U 9/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (työnvälityspalvelujen eurooppalainen verkosto, liikkuvuuspalvelujen tarjoaminen työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistäminen) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 17 päivänä tammikuuta 2014 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta, liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä Euroopan sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2014 Ministeri Jan Vapaavuori Hallitusneuvos Olli Sorainen 296988
2 U 9/2014 vp TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO EU/2014/0585 17.3.2014 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI (TYÖNVÄLITYSPALVELUJEN EUROOPPALAINEN VERKOSTO, LIIKKUVUUS- PALVELUJEN TARJOAMINEN TYÖNTEKIJÖILLE JA TYÖMARKKINOIDEN YHDENTYMISEN TIIVISTÄMINEN) 1 Yleistä Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on unionin kansalaisten perusvapaus ja yksi unionin sisämarkkinoiden pilareista. Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden täytäntöönpanoa on konkretisoitu unionin lainsäädännöllä. Keskeinen väline työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toimeenpanossa on Euroopan työnvälityspalvelujen verkosto (Eures). Euresista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella (492/2011/EY). Komission 26.11.2012 antamassa päätöksessä (ns. täytäntöönpanopäätös 2012/733/EU) on ohjattu tarkemmin ja teknisemmin Eures-verkoston rakennetta ja toimintaa. Komissio on ryhtynyt uudistamaan Euresia ja sen toimintatapoja. Komission mukaan on otettava huomioon uudet liikkuvuusmallit, oikeudenmukaista liikkuvuutta koskevat vahvistuneet vaatimukset, avoimia työpaikkoja koskevien tietojen jakamiseen tarkoitetun teknologian muutokset, erilaisten rekrytointikanavien käyttö työnhakijoiden ja työnantajien parissa sekä muiden työpaikkojen välittäjien kasvava rooli julkisten työvoimapalvelujen ohella rekrytointipalvelujen tarjoamisessa. Siksi Euresia ja sen toimintaa on uudistettava sisällöllisesti ja myös sääntelypuitteiden osalta. 2 Säädösehdotuksen tavoitteet Osana Euresin uudistamista asetusehdotuksella pyritään parantamaan EU:n sisäistä työvoiman liikkuvuutta. Ehdotuksen yleisenä tavoitteena on tehdä Eures-verkostosta toimiva väline kaikille työnhakijoille tai työnantajille, jotka ovat kiinnostuneita EU:n sisäisestä työvoiman liikkuvuudesta. Asetusehdotuksen 1 artiklan mukaan ehdotuksen erityisenä tavoitteena on: saavuttaa Eures-portaalissa lähes täydellinen avointen työpaikkojen tarjonta niin, että työnhakijat kaikkialla Euroopassa pääsevät välittömästi tutustumaan samoihin avoimiin työpaikkoihin sekä laaja ansioluetteloiden reservi, josta rekisteröityneet työnantajat voivat rekrytoida, mahdollistaa automatisoitu avointen työpaikkojen ja ansioluetteloiden yhteensaattaminen Eures-portaalissa jäsenvaltioiden välillä, käännökset kaikille EU-kielille sekä kansallisella ja alakohtaisella tasolla hankittujen taitojen, pätevyyksien, tutkintojen ja ammattitaidon ymmärtäminen, asettaa saataville perustiedot Euresverkostosta EU:ssa kaikille työnhakijoille tai työntekijöille, jotka etsivät rekrytointiin liittyvää asiakaspalvelua ja tarjota kaikille kiinnostuneille pääsy Eures-verkostoon, avustaa yhteensaattamisesta, työhönsijoituksesta ja rekrytoinnista kiinnostuneita Eures-verkoston kautta, tukea Eures-verkoston toimintaa vaihtamalla tietoja työvoiman puutteista ja ylitarjonnasta jäsenvaltioissa ja koordinoimalla toimia jäsenvaltioiden välillä. 3 Säädösehdotuksen pääasiallinen sisältö Asetusehdotukseen (COM(2014 6 final) on koottu yhteen työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun asetuksen II luku ja 38 artikla sekä komission täytäntöönpanopäätös. Euresia koskeva sääntely nostettaisiin siten kokonaisuudessaan asetuksen tasolle. Asetusehdotuksesta ei kuitenkaan ilmene perusteluja sille, miksi sääntely tulisi kokonaisuudessaan nostaa asetuksen tasolle.
