannalta kysyttiin avoimella kysymyksellä, johon vastasi 142 vastaajaa. Vastaukset luokiteltiin sen mukaan kokiko vastaaja harjoittelun merkitykselliseksi joko opintojen tai työelämän tai molempien kannalta. Kaikki vastaukset eivät olleet selkeästi sijoitettavissa kumpaankaan luokkaan. Esimerkkejä näistä vastauksista on esitetty sivun lopussa kohdassa Muita huomioita. Esimerkkejä avoimista vastauksista: Tärkeä (vastaajista yli kaksi kolmasosaa piti harjoittelua tärkeänä) * Olen jatkanut harjoittelusta nykyiseen työhöni eri mittaisten pätkien kautta. Erittäin tärkeä omalle mielikuvalleni ko. työstä ja työllistymiselleni. * Erittäin suuri. Ilman harjoittelua ensimmäisen oman alan työpaikan löytyminen olisi todennäköisesti ollut todella vaikeaa. Nyt sain arvokasta oman alan työkokemusta, joka on auttanut paljon alalla eteenpäin. * Erittäin merkittävä osa, tukee opintoja/gradun tekemistä ja myöhempää työelämään siirtymistä. Ei tärkeä (noin viidesosa vastaajista ei pitänyt harjoittelua tärkeänä) * Minun kohdallani harjoittelu ei vaikuttanut suuremmin, koska olen tehnyt jatkuvasti töitä opiskelun kestäessä. * Merkityksetön vielä ainakin. Muita huomioita (alle 10 vastaajaa) * Oma harjoitteluni oli epäonnistunut kokemus. Harjoittelupaikka otti minut "kopiomaan ja keittämään kahvia. * Harjoitteluni toteutui ehkä hieman liian varhaisessa vaiheessa. Uskon, että siitä on enemmän hyötyä/merkitystä opintojen loppuvaiheessa. * Harjoitteluksi laskettiin pitkäaikainen työkokemus alan tehtävissä. En siis voi oikein arvioida. 12
3.2 Koulutus- ja tutkintotausta ja tulevaisuuden suunnitelmat Aiempia tutkintoja (esim. toisen asteen tutkintoja) oli 74:llä eli 24 %:lla vastaajista (N=306). Korkeakoulututkintoja oli takana 45:llä eli 15 %:lla vastaajista (N=304). Taulukko 4. Miksi ei ole jatkanut maisterin tutkintoon asti? Miksi ei maisteriksi? % Työpaikan saaminen tai työtilanne 41 Kandidaatintutkinto riittää alalla 2 Opiskelu ei ajankohtaista 9 Pohtii pääainevalintaa 4 Muu syy 44 Yhteensä 100 N 290 Työpaikan saaminen tai työtilanne oli muun syyn jälkeen yleisin syy, miksi kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen vastaajat eivät olleet jatkaneet maisterin tutkintoon asti. Muu syy, mikä? - kohtaan vastaaja sai kirjoittaa oman vastauksen. Esimerkkejä yleisimmistä avoimista vastauksista: * Jatkan kyllä opintoja, ovat vain töissä käynnin vuoksi hidastuneet. * Halusin suorittaa maisterin tutkinnon toiselta alalta (oma ala ei vastaa työsuunnitelmia). * Jatkan opintoja Helsingin yliopistossa, sama pääaine. * Maisterin tutkintoni on gradua vaille valmis. Aikooko jatkaa opintoja tulevaisuudessa maisterin tutkintoon? Vastaajista (N=303) 76 % eli suurin osa aikoi maisteriksi, 5 % ei, 19 % ei osannut sanoa. 13
3.3 Työtilanne ja työhistoria valmistumisen jälkeen Vastaajilta kysyttiin, mikä annetuista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten nykyistä tilannetta. Seuraavasta kuviosta nähdään vastausten jakautuminen (N=280). Kuvio 3. Tilanne noin vuosi valmistumisen jälkeen. Vakituisessa työssä oli lähes puolet vastaajista (45 %). Määrä- tai osa-aikaisessa työssä tai yrittäjänä työskenteli yhteensä 27 %. Pää- ja sivutoimisia opiskelijoita oli yhteensä 18 %. Työttömänä työnhakijana oli yksi vastaaja, samoin kuin työhallinnon toimenpiteissä. Muusta syystä työelämän ulkopuolella oli 10 % vastaajista. Useimmiten syynä oli oleminen hoitovapaalla. Muita syitä oli esimerkiksi tai sairasloma tai eläkkeellä oleminen. 14
Seuraavasta kuviosta nähdään vastaajien (N=245) työnantaja: Kuvio 4. Työnantaja. Yrityksissä työskenteli vastaajista lähes puolet eli 46 %. Kunta ja valtio olivat lähes yhtä yleisiä työnantajia. Valtiolla työskenteli 17 % ja kunnalla 16 % vastaajista. Järjestö, säätiö tai vastaava työllisti 11 % vastaajista. Yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina toimi 7 % vastaajista. Näistä suurin osa teki kääntäjän töitä. Vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi annetuista vaihtoehdoista, joka kuvasi parhaiten päätyötä. Vastaajalla oli myös mahdollisuus kirjoittaa oma vastaus muu-kohtaan. Tulokset esitetään taulukossa 5. 15
