Liikuntabiologian laitoksen eettiset ohjeet tutkimusta ja opinnäytetöitä varten Työryhmä: Taija Finni ja Antti Mero Päivitetty 6.6.2007 1. Yleistä tutkimusetiikasta Jokaisen tutkijan ja opinnäytetyötään tekevän opiskelijan pitää toimia työssään hyvän tieteellisen käytännön mukaan. Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu ensisijaisesti tutkijalle itselleen, mutta myös työn ohjaajille sekä tutkimusryhmälle kollektiivina, laitoksen johtajalle työympäristön kehittäjänä ja edellytysten asettajana ja rahoittajilla tutkimuksen toimintaedellytysten luojina. 1.1. Hyvä tieteellinen käytäntö 1. Toimintatapoina rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus (tutkimus, tallentaminen, esittäminen ja arviointi) 2. Eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät sekä avoimuus julkaisemisessa 3. Muiden tutkijoiden työn ja saavutusten asianmukainen huomioon ottaminen 4. Tutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi tieteelliselle tiedolle on tehtävä asetettujen vaatimusten mukaan 5. Tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus työn tekemisestä sekä vastuut ja velvollisuudet pitää olla selkeästi määritelty. Lisäksi ennen tutkimuksen aloittamista on sovittava kirjallisesti tutkimusryhmän ja koehenkilöiden kesken tutkimustulosten omistajuudesta ja aineistojen säilyttämisestä. 6. Rahoituslähteiden ja sidonnaisuuksien ilmoittaminen rehellisesti 7. Hyvä hallintokäytäntö ja henkilöstö- ja taloushallinto 1.2. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset 1. Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä a. Esimerkkejä: puutteellinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin, tulosten ja menetelmien harhaanjohtava raportointi, samojen tulosten kaksoisjulkaisu, tutkittavien tai yleisön harhaanjohtaminen, muiden tutkijoiden osuuden vähättely 2. Vilppi tieteellisessä toiminnassa a. Sepittäminen: Keksittyjen havaintojen tai tulosten esittäminen tiedeyhteisölle, havaintoja ei ole tehty tutkimusraportissa kuvatulla tavalla tai menetelmällä ja tekaistujen tulosten esittäminen raportissa ovat sepittämistä. Alkuperäisten havaintojen tarkoituksellinen muokkaus / esittäminen niin, että havaintoihin perustuva tulos muuttuu, on epäeettistä. Perusteeton tutkimustulosten muuttaminen tai valikointi ja johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten esittämättä jättäminen on väärin kuten myös samojen tulosten kaksoisjulkaisu ja yleisön harhaanjohtaminen b. Luvaton lainaaminen (plagiointi): Toisen julkituoman tutkimussuunnitelman käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan. Plagioinnin muotoja ovat mm. Kopioi ja liitä-plagiointi tarkoittaa suoraa kopiointia materiaalista, jonka joku tai jotkut muut ovat tuottaneet. Suorat käännökset ilman asianmukaisia lähdeviitteitä ovat myös plagiointia. Vältä tätä käyttämällä lähteestä vain niitä tietoja tai
näkökulmia, joita haluat kertoa omassa tekstissäsi. Jos samaa tietoa löytyy useasta lähteestä, kaikki lähteet on syytä mainita. Vaihtoehtoisesti voit käyttää lainausmerkkejä, jos haluat käyttää tekstiä sitä muuttamatta. Yleensä suoria lainauksia ei käytetä tai ne ovat hyvin lyhyitä. Plagiointi sanaa tai sanoja vaihtamalla tarkoittaa sitä, kun alkuperäistekstiin on tehty vain pieniä muutoksia. Esim. sanajärjestyksen vaihtaminen tai sanojen korvaaminen synonyymeillä. Tyylin kopiointi tarkoittaa toisen tekijän päättelyn seuraamista lause lauseelta tai kappale kappaleelta mukaillen tekstin sisältöä. Vältä tätä painottamalla vain niitä asioita ja näkökohtia, joita itse haluat painottaa, sekä käyttämällä lähdeviiteitä. Idean plagiointi tarkoittaa toisen tekijän idean esittämistä omana siten, että ei anna kunniaa alkuperäiselle idean esittäjälle. Vältä