U 9/2014 vp 3 Asetusehdotuksella (3 art.) perustetaan Eures-verkosto uudelleen, säädetään verkoston kokoonpanosta ja komission (Euroopan koordinointitoimiston), jäsenvaltioiden kansallisten koordinointitoimistojen ja Euresverkostoon palveluntarjoajina osallistuvien organisaatioiden (Euresyhteistyökumppanien) tehtävistä ja vastuista. Asetusluonnoksen 1artiklan mukaan tavoitteista, periaatteista ja säännöistä säädetään seuraavilta osin: a) jäsenvaltioiden ja komission välinen yhteistyö avoimia työpaikkoja, työhakemuksia ja ansioluetteloita koskevien tietojen jakamisessa sekä työntekijöiden työpaikkoihin sijoittamisessa tämän tuloksena, b) jäsenvaltioiden toteuttamat ja niiden väliset toimet työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon parantamiseksi unionin työmarkkinoilla, jotta edistetään työllisyyden korkeaa tasoa, c) työnvälityspalvelujen eurooppalaisen verkoston toiminta jäsenvaltioiden ja komission välillä, d) työvoiman liikkuvuuteen liittyvät tukipalvelut työntekijöille ja työnantajille. Asetusluonnoksen 2 artiklassa säädetään Eures-toimintaan liittyvistä keskeisistä käsitteistä. Uutena asiana avoimilla työpaikoilla tarkoitettaisiin myös oppisopimus- tai työharjoittelupaikkaa, jota pidetään työnä sekä hieman epäselvä käsite työhönsijoitus, jossa työnvälityspalvelu sijoittaa työntekijän työnantajan palvelukseen. Esimerkiksi työkokeilut eivät Suomessa ole työvälityksen kautta tarjottavia avoimia työpaikkoja. On epäselvää voisiko näin olla edelleen. Komissiolta saatujen tietojen mukaan tarkoituksena on noudattaa kansallisia määritelmiä ja käytäntöjä. Tämä tarkoitus ei ilmene artiklan sanamuodosta. Asetusluonnoksen 4 artiklassa kuvataan Eures-verkoston kokoonpano, tehtävät ja yhteiset vastuualueet, 5 artiklassa toiminnan tavoitteet ja 6 artiklassa Euroopan koordinointitoimiston (komission) vastuualueista. Asetusluonnoksen 7 artiklassa säädetään kansallisen koordinointitoimiston vastuualueista. Suomessa kansallinen koordinointitoimisto on työ- ja elinkeinoministeriö. Nykytilaan verrattuna ehdotettu säännös on varsin yksityiskohtainen ja resursseja sitova ottaen huomioon varsinkin, että kyse on sitovasta oikeusnormista. Asetusluonnoksen 8 artiklassa säädetään Eures-yhteistyökumppaneiden hyväksymismenettelyistä. Kyse on nykytilaan verrattuna uudesta menettelystä, josta myös säädettäisiin yksityiskohtaisesti ja jäsenmaita oikeudellisesti sitovasti. Artikla liittyy siihen, että rekrytointipalvelujen ja niiden tarjoajien määrä on lisääntynyt. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt, että yksityisiä palveluntarjoajia ei oteta mukaan Eureskumppaneiksi, ellei kyse ole muusta kuin lakisääteisten palvelujen tarjoamisesta. Komissiolta saadun tiedon mukaan tarkoituksena ei ole velvoittaa tekemään yksityisistä organisaatioista lakisääteisten palvelujen tarjoajia. Artiklan sanamuodosta tämä ei kuitenkaan ilmene. Eures-yhteistyökumppanit hyväksytään osallistumaan Eures-verkostoon asetuksen liitteessä säädettyjen vähimmäiskriteerien mukaisesti. Liitteessä on 10 kriteeriä palvelujen tarjoamisesta ja Eures-verkostoon osallistumisesta, kuten että organisaatio kykenee tarjoamaan palveluita useiden kanavien kautta. Komissiolla olisi valta antaa delegoituja säännöksiä liitteen muuttamiseksi (33 artikla). Asetusluonnoksen 10 artiklassa todetaan julkisten työvoimapalvelujen asema. Jäsenvaltiot voivat siirtää julkisille työvoimapalveluilleen yleisiä tehtäviä tai toimia, jotka liittyvät asetusehdotuksen mukaisten tehtävien organisointiin. Myös julkisten työvoimapalveluiden on hakeuduttava Euresyhteistyökumppaniksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin soveltaa viiden vuoden ajan poikkeusta, ennen kuin myös julkinen työvoimapalvelu on nimettävä yhteistyökumppaniksi. Alaisen hallinnon erillinen yhteistyökumppaniksi nimeäminen vaikuttaa byrokraattiselta ratkaisulta. Asetusluonnoksen 11 artiklassa säädetään nykytilaa vastaavasti koordinointiryhmästä, 12 artiklassa Eures-logosta ja 13 artiklassa siitä, että jäsenvaltioiden on pyrittävä kehittämään yhden palvelupisteen ratkaisuja Eures-verkoston ja muiden unionin tiedotus- ja neuvontapalvelujen ja -verkostojen kanssa. 13 artikla on epäselvä, ja olisi selvennettävä sitä, mitä säännöksellä tarkoitetaan.
