1/2011 ADHD-liiton jäsenlehti ADHD saa kasvot s. 10 Lastani kiusataan tai hän kiusaa muita s. 16 Virtuaalista vertaistukea s. 24 1 1/2011
s i s ä l l y s Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, 00420 HELSINKI Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 adhd@adhd-liitto.fi www.adhd-liitto.fi Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9 11 Puh. 050 354 4325 Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. 045 636 1841 virpi.dufva@adhd-liitto.fi Järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh. 050 400 6478 mirjami.koivunen@adhd-liitto.fi Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 jari.hamalainen@adhd-liitto.fi Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 toimisto@adhd-liitto.fi 4 Puheenjohtaja 5 Kolumni Yhdessä enemmän ja useammille 6 Kolumni 50 lennokasta vuotta 7 Tuetut lomat aikaa itselle tai koko perheelle 8 Huomasin, että on ihmisiä, jotka auttaa 10 ADHD saa kasvot 14 Lukuvinkkejä 16 Lastani kiusataan tai hän kiusaa muita. Mitä voin tehdä? 18 Hyvä, että ADHD:ille on oma kerho! 19 Turneella Turussa 20 Jäsenyhdistykset 24 Oulun seudun neuronuoret kokeilevat virtuaalista vertaistukea 26 ADHD-tiedon vaihtoa Tukholmassa 27 Liiton uutisia 28 Esittelyssä ADHD-liiton vuoden 2011 hallituksen jäsenet Kuntoutussuunnittelija Jari Kämäräinen Puh. 040 777 1207 jari.kamarainen@adhd-liitto.fi Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 tuuli.korhonen@adhd-liitto.fi POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi Anu Kippola-Pääkkönen Puh. 045 657 8720 anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh. 040 778 2677 puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 1/2011 2
p ä ä k i r j o i t u s Hyvät lukijat, Kuva Silva Lehtinen Vuosi alkoi ADHD-liitossa täydellä miehityksellä ja paljon meillä onkin tehtävää. Tässä ajassa strategiat ja ohjelmat ovat keskiössä. RAY on uusinut avustusstrategiansa vuosille 2012 2015, Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 julkaistiin tammikuussa 2011. Strategian tavoitteena on nostaa sosiaalinen kestävyys taloudellisen ja ekologisen kestävyyden rinnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) strategian vuosille 2011 2020 visiossa Suomalaisilla on hyvä ja terve elämä sosiaalisesti oikeudenmukaisessa ja kestävässä yhteiskunnassa. Myös ADHD-liitossa työstetään tänä ja ensi vuonna liiton uutta omaa strategiaa. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan KASTE II -ohjelmaa (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma). ADHD-liitto on esittänyt, että tulevassa KASTE II -ohjelmassa otetaan huomioon erityisnuorten (esimerkiksi ADHD-oireisten nuorten ja nuorten aikuisten), elinolot sisältäen opiskeluun, työllistymiseen, asumiseen ja arjenhallintaan liittyvät kysymykset. Tämä nuorten ja aikuistenkin tilanne on huolestuttava. Tukea, apua ja hoitoa on liian vähän saatavissa ja harvoin oikea-aikaisesti. Asioiden hoitamista ei ole helpottanut Kelan uusi päätös olla antamatta jatkossa ADHD-lääkityksen peruskorvattavuutta yli 25-vuotiaille (joissakin tapauksissa ikäraja on 30 vuotta). Helmikuun alkupuolella saimme liittoon useita yhteydenottoja huolestuneilta aikuisilta, joille Kelan päätös saa aikaan melkoisen loven rahakukkaroon. Äkilliset muutokset korvausperusteisiin ovat kohtuuttomia. Tähän ei ole osattu varautua, ja päätös vaikeuttaa ADHD-oireisten aikuisten arkea. Joillakin sopiva hoitomuoto on kestänyt jo vuosia, ja se on helpottanut toiminta- ja työkykyä. Tällaiset äkilliset muutokset eivät lisää kansalaisten luottamusta siihen, että heidän perusturvastaan huolehditaan. Toki on mahdollista hakea kunnalta toimeentulotukea tai Kelalta vammaistuen