tätä viittaamalla alkuperäisen idean esittäjään. c. Anastaminen: Alkuperäisen tutkimusidean, -suunnitelman tai -havaintojen anastaminen toiselta tutkijalta 3. Epäeettinen menettely tutkittavia kohtaan a. Piittaamattomuus henkilön yksityisyyden suojasta b. Epätarkka tietojen antaminen tulevista tutkimuksen osista c. Vakuutusasioiden hoitamatta jättäminen 4. Menettely hyvän tieteellisen käytännön loukkaustapauksissa a. Osapuolien kuuleminen laitoksen johtoryhmän toimesta b. Laitoksen johdon päättämät toimenpiteet c. Laitoksen johto informoi dekaania kaikista hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista 2. Aineiston keräämisen etiikka 2.1. Tutkittavat Tutkimushankkeessa mukana oleminen saattaa olla monelle positiivinen kokemus, josta voi jopa oppia jotakin hyödyllistä. Tämähän on tavoitteenakin tietyissä tutkimustyypeissä. Mutta tutkimushankkeeseen osallistuminen voi aiheuttaa myös haittaa. Tutkimuksessa on aina asetettava tutkittavan etu ja hyvinvointi tieteen edelle. Tämän tulee olla käytäntö tutkimustilanteissa. Tutkittaville ei saa maksaa palkkiota. Tutkimuksesta aiheutuvista kustannuksista ja ansionmenetyksestä sekä muusta haitasta voidaan heille kuitenkin suorittaa kohtuullinen korvaus. 2.2. Tutkittaville annettava informaatio / koehenkilötiedote Ennen tutkimuksen alkamista tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja riskit on selitettävä osallistujille sillä tavalla, että he pystyvät ymmärtämään. Osallistujilta on saatava vapaaehtoinen, kirjallinen suostumus, ja heidän on tällöin tiedettävä, mistä hankkeessa on kysymys. Jos tutkittavat ovat alaikäisiä, kirjallinen suostumus on saatava heidän vanhemmiltaan tai huoltajalta. Minkäänlaisia pakkotoimia, piileviä tai avoimia, ei saa käyttää yritettäessä saada yksilöt osallistumaan tutkimushankkeeseen. Osallistujien harhaanjohtamista saadaan käyttää vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä eikä ole olemassa muuta tapaa tutkia ongelmaa kuin yllätysmomentti. Jos on käytetty harhaanjohtamista, on kaikille osallistujille jälkeenpäin annettava täydellinen ja rehellinen selvitys tutkimuksesta ja siitä, miksi menettely oli tarpeen. Esitäytetty pohja koehenkilöille jaettavasta informaatiosta: Koehenkilön suostumuslomakepohja LB.PDF Kyseistä lomaketta tulee käyttää pohjana myös opinnäytetöiden koehenkilötiedotteeseen ja suostumukseen. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/eettinentoimikunta
2.3. Yleistä lausuntopyynnöistä / Jyväskylän yliopiston Eettinen Toimikunta Eettiseltä toimikunnalta voidaan hakea lausuntoa, jos tutkimuksen toteuttaminen sitä vaatii esimerkiksi silloin, jos tutkimuksen toteuttaminen voi aiheuttaa tutkittaville fyysisiä, psyykkisiä tai oikeusturvaan liittyviä haittoja. Lausuntoa voivat hakea Jyväskylän yliopiston omat tutkijat ja yliopistoon kiinteässä yhteistyösuhteessa olevat tutkijat sekä tutkijaryhmät. Kansainvälisen yhteistyöhankkeen lausuntopyynnössä tulee selvittää, miten eettiset vastuukysymykset on otettu huomioon ulkomailla suoritettavissa tutkimuksissa. Huomioon on myös otettava eri maiden omat käytännöt ja vaatimukset tutkimuksen eettisistä näkökohdista. Yleisperiaatteena on, että lausuntoa haetaan kokeellisiin tutkimusasetelmiin ja erityisesti jatko-opintoihin ja laitoksen laajoihin tutkimusprojekteihin. On huomioitava, että kansainvälinen tiedejulkaisutapa vaatii usein eettisen lausunnon tutkimuksen toteuttamiselle ja julkaisemiselle. Ennen jatko-opintoja eettistä lausuntoa hakee tutkimuksen/opinnäytetyön ohjaaja, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Ohjeet lausuntopyyntöjen laatimiseen Toimikunta edellyttää oman lausuntonsa perusteeksi saavansa lausuntoa tarvitsevan hankkeen tutkimussuunnitelman, sen