Ohjeita non-invasiivisen kaksoispaineventilaattorin (2PV) säätämisestä kroonisilla neuromuskulaarisilla hengitysvajepotilailla.

Samankaltaiset tiedostot
Kroonisesta keuhkosairaudesta johtuvan hengitysvajeen 2PV-hoito. Tarja Saaresranta

Hengitystukihoidon laitetyypit

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

Hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja pitkäaikaisen happihoidon, 2PVhoidon ja ASV-hoidon kriteerit. Tarja Saaresranta 4.2.

Pikaopas. BiPAP Synchrony

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

TALLENNETTU TALLENNETTU TALLENNETTU

Pitkäaikaisen kaksoispainehengitystuen (2PV) aloituskriteerit ja hoitoperiaatteet

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

Kehittynyt teknologia ventilaatiohoidossa

Hengityskoulu Perusoppimäärä

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja. Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala

Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta

Neuromuskulaaripotilaan ventilaatiotukihoito

Aikuisten ja lasten ventilaattorit. Pikaopas. Suomi

Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta

Pitkäaikaisen kaksoispainehengitystuen (2PV) aloituskriteerit ja hoitoperiaatteet. Tarja Saaresranta Osastonylilääkäri TYKS, Keuhkoklinikka

KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

Olli J. Arola; LL, EDIC. Tehohoitolääketieteen, sukellus- ja ylipainehappilääketieteen erityispätevyys

CPAP-hoidossa ongelmia? Ratkaisuehdotuksia

Dräger Zeus IE Anestesiakone

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

Stellar 100 Stellar 150

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen

VPAP ST ivaps-toiminnolla. H5i. Käyttöohje hoitohenkilökuntaa varten. Suomi. tekevät laadukkaasta hoidosta helppoa NONINVASIIVINEN VENTILAATTORI

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

Kurkistus hengityskaasuanalyysin numeroiden taakse & VeriVita-demo

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE

ALS ja hengitys. Eija Nieminen

ResMed-nenämaski sairaalakäyttöön

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite

Ft Juho Hienonen Ft Kati Kinnunen

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Stellar 100 Stellar 150

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

Hengityspalje fysioterapeutin työvälineenä. Fysioterapeutti Raija Uuttu-Sinervä

Sovitut seuranta-ajat

MODULAARINEN AEROSOLIHOITOLAITE

CPAP-POTILAIDEN ETÄSEURANTA. Sairaanhoitaja Minna Tanskanen Sairaanhoitaja Hanna-Kaisa Suikkari Keuhkosairauksien poliklinikka, SiunSote

HENGITYSVAJAUS. Sami Mäenpää KAKS / teho-osasto

Pika-asennusopas. Suomi

Pikaopas. BiPAP AVAPS

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje

GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Käyttöoppaan liite: Puritan Bennett 560 ja Puritan Bennett 520

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Pikaopas. BiPAP S/T. Etupaneelin perustiedot Hoidon aloittaminen Hoidon lopettaminen Tietojen tarkasteleminen Mukavuusasetukset

Käyttöopas (ver Injektor Solutions 2006)

Hengitystiet imetään, kun

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

VPAP ST-A. H5i. Käyttöohje hoitohenkilökuntaa varten. Suomi. tekevät laadukkaasta hoidosta helppoa NONINVASIIVINEN VENTILAATTORI LÄMMINVESIKOSTUTIN

SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND

Perustiedot laitteen, letkuston ja maskin käytöstä sekä puhdistamisesta

Hyvä dialyysihoidon asiantuntija!

Opas sädehoitoon tulevalle

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Osa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason

Nina Martikainen Sairaanhoitaja ja sertifioitu unihoitaja, Satshp keuhkosairaudet/ unipkl, SUHS ry varapj Uniliiton unikouluohjaaja 19.4.

Lataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje

MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Obesiteetti-hypoventilaatio syndrooman (OHS) hoito potilastapausten valossa

Työn aluksi. ELEC-A8720 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Fysiologisten suureiden mittaaminen tehohoidossa. Suoritetaan työnjako eli valitaan

APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila

Uusi jaksotyö alkaen Muutosseminaarit 2015

BiPAP A30. Pikaopas. Oksimetrin liittäminen. Aloittaminen. Ventilaation käyttöönotto-ohjeet. Päänäyttö. Valikot. Kostutus

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE PAINESÄÄDIN STYZ c-1

Keuhkosairaan yleisanestesia Marika Ylönen Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri K-SKS

Hemodialyysihoitoon tulevalle

PERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.