muodossa korvausta kohonneisiin hoitokustannuksiin. Toivottavasti asiassa saadaan sellainen lopputulos aikaiseksi, joka on mm. STM:n uuden strategian linjauksien mukainen. Kehittämisessä on keskeistä linjata asioita, nyt on keskityttävä toteuttamiseen ja tekoihin. Suomeen on perustettu uusi toimija eli SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry. Sen perustivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaalija terveysturvan keskusliitto ry sekä Terveyden edistämisen keskus ry. SOSTE kokoaa sosiaali- ja terveysalan vaikuttamistoimintaa ja asiantuntemusta yhteen. Se pystyy nykyistä paremmin ja laaja-alaisemmin toimimaan sosiaali- ja terveyspoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana, vahvistamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä, tukemaan kansalaistoiminnan kehittymistä sekä järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyötä. SOSTE edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä sekä vahvistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuuksia toimia ihmisten parhaaksi. Vaalit on tulossa keväällä, eli ollaan nyt kaikki aktiivisia ja kysytään eri ehdokkailta mitä he ovat valmiita tekemään mm. ADHD-oireisten lasten, nuorten, aikuisten ja heidän läheistensä tukimuotojen parantamiseksi. Samalla on hyvä mahdollisuus antaa ehdokkaille ja tuleville kansanedustajille perustietoa ADHD:stä. Materiaalia voi kysyä paikallisyhdistyksen toimijoilta ja lisää materiaalia saa tarvittaessa liitosta. Uutta siis edessä, nautitaan ensin talvesta ja pakkasesta! Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI Päätoimittaja Virpi Dufva puh. 045 636 1841 Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Teija Jalanne Virpi Dufva Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh. 050 354 4325 faksi (09) 4541 1123 adhd@adhd-liitto.fi Ilmoitushankkija Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 2/2011 4.5.11 viikko 23 3/2011 10.8.11 viikko 37 4/2011 9.11.11 viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi erillinen teemanumero. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: 1459-5753 3 1/2011
p u h e e n j o h t a j a Puheenjohtajan pöydän ääreltä Tervetuloa viettämään Euroopan vapaaehtoistyön teemavuotta 2011. Eri järjestöjen ja niiden paikallisten toimijoiden työ on siis huomattu erittäin arvokkaaksi tai ainakin tarpeelliseksi, sillä tuskinpa erityistä teemavuotta muuten olisi Euroopan komission toimesta julistettu. Kiitos ja kumarrus kaikille teille vapaaehtoiset, hyvä me kaikki! Vapaaehtoistyöstä keskustellaan varmasti monella eri sektorilla kuluvan vuoden aikana, ja noissa keskusteluissa tuskin vältetään negatiivistakaan äänenpainoa. Kuinka paljon ihmisiä voidaan velvoittaa vapaaehtoistyöhön, missä menee raja? Millaisia ovat kuntien ja valtion velvoitteet, ja kuinka eri viranomaistahot voisivat yhteistyöllä kolmannen sektorin vapaaehtoisten kanssa saada paljon hyvää aikaiseksi. Kenenkään vapaaehtoistoimijan ei kuulu korvata niitä etuisuuksia ja palveluja, jotka meille jokaiselle lakisääteisestikin kuuluvat asuinpaikasta ja varallisuustasosta riippumatta. Apuna ja tukena, asiantuntijoinakin vapaaehtoiset ovat korvaamaton voimavara, mutta tuota voimavaraa ei saa väärinkäyttää tai se kuolee sukupuuttoon. Näin vaalikeväänä käydään kaikkialla runsasta yhteiskunnallista keskustelua, ainakin siihen saakka, kunnes vaalit ovat ohitse. Hieman karrikoiden voisi sanoa, että jokaisesta puolueesta löytyy nyt ystävä, kunnes vaalit tiemme erottavat. Mistä löytyisi se tosi ystävä, joka puolustaisi juuri niitä oikeuksia ja parannuksia, jotka esimerkiksi ADHDoireisten lasten, nuorten ja aikuisten osalta olisivat ensiarvoisen tärkeitä? Lupausten ja tekojen korrelaatio selviää vasta tulevaisuudessa, mutta päätökset pitää tehdä kuitenkin jo varsin pian. Kuitenkin vain äänestämällä voi edes yrittää kantaa oman kortensa kekoon yhteisten asioiden puolesta - vapaaehtoisesti -. Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 1/2011 4