Taulukko 5. Päätyön luonne. Työn luonne % Tutkimus 5 Opetus, koulutus tai kasvatus 10 Johto- ja esimiestehtävät 9 Konsultointi 3 Asiakastyö 12 Markkinointi ja myynti 4 Hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät 21 Viestintä- ja mediatyö 12 Toimisto- ja esikuntatehtävät 9 Muu 15 Yhteensä 100 N 237 Hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävissä työskenteli eniten vastanneista (21 %). Opetuksen, kasvatuksen tai koulutuksen tehtävissä työskenteli joka kymmenes. Muu-vaihtoehto oli valittu melko usein. Se saattoi johtua siitä, että vastaaja ei osannut valita vain yhtä annetuista vaihtoehdoista. Ammatti-, tehtävä- tai virkanimikkeet esitetään raportin liitteenä (Liite 2). Nimikkeet ristiintaulukoitiin päätyön luonteen kanssa ja tulokset esitetään tiedekunnittain. Kaikki vastaajat eivät olleet vastanneet työn luonteeseen, jolloin ammattinimike sijoitettiin muuluokkaan. 16
Taulukossa 6 tarkastellaan työttömyyden kokemista kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Taulukko 6. Työttömyyden kokeminen kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työttömänä (kk) % 0 kk 90 1-3 kk 8 Yli 3 kk 2 Yhteensä 100 N 301 Vastaajista 90 % ei ollut kokenut työttömyyttä valmistumisen jälkeen. 1-3 kk työttömänä oli ollut 8 % ja vain 2 % vastanneista oli ollut yli 3 kk työttömänä. Valmistumisen jälkeinen työssä olo kuukausina esitetään taulukossa 7. Taulukko 7. Työssä olo (kk) valmistumisen jälkeen. Työssä olo (kk) % 0 kk 7 1-3 kk 7 4-6 kk 9 7-12 kk 42 Yli 12 kk 35 Yhteensä 100 N 266 Suurin osa vastaajista oli ollut valmistumisen jälkeen työssä yli 7 kk, noin kolmasosa yli vuoden. 1-6 kuukautta oli työskennellyt 16 % vastaajista. 7 % ei ollut valmistumisen jälkeen ollut työssä. 17
Taulukosta 8 nähdään koulutusta vastaavissa tehtävissä toimiminen valmistumisen jälkeen. Taulukko 8. Koulutusta vastaavissa tehtävissä (kk) valmistumisen jälkeen. Koulutusta vastaavissa tehtävissä (kk) % 0 kk 26 1-3 kk 8 4-6 kk 8 7-12 kk 32 Yli 12 kk 26 Yhteensä 100 N 243 Yli puolet vastaajista oli ollut töissä koulutusta vastaavissa tehtävissä yli 7 kk. 16 % oli työskennellyt koulutusta vastaavissa tehtävissä alle puoli vuotta. 26 % ei ollut valmistumisen jälkeen tehnyt koulutusta vastaavaa työtä lainkaan. 3.4 Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät Vastaajilta kysyttiin, olivatko he työskennelleet nykyisessä työpaikassa jo ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista ja jos olivat, niin kuinka kauan. Tulokset esitetään taulukossa 9. Taulukko 9. Työskentely nykyisessä työssä (kk) ennen kandidaatin tutkintoa. Tausta nykyisessä työssä (kk) % 0 kk 32 1-3 kk 5 4-6 kk 4 7-12 7 Yli 12 kk 52 Yhteensä 100 N 239 18
Noin puolet vastaajista oli työskennellyt nykyisessä työpaikassa yli vuoden ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista. Noin kolmannekselle nykyinen työpaikka oli löytynyt vasta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Loput vastaajista eli yhteensä 16 % olivat työskennelleet nykyisessä työpaikassa kuukaudesta vuoteen. Seuraavasta taulukosta nähdään, millaisia hakukanavia vastaajat olivat käyttäneet nykyisen työpaikan saamiseksi. Vastaaja sai valita enintään kolme tärkeintä hakukanavaa. Taulukko 10. Hakukanavat nykyisen työpaikan saamiseksi. Hakukanava % Ilmoitukseen vastaaminen 37 Oma aktiivinen yhteydenotto 34 Välityspalvelut 8 Verkkorekrytointipalvelut 4 Suhdeverkostot 36 Muu 17 N 244 Esimerkkejä muista hakukanavista: * Perustin yrityksen. * Työnantaja otti minuun yhteyttä. * Korkeakouluharjoitteluni jatkui. Kolme yleisintä hakukanavaa, joita oli käytetty nykyisen työpaikan saamiseksi, olivat ilmoitukseen vastaaminen, oma aktiivinen yhteydenotto työnantajiin ja suhdeverkostot. Näitä hakukanavia oli käyttänyt yli kolmasosa vastaajista. Vähiten oli käytetty verkkorekrytointipalveluita. 19
Vastaajia pyydettiin arvioimaan, paljonko erilaiset tekijät olivat vaikuttaneet myönteisesti nykyisen työpaikan saamiseen. Tulokset esitetään vain vuodelta 2008, koska kysymystä muokattiin vuoden 2007 jälkeen lisäämällä siihen arvioitavia tekijöitä. Tulokset olivat kuitenkin samansuuntaisia myös vuonna 2007 niiden tekijöiden osalta, jotka olivat myös silloin arvioinnin kohteena. Kuviossa 5 esitetään vuoden 2008 (N=186) tulokset. Asenne ja motivaatio työhön Henkilökohtaiset ominaisuudet Soveltuvuus työyhteisöön Käytännön taidot Alan työkokemus Verkostot ja kontaktit työelämään Pääaine Muu työkokemus Aineyhdistelmä Muu koulutus/opinnot Työharjoittelu Kansainvälinen kokemus Kandidaatin tutkinnon luomat kontaktit ja valmiudet Järjestö-, luottamus- tai harrastustoiminta 0 1 2 3 4 5 1=ei lainkaan 6=erittäin paljon 6 Kuvio 5. Vastaajien arviot eri tekijöiden myönteisestä vaikutuksesta työpaikan saamiseen (vuonna 2008 valmistuneet). Tärkeimmäksi tekijäksi työpaikan saamisen kannalta koettiin oma asenne ja motivaatio työhön. Henkilökohtaisilla ominaisuuksilla arvioitiin olleen myös paljon myönteistä vaikutusta. Tuloksista voidaan havaita, että vastaajat eivät olleet kokeneet tutkintoon ja koulutustaustaan liittyvien asioiden vaikuttaneen niin paljon työpaikan saamiseen kuin omaan persoonaan liittyvien tekijöiden. 20