Sädehoitoon tulevalle

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari Tampereella

AutoSet CS. H5i. Käyttöohje hoitohenkilökuntaa varten. Suomi HENGITYSTEIDEN YLIPAINEHOITOA ANTAVA LAITE LÄMMITETTÄVÄ KOSTUTIN

LAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

Poikki, halki ja pinoon

Purjeiden trimmaus SPV kilpapurjehdusseminaari 2015

LMM KARTING TEAM. Rungon perussäädöt

Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät LT Pirjo Mustonen

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Transkriptio:

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Hengitystukiyksikkö 470 EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Y.Ohjeita 2PV Neurologisen HV-potilaan VPAP säätöohjeet...doc 17.10.12 Ohjeita non-invasiivisen kaksoispaineventilaattorin (2PV) säätämisestä kroonisilla neuromuskulaarisilla hengitysvajepotilailla. (luonnos) 2PV:n ensisijaiset käyttöindikaatiot hengitysvajepotilailla - Neuromuskulaariset sairaustilat (mm ALS, myopatiat, Duchenne) - Korkeat (lähinnä kaularangan alueen) selkäydinvammat, joihin liittyy ventilaatiovaje Ventilaatiovaje aiheuttaa - Hengenahdistusta (etenkin öisin makuuasennossa) - Limaisuutta - Altistumista hengitystieinfektioille - Päiväväsymystä - Aamupäänsärkyä - Unen laadun heikkenemistä - Keskittymisvaikeuksia - Joillakin lapsilla kouristusalttiutta - Hiilidioksidiretentiota (a-astrupissa pco2 > 6.0kPa) =kriittinen vaihe, hengityslihasten kapasiteetti pettänyt Tavoite - Antaa hengityslihaksille aikaa levätä ja täydentää omat energiavarastonsa - Korjata arteriaveren CO2 retentio - Palauttaa hengityskeskuksen vaste CO2:lle - Kohentaa potilaan subjektiivista vointia ja toimintakykyä - Rauhoittaa yöunta - Jatkossa joka öistä/vuorokautista täysi hyöty saadaan usein vasta n 3 viikon hoitojakson jälkeen (ja menetetään jos koneen käyttö muutamana perättäisenä yönä/vrk:na laiminlyödään) Hoidon aloitus - ensimmäinen yö suositellaan toteutettavaksi käytännön syistä (maskin sovitus, koneen säädöt jne) lasten teho-os:lla tai akuutilla keuhko-osastolla 111. - Kapillaari- (tai arteria) astrup ennen hoidon aloitusta, 0.5-2h kuluttua konehoidon aloituksesta, sekä yöventilaation jälkeen juuri ennen konehoidon lopetusta Säätöesimerkki aloitustilanteessa aikuispotilaalle: Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Hengitystukiyksikkö, ATEK-klinikka Ventilationsstödsenheten, AIAS-kliniken Kiinamyllynkatu 4-8, rak 9, 2. krs, PL 52, 20521 Turku Kinakvarngatan 4-8, byggn 9, PB 52, 20521 Åbo Puh: 02 313 0000, fax: 02 313 3889 Tfn 02 313 0000, fax: 02 313 3889