4 U 9/2014 vp Asetusluonnoksen 14 artikla sisältää yhteisen tietoteknisen järjestelmän organisoinnin. Säännöksessä edellytetään jäsenvaltioiden asettavan Eures-portaaliin kaikki julkisissa työvoimapalveluissa olevat avoimet työpaikat sekä työhakemukset ja ansioluettelot edellyttäen, että työntekijät ovat antaneet tähän nimenomaisen suostumuksensa. Asettaessaan avoimia työpaikkoja Eures-portaaliin jäsenvaltiot eivät saa tehdä eroa työsopimusten luonteen ja keston tai työnantajien rekrytointiaikeiden perusteella. Saattaisi kuitenkin olla tarpeen asettaa avointen työpaikkojen laadulle kriteerejä, jotta portaali ei edistäisi kyseenalaisten tai työntekijöiden oikeuksia polkevien työpaikkojen välittämistä. Artikla mahdollisesti myös edellyttää nykyisten tietojärjestelmien muuttamista. Sama huomio koskee 15 artiklaa, jossa säädetään pääsystä yhteiseen tietotekniseen järjestelmään kansallisella tasolla. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön kansallinen yhteyspiste, joka mahdollistaa työpaikkojen, työhakemusten ja ansioluetteloiden siirtämisen Eures-portaaliin Tärkeää on, että artiklassa tarkoitettu toiminta voidaan hoitaa olemassa olevien hallinnollisten järjestelyjen puitteissa. Asetusluonnoksen 16 artiklan mukaan komissio laatii taitojen, osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalaisen luokituksen. Luokituksen avulla on tarkoitus helpottaa verkossa tehtäviä työhakemuksia valtioiden rajojen yli saattamalla yhteen työntekijät ja työpaikat, kartoittamalla ammattitaitovajeet, tunnustamalla tutkinnot ja pätevyydet sekä tarjoamalla ammatinvalinnanohjausta Euresportaalissa. Ehdotetun taitojen, osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalaisen luokituksen suhdetta koulutuspolitiikkaan sekä unionin toimivaltaan koulutuksen alalla tulee valmistelussa täsmentää. Luokittelun tavoitteena tulisi olla tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamisen tukeminen tavalla, joka ei ole jäsenmaille velvoittavaa. Tulisi myös varmistaa, että luokittelu ei ole ristiriitainen mahdollisesti muiden olemassa olevien luokitusten kanssa. Asetusluonnoksen 17 artiklassa todetaan, että julkisten työvoimapalvelujen on varmistettava, että niiden palveluja käyttävät työntekijät ja työnantajat voivat halutessaan pyytää kyseistä palvelua auttamaan heitä Eures portaaliin rekisteröitymisessä. Ehdotus edellyttää Eures-palvelun aiempaa vahvempaa integroimista muihin kansallisiin palveluihin. Eures-palvelujen tiiviimpi integroiminen julkisiin työ- ja elinkeinopalveluihin on Suomessa jo tällä hetkellä käynnissä osana työja elinkeinopalvelujen uudistamista. Artiklasta ei ilmene, edellytetäänkö fyysisenä asiakaspalveluna suoritettavaa auttamista. Tärkeää olisi, että kulloisessakin tilanteessa voitaisiin käyttää tarkoituksenmukaisinta kanavaa, myös esimerkiksi sähköpostia tai verkkopalvelua. Asetusluonnoksen 18 artiklassa säädetään tukipalvelujen antamisen periaatteista, 19 artiklassa perustietojen saatavuudesta ja 20 artiklassa tukipalveluista työntekijöille ja 21 artiklassa tukipalveluista työnantajille. Kaikki artiklat ovat käytännön asioissa hyvin yksityiskohtiin meneviä ja soveltuvat huonosti asetustasolla säädettäviksi. 