k o l u m n i Yhdessä enemmän ja useammille Uskon vahvasti järjestöjen merkitykseen terveyden ja hyvinvoinnin tekijöinä. Se edellyttää kuitenkin järjestöissä toimivilta ennakkoluulottomuutta tarttua eri ihmisryhmien hyvän arjen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Se edellyttää myös aktiivista vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä järjestökentän sisällä että muiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäjien kanssa. Aivan ensimmäiseksi jokaisen järjestön olisi tehtävä itselleen selväksi oman osaamisensa ydinalueet. Sen jälkeen seuraava askel on järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen myös yli kaikkien perinteisten järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistäminen. Samalla on hyödyllistä tarkastella ylipäätään nykyisen sosiaali- ja terveysalan järjestörakenteen ja toimintaympäristön odotusten vastaavuutta. Näenkin todella tärkeänä, että mahdollisimman monien järjestöjen edustajat kokoontuisivat riittävän usein keskustelemaan yhdessä toiminnastaan. Järjestöjen eli siis niissä työskentelevien ihmisten kun on tutustuttava ensin toisiinsa, jotta keskinäinen oppiminen ja yhteistyön luottamuksellinen kehittäminen on mahdollista. Säännölliselle vuorovaikutukselle rakentuvan järjestöjen yhteistyöverkoston näen joka tapauksessa toimintatapana, josta hyötyvät kaikki. Toimiva verkosto varmistaa järjestöjen tarjoamien osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien sekä vertaistuen ulottamisen aina vain useammille ihmisille. Järjestöille ominta toimintakenttää on lähes mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Joka tapauksessa lienee perusteltua ajatella, että järjestöt tai oikeammin niissä työskentelevät ihmiset ovat parhaimmillaan esimerkiksi heikkojakin signaaleja kuulevia arjen asiantuntijoita. Ja mitä useamman järjestön korvaparit toimivat yhteen, sitä varmemmin signaalit kuullaan. Tällä tavoin järjestöjen kautta on mahdollista välittää päivitettyä tietoa elävästä elämästä niin paikalliseen kuin valtakunnalliseenkin päätöksentekoon. Järjestöt voivat myös täyttää joustavasti toiminnallisia aukkoja, jotka uhkaavat esimerkiksi lasten ja nuorten turvallista kasvua ja kehitystä, ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä tai vaikkapa aistivammaisten henkilöiden esteetöntä osallistumista itselleen tärkeiden asioiden tekemiseen ja kokemiseen. Sosioekonomisten ryhmien välillä on suuria terveys- ja hyvinvointieroja. Siksi haluaisin suunnata järjestötoimijoidenkin yhteistä huomiota huomattavasti aikaisempaa enemmän terveyttä ja hyvinvointia määrittäviin tekijöihin eli niihin tekijöihin, joiden kautta itse asiassa vaikutetaan eri yksilöiden ja yhteisöjen terveyteen ja hyvinvointiin. Seuraava askel on järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen myös yli kaikkien perinteisten järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistäminen. Näitä tekijöitä ovat yksilötasolla esimerkiksi perhe ja elinympäristö sekä tiedot, taidot ja elintavat. Sosiaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi sosioekonominen asema ja sosiaaliset verkostot. Rakenteellisia tekijöitä ovat puolestaan esimerkiksi elinolot, peruspalveluiden saatavuus ja mahdollisuudet terveyttä tukeviin valintoihin sekä kulttuurisia tekijöitä esimerkiksi vuorovaikutus yksilöiden ja fyysisen, kulttuurisen ja poliittisen ympäristön välillä. Siis ilmeisen yhteisiä kiinnostuksen kohteita kaikille järjestöille!? Samalla myös lähes poikkeuksetta sen mittaluokan asioita, että niiden kehittäminen myönteiseen suuntaan edellyttää aidosti yhteistä tekemistä laajalla rintamalla. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta on monella tapaa järjestötyön ydintä. Järjestöt ovat juuri niin vahvoja ja osaavia kuin siellä toimivat ihmiset ovat, eikä järjestöjä ylipäätään ole olemassa ilman niissä toimivia ihmisiä. Siksi järjestöjenkään työssä ei saa unohtaa siinä mukana olevista aktiiveista huolehtimista. Tarvitaan koulutusta ja monenlaista muuta tukea toiminnan mielekkyyden säilyttämiseksi. Jälleen yksi yhteinen haaste ja mahdollisuus kaikille järjestöille. Teksti Mika Pyykkö Pyykkö toimii osastopäällikkönä Raha-automaattiyhdistyksessä. Kuva Wilma Hurskainen 5 1/2011
k o l u m n i 50 lennokasta vuotta Täyttäessäni 17 vuotta, tuolloin tuntui, että aika kulkee liian hitaasti. Innolla odotin aikaa, jolloin täytän kahdeksantoista. Mielessäni laskin päiviä, viikkoja ja kuukausia, jolloin koittaa se hetki, kun olen täysi-ikäinen. Nuoruuden innolla ja kärsimättömyydellä ei olisi ollut aikaa odottaa sitä suurta hetkeä. Tällä hetkellä toivoisi, että aika kulkisi hitaammin... mutta aikaa ei voi valitettavasti pysäyttää. Katsoessani itseäni peilistä, näen sivulta harmaantuneet hiukset, mokoman kulmakarvatkin ovat rehevöityneet ja harmaantuneet. Katsoessani hieman alaspäin huomaan pyöräilyharrastuksesta huolimatta vartaloni nuoruusvuosista muuttuneen. Peili ei valehtele, sieltä näkyy ikääntymisen merkit. Mitenkäs luonne ja mieli? Lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisiälläkin olen kärsinyt muistiongelmista, ei siis mitään uutta. Nyt lähes viisikymppisenä yhtä innokkaasti pyöräilen kuin silloin pikkupoikana, jolloin liikuin innokkaasti paikasta toiseen, koen, että mieleni ei olekaan ikääntynyt samassa tahdissa kuin ulkoinen olemukseni. Kuten aiemmissa kirjoituksissani olen kertonut pyörämatkastani Euroopassa, joka päättyi monien vaiherikkaiden kuukausien jälkeen. Uudet tuulet puhaltavat. Viimeisen kuuden vuoden aikana on ollut noin 40 luentotilaisuutta vuodessa ja tässä ehdin jo ajatella, että luentotoiminta on osaltani ohi. Mutta toisin kävi. Tähän mennessä maaliskuun lopusta pääsiäisviikolle huhtikuulle on sovittuna 29 tilaisuutta ympäri Suomea. Koskaan aiemmin ei ole ollut yhtä vilkasta kevättä. Välillä mietin, kuinka jaksan vaativan luentorumban? Avioeron ja pyöräilyseikkailun jälkeen parasta on vain pitää itsensä aktiivisesti liikkeellä ja mieli korkealla, niin eiköhän tulevasta koitoksesta selvitä. Jokainen miettii mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Lapsuuden jälkeen tulee nuoruus ja sitten keski-ikä. Kiihkeiden työvuosien jälkeen koittaa vanhuus ja eläkkeelle siirtyminen. Meistä jokainen voi toimillaan vaikuttaa omaan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Positiivinen elämänasenne ja aktiivinen liikunta auttavat meitä jaksamaan elämässä eteenpäin. Teksti Markku Mutanen ADHD-luennoitsija, elämäntapamatkaaja Kuva ADHD-liitto ry:n arkisto, Hanna-Maria Mäkelä 1/2011 6