1. IPAP 10-15cmH2O 2. EPAP 2.6 1-5.0cmH2O 3. Risetime 400 800 ms 4. frekvenssi 10-14/min (n. 2 alle spontaanifrekvenssin) 5. IPAPmin (time) 1.4-1.8s 6. IPAPmax (time) 2.5-3.0s 7. Happilisää vältetään korostetusti! Seurataan potilaan vointia ja määritellään yksilökohtaisesti tavoitealaraja saturaatiolle (usein n 90% riittää). Happeen tottuu, ja se aiheuttaa absorptioatelektaaseja mikä lyö poskelle sitä että hoidolla yritetään juuri avata atelektaaseja etenkin ensimmäisten 2-3 vrk:n kuluessa. Happilisän liittämiseksi koneen ja potilasletkuston väliin tarvitaan happisovitin (vihreä muovikappale jossa happiletkuliitäntä sivussa). Säätöesimerkki aloitustilanteessa lapsipotilaalle: 1. IPAP 6-8-10-14 cmh2o 2. EPAP 2.0 2-5.0 cmh2o 3. Risetime 200 600 ms 4. frekvenssi 8-14 (noin 2 alle potilaan spontaanifrekvenssin riippuu iästä) 5. IPAPmin (time) 0.7-1.6 s 6. IPAPmax (time) 1.5-2.0 s 7. Happilisää vältetään korostetusti! Seurataan potilaan vointia ja määritellään yksilökohtaisesti tavoitealaraja saturaatiolle (usein n 90% riittää). Happeen tottuu, ja se aiheuttaa absorptioatelektaaseja mikä lyö poskelle sitä että hoidolla yritetään juuri avata atelektaaseja etenkin ensimmäisten 2-3 vrk:n kuluessa. Happilisän liittämiseksi koneen ja potilasletkuston väliin tarvitaan happisovitin (vihreä muovikappale jossa happiletkuliitäntä sivussa). Seuranta 1. Potilaan vointi 2. c/a-astrupin CO2 osapaine 3. Current data/data day kertoo: piirin vuodon (leak norm 10-20l/min), toteutuvan minuuttiventilaation (MV), toteutuvan tidaalivolyymin, ja keskimääräisen toteutuvan sisäänhengityspaineen (kts tarkemmin VPAP III ja IV ST käyttöohje) 4. Kostutin (norm 2.5-3) 5. Kasvojen iho, tarvittaessa suojaksi painekohtiin Mepilex (current data = sen hetkinen tilanne, data day = keskiarvot kuluneelta vrk:lta) Mikäli potilas voi huonosti Tarkista: current data ja c-astrup Tarkista maski: leak 10-20 = normaali, leak <10l/min = maski liian tiukalla, >30 = maski löysä Kysy: saako potilas riittävästi ilmaa vai liian paljon, ts. hyökkääkö kone 1 Maskin tuuletus ei ole riittävää, jos 2.6 cmh2o alitetaan 2 Maskin tuuletus ei ole riittävää, jos 2.0 cmh2o alitetaan

Ei saa ilmaa Nosta IPAPmin (time) aikaa asteittain 0.2 s kerrallaan Nosta IPAP painetta 1.0cmH2O kerrallaan, (tarkkaile tidaalivolyymiä) Tarkista että triggaus on riittävän herkkä kyseiselle potilaalle Cycling (jaksotus) liian herkällä (= very high/hyvin korkea tai high/korkea)? Kone hyökkää Laske IPAP painetta 1.0cmH2O kerrallaan Lyhennä IPAPmin (time) 0.2s kerrallaan, jos yllä olevista ei apua Jaksotus (Cycling) liian matala (matala/low tai hyvin matala/very low)? Rise time turhan lyhyt? - Muutosten jälkeen kontrolloi c-astrup (1h:n seurannan jälkeen) Potilas oksentaa, tai ei muuten sopeudu Harkinnan mukaan lopeta ventilaatiokokeilu Takypnea ja huono koneeseen sopeutuminen - triggaus työlästä säädä trigger herkemmäksi (= high ) triggaus edelleen työlästä nosta EPAP 1 cmh2o kerrallaan (ns. auto-peep:in voittamiseksi= pienten distaalisten hengitysteiden avaamiseksi) - triggaus tapahtuu liian helposti, automaattisesti (ns. autotriggaus = kone lähtee laukkaan omia aikojaan) säädä trigger low - triggaus ei tahdo toteutua potilaan sisäänhengitysvoimien vähetessä säädä trigger high tai very high ja säädä taustataajuus (RR) sellaiseksi että se riittää kun potilas jää koneen varaan voimien heiketessä (vähintään 12) Lisämateriaalia: EPAP= matalin 2.6 cmh2o Resmedin maskeilla ja 3 cmh2o vierailla maskeilla. PS= deltap= ventiloiva paine-ero tavoitteena yli 10 neurologisella hengitysvajepotilaalla. Hoitoa aloitettaessa deltap voi olla kuitenkin pehmeä aloitus tarpeen (esim. 4-6), kasvata deltap sen mukaan kuin potilas sietää ja siihen tahtiin. RiseTime: paineen nousuaika, usein 400-800 msec, ad 1000 msek tavoitteena parempi kaasujakautuma = ilman ujuttaminen ohuimpiin ja hitaimpiin ilmateihin IPAPmax

