KIRJALLINEN KYSYMYS 173/2007 vp Valtion osinkotulojen sijoittaminen valtionyhtiöihin Eduskunnan puhemiehelle Valtion osinkotulot olivat viime vuodelta 1 650 miljoonaa euroa. Tämä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Valtion omistusten osinkotuotto oli viime vuodelta 6,7 prosenttia. Viime aikoina kotimaisista valtionyhtiöistä on myyty huomattavia osuuksia ulkomaisille sijoittajille. Tämä on huolestuttavaa kehitystä, sillä tuottoisien yritysten myynti ei ole taloudellisesti järkevää. Valtion pitää säilyttää päätäntävalta valtionyhtiöissä ja päinvastoin pyrkiä lisäämään omistustaan. Näin varmistetaan hyvät osinkotulot myös tulevina vuosina. Valtion osinkotuloja pitäisi käyttää kotimaisen omistuksen vahvistamiseen. Valtionyhtiöt ovat olleet Suomelle tuottoisia, joten hallituksen tulisi harkita osinkotulojen käyttämistä esimerkiksi maailman johtavan paperikoneiden valmistajan Metson osakkeiden ostamiseen. Valtionyhtiöillä on suuri suomalaisia työllistävä vaikutus. Muualla Euroopassa valtionyhtiöiden arvo on huomattu: esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa suositaan kotimaista omistamista. Tähän pitäisi pyrkiä myös Suomessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus käyttää valtion ennätyssuuria osinkotuloja kotimaisen omistuksen vahvistamiseen ja sijoittaa tulot edelleen esimerkiksi Metso-konsernin osakkeisiin? Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2007 Matti Kangas /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 173/2007 vp: Aikooko hallitus käyttää valtion ennätyssuuria osinkotuloja kotimaisen omistuksen vahvistamiseen ja sijoittaa tulot edelleen esimerkiksi Metso-konsernin osakkeisiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtiolla on omistuksessaan tällä hetkellä 37 markkinaehtoisesti toimivaa yhtiötä, joista pörssilistattuja on 12. Lisäksi valtion omistuksessa on 15 erityisyhtiötä, joilla on hoidettavanaan jokin erityistehtävä. Markkinaehtoisesti toimivat yhtiöt maksoivat valtiolle osinkoja vuoden 2006 tuloksesta yhteensä 1 599 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 tuloksien perusteella valtio sai näiltä yhtiöiltä yhteensä 1 476 miljoonan euron osinkotulot. Valtion omistamien markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden kannattavuus- ja tuloskehitys ovat viime vuosina olleet yleisesti ottaen erittäin hyviä, mikä on heijastunut muun muassa näiden yhtiöiden keskimääräistä parempana osinkotuottona. Viime vuonna valtion omistamien pörssiyhtiöiden osinkotuotto oli keskimäärin 6,7% ja edellisenä vuonna 5,7%, kun keskimääräinen osinkotuotto Helsingin pörssissä oli viime vuonna 4,6% ja edellisenä vuonna 3,8%. Valtio lähtee omistajaohjauksessa siitä, että valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden tulee olla kannattavuudeltaan ja osinkotuotoltaan kilpailukykyisiä vertailuyhtiöhinsä nähden, ja yhtiöiden tulee pystyä omistaja-arvon kasvuun pitkällä tähtäyksellä. Tässä tavoitteessa valtioomistaja on viime vuosina varsin hyvin onnistunut. Tarkoitus on, että myös nykyisen hallituksen kaudella valtion omistajaohjauksella pyritään tehokkaasti myötävaikuttamaan tämän tavoitteen toteutumiseen. Valtion saamien osinkotulojen käytössä hallitus lähtee ensinnäkin siitä, että ne ovat valtion tuloja muiden tulojen joukossa. On tärkeää, että valtion budjetin kautta kyetään riittävästi rahoittamaan sellaisia menokohteita, jotka vahvistavat maamme kansantalouden toimintakykyä ja elinkeinotoiminnan kilpailukykyä ja kehitysedellytyksiä. Tällaisia menokohteita ovat muiden muassa tutkimus- ja kehitystoiminta, koulutuksen kehittäminen ja toimivan infrastruktuurin ylläpitäminen. Samaan kategoriaan voidaan lukea myös pienten ja keskisuurten kasvuyritysten riittävän riskirahoituksen turvaaminen. Hallituksen tarkoituksena ei ole nykyisestään lisätä osakeomistuksia valtionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä, koska siihen ei näillä näkymin ole strategisia perusteita eikä tarpeita. Hallituksen arvio on, että nykyiset omistusosuudet ovat riittäviä niissä yhtiöissä, joissa valtion merkittävän omistuksen säilyttämiselle on olemassa strateginen intressi. Mikäli olosuhteet olennaisesti muuttuvat ja vaativat uudelleenarviointia, niin se tehdään yhtiökohtaisen ja tapauskohtaisen erillisarvion ja -harkinnan pohjalta. Hallitus tulee jatkamaan valtion osakeomistusten asteittaista alentamista niissä yhtiöissä, joissa ei ole olemassa valtion strategista intressiä. Ratkaisut tehdään aina yhtiö- ja tapauskohtaisen harkinnan mukaan ja markkinatilanne 2