21 artiklan mukaan mahdollisuutta Eures-palveluihin on lähinnä henkilökohtaisena palveluna tarjottava aktiivisesti kaikille työnhakijoille. Tätä muotoilua on pidettävä sekä kohderyhmän että palvelutavan osalta liian mekanistisena. Eures-palvelua tulisi jatkossakin voida antaa tarkoituksenmukaisesti ennen kaikkea niille, jotka ovat kiinnostuneita liikkuvuudesta ja käyttäen tarkoituksenmukaisinta palvelukanavaa. Asetusluonnoksen 21 artiklan sanamuoto taas on liian passiivinen edellyttäessään työnantajan tahdonilmaisua. Työnantajille tulisi jatkossakin voida tarjota Eurespalveluja proaktiviisesti, mikä on myös Eures-uudistuksen yksi lähtökohdista. Asetusluonnoksen 22 artikla edellyttää, että Eures-yhteistyökumppanien on tarjottava yleisiä tietoja rekrytoinnin jälkeisestä avusta ja siitä mistä rekrytoinnin jälkeistä apua on saatavilla. Toimintamuoto on Eures-palvelun piirissä uusi. Kehityssuunta on kannatettava. Olisi kuitenkin paikallaan, että ensivaiheessa komissio kehittäisi palvelumuotoa, jota tarjottaisiin tietyn siirtymäajan jälkeen. Asetusluonnoksen 23 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava asetuksen mukaisten tukipalvelujen ja toimivaltaisten viranomaisten sosiaaliturvan puitteissa tarjoamien palvelujen välinen koordinointi. Tähän liittyen jäsenvaltioiden on tuettava integ-
U 9/2014 vp 5 roidun verkkoyhteyden kehittämistä Eurespalveluja käyttäville. Tällaista integroitua tukipalvelua ei Suomessa ole, joten se olisi kehitettävä. Asetusta valmisteltaessa olisi tärkeää selventää sitä, mitä säännöksellä tarkoitetaan. Asetusluonnoksen 24 artiklan mukaan jäsenvaltiot eivät saa rajoittaa kansallisten työmarkkinatoimien piiriin pääsyä siksi, että työntekijä hakee apua löytääkseen työtä toisen jäsenvaltion alueelta. Myös tämä artikla on epäselvä, ja olisi selvennettävä sitä, mitä säännöksellä tarkoitetaan. Asetusluonnoksen 25 27 artiklat koskevat tietojen keräämistä ja vaihtoa jäsenvaltioiden ja komission kesken. 26 artiklassa otetaan käyttöön uusi politiikkalohko, liikkuvuuspolitiikka. Artiklan mukaan jäsenvaltioiden on kehitettävä liikkuvuuspolitiikkaa olennaisena osana työllisyyspolitiikkaansa. 28 artikla koskee ohjelmatyötä ja 30 artikla täytäntöönpanokertomuksia. Asetusluonnoksen 29 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla voidaan tuottaa ja kerätä tietoja kansallisella tasolla toteutetuista toimista yhteisten indikaattorien mukaisesti. Kysymys indikaattoreista on ongelmallinen, koska kaikkia asetusluonnoksen edellyttämiä tietoja ei käytännössä ole mahdollista kerätä. 33 artiklan mukaan komissiolla olisi valta antaa delegoituja säännöksiä yhteisten indikaattoreiden edelleen kehittämiseksi. Valta antaa delegoituja säännöksiä koskee myös edellä 8 artiklassa mainittuja Euresyhteistyökumppanien valintaan liittyviä vähimmäiskriteerejä. Korkea-asteista säännösten delegoimisvalta komissiolle on syytä kyseenalaistaa. Sääntelytaso tulisi kummassakin varsin konkreettisten, käytännönläheisten ja usein muuttuvien seikkojen osalta olemaan korkea. Asetusehdotuksen 34 artiklassa perustettaisiin uusi Eures-komitea. Komissiolta saadun tiedon mukaan olemassa olevat työvoiman vapaan liikkuvuuden komiteat eivät ole soveliaita komitologiamenettelyyn. Artiklat 35 37 ovat tavanomaisia loppusäännöksiä. 