Tuetut lomat aikaa itselle tai koko perheelle Tuettuja lomia järjestävät monet lomajärjestöt. Lomajärjestöt ovat Raha-automaattiyhdistyksen tukea saavia kansanterveysjärjestöjä, joiden lomille voi hakea kuka tahansa Suomessa vakituisesti asuva lomatuen tarpeessa oleva henkilö tai perhe. Lisäksi monien muiden järjestöjen kautta voi hakea erilaisille tuetuille teemalomille. Lomia järjestetään ympäri vuoden eri puolilla Suomea. Lomajärjestöjä: Tuetut lomat on suunnattu vakituisesti Suomessa asuville henkilöille tai perheille, joiden elämäntilanne on sellainen, että lomalle pääsy muuten on hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Vaikea elämäntilanne voi johtua esimerkiksi taloudellisista vaikeuksista työttömyyden seurauksena, sairaudesta tai muuten haastavasta perhetilanteesta. Lomien mahdollisia kohderyhmiä ovat esimerkiksi yksinhuoltajat, pienituloiset, suurperheet, vammaisperheet, eläkeläiset, työttömät, omaishoitajat sekä kuntoutujat. Lomien tarkoituksena on antaa mahdollisuus arjen rutiineista irtautumiseen, rentoutumiseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Monilla lomilla käsitellään lisäksi erilaisia hyvään oloon ja terveyteen liittyviä asioita. Lomille osallistutaan kohderyhmästä riippuen joko yksin tai yhdessä esimerkiksi perheen kanssa. Erilaisia lomateemoja on valtavasti, ja teemojen mukaan lomien kohderyhmät vaihtelevat suuresti. Lomia järjestetään usein kylpylöissä sekä muissa soveltuvissa ympäristöissä, joissa on myös hyvät mahdollisuudet ulkoiluun, monipuoliseen harrastamiseen sekä luonnossa liikkumiseen. Lomat kestävät tavallisesti viisi vuorokautta, ja lomilla on puoli- tai täysihoito (tämä selviää aina kunkin loman tiedoista). Lomille haetaan täyttämällä huolellisesti lomajärjestön hakulomake, joka lähetetään lomajärjestöön. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei suurimmalla osalla lomajärjestöjä huomioida. Hakemuksia saa tilattua lomajärjestöistä ja osalla järjestöistä hakemukset löytyvät myös tulostettavina heidän www-sivuiltaan. Yleensä hakemukset tulee olla lomajärjestöllä kaksi tai kolme kuukautta ennen loman alkamista, mutta hakuaika on aina syytä tarkastaa kyseisen loman tiedoista tai loman järjestäjältä. Lomakkeeseen kirjataan tarkasti omat perusteet, miksi juuri sinun tulisi päästä tuetulle lomalle. Lomalle pääsyyn vaikuttaa muun muassa tulotasosi, elämäntilanteesi sekä mahdolliset sairaudet. Myös aikaisemmat saadut lomatuet vaikuttavat päätökseen. Päätöksen lomalle pääsystä tekee aina lomajärjestö. Kaikille lomalle hyväksytyille tulee kutsukirje lomalle. Kielteisistä päätöksistä ei välttämättä tule erillistä tietoa. Vaikka lomat ovat tuettuja, eivät ne ole osallistujille kuitenkaan aivan ilmaisia. Osallistujat maksavat omavastuuosuuden, jonka suuruus vaihtelee eri lomajärjestöjen mukaan. Omavastuuosuus on siis tarkastettava aina sieltä lomajärjestöstä, jonka lomalle on osallistumassa. Lisäksi osallistujat maksavat itse matkakulunsa lomapaikkaan. Omavastuuosuuteenkin on mahdollista saada avustusta, sillä sosiaalitoimisto tai seurakunta voi myöntää tukea omavastuuosuuden maksamiseen. Teksti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry Lähteenä on käytetty sivustoa www.lomajarjestot.fi Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry puh. 020 111 2770 www.a-lomat.fi Huoltoliitto ry puh. 09 434 2640 www.huoltoliitto.fi Kotien Puolesta Keskusliitto ry puh. 09 760 410 www.kotienpuolesta.fi Lomakotien Liitto ry puh. 09 774 0110 www.lomakotien-liitto.fi Lomayhtymä ry puh. 020 756 9700 www.lomayhtyma.fi Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry puh. 09 241 8406 www.mtlh.fi NASY-Naiset yhdessä ry puh. 050 341 0400 www.nasylomat.fi Perhelomat ry puh. 09 763 893 www.perhelomat.fi Pvv Lomakotisäätiö puh. 03 647 0821 www.pvvlomakoti.fi Solaris-lomat ry puh. 0600 418 200 www.solaris-lomat.fi Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry puh. 09 2294 7230 www.sal-lomat.net Svenska Semesterförbundet i Finland r.f., puh. 019 278 6876 www.semesterforbundet.fi 7 1/2011
