TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 7.10.2014
2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia edellytyksiä. Selvityksessä kartoitettiin Tekesin asiakkaiden perustietoja kuten oikeudellista muotoa ja toimialaa. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin yritysten toimintaa, rekisteröintiasemaa, toiminnan laajuutta ja yritysten taloudellista asemaa sekä lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. SÄÄNTELYPOHJA KOHDEJOUKKO TOIMINTA Tekesin myöntämistä valtionavustuksista säädetään valtionavustuslaissa 688/2001. Valtionavustuslaissa määritetään Tekesin toiminnan perusteet tuen hakemisessa, hakijan edellytysten selvittämisessä, tuen myöntämisessä, päätöksenteossa, maksamisessa, valvonnassa, takaisinperinnässä, tarkastuksissa ja tietojenvaihdossa. Tekesillä on oikeus suorittaa valtionavustusten maksamisen ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. Selvityksen kohdejoukon muodostivat ne Tekesin asiakkaat, joille on tehty rahoituspäätös tai joilla rahoitusprojekti on ollut käynnissä 5.11.2013. Näitä yrityksiä oli yhteensä 3 861. Suurin osa Tekesin asiakasjoukosta oli osakeyhtiöitä (98 %). Loput kaksi prosenttia olivat yksityisiä elinkeinonharjoittajia, henkilöyhtiöitä (avoin- tai kommandiittiyhtiö), yhdistyksiä tai säätiöitä. Toimialajakauman mukaan Tekesin asiakkaista yli puolet (57 %) oli rekisteröitynyt palvelut -toimialaluokkaan. Muita suuria toimialaluokkia olivat metalliteollisuus, informaatio sekä ammatti ja tiede. Alueellisesti yritykset jakaantuivat suurimmaksi osaksi Uudenmaan alueelle (60 %). Uudenmaan jälkeen eniten yrityksiä oli Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Rekisteröintitietojen mukaan toimivia yrityksiä oli 92 prosenttia kohdejoukon yrityksistä. Yritys katsottiin toimivaksi, jos yritys oli Verohallinnon ylläpitämässä ennakkoperintärekisterissä, arvonlisäverovelvollisten rekisterissä tai työnantajarekisterissä. Kohdejoukon yrityksistä ennakkoperintärekisteriin kuului 87 prosenttia, työnantajarekisterissä vakituisesti palkkoja maksaviksi yrityksiksi oli rekisteröity 82 prosenttia ja satunnaisia työnantajia oli 6 prosenttia. Toiminta-ajan mukaan ryhmiteltynä suurimman ryhmän muodostivat 10 19 vuotta toimineet yritykset (32 %). Uusia, alle kolme vuotta toimineita yrityksiä, oli kohdejoukossa 13 prosenttia.
3 (5) HÄIRIÖITÄ VELVOITTEIDENHOIDOSSA Yritysten velvoitteidenhoidolla tarkoitetaan lakisääteisten ilmoitus- ja maksuvelvoitteiden hoitoa. Arvioverotus toimitetaan ilmoituspuutteiden seurauksena. Tekesin asiakkaista vuonna 2013 arvioverotus oli suoritettu 77 yritykselle. Arvioverotuksen kohteeksi joutui hyvin vähäinen määrä, eli noin kaksi prosenttia koko kohdejoukosta. Maksupuutteilla tarkoitetaan lähinnä yritysten verojäämiä. Erääntynyt verovelka syntyy joko Ilmoituspuutteen seurauksena, tilitettäväksi kuuluva vero on maksamatta tai verotarkastuksen yhteydessä maksuunpantuja veroja (jälkiverotus) ei ole maksettu. Kohdejoukon yrityksistä 471:llä oli verojäämiä. Näistä 207:llä ei ollut voimassa olevaa maksusuunnitelmaa Verohallinnon kanssa verojäämän hoitamisesta. Verojäämäisten osuus oli 12 prosenttia kohdejoukosta ja verojäämän määrä oli yhteensä yli 32 miljoonaa euroa. Yrityksiä, joilla verovelka oli yli 10 prosenttia liikevaihdosta, oli 52 kappaletta, eli 18 prosenttia verojäämäisten joukosta. Näillä yrityksillä voidaan katsoa olevan erittäin suuri riski siitä, etteivät ne selviä veroveloistaan ja yritysten liiketoiminnan jatkuvuus on uhattuna. TALOUDELLINEN LUOTETTAVUUS Tilinpäätöksen avainluvuista tarkasteltiin kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnuslukuja. Tunnusluvut on johdettu Verohallinnolle toimitetuista tilinpäätöksistä, joihin ei ole tehty toimialakohtaisia korjauksia eikä verotuksen päättymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia ole huomioitu tunnusluvuissa. Ohjearvoina on käytetty Yritystutkimusneuvottelukunta ry:n luokituksia. Tekesin asiakasyrityksistä 2 158 yrityksellä oli kannattavuusprosentti alle viisi prosenttia. Ohjearvojen mukaan alle viiden prosentin kannattavuus on tunnusluvulla mitattuna heikko. Heikon arvosanan sai 56 prosenttia kohdejoukon yrityksistä. Kohdejoukon yrityksistä 38 prosentilla velkaantumisaste -tunnusluku oli yli 4,0. 1 Näiden yritysten rahoitusasema on heikko, koska vieraan korollisen pääoman määrä on suuri suhteessa omaan pääomaan. Näillä yrityksillä voidaan katsoa olevan kohonnut rahoitusriski. Arvioitaessa yrityksen luottokelpoisuutta tulee huomioida Tekesin myöntämän rahoituksen erityisluonne. Tekes rahoittaa riskipitoisia hankkeita, jotka poikkeavat normaalin lainanantajan tavoitteista. Tekesin rahoituksen vaikutus tulee kansantaloudellisten vaikutusten kautta, kun yritys onnistuu innovaatiossaan ja saa sen kaupallistettua. Lisäksi on otettava huomioon pääomalainojen vaikutus velkaantumisasteeseen. Selvityksessä ei ole voitu huomioida pääomalainojen vaikutusta, sillä pääomalaina käsitellään tietona tilinpäätöksen liitetiedoissa, eikä tätä tietoa ole ollut käytettävissä selvitystä tehtäessä. 1 Oman pääoman ja vieraan pääoman suhde: hyvä 0,0 2,0, tyydyttävä 2,1 4,0 ja heikko arvolla yli 4,1.