Kaikki kandidaatin tutkinnon suorittaneet eivät työskennelleet koulutusta vastaavissa tehtävissä. Jos vastaajalla oli ollut vaikeuksia päästä koulutusta vastaaviin tehtäviin, häntä pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista työllistymistä vaikeuttaneet tekijät. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Tulokset esitetään seuraavassa taulukossa: Taulukko 11. Koulutustasoa vastaaviin tehtäviin pääsemistä vaikeuttaneet tekijät. Vaikeuttavaksi koettu tekijä % Vähän työkokemusta 17 Puutteelliset työnhakutaidot 4 Puutteelliset tietotekniikkataidot 3 Puutteellinen kielitaito 3 Huonosti valittu aineyhdistelmä 4 Tutkinnon huono tunnettuus 8 Omalla alalla vähän paikkoja 23 Alueen huono työmarkkinatilanne 16 Ei ole löytänyt itseään kiinnostavaa työtä 6 Sukupuoli 1 Ikä 5 Perhe tai muu elämäntilanteeseen liittyvä syy 7 Jokin muu syy 10 N 136 Jokin muu syy esimerkiksi: * Kun ei ole vielä maisteri, valmis kandi ei riitä. * Opiskelu. * Puutteellinen osaaminen. Koulutusta vastaaviin tehtäviin pääsemistä oli vaikeuttanut eniten oman alan työpaikkojen vähäinen määrä. Kysymykseen vastanneista noin viidesosa oli kokenut tämän vaikeutta- 21
neen työllistymistä. Vähäinen työkokemus ja alueen huono työmarkkinatilanne olivat seuraavaksi yleisimmät omalle alalle työllistymistä vaikeuttaneet tekijät. Vastaajat kokivat sukupuolen, huonot tietotekniikkataidot ja huonon kielitaidon vaikeuttaneen vähiten oman alan tehtäviin työllistymistä. 3.5 Tyytyväisyys tutkintoon ja työtilanteeseen Seuraaviin kolmeen kysymykseen pyydettiin vastaamaan vain työssä olevia. Kuvio 6 havainnollistaa tyytyväisyyttä työhön verrattuna omiin tavoitteisiin (N=242). Kuvio 6. Tyytyväisyys työhön verrattuna omiin tavoitteisiin. Lähes puolet vastaajista oli tyytyväisiä työhönsä ja vain noin joka kymmenes ilmoitti olevansa melko tyytymätön, tyytymätön tai erittäin tyytymätön työhönsä verrattuna omiin tavoitteisiin. 22
Kuviosta 7 nähdään, miten vastaajat (N=242) kokivat työtehtävän vastaavan vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa (kandidaatin tutkintoa). Kuvio 7. Nykyisen työtehtävän vastaaminen vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että nykyinen työtehtävä vastasi vaatimustasoltaan täysin yliopistollista tutkintoa. Vain noin joka kymmenes oli sitä mieltä, että työ ei vastaa lainkaan tutkintoa. Seuraavasta taulukosta nähdään, miten hyvin työssä olevat pystyivät hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita työssään: Taulukko 12. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä. Hyödyntäminen % Jatkuvasti 43 Osittain 44 Ei juuri lainkaan 13 Yhteensä 100 N 242 23
Kandidaatin tutkintoa pystyttiin työssä hyödyntämään hyvin. Vain noin joka kymmenes ei pystynyt hyödyntämään tutkintoa työssään juuri lainkaan. Vastaajilta kysyttiin, millaista hyötyä kandidaatin tutkinnosta oli ollut työmarkkinoilla. Kuvio 8 havainnollistaa kysymykseen vastanneiden (N=292) vastausten jakautumisen. Kuvio 8. Kandidaatin tutkinnon koettu hyöty työmarkkinoilla. Tutkinnosta koituva hyöty työmarkkinoilla ei ollut vastaajien mielestä suuri. Lähes puolet oli sitä mieltä, että tutkinnosta ei ollut merkittävää hyötyä. Ristiintaulukoinnilla selvitettiin koetun hyödyn (selitettävä muuttuja) ja työssäolon (kk) nykyisessä työpaikassa (selittävä muuttuja) välistä riippuvuutta. Niistä, jotka kokivat, ettei tutkinnosta ollut koitunut merkittävää hyötyä työmarkkinoilla, enemmistö oli sellaisia, jotka olivat työskennelleet nykyisessä työpaikassa jo ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista. Merkittävää hyötyä tutkinnosta koki saaneensa noin joka kymmenes. Muu hyöty oli useimmiten taloudellinen eli kandidaatin tutkinto oli nostanut palkkaa. 24
Kandidaatin tutkinnon arvostusta kysyttiin avoimella kysymyksellä. Lähes puolet vastanneista (N=223) koki, että tutkintoa ei arvostettu työmarkkinoilla. Noin neljäsosan mielestä tutkintoa arvostettiin jonkin verran, mutta vain kymmenesosan mielestä kandidaatintutkinnon arvostus oli hyvä. Muutamat arvelivat tutkinnon arvostuksen kasvavan tulevaisuudessa. Monet eivät osanneet sanoa mielipidettään tutkinnon arvostuksesta johtuen esimerkiksi omasta tilanteestaan (ei ollut kandidaatin tutkinnon jälkeen siirtynyt työelämään). Mielenkiintoinen havainto on se, että kuitenkin 48 % koki, että työ vastasi vaatimustasoltaan kandidaatin tutkintoa, Vastauksia avoimeen kysymykseen kandidaatin tutkinnon arvostuksesta: * Sitä ei yleensä arvosteta. Vain maisterit otetaan huomioon, kun vakituisia paikkoja täytetään. * Alemmallakin tutkinnolla on mielestäni merkitystä työtä hakiessa, ehkä kandidaatin tutkinto ei ole vielä niin hyvin tunnettu työmarkkinoilla --> tilanne tulee varmaan paranemaan. * Kohtuullinen arvostus, ehkä alasta kuitenkin riippuen. 25