sisäänhengityksen maksimikesto*, tavall 2,4-3 sek sallii potilaalle pitkänkin sisäänhengityksen ja se lopettaa sisäänhengitysvaiheen joka tapauksessa vaikka virtaus säilyisi suurena vaikkapa maskin vuotaessa runsaasti IPAPmin - sisäänhengityksen minimikesto (tehdassäätönä on 0,1 sec) - kun rise time ujuttaa ilmaa pieniin ilmateihin, pyrkii tämä pitämään ilman niissä alveoleissa = pidentää sisäänhengityksen kestoa (parantaa kaasujakautumaa) - tavallisesti 1.4 1.8; hoitoa aloitettaessa voi olla paikallaan aluksi lyhyempi (1.2?) Obstruktio ylähengitysteissä RiseTimen olisi oltava kohtuullisen pieni, jotta ilmateiden kollapsitaipumus estyisi (300-500 msec), IPAPmin ajan tulisi olla riittävän pitkä jotta kaasujakautuma olisi toisaalta riittävä, 1.2-1.8. Hypoventilaation vuoksi tarvittaisiin lisäksi suurehkoa deltap:tä. Ongelmatapauksissa voidaan EPAP- (CPAP)-tasoa titrata käyttäen automaattista CPAP-konetta (APAP), jonka keräämiä tietoja käytetään sen CPAP-paineen määritykseen, jolla paineella hoidetaan 95% apnea-tapahtumista (tätä painetta yleensä käytetään kun obstruktiivista uniapnea (OSA)-potilasta hoidetaan kiinteäpaineisessa CPAP:ssa. Kun hypoventilaatiopotilasta, jolla on myös OSA, hoidetaan VPAP:ssa, voidaan yleensä EPAP laskea APAP:lla määritetystä 20-30%:a, jos RiseTimea lyhennetään. Tämä sen takia, että pienikin paine pitää hengitystiehyet auki end ekspiratoorisessa vaiheessa, mutta aktiivinen mekaaninen sisäänhengitys sulkee hengitystiehyet. Mikäli riittävän nopeasti kasvatetaan painetta sisäänhengityksen alettua voidaan IPAP:lla splintata hengitystiehyet. Jos RiseTimen lyhentäminen johtaa vaikeisiin kaasujen jakautumishäiriöihin (auskultaatio, SpO2), niin ainoaksi obsrtuktiivisten apneatapahtumien vähentämistyökaluksi jää EPAP:n nostaminen. Määrittele IPAP sellaiseksi että kunnon kertavolyymi saavutetaan (harvemmin riittää deltap alle 8 10 cmh2o). Jos apneaindeksi (AI) nousee yli noin 5-10, pura VPAP:n tiedot ResScan-ohjelmaan ja katso miten pitkiä apneat ovat. Jos ne ovat alle n.15 sek, asialla tuskin on kliinistä merkitystä. Jos pidempiä apnea-tapahtumia ilmenee, on pääasiassa kaksi parametriä, joilla voidaan vaikuttaa asiaan: - RiseTime - voidaanko lyhentää. Jos ei, niin - nostetaan EPAP HUOM! Monia OSA-potilaita joudutaan hoitamaan suurilla CPAP-paineilla. 12 14 cmh2o ei ole kovin tavaton paine noille potilaille (joskus hirvittää!). Pahimmissa tapauksissa CYCLE high kun potilas läähättää, Risetime lyhyt, IPAP min lyhyt Limaongelma Optimaalinen RiseTime määräytyy monista tekijöistä esim.: 1) Potilaan hengityksen aktiivisuudesta. Pienempi aktiivisuus johtaa nopeampaan intrapleuraalisen paineen nousuun josta seuraa jakautumisongelmia.