4 (5) Kohdejoukon yrityksistä 562:lla (15 %) maksuvalmius oli heikko. Maksuvalmiutta kuvaavan Quick Ratio-tunnusluvun arvo oli tällöin alle 0,5. KONKURSSI- JA SANEERAUSTIEDOT Osalla Tekesin tuensaajayrityksistä taloudellinen luotettavuus oli heikentynyt. Se näkyy talouden häiriötietoina kuten siinä, että konkurssivaiheita oli 113 yrityksellä. Näistä 79:llä oli verojäämiä. Yrityksen joutuminen konkurssimenettelyyn merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että sen toiminta ja varallisuus siirtyvät pesänhoitajan haltuun. Kohdejoukon yrityksistä saneerausvaiheita oli 104 yrityksellä. Tämä merkitsee sitä, että näiden yritysten taloudellinen luotettavuus on oleellisesti heikentynyt. Jos yritys ei saa tai noudata toimivaa saneerausohjelmaa niin se joutuu yleensä takaisin konkurssimenettelyyn. ULOSOTTOASIAT Yhteensä 864 yrityksellä oli tai on ollut avoimia ulosottoasioita. Näistä 127:llä oli konkurssi- tai saneerausvaiheita. Maksamatonta ulosottovelkaa oli 152 yrityksellä määrältään yli 27 miljoonaa euroa. Ulosottoasioiden tarkistus ulosottorekisteristä antaa tietoa muidenkin hoitamattomien velkojen kuin verovelkojen hoidosta. KOHDEJOUKON VASTUUHENKILÖISTÄ JA YRITYSYHTEYKSISTÄ Tekesin asiakasyrityksistä 59 prosentilla oli useita omistajia. Kaikkiaan 24 prosentilla yrityksistä oli omistajia viisi tai enemmän. Kohdejoukon yrityksistä 776:lla oli omistusosuuksia muista yrityksistä. Kohdejoukosta 466 yritystä oli emoyhtiöitä. Selvityksessä tarkasteltiin kohdejoukon yritysten vastuuhenkilöiden kytkentöjä muihin yrityksiin. Kohdejoukosta 1 822 yritystä, eli 47 prosenttia, oli joko kaupparekisterivastuuhenkilöiden tai osakkaiden kautta kytköksissä toisiinsa. Kohdejoukosta 1 038 yritystä oli kolmen tai useamman yrityksen muodostamassa ryppäässä ja 784 yritystä muodosti kahden yrityksen ryppään. Kohdejoukossa oli 320 toimimatonta yritystä, joista 71 vastuuhenkilöillä oli vastuuhenkilöasema kohdejoukon muissa toimivissa yrityksissä. Kaikkiaan vastuuhenkilöiden verojäämien yhteismäärä lähenteli 10 miljoonaa euroa. Henkilökohtaisia verojäämiä oli 968 vastuuhenkilöllä, joista 265 henkilöllä (27 %) verojäämien määrä oli yli 5 000 euroa. Merkittäväksi katsotuista yli 5 000 euron verojäämistä maksusuunnitelma oli vain 33 henkilöllä. Kohdejoukon vastuuhenkilöillä oli yhteyksiä 27 349 muuhun yritykseen. Näistä 917:llä oli verovelkaa yli 5 000 euroa. Verovelkaa vastuuyrityksillä oli yhteensä 207 554 576 euroa. Tekesillä ei ole tiedonsaantioikeutta valtionavustuslain 31 :n mukaan vastuuhenkilöistä eikä myöskään vastuuhenkilöiden muista yrityskytkennöistä. Selvityksen havaintojen perusteella olisi perusteltua laajentaa Tekesin tiedonsaantioikeuksia koskemaan vastuuhenkilöiden ja heidän muun liiketoimintansa velvoitteidenhoitoa, taloudellisia edellytyksiä ja luotettavuutta.
Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön selvitykseen. Lisätiedot ja selvitystilaukset htsy@vero.fi Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh. 020 612 6066 Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 020 612 6070 5 (5)