Ministerin vastaus KK 173/2007 vp Matti Kangas /vas ja -näkymät huomioon ottaen. Samalla ratkaisujen yhteydessä otetaan huomioon, että yhtiön omistusrakenne säilyy mahdollisimman vakaana ja tukee yhtiön kehitysedellytyksiä. Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 2007 Ministeri Jyri Häkämies 3
Ministerns svara Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 173/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst: Ämnar regeringen använda statens rekordstora dividendinkomster till att stärka inhemskt ägande och placera inkomsterna vidare t.ex. i Metso-koncernens aktier? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Staten äger för närvarande 37 bolag som verkar på marknadsvillkor. Av dessa bolag är 12 börsnoterade bolag. Dessutom äger staten 15 specialbolag som sköter specialuppdrag. Bolagen som verkar på marknadsvillkor betalade staten sammanlagt 1 599 miljoner euro i dividender av 2006 års resultat. Av resultaten 2005 erhöll staten sammanlagt 1 476 miljoner euro i dividendinkomster från dessa bolag. Lönsamhets- och resultatutvecklingen i statens bolag som verkar på marknadsvillkor har under de senaste åren allmänt taget varit mycket god, vilket bl.a. har återspeglat sig i att dividendavkastningen har varit bättre än genomsnittet. I fjol var dividendavkastningen i de statsägda börsnoterade bolagen i genomsnitt 6,7 % och föregående år 5,7 %, när den genomsnittliga dividendinkomsten på Helsingforsbörsen var 4,6 % i fjol och 3,8 % föregående år. Utgångspunkten för statens ägarstyrning är att statsbolagen och statens intressebolag skall vara konkurrenskraftiga när det gäller lönsamhet och dividendavkastning i förhållande till sina jämförelsebolag, och att bolagen skall öka sitt ägarvärde på lång sikt. Detta mål har staten-ägaren ganska väl lyckats uppnå under de senaste åren. Avsikten är att man genom statens ägarstyrning också under den nuvarande regeringens mandatperiod effektivt skall bidra till att detta mål uppnås. När det gäller användningen av dividendinkomsterna utgår staten i första hand från att de är statens inkomster bland andra statsinkomster. Det är viktigt att man via statsbudgeten i tillräcklig omfattning kan finansiera utgifter som stärker samhällsekonomin och näringslivets konkurrenskraft och utvecklingsförutsättningar. Sådana utgifter är bl.a. utgifter för forsknings- och utvecklingsverksamhet, för utvecklande av utbildningen och för upprätthållande av en fungerande infrastruktur. Till samma kategori kan också räknas säkerställande av riskfinansiering för små och medelstora tillväxtföretag. Regeringen har inte för avsikt att öka aktieinnehaven i statsbolagen och statens intressebolag, eftersom det enligt nuvarande utsikter varken finns strategiska grunder eller behov för detta. Enligt regeringens bedömning är de nuvarande ägarandelarna tillräckliga i de bolag där bevarandet av en betydande ägarandel är av strategiskt intresse för staten. Om omständigheterna förändras i väsentlig grad och det krävs en omvärdering av situationen, sker det utifrån en separat bedömning och prövning skilt för varje bolag och från fall till fall. Regeringen fortsätter att stegvis sänka statens aktieinnehav i de bolag som inte är av strategiskt intresse för staten. Avgörandena fattas alltid enligt prövning separat för varje bolag från fall till fall och med beaktande av marknadssituationen 4
Ministerns svara KK 173/2007 vp Matti Kangas /vas och marknadsutsikterna. I samband med dessa avgöranden beaktas samtidigt att bolaget bevarar en ägarstruktur som är så stabil som möjligt och stöder bolagets utvecklingsförutsättningar. Helsingfors den 5 juli 2007 Minister Jyri Häkämies 5