Tyytyväisyys Tampereen yliopiston opetustarjontaan Vastaajia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttä Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan asteikolla 1=erittäin tyytymätön 6=erittäin tyytyväinen. Kuvio 9 havainnollistaa koettua tyytyväisyyttä (N=293). Kuvio 9. Tyytyväisyys Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan. Suurin osa vastanneista oli melko tyytyväisiä tai tyytyväisiä Tampereen yliopiston opetustarjontaan (75 %). Erittäin tyytyväisiä oli 8 % vastanneista. Yhteensä 16 % oli tyytymättömiä tai melko tyytymättömiä. Tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden kohteita tarkennettiin vielä avoimilla kysymyksillä. Avointen kysymysten vastaukset teemoiteltiin. Teemoja havainnollistavat suorat aineistolainaukset. 26
Mihin olet erityisen tyytyväinen? (N=198) Eniten tyytyväisyyttä koettiin erilaisia opiskelumuotoja ja yksittäisiä kursseja/opintokokonaisuuksia kohtaan. Lähes yhtä paljon vastauksissa esiintyi maininnat sivuaineista. Molempiin teemoihin liittyviä vastauksia esitti noin kolmasosa kysymykseen vastanneista. Kolmanneksi yleisimmäksi teemaksi nousi opetuksen taso ja opettajien osaaminen. Muihin teemoihin liittyviä vastauksia esiintyi aineistossa vähemmän kuin 20. 1 Opiskelumuodot ja yksittäisiin kursseihin/opintokokonaisuuksiin liittyvät asiat * Oman alan käytännön kursseihin ja harjoittelujärjestelmään. * Esim. kielten opetus. * Paljon pieniä kursseja, joilla syntyy keskustelua. 2 Sivuaineet * Vapaa sivuaineoikeus. * Sivuainemahdollisuuksiin. 3 Opetuksen taso ja opettajien osaaminen * Yleisesti ottaen opetus on korkeatasoista. * Hyviin luennoitsijoihin ja oppiaineeseen. * Kontaktiopetusta paljon ja sangen laadukasta opetusta. 4 Opetustarjonnan monipuolisuus * Kurssitarjonnan monipuolisuuteen yliopistossa. * Laaja valikoima aineita. 5 Joustavuus * Opettajien joustavuus. * Joustavuuteen opinnoissa. 27
6 Muu esim. ilmapiiri * Hyvään ilmapiiriin. * Yliopistosta on saanut taidon ajatteluun, tiedon sovellus on omaksuttava jokaisessa työssä erikseen. 7 Akateeminen vapaus * Akateemiseen vapauteen opinnoissa. * Vapaus valita. 8 Opiskelun ohjaus * Pienryhmä (HOPS) ohjaukseen. * Ennen valmistumista parantunut opinto-ohjaus (kandiryhmät). * Seminaariohjaus. 9 Fyysinen ympäristö * Hyvät edellytykset opiskella; tietokoneluokat, kirjasto. * Hyvät puitteet. 28
Mihin olet erityisen tyytymätön? (N=155) Vastauksissa ilmeni enemmän vaihtelevuutta ja hajontaa verrattuna tyytyväisyyttä koskeviin vastauksiin. Eniten tyytymättömyyttä koettiin erilaisiin opintojen sisältöihin liittyviin asioihin. Lähes kolmasosa vastanneista mainitsi jonkin sisällöllisen asian. Hieman yli viidesosa oli tyytymätön opintojen ohjaukseen tai sen puutteeseen. Noin viidesosa oli tyytymätön kursseille pääsyyn tai tiettyjen kurssien vähyyteen. Muihin teemoihin liittyviä vastauksia oli vähemmän kuin 20. 1 Opintojen sisältöihin liittyvät asiat * Opetus voisi olla käytännönläheisempää ja enemmän yhteistyössä työelämän kanssa ja niiden tarpeita kuunnellen. * Opiskelu on mielestäni liian teoreettista. * Opetuksen sisältö ja vastaavuus käytännön työhön. 2 Opetuksen ohjaus * Yleiseen ohjaukseen ja opastukseen opintojen kokonaissuunnittelussa. * Olisin kaivannut enemmän ohjausta opinnoissa. Pelkät orientoivat eivät oikein riitä. 3 Kiintiöt kursseille, tiettyjen kurssien vähyys * Luentojen ja harjoitusryhmien vähyyteen. * Kielikeskuksen tarjoamien kurssien suppeuteen ja resursseihin, englannin kielellä tarjottavien kurssien vähäiseen määrään. * Joillekin kursseille on pienet opiskelijakiintiöt. 4 Opetuksen järjestelyt, muutokset *Kursseille pääseminen vaikeaa, joustamattomuus. * Jatkuviin tarpeettomiin muutoksiin. 29
5 Opetuksen taso * Opetuksen tason valtavaan vaihtelevuuteen. *Tiedekunnan (yhteiskuntatied.) yhteisiin, erittäin huonolaatuisiin, mutta pakollisiin kursseihin. * Osa kursseista "vasemmalla kädellä" pidettyjä. 6 Opettajat/luennoitsijat * Professorien ja opettajien tavoitettavuuteen. * Opettajien vaihtelevaan motivaatioon. * Luennoitsijoiden tasoon. 7 Opetusmuodot * Kirjatenttien määrään. * Massaluentoihin. * Etä-/verkko-/monimuoto-opintojen vähäisyyteen. 8 Opetuksen aikataulut/päällekkäisyydet * "Poikkitieteellistä" tutkintoa on vaikea koota opetusten päällekkäisyyksien vuoksi. Pakolliset kieliopinnot rajoittavat paljon mahdollisuuksia muihin kursseihin. * Kurssien päällekkäisyyteen. 9 Muu * Opintopisteiden eriarvoisuus eri tiedekunnissa. * Opintotuen pienuuteen. 30