Marjo Hodju ja Kirsi Rönkä, Savon Vammaisasuntosäätiö Huomasin, että on ihmisiä, jotka auttaa. Kokemuksia ja tunnelmia Elämänlanka-projektin arviointifoorumista 13.10.2010. Vuonna 1989 perustettu Savon Vammaisasuntosäätiö tuottaa erityisryhmille, lähinnä kehitysvammaisille suunnattuja asumis- ja päivätoimintapalveluja Etelä- ja Pohjois-Savossa. Muita asiakasryhmiä ovat mielenterveyskuntoutujat, autistiset ja neurologisia erityisvaikeuksia omaavat henkilöt. Tällä hetkellä toiminnassa on 20 palvelukotia ja 6 toimintakeskusta. Henkilökuntaa on n. 230 henkilöä. Lisäksi vuodesta 2003 lähtien säätiössä on toiminut RAY-avusteista kehittämistoimintaa. Säätiön kehittämistoimintaa koordinoidaan kehittämisyksikössä, jonka alla kaikki säätiön projektit toimivat. Vuonna 2008 käynnistyi Elämänlankaprojekti ja viimeisimpänä Minun Asumisen Polkuni (MAP)-projekti, jossa kartoitetaan mm. kehitysvammaisten avun tarvetta asumiseen liittyen. Elämänlanka-projekti Elämänlanka-projektissa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia kuntoutuskurssikokonaisuuksia, joiden kautta haetaan parhaiten soveltuvaa mallia kuntoutuskurssien järjestämiseksi neurologisia erityisvaikeuksia omaaville nuorille (13 20 v.) ja heidän perheilleen. Kehittämistyö tapahtuu Itä-Suomen alueella Savon Vammaisasuntosäätiön ja Honkalampisäätiön yhteistyönä v. 2008 2013. Projektissa kehitettävän kuntoutuskurssimallin avulla etsitään keinoja ja välineitä, miten nuorta ja hänen perhettään voidaan tukea aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyvässä elämänvaiheessa. Projektin toiminnan myötä tuodaan tasa-arvoa alueelliseen kuntoutuskurssitarjontaan sekä tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia ja sopivia tukipalveluita kohderyhmälle. Palveluohjauksellisen työotteen ja kotipaikkakunnille jalkautumisen kautta pyritään siirtämään kurssilla käynnistyneet prosessit nuorten ja perheiden arkeen. Projektin tavoitteena on, että kuntoutuskursseja olisi tarjolla Itä-Suomessa pysyvästi projektin päätyttyäkin. Elämänlanka-projektin tarjoamalla kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalista kuntoutusta, jonka avulla tuetaan ja vahvistetaan nuoren sekä hänen perheensä elämäntaitoja tulevaisuutta varten. Tavoitteena on, että nuori pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan elämäänsä eteenpäin itselleen mielekkäällä tavalla (esimerkiksi työelämä- ja sosiaalisten valmiuksien harjoittaminen, sosiaalisen verkoston laajeneminen, opiskelupaikan saaminen). Lisäksi tavoitteena on, että vertaistuen ja erityisvaikeudesta saadun tiedon kautta nuori pystyy hyväksymään oman erityisyytensä, sopeutuu elämään sen kanssa ja saa keinoja kompensoida neurologisista erityisvaikeuksista aiheutuvia ongelmia. Maailma silmistäs heijastuu. Tutkimustietoa nuorten ja perheiden kuntoutuksesta. Projektin aikana on ehditty käynnistää kolme vuoden kestävää, perheille suunnattua kuntoutuskurssikokonaisuutta. Elämänlanka-projektin ensimmäinen arviointifoorumi järjestettiin 13.10.2010 Pohjois-Savon liiton maakuntasalissa Kuopiossa. Tilaisuuteen osallistui n. 40 henkilöä, jotka toimivat asiakasryhmän parissa eri sektoreilla (mm. sosiaali-, terveys- ja koulutoimi, erikoissairaanhoito, oppilaitokset, järjestötoimijat ja kuntoutuksen järjestäjät). Päivän aikana esiteltiin projektin kuntoutuskurssitoimintaa, kuntoutusmallia, toimintaan liittyviä tutkimuksia ja toiminnasta saatuja kokemuksia mm. kurssilaisten ja heidän vanhempiensa kertomana. Kuulijat olivat aktiivisia ja arviointifoorumi käynnisti tärkeää keskustelua kuntoutustoiminnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Ensimmäinen kurssikokonaisuus käynnistyi vuoden 2009 keväällä, joka sisältöineen ja aikatauluineen kuvataan alla olevassa kuviossa. Aamupäivällä esiteltiin projektin I kurssikokonaisuuteen kohdistuneita opinnäytetöitä ja pro gradu-tutkimuksia. Marjo Hujasen (YTM/sosiaalipe- Kuvio 1. Elämänlanka-projektin kuntoutuskurssin sisältö v. 2009. 1/2011 8