tiivistelmän sekä selvityksen tutkittaville jaettavasta informaatiosta eli koehenkilötiedotteen. Mikäli tutkittavilta pyydetään erillinen suostumus tutkimukseen, tulee käytettävä suostumuslomake liittää lausuntopyyntöön. Erillinen suostumus tutkimukseen on pyydettävä, jos tutkittava on alaikäinen. Tällöin suostumus tulee pyytää hänen huoltajaltaan tai lailliselta edustajaltaan. Erillinen suostumus on pyydettävä lisäksi, jos tutkittava ei mielenterveydellisen häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene pätevästi antamaan suostumustaan. Tällöin suostumus tulee pyytää tutkittavan lähiomaiselta, muulta läheiseltä tai hänen lailliselta edustajaltaan. Myös tämä suostumuslomake tulee liittää lausuntopyyntöön. Tutkittaville jaettavasta informaatiosta tulee ilmetä seuraavaa: 1) tutkijoiden yhteystiedot sekä vastuullinen tutkija 2) tutkimuksen taustatiedot soveltuvin osin: tutkimuslaitos tai -laitokset, tukiorganisaatiot tai - henkilöryhmät 3) tutkimusaineiston säilyttäminen (rekisteriseloste) 4) tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja merkitys 5) menettelyt, joiden kohteiksi tutkittavat joutuvat 6) hyödyt ja haitat, joita tutkittavat/koehenkilöt kohtuudella voivat odottaa; erityisesti tutkimuksen aiheuttamat mahdolliset rasitteet tai terveydelliset riskit tutkittaville sekä niiden todennäköisyys 7) miten ja mihin tietoja aiotaan käyttää 8) tutkittavien oikeudet: että he voivat kieltäytyä osallistumasta tutkimukseen, että he voivat missä tahansa vaiheessa kysyä lisätietoja tutkimuksesta ja että he voivat missä vaiheessa tahansa perua osallistumisensa tutkimukseen 9) onko tutkittavat vakuutettu tutkimusprojektin puolesta vai oletetaanko, että tutkittavat osallistuvat tutkimukseen omien henkilökohtaisten vakuutustensa varassa. Suostumusasiakirja on päivättävä ja sen allekirjoittavat suostumuksen antaja ja vastaanottaja. Jäljennös asiakirjasta on annettava suostumuksen antajalle. Opinnäytetyön yhteydessä suostumuslomake on hankittava kaikilta osallistujilta. Jos tutkittaville ei oteta vakuutusta tutkijoiden puolesta, on tämä selvästi kirjattava suostumuslomakkeen kohtaan VAKUUTUS. Tällöin on lisättävä huomautus, että suosittelemme, että tutkittavilla on oma, voimassaoleva tapaturma- ja sairausvakuutus.
Opiskeluun liittyvässä toiminnassa olevaa opiskelijaa koskee seuraava säännös vakuutuksesta: Yliopiston opiskelijoita ei ole erikseen vakuutettu, mutta heidän turvanaan on asetus opiskelijatapaturman korvaamisesta (851/48). Asetuksen mukaisesti laboratorio- tai kenttätyössä tai muussa käytännöllisessä harjoittelutyössä sattunut ja kysymyksessä olevalle opiskelumuodolle ominaisten olosuhteiden aiheuttama tapaturma korvataan työtapaturmana. Korvausta haetaan yliopiston tapaturma-asiamiehen välityksellä valtiokonttorilta. Mikäli opiskelija tekee tutkielmaansa työsuhteessa yritykseen tai organisaatioon, on työnantajan huolehdittava opiskelijan vakuuttamisesta. 2.4. Tutkimuksessa kerätty tieto Tutkimustietojen on oltava luottamuksellisia ja kaikkien osallistujien on jäätävä nimettömiksi, elleivät he ole antaneet lupaa identiteetin paljastamiseen. Erityisesti henkilötietojen käsittelyssä pitää varmistaa yksityisyyden suoja. Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaista luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä. Näitä tietoja on säilytettävä turvallisesti. Sitten kun tietoja ei enää tarvita suostumuksessa mainittuun tarkoitukseen, ne on hävitettävä. Suositeltava käytäntö on, että tutkittaville annetaan yksilöllinen koodi (esim. AA00), jota käytetään kaikissa mittauspöytäkirjoissa ja tiedostoissa koehenkilön nimen sijaan. Nimi ja muut perustiedot (esim. osoitteet, puhelinnumerot) sekä niihin yhdistyvä yksilöllinen koodi säilytetään turvallisessa paikassa. 