Työelämässä hyödyllisten tieto- ja taitoalueiden kehittyminen yliopistossa Vastaajille esitettiin erilaisia työelämässä hyödyllisiä tieto- ja taitoalueita. Heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon yliopisto-opiskelu oli kehittänyt kyseisiä alueita. Tulokset esitetään vain vuodelta 2008, koska kysymystä muokattiin vuoden 2007 jälkeen lisäämällä arvioitavia alueita. Tulokset eivät eroa merkittävästi vuoden 2007 tuloksiin verrattuna. Kuviosta 10 nähdään vuonna 2008 vastanneiden (N=233) arviointien jakautuminen. Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Tiedonhankintataidot Kielitaito Viestintä- ja kommunikointitaidot Tietotekniikan hallinta Tilastollinen osaaminen Tiimityötaidot, sosiaaliset taidot Esiintymistaidot Projektiosaaminen Talouden perusteiden tuntemus Yritystoiminnan perusteet 0 1 2 3 4 5 6 1=ei lainkaan 6=erittäin paljon Kuvio 10. Vastaajien arvio työelämässä hyödyllisten tieto- ja taitoalueiden kehittymisestä yliopistossa (vuonna 2008 valmistuneet). Vastaajat kokivat yliopisto-opiskelun kehittäneen eniten oman alan teoreettista osaamista, analyyttisia, systemaattisen ajattelun taitoja sekä tiedonhankintataitoja. Vähiten yliopisto oli vastaajien mielestä kehittänyt työelämässä hyödyllisten talouden ja yritystoiminnan perusteiden tuntemusta. 31
3.6 Poimintoja kyselyyn kohdistuneista kommenteista/palautteesta Nyt kandin tutkintojen yleistyttyä, yliopistojen täytyy panostaa enemmän maisteriohjelmiin. Nyt niitä on todella vähän ja ne eivät ainakaan itselleni ole edes etäisesti vaihtoehtoja (linjat ovat hyvin erikoisia, etnomusikologiaa jne.) Opetusjärjestelmissä voisi pyrkiä paremmin mahdollistamaan nopean valmistumisen (ks. Kohta 4g): nyt ongelmia aiheutti mm. kursseille jonottaminen. Ilman kesäyliopiston kielikurssia en olisi kyennyt valmistumaan kandiksi 2008. Opintojen suunnittelussa ei riittänyt em. syystä suunnitelma a, piti olla myös b ja c, usein enemmänkin. Vaihtoehtoisia suoritustapoja lisää suosituille kursseille! Sivuaineiden monipuolistaminen kaatui samaan syyhyn. Olisin opintojen alussa (2004) tarvinnut HUOMATTAVASTI enemmän ohjausta, tietoa erilaisista ammattimahdollisuuksista yms. Vaikka nykyinen työni ei olekaan koulutustani vastaavaa, yritän aina hyödyntää koulutukseni kautta saatuja tietoja ja taitoja jollain tavalla. Välivuosi taas on kasvattanut motivaatiota ja voimavaroja jatkaa maisterin tutkintoon. Too many book exams that don t really help (you quickly forget who said what) and too little practical training. The university should find public or private partners willing to train students for their future jobs. 32
4 Lastentarhanopettajan koulutusohjelmasta valmistuneet työelämässä 4.1 Opintojen aikainen työkokemus ja työharjoittelu Taulukko 13. Opiskeluaikainen työkokemus. Opiskeluaikana työskennellyt % Omalla alalla 54 Lukukausien aikana muulla kuin omalla 40 alalla Opintoihin kuuluvassa työharjoittelussa 39 Lukukausien ulkopuolella 65 N 57 Opiskeluaikaista työkokemusta oli 97 %:lla vastanneista. Omalla alalla lukukausien aikana oli työskennellyt 54 %. Lukukausien aikana muulla kuin omalla alalla oli työskennellyt 40 %. Opintoihin kuuluvassa työharjoittelussa oli ollut 39 %. Lukukausien ulkopuolella oli työskennellyt 65 %. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon eli kaikki omaan opiskeluaikaiseen työssäoloon sopivat vaihtoehdot. Työharjoittelun kuulumista kandidaatin tutkintoon kysyttiin vielä myöhemmin erikseen. Kandidaatin tutkintoon kuului työharjoittelu 95 %:lla kysymykseen vastanneista (N=56). Opiskeluaikaisen työkokemuksen yhteydessä työharjoittelun valitsi vain 39 % vastaajamäärän ollessa 57. Seuraavasta taulukosta nähdään työharjoittelun pituus: Taulukko 14. Työharjoittelun pituus. Pituus (kk) % 1-3 kk 87 4-6 kk 13 Yli 6 kk 0 Yhteensä 100 N 44 33