4 Vaikutus Suomen lainsäädäntöön Asetusehdotus ei ole ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa. Asetukseen on sisällytetty sellaisia yksityiskohtaisia ja teknisiä seikkoja, joita ei Suomessa yleensä ole säännelty lainsäädännössä. Tämä on omiaan jäykistämään Euresin toimintaa. Asetusehdotus jossain määrin ulottuisi jäsenvaltioissa julkisen hallinnon rakenteisiin ja toimintatapoihin, mikä saattaisi rajoittaa kansallista julkisen hallinnon järjestämistä. 5 Ahvenanmaan toimivalta Ahvenanmaan maakuntahallitus on antanut lausunnon asetusehdotuksen suhteesta maakunnan itsehallintoon. Komission asetusehdotus koskenee ainakin osittain Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia asioita. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 19 :ssä tarkoitetussa lainsäädäntövalvonnan yhteydessä on katsottu, että maakunnalla on itsehallintolain 18 :n 1, 2, 13, 14, 22 ja 23 kohdan nojalla, jotka koskevat mm. maakunnan hallitusta ja sen alaisia viranomaisia, maakunnan virkamiehiä, sosiaalihuoltoa, oppisopimusta, elinkeinotoimintaa ja työllisyyden edistämistä, lainsäädäntövalta säätää Ahvenanmaan työvoima- ja opintopalveluviranomaisesta (Landskapslag om Ålands arbetsmarknadsoch studieservicemyndighet; ÅFS 2006:9), jolle on uskottu työvoimapoliittisia tehtäviä. 6 Säädösehdotuksen vaikutukset Vaikutukset työmarkkinoilla. Työvoiman liikkuvuus EU:n alueella on kaiken kaikkiaan ollut vähäistä. Suomessa suurimmat työntekijöiden virrat tulevat Virosta, muualta tulijoita on ollut huomattavasti vähemmän. Asetusehdotus edistäisi henkilöiden liikkuvuutta EU:n sisäisillä työmarkkinoilla. Tämä parantaisi osaavan työvoiman saatavuutta ja myös työvoiman tarjontaa. Kuten asetusehdotuksen perusteluissa todetaan, työvoiman vapaan liikkuvuuden esteet ovat kuitenkin moninaisia. Euresin uudistamisella ja asetusluonnoksella voidaan puuttua vain osaan liikkuvuuden esteistä. Taloudelliset vaikutukset. Komission mukaan ehdotuksella ei ole erityisiä vaikutuksia
6 U 9/2014 vp EU:n talousarvioon. Euroopan komission Eures-verkoston osalta toteuttamat toimet, jotka johtavat henkilö- ja/tai taloudellisten resurssien tarpeeseen, kuuluvat työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta eurooppalaisesta ohjelmasta (EaSI) (2014 2020) annetun asetuksen soveltamisalaan, ja ne katetaan tälle ohjelmalle myönnetyistä vuotuisista määrärahoista. Kaudella 2014 2020 tästä EU-ohjelmasta rahoitetaan horisontaalisia toimenpiteitä, kuten Eures-portaalia, yhteistä koulutusohjelmaa, kohdennettuja liikkuvuusjärjestelyitä, kuten Eka Eures-työpaikka, sekä taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalainen luokituksen (ESCO) kehittämistä. Samalla kaudella jäsenvaltioissa toteutettavat toimet, jotka liittyvät EU:n sisäiseen työvoiman liikkuvuuteen, voivat saada tukea Euroopan sosiaalirahastosta. Suomessa ehdotuksen merkittävimmät kustannukset aiheutuisivat tietojärjestelmiin tarvittavista muutoksista ja eräiden uusien palvelumuotojen kehittämisestä. Kustannuksia on kuitenkin tässä vaiheessa vaikea arvioida, koska ehdotusten sisällöt eivät ole täysin yksiselitteisiä. Pitkällä aikavälillä työvoiman liikkuvuuden lisääntyessä ehdotuksen taloudelliset vaikutukset saattaisivat olla positiivisia. 