Silloinhan selviää mistä vain! dagogiikka) tutkimuksen aiheena oli analysoida neurologisia erityisvaikeuksia omaavien nuorten elämäntilannetta heidän hakeutuessaan kuntoutuskurssille. Nuorten elämäntilannetta tarkasteltiin heidän nykyisen toimintakykynsä, nuorten saaman kuntoutuksen ja perheen palveluohjaustarpeen kautta. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, mitä haasteita vanhemmat kokevat nuorten tulevaisuuden ja itsenäistymisen suhteen. Kirsi Röngän (TtK/kansanterveystiede) tutkimuksen tavoitteena oli selvittää neurologisia erityisvaikeuksia omaavien nuorten kuntoutuskurssikokonaisuuden merkitystä nuoren ja hänen perheensä elämään sekä kuntoutuksesta koettua hyötyä. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta 13 20-vuotiasta nuorta, kahdeksaa vanhempaa sekä viittä työntekijää, jotka osallistuivat I kuntoutuskurssikokonaisuuteen. Eveliina Hannonen ja Leila Ryynänen (sosionomi AMK) tutkivat nuorten kokemuksia osallisuudestaan ryhmäjaksoilla. Lisäksi he tarkastelivat, miten työntekijät tukivat nuorten osallisuutta ja mitä haasteita he kokivat nuorten osallistamisessa Mielestäni olin hyvin mukana ja onnistuin. Se voi olla se positiivinen kokemus, joka auttaa eteenpäin elämässä. Kuntoutuskurssitoiminnasta saatuja kokemuksia käytiin läpi iltapäivän paneelikeskustelussa. Keskustelun päähenkilöinä olivat kolme kurssikokonaisuuteen osallistunutta nuorta ja heidän vanhempansa. Lisäksi keskustelussa olivat mukana kunnan, projektin ohjaus- ja johtoryhmän sekä projektin edustajat. Kukin nuori kertoi omasta elämäntilanteestaan ennen kurssikokonaisuuden käynnistymistä: omasta diagnoosistaan, vahvuuksistaan, arjen ja tulevaisuuden haasteista. Myös vanhemmat kertoivat omasta näkökulmastaan arjen sujuvuudesta, siinä koetuista haasteista ja motiivista hakeutua kuntoutuskurssille. Ryhmäjaksoilta nuorille mieleenpainuvimpina kokemuksina nimettiin toiminnalliset osuudet, kuten melontaretki, yhdessä toteutettu ruuanlaitto ja nuorten laatima leirilehti. Vanhemmat korostivat vertaistuen merkitystä: ryhmäjaksot mahdollistivat samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamisen, joka laajensi heidän näkökulmaansa oman perheen tilanteeseen. Tärkeänä koettiin myös koko perheen mahdollisuus osallistua ryhmäjaksoille. Lisäksi paneelikeskustelussa käytiin läpi kunkin perheen yksilöllisten palveluohjausprosessien sisältöä. Yhden kurssille osallistuneen nuoren kohdalla kolme tapaamista kotipaikkakunnalla oli konkreettisesti käynnistänyt nuoren itsenäistymisen lapsuudenkodista. Itsenäistymiseen tarvitut tukimuodot löytyivät kotikunnan järjestämänä ja nuori sai rohkeutta haaveensa toteuttamiseen. Yksi nuorista oli saanut tarvitsemansa tukimuodot koulunkäyntiin sekä ensimmäisen kuntoutusmuodon toimintakykynsä tukemiseksi. Lisäksi kahdelle perheelle oli järjestynyt palvelusuunnitelma, josta he eivät aiemmin olleet tietoisia. Neuropsykologi Taisto Leppäsaari luennoi päivän lopuksi neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittämistarpeista, jonka pohjalta pohdittiin muun muassa neurologisiin erityisvaikeuksiin liittyvää käsitteistön ja palvelurakenteen monimutkaisuutta. Tietoa ei koskaan tässäkään asiassa ole liikaa Arviointifoorumiin osallistuneet henkilöt arvioivat palautteissaan tilaisuuden kokonaisuutta monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi. Erityisesti pidettiin tilaisuuden dialogisuudesta ja käytännönläheisyydestä: nuoret ja vanhemmat olivat kertomassa kurssikokonaisuuden sisällöistä ja omista kokemuksistaan. Tärkeänä koettiin kuulla nuoria ja