Lastentarhanopettajilla työharjoittelut olivat suurimmaksi osaksi 1-3 kuukauden pituisia. Joissakin avoimissa vastauksissa tuli kuitenkin esille, että lyhyitä harjoittelujaksoja saattoi olla useita. Kenelläkään vastanneista harjoittelu ei ollut kestänyt yli puolta vuotta. Harjoittelun merkitystä opintojen ja/tai työelämään siirtymisen kannalta kysyttiin avoimella kysymyksellä, johon vastasi 53 vastaajaa. Suurin osa vastaajista piti harjoittelua merkityksellisenä ja tärkeänä positiivisessa mielessä. * Erittäin merkittävä. Päässyt näkemään käytäntöä ja kokeilemaan opittua teoriaa käytännön työssä. * Suurimmat/tärkeimmät oppimiskokemukseni sain työharjoitteluissa. Ovat alallamme ehdottoman tärkeitä ja työharjoittelua pitäisi olla paljon enemmän. * Rohkaisi toimimaan LTO:n vastuutehtävissä, pystyi soveltamaan ja myös arvioimaan kriittisemmin käytännön kannalta oppimaansa, pystyi ja oppi reflektoimaan omaa toimintaansa ja kehittämään heikkouksiaan. Joissakin vastauksissa harjoittelun tärkeys ja merkityksellisyys tulivat esiin myös toisella tavalla. * Harjoittelua oli niin vähän, että sen merkitys työelämään siirtymisen kannalta oli lähinnä negatiivinen. (Harjoittelussa huomasi, kuinka kaukana teoria ja käytäntö toisistaan on.) * Harjoittelu antoi osviittaa, mitä työelämä on, mutta ei antanut juuri valmiuksia siihen. Harjoittelut keskittyivät liiaksi tiettyyn lasten ikäryhmään. 34
4.2 Koulutus- ja tutkintotausta ja tulevaisuuden suunnitelmat Aiempia tutkintoja (esim. toisen asteen tutkintoja) oli 11:sta eli 19 %:lla vastaajista (N=57). Korkeakoulututkintoja oli takana 3:lla eli 5 %:lla vastaajista (N=57) Taulukko 15. Miksi ei ole jatkanut maisterin tutkintoon asti? Miksi ei maisteriksi % Työpaikan saaminen tai työtilanne 20 Kandidaatintutkinto riittää alalla 58 Opiskelu ei ajankohtaista 9 Pohtii pääainevalintaa 2 Muu syy 11 Yhteensä 100 N 54 Lastentarhanopettajilla kandidaatin tutkinto on riittävä tutkinto alalle ja tämä olikin yleisin syy, miksi vastaajat eivät olleet jatkaneet maisterin tutkintoon asti. Muita syitä esimerkiksi: * Minulla oli opinto-oikeus vain kandidaatin tutkintoon enkä tullut valituksi viime kesän haussa. * Olen vaihtanut opiskeltavaa alaa, nyt suoritan maisterin opintoja. Aikooko jatkaa opintoja maisterin tutkintoon? Vastaajista (N=57) 39 % aikoi maisteriksi, 16 % ei ja 46 % ei osannut sanoa 35
4.3 Työtilanne ja työhistoria valmistumisen jälkeen Kuviosta 11 nähdään lastentarhanopettajien työtilanne kyselyyn vastaamisen hetkellä (N=52). Kuvio 11. Tilanne noin vuosi valmistumisen jälkeen. Lastentarhanopettajat olivat eniten määräaikaisessa työssä (41 %), Vakituisessa työssä oli lähes kolmasosa. Opiskelijoita oli yhteensä 11 %. Työttömiä työnhakijoita oli 7 % eli neljä vastaajista. Muusta syystä työelämän ulkopuolella oli 11 % eli kuusi vastaajaa, joista neljä oli äitiyslomalla. 36
Vastaajien työnantajat esitetään seuraavassa kuviossa: Kuvio 12. Työnantaja. LTO-kandidaateilla 91 %:lla kunta oli työnantaja, järjestö tai vastaava 2 %:lla, yritys (< 50) 2 %:lla, yritys (50-200) 2 %:lla ja yrittäjänä toimi 2 % eli yksi vastaajista. Vastaajia pyydettiin valitsemaan parhaiten päätyötä kuvaava vaihtoehto. Lastentarhanopettajien työn luonne rajoittui kolmeen vaihtoehtoon, jotka näkyvät seuraavasta taulukosta: Taulukko 16. Päätyön luonne. Työn luonne % Opetus, kasvatus tai koulutus 96 Asiakastyö 2 Muu 2 Yhteensä 100 N 44 37
Lastentarhanopettajista 96 % työskenteli opetukseen, kasvatukseen tai koulutukseen liittyvissä tehtävissä. Yksi toimi asiakastyön tehtävissä ja yksi yrittäjänä. Lastentarhanopettajien ammatti-, tehtävä- tai virkanimikkeet löytyvät liitteestä (Liite 2) kasvatustieteiden tiedekunnan kohdalta. Seuraavassa taulukossa tarkastellaan työttömyyden kokemista kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Taulukko 17. Työttömyyden kokeminen kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työttömänä (kk) % 0 kk 63 1-3 kk 37 Yhteensä 100 N 57 Lto-kandidaateista 63 % ei ollut kokenut valmistumisen jälkeen työttömyyttä, 1-3 kk työttömänä oli ollut 37 %, mutta pidempiaikaista työttömyyttä ei ollut kohdannut kukaan valmistumisen jälkeen. Valmistumisen jälkeinen työssä olo kuukausina esitetään taulukossa 18. Taulukko 18. Työssä olo (kk) valmistumisen jälkeen. Työssä olo (kk) % 0 kk 5 1-3 kk 5 4-6 kk 4 7-12 kk 68 Yli 12 kk 18 Yhteensä 100 N 57 38
Suurin osa (68 %) vastanneista oli ollut valmistumisen jälkeen työssä yli puoli vuotta. Lähes viidesosa oli ollut yli vuoden töissä. Vain 5 % vastaajista eli kolme vastaajaa ei ollut työskennellyt valmistumisen jälkeen. Taulukosta 19 nähdään koulutusta vastaavissa tehtävissä toimiminen valmistumisen jälkeen. Taulukko 19. Koulutusta vastaavissa tehtävissä (kk) valmistumisen jälkeen. Koulutusta vastaavissa tehtävissä (kk) % 0 kk 2 1-3 kk 6 4-6 kk 4 7-12 kk 75 Yli 12 kk 13 Yhteensä 100 N 54 Selvä enemmistö vastanneista (88 %) oli tehnyt koulutustaan vastaavia töitä valmistumisen jälkeen yli puoli vuotta. 4.4 Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät Vastaajilta kysyttiin, olivatko he työskennelleet nykyisessä työpaikassa jo ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista ja jos olivat, niin kuinka kauan. Tulokset esitetään taulukossa 20. 39
Taulukko 20. Työskentely nykyisessä työssä (kk) ennen kandidaatin tutkintoa. Tausta nykyisessä työssä (kk) % 0 kk 78 1-3 kk 7 4-6 kk 9 7-12 2 Yli 12 kk 4 Yhteensä 100 N 43 Suurin osa vastanneista (78 %) oli saanut nykyisen työpaikkansa vasta lastentarhanopettajaksi valmistumisen jälkeen. Seuraavasta taulukosta nähdään, millaisia hakukanavia vastaajat olivat käyttäneet nykyisen työpaikan saamiseksi. Vastaaja sai valita enintään kolme tärkeintä hakukanavaa. Taulukko 21. Hakukanavat nykyisen työpaikan saamiseksi. Hakukanava % Ilmoitukseen vastaaminen 38 Oma aktiivinen yhteydenotto 62 Välityspalvelut 9 Verkkorekrytointipalvelut 9 Suhdeverkostot 22 Muu 4 N 45 Lastentarhanopettajat olivat usein ottaneet itse aktiivisesti yhteyttä työnantajiin (62 % kysymykseen vastanneista). Seuraavaksi yleisimmät hakukanavat olivat ilmoitukseen vastaaminen ja suhdeverkostot. Muun syyn oli maininnut kaksi vastaajaa; toinen opiskeluaikaisen työharjoittelun ja toinen yrittäjäksi ryhtymisen. 40
Vastaajia pyydettiin arvioimaan, paljonko erilaiset tekijät olivat vaikuttaneet myönteisesti nykyisen työpaikan saamiseen. Tulokset esitetään vain vuodelta 2008, koska kysymystä muokattiin vuoden 2007 jälkeen lisäämällä siihen arvioitavia tekijöitä. Tulokset olivat samansuuntaisia myös vuonna 2007 niiden tekijöiden osalta, jotka olivat myös silloin arvioinnin kohteena. Kuviossa 13 esitetään vuoden 2008 (N=20) tulokset. Pääaine Asenne ja motivaatio työhön Henkilökohtaiset ominaisuudet Kandidaatin tutkinnon luomat kontaktit ja valmiudet Soveltuvuus työyhteisöön Alan työkokemus Aineyhdistelmä Käytännön taidot Työharjoittelu Verkostot ja kontaktit työelämään Järjestö-, luottamus- tai harrastustoiminta Muu työkokemus Muu koulutus/opinnot Kansainvälinen kokemus 0 1 2 3 4 5 6 1=ei lainkaan 6=erittäin paljon Kuvio 13. Vastaajien arviot eri tekijöiden myönteisestä vaikutuksesta työpaikan saamiseen (vuonna 2008 valmistuneet). Lastentarhanopettajien mielestä pääaineella oli ollut eniten myönteistä vaikutusta työpaikan saamiseen. Asenne ja motivaatio olivat lähes yhtä tärkeitä. Lastentarhanopettajilla sekä tutkintoon että omaan persoonaan liittyvillä tekijöillä oli ollut myönteistä vaikutusta työpaikan saamiseen. 41
Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista koulutustasoa vastaaviin tehtäviin pääsemistä vaikeuttaneet tekijät, mikäli vaikeuksia oli ollut. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Tulokset esitetään seuraavassa taulukossa: Taulukko 22. Koulutustasoa vastaaviin tehtäviin pääsemistä vaikeuttaneet tekijät. Vaikeuttavaksi koettu tekijä % Vähän työkokemusta 12 Puutteelliset työnhakutaidot 4 Puutteelliset tietotekniikkataidot 2 Puutteellinen kielitaito 0 Huonosti valittu aineyhdistelmä 0 Tutkinnon huono tunnettuus 0 Omalla alalla vähän paikkoja 0 Alueen huono työmarkkinatilanne 5 Ei ole löytänyt itseään kiinnostavaa työtä 0 Sukupuoli 0 Ikä 2 Perhe tai muu elämäntilanteeseen liittyvä syy 5 Jokin muu syy 0 N 13 Lastentarhanopettajilla koulutusta vastaaviin tehtäviin pääsemistä eniten oli vaikeuttanut työkokemuksen puute. Muutamat olivat kokeneet myös perheen tai muun elämäntilanteeseen liittyvän syyn, alueen huonon työmarkkinatilanteen tai puutteelliset työnhakutaidot vaikeuttaviksi tekijöiksi. 42
4.5 Tyytyväisyys tutkintoon ja työtilanteeseen Seuraaviin kolmeen kysymykseen pyydettiin vastaamaan vain työssä olevia. Kuvio 14 havainnollistaa tyytyväisyyttä työhön verrattuna omiin tavoitteisiin (N=44). Kuvio 14. Tyytyväisyys työhön verrattuna omiin tavoitteisiin. Vastaajista lähes kaikki olivat tyytyväisiä työhön verrattuna omiin tavoitteisiin, lähes kolmasosa jopa erittäin tyytyväisiä. Tyytymättömyyttä koki vain 4 % vastaajista. 43
Kuviosta 15 nähdään, miten hyvin vastaajat (N=44) kokivat työtehtävänsä vastaavan vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa. Kuvio 15. Nykyisen työtehtävän vastaaminen vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa. Lto-kandidaatit kokivat työn vastaavan tutkintoa hyvin. 80 %:n mielestä työtehtävä vastasi täysin lastentarhanopettajan kandidaatin tutkintoa ja 20 %:n mielestä osittain. Seuraavasta taulukosta nähdään, miten hyvin työssä olevat pystyivät hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita työssään: Taulukko 23. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä. Miten hyvin % Jatkuvasti 77 Osittain 23 N 42 Kaikki pystyivät hyödyntämään tutkintoaan työssään, 77 % jatkuvasti ja 23 % osittain. 44