7 Oikeusperusta Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidun toisinnon (SEUTsopimus) 46 artikla. Asetusluonnoksen tavoitteet liittyvät Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoidun toisinnon 3 artiklan 3 kohdassa asetettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan Euroopan unioni toteuttaa sisämarkkinat, joiden perustana on täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, SEUTsopimuksen 9 artiklaan (korkean työllisyystason edistäminen ja riittävän sosiaalisen suojelun takaaminen) sekä SEUTsopimuksen 45 artiklaan (oikeus hakea tosiasiallisesti tarjottua työtä vapaasti jäsenvaltioiden alueella). Komissio katsoo, että ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. Koska avointen työpaikkojen, työhakemusten ja ansioluetteloiden välittäminen valtioiden rajojen yli ja siitä seuraava työntekijöiden työhönsijoittuminen edellyttävät yhteisiä puitteita eri jäsenvaltioiden organisaatioiden yhteistyölle, ehdotuksen tavoitteita ei komission mukaan voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin, minkä vuoksi vaaditaan EU:n tason toimia. 8 Toisten jäsenvaltioiden kannat Asetusehdotuksen käsittely on alkanut neuvoston sosiaalityöryhmässä. Useat jäsenmaat ovat pitäneet asetusluonnosta liian yksityiskohtaisena ja kyseenalaistaneet sääntelyn soveltamisalan laajentamisen. 9 Instituutioiden ja muut kannat Euroopan parlamentti ei ole vielä käsitellyt ehdotusta. 10 Säädösehdotuksen kansallinen käsittely Säädösehdotus on käsitelty työllisyysjaostossa (EU 29) 25.2.2014 sekä maahanmuutto-, turvapaikka- ja kotouttamisasioiden jaostossa (EU 6) kirjallisessa menettelyssä. 11 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto pitää asetusehdotuksen tavoitteita lähtökohtaisesti myönteisinä ja oikeansuuntaisina. Asetusehdotus on monelta osin epäselvä ja tulkinnanvarainen ja vaatii täsmentämistä. Artiklakohtaiset huomiot on todettu edellä jaksossa 3. Komission valitsemaa säädöstasoa voidaan kuitenkin pitää osin ongelmallisena. Euresverkostoa ja sen menettelytapoja on tähän mennessä onnistuneesti ohjattu komission päätöksin ja suuntaviivoin. Asetuksella komission ohjaus todennäköisesti vahvistuisi, mikä olisi Eures-uudistuksen tavoitteiden mukaista. Subsidiaariteettiperiaatteen kannalta valittu säädöstaso voi kuitenkin olla ongelma. Asetukseen on sisällytetty sellaisia yksityiskohtaisia ja teknisiä seikkoja, jotka eivät kovin hyvin sovellu asetuksella säädettäviksi.
Tällaisia ovat kansallisen hallintoviranomaisen organisoituminen sekä teknisiin yksityiskohtiin menevä sääntely menettelytavoissa ja palvelujen sisällössä. Parempi olisi, että nämä kysymykset edelleen jätettäisiin komission päätöksellä ohjattaviksi. Lisäksi asetusehdotus jossain määrin ulottuisi jäsenvaltioissa julkisen hallinnon rakenteisiin ja toimintatapoihin, mikä saattaisi rajoittaa kansallista julkisen hallinnon järjestämistä. Myös kansallisen hallinnon järjestämistä koskeva komission ohjaus olisi tästä syystä parempi jättää asetuksen ulkopuolelle. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että osaamisen tunnustamiseen ja tunnistamiseen liittyvä päätösvalta säilytetään kansallisena, ja että luokituksen yhteys EU:n koulutusta koskeviin toimiin ja toimivaltaan selkeytetään. U 9/2014 vp 7