2) Limaisuus kasvattaa ilmateiden virtausvastusta ja hidastaa kaasujen jakautumista (aikavakiot pitenevät). 3) Lihavuus nostaa intrapleuraalista painetta. 4) Rintakehän jäykkyys nopeuttaa intrapleuraalisen paineen nousua sisäänhengitysvaiheen aikana. 5) Wet lung (keuhkopöhö, ödeema) kasvattaa hydrostaatista painetta ja altistaa (intrapleuraalisen paineen kera) pienten hengitysteiden sulkeutumiselle sisäänhengityksen aikana. Jo alle 500 ms RiseTime luo sellaiset sisäänhengitysvirtaukset (deltap 10 cmh2o) että tervekeuhkoisen kaasujakautuma häiriintyy jos sisäänhengitysvaihe on täysin koneen varassa, eli potilas on passiivinen. Alle 500 ms RiseTime merkitsee tietoista valintaa, jolloin käytettävissä oleva keuhkopinta-ala pienenee, distaalinen volyymivaihtelu pienenee ja sen takia pienten ilmateiden eritemobilisaatio huononee, shuntti lisääntyy, surfaktanssin jakauma huononee ja vasokonstriktio pahenee. On kolme parametriä millä vaikutetaan yllä mainittuihin seikkoihin. a. Riittävä RiseTime (yli 500 ms, yleensä 650 750 ms) hyvän kaasujakautumisen varmistamiseksi. Optimaali RiseTime voidaan usein löytää (kun IPAP ja IPAPmin on säädetty) kasvattamalla arvoa ja seuraamalla mitattua tidal volumea (Huom: VPAP mittaa 4:n viimeisen sisäänhengityksen keskimääräisen volyymin). Yleensä löytyy sellainen RiseTime, jolloin sisäänhengitysvolyymit merkittävästi kasvavat. Tätä lyhempää RiseTime:a ei tulisi käyttää, pikemmin pidempää. 1-keuhkoinen potilas tai paha skolioosi Tällaisella potilaalla thoraxin komplianssi on huono Käytä lyhyttä RiseTimea ja yleensä Cycle med. Saattohoitovaiheen yleiset säädöt Strategia ALS-potilaan terminaalivaiheen hoidossa ei oikeastaan juuri muutu muulla tavalla kuin että potilaan restriktion lisääntyessä voidaan korostaa parhaan mahdollisen kaasunjakautuman (käytännössä = dynaamisen keuhkokomplianssin) ylläpitämisen säätöjen parametreja. Ratkaisevassa asemassa on inspiriumin alkuvirtaus (RiseTime) ja sisäänhengitysaika (IPAPmin). ALS-potilaan spontaani sisäänhengitysvirtaus on terminaalivaiheessa niin pieni että pitkälläkään RiseTime:lla ei vallitse minkäänlaista riskiä että potilaan spontaani sisäänhengitysvirtaustarve voittaa koneen. Saattovaiheen aikana siis RiseTime 850-900 ms? Sisäänhengityksen aika määrää miten paljon hitaimmat alveolit täyttyvät ja uloshengityksen pituus (käytännössä näkyy I:E-suhteen arvoja) miten paljon nämä samat alveolit tyhjentyvät. Säätämällä IPAPmin niin että I:E-suhde lähenee 1:1 voidaan korottaa hitaimpien alvolien yksilöllistä täyttymista (niiden FRC). Saattovaiheen aikana IPAPmin 2-2.2 sek? Saattohoitovaiheen suuntaa-antavia vinkkejä:

- Mode = ST - IPAP = pyrkimyksenä Vt 650 700 ml tai enemmän (potilaan paino) (~14 18 cmh2o). - EPAP = 3 cmh2o - RR =( 10 ) -12, huomioi potilaan oma toteutuva RR! - RiseTime = 850 900 ms - IPAPmin = 1.8 2.0-2.2 sek - IPAPmax = 2.6-3 sek - Trigger = Useimmiten High, tai Medium - Cycle = Low (puskemaan) Laitteiden ominaisuuksista VPAP III ST-A QN (QuickNav) Triggaus=Laukaisuherkkyyksistä - High/Korkea = erittäin herkkä: 2,5 l/min yli perusvirtaustason (baseline flow) - Med/ Keskim = tehdasasetus: 4,5 l/min tavallisin säätö - Low/ matala 7,5 l/min VPAP IV ST VPAP IV ST sisäänhengitysvaiheen logistiikka Graafinen selvennys sisäänhengitysvaiheen pituuden määräytymiseen: Määräävä parametri kussakin vaiheessa Ti min! Cycling! Ti max --------------------!-----------------------------------------!--------------------------------------- Aika Laukaisu = Trigger - Erittäin korkea = erittäin herkkä = nopea laukaisu, 2.4 litraa/minuutti yli perusvirtaustason (baseline flow) - Korkea = herkkä = 4 l/min - Keskimääräinen = tehdasasetus: 6 l/min - Matala = vähemmän herkkä = 10 l/min - Erittäin matala = hidas laukaisu = 15 l/min Cycle=Jaksotus= uloshengitysvaihe alkaa, kun sisäänhengitysvirtaus on vähentynyt maksimistaan raja-arvoon - Very High/Erittäin korkea=aikainen uloshengityksen alku: 50% huippuvirtauksesta (peak flow)

- High/Korkea= nopea jaksotus: 35% huippusisäänhengitysvirtauksesta - Med/Keskim= tehdasasetus: 25 % - Low/Matala = hidas jaksotus: 15 % - Very Low/Erittäin matala = myöhäinen uloshengityksen alku: 8% - oletusasetus med, usein "low" on kuitenkin paras (pitkä sisäänhengitys) - Akuuttivaiheessa "Korkea" usein tarpeen, tilanteen rauhoittuessa yleensä "Matala" tai "Keskimääräinen" Hoitotiedot VT: (kertatilavuus) ohjeellinen 10-12 ml/kg (lapset >3v ja aikuiset) RR-vaihtelu=kone näyttää suurimman ja pienimmän hengitystaajuuden tarkasteluvälin aikana (viikko=wk) MV=minuuttiventilaatio=VT X RR=minuutissa hengitetty kaasumäärä Painevaihtelu=IPAP:n suurin ja matalin arvo tarkasteluaikana AHI (Apnea/hypopnea index) = apneat ja hypopneat (=sis heng virtaus <50% edell 5 hengityksen keskiarvosta >10 sec ajan) tunnin aikana. -AHI <15 on OK --Jos AHI suuri, tulee lisätä IPAPmin-säätöä. Jos tämä ei auta (obstruktio tod näk) --> nosta EPAP tai lyhennä rise timea AHI (Apnea/hypopnea index) = apneat ja hypopneat yhteensä tunnin aikana (hypopneatapahtuma = sisäänhengitysvirtaus <50% viimeisen 5 hengityksen keskiarvosta ja tämä kestää >10sec). Usein obstruktio. arvo < 15 on ok AI (Apnea index) = apneat (sisäänhengitysvirtaus <10% viim 5 hengityksen ka:sta ja tauko kestää >10sec) Esimerkiksi täydellinen obstruktio. arvo < 5 on ok AHI AI = hypopneaindeksi. AHI on varteenotettavampi ALS potilailla. jos on, niin on kyse AI:sta Tarkista onko Delta P riittävä, seuraavaksi onko IPAP min adekvaatti, lyhennä RiseTimea nosta EPAP pidennä IPAPmin kaasujakautuman vuoksi

%Spont Timed: jos esim 98%, tarkoittaa se että potilas on tarkasteluaikana käynnistänyt (laukaissut) itse 98% hengityssykleistä ja kone taustataajuuden perusteella 2% Ole kriittinen, varo autotriggaus, muista intrinsic peep (hengitystyö kasvaa) nosta kokeeksi EPAP 30 minuutin koeaika % Spont C: jos esim 36%, tarkoittaa se, että potilas on katkaissut "Cycle"-säädön perusteella 36% sisäänhengityksistään siirtyen uloshengitykseen; tällöin 64% uloshengitysjaksoista on siis alkanut TiMn- tai TiMx-säädön perusteella Vt Esim. näyttöarvo 350 1200 ovat suuntaa antavia. Hyväksytty käyttöön VSSHP:n Hengitystukiyksikössä. 17.10.2012 Arno Vuori OYL