Vastaajilta kysyttiin, millaista hyötyä kandidaatin tutkinnosta oli ollut työmarkkinoilla. Kuvio 16 esittää kysymykseen vastanneiden (N=55) vastausten jakautumisen. Kuvio 16. Kandidaatin tutkinnon koettu hyöty työmarkkinoilla. Lastentarhanopettajat olivat hyötyneet tutkinnostaan työmarkkinoilla. 80 % koki saaneensa merkittävää hyötyä ja 15 % osittaista. Kandidaatin tutkinnon arvostusta kysyttiin avoimella kysymyksellä. Lähes kaikki vastaajat (N=54) kokivat, että tutkintoa arvostettiin työmarkkinoilla. Noin neljäkymmentä vastaajaa koki arvostuksen hyväksi. Vain muutaman vastaajan mielestä tutkinnon arvostus työmarkkinoilla oli huono. Tähän kysymykseen lastentarhanopettajien vastaukset erosivat merkittävästi muiden kyselyyn vastanneiden vastauksista. 45
Vastauksia avoimeen kysymykseen kandidaatin tutkinnon arvostuksesta: * Omalla alallani maisterit ovat vielä hyvin harvinaisia ja kanditutkinto on korkein yleinen tutkinto ja sellaisena arvostettu ja tärkeänä pidetty. * Omalla alallani se on korkein tutkinto, joten arvostetaan, kun työmarkkinoilla on vielä opistotason koulutuksen saaneita. *Sitä ei kovinkaan arvosteta. Tuntuu, että kandit joutuvat tekemään työtä sen eteen, että voivat vakuuttaa olevansa ammattilaisia. Tyytyväisyys Tampereen yliopiston opetustarjontaan Vastaajia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttä Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan asteikolla 1=erittäin tyytymätön 6=erittäin tyytyväinen. Kuvio 17 havainnollistaa koettua tyytyväisyyttä (N=56). Kuvio 17. Tyytyväisyys Tampereen yliopistossa annettuun opetustarjontaan. 46
Suurin osa vastaajista oli tyytyväinen Tampereen yliopiston opetustarjontaan. Vain noin joka kymmenes eli yhteensä kuusi vastaajaa oli tyytymätön tai melko tyytymätön. Tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden kohteita tarkennettiin vielä avoimilla kysymyksillä. Avointen kysymysten vastaukset teemoiteltiin. Teemoja havainnollistavat suorat aineistolainaukset. Mihin olet erityisen tyytyväinen? (N=38) LTO-kandidaatit olivat eniten tyytyväisiä sivuaineisiin. Lähes joka kolmas mainitsi hyvät sivuainemahdollisuudet erityisen tyytyväisyyden kohteeksi. Toiseksi yleisimmäksi teemaksi muodostui opiskelumuotoihin ja opintokokonaisuuksiin liittyvät asiat. Erityispedagogiikan opinnot ja PBL (=Problem Based Learning) mainittiin usein. Opetustarjonnan monipuolisuuteen liittyvä teema oli kolmanneksi yleisin. Muihin teemoihin liittyviä vastauksia oli muutamia. 1 Sivuaineet * Laajat mahdollisuudet sivuainevalinnoissa. * Monipuoliset sivuainemahdollisuudet 2 Opiskelumuodot ja yksittäisiin kursseihin/opintokokonaisuuksiin liittyvät asiat * Kursseihin, joissa mahdollisuus työskennellä ryhmässä. * PBL ja sen tuoma ryhmätyöskentely. * Erityispedagogiikan opintoihin. 3 Opetustarjonnan monipuolisuus * Hyvä ja laaja valikoima oppiaineita. * Tarjonta monipuolista, valinnan vapaus laaja. 4 Opetuksen taso ja opettajien osaaminen * Opettajiin. * Hyviin luennoitsijoihin. 47
5 Opintojen järjestelyt * Meillä oli kieliopinnot valmiiksi "lukkareissa", ei tarvinnut "jonottaa" niihin. * Opiskelujen eteneminen oli nopeaa, jopa "koulumaista". 6 Opiskelun ohjaus * Oli helppo suorittaa tutkinto 3. vuodessa. Hyvin suunnitellut/ohjatut opinnot. * Opettajan ohjaukseen. Mihin olet erityisen tyytymätön? (N=42) Tyytymättömyyttä lto-kandidaatit kokivat eniten tiettyjen kurssien/opintokokonaisuuksien vähyyteen. Lähes puolet vastanneista koki tyytymättömyyttä tähän liittyen, erityisesti erityispedagogiikan opintojen vähyyteen. Toiseksi yleisimmäksi teemaksi muodostui opintojen aikataulut ja päällekkäisyydet. Muihin teemoihin liittyviä vastauksia oli muutamia. 1 Tiettyjen kurssien/opintojen tarjonta * Erityispedagogiikan tarjonnan vähäisyyteen, tarvetta enemmän. * Mediakasvatusta ja erityispedagogiikkaa mahdollista opiskella vain vähän. 2 Opetuksen aikataulut/päällekkäisyydet *Varhaiskasv. yksiköstä oli vaikea ottaa sivuaineopintoja päätalon tarjonnasta, koska opiskelu oli niin koulumaista klo 8-16 opiskelua. * Sivuaineiden ajankohdan päällekkäisyyteen oman pääaineen kanssa. Läsnäolopakko rajoittaa. 3 Yksikön sijainti ja erillisyys yliopistosta * LTO koulutus erillään muusta yliopisto-opetuksesta. * Siihen, että luokanopetus on hml:ssa. 4 Opetusmuodot *Varsinkin sivuaineiden suorittamisessa liikaa kirjatenttejä. *PBL-oppimisympäristöön. 48