3 Tulosten julkaisusta 3.1. Tiedon julkisuus Yksi tieteellisen tiedon kriteereistä on julkisuuden periaate. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säätelee mm. pro gradu -tutkielmien julkisuutta. Opinnäytetöiden julkisuus voi aiheuttaa ongelmia mm. tilanteessa, jossa tutkimus halutaan lähettää julkaistavaksi tieteelliseen lehteen, jossa toimii vertaisarviointi. Yleensä tällaiset lehdet edellyttävät, ettei tutkimusta ole aiemmin julkaistu missään. Nykyään verkkojulkaisukäytäntö on entisestään vaikeuttanut tilannetta. Tilanteessa, jossa opinnäytetyö tullaan lähettämään julkaistavaksi, sitä ei lähetetä yliopiston verkkojulkaisuksi. Toinen ongelmatilanne syntyy yrityslähtöisissä tutkimuksissa tiedon ja aineistojen osalta, sillä yritykset haluavat yleensä pitää tärkeät tiedot salassa mm. kilpailijoilta. Opiskelijoiden oikeusturvan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että opinnäytteiden arvostelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita. Opinnäytteet ovat tutkintojen osia, joiden tulee olla avoimesti arvioitavissa. Julkisuudella taataan opinnäytteiden objektiivinen ja tasapuolinen arvostelu. 3.2. Sidonnaisuudet ja salassapito Julkisuuden periaate saattaa rajoittaa tutkimusaiheita ja -kohteita, mutta toisaalta periaate on äärimmäisen tärkeä ja sitä täytyy kunnioittaa. Käytännössä opiskelijat joutuvat yritysyhteistyöprojekteissa usein tekemään kaksi tutkimusraporttia, joista toinen tulee yliopistolle ja julkiseen käyttöön ja toinen yrityksen käyttöön. Jos opinnäytteen tekijä saa rahoitusta yliopiston ulkopuoliselta taholta, esimerkiksi yksityiseltä yritykseltä, varsinaiseen arvosteltavaan työhön ei saa sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon. Ongelmia voi myös syntyä kesken tutkimusprosessin, sillä esimerkiksi omistussuhteiden vaihtumisesta, organisaation sisäisistä ristiriidoista tai ei-toivotuista tuloksista voi seurata se, että organisaatio haluaa vetäytyä projektista ennen tutkimuksen valmistumista ja saattaa myös kieltää
aineistojen käyttämisen kokonaan. Tällaisissa tapauksissa ainoa keino on neuvotella yrityksen kanssa asiasta. Hyvin tehdyt kirjalliset sopimukset estävät yleensä tällaiset ongelmat, toisaalta niitä tehdään edelleen liian harvoin. Sopimustutkimuksessa suurimpana ongelmana ovat luonnollisesti yritysten salassapitosopimuskäytännöt tiedon osalta, joka liittyy suoranaisesti yritysten tuotteisiin ja siten niiden yritystoimintaan. Tämä estää tiedon vapaan julkaisun, yleensä määräajaksi. Tätä ei kuitenkaan voitane pitää varsinaisena ongelmana, sillä tutkimussopimusta tehtäessä tiedon julkaisusta tulee tehdä tarkat pykälät, jota molemmat osapuolet noudattavat. Ratkaisuna on siis se, että tehdään tarkka tutkimussopimus, joka ei jätä tilaa yllätyksille. Jyväskylän yliopiston keksintöohjesääntö antaa tähän hyvät eväät. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen. Hyvää tieteellistä käytäntöä on, että tutkimuksen rahoituslähteet ja tutkimuksen tuloksille suunniteltu käyttötarkoitus, jos sellaista on, esitetään tutkimuksen loppuraportissa. Näillähän voi käytännössä olla vaikutusta tutkijan aineistostaan tekemiin johtopäätöksiin, eikä rehellisen tutkijan kuvaan sovi se, että hän yrittää pitää piilossa nämä mahdolliset tulosten tendenssin lähteet. Lisätietoa ja lähteitä: Jyväskylän yliopiston eettinen toimikunta Tietosuojaviranomaisten sivut Helsinki Declaration Tietoa immateriaalioikeksista Tietoa tutkimussopimuksista Tutkimuseettinen neuvottelukunta http://www.jyu.fi/eettinentoimikunta http://www.tietosuoja.fi http://www.wma.net/e/policy/b3.htm http://www.jyu.fi/tutkimus/immatoik.htm http://www.jyu.fi/tutkimus/sopmallit.htm http://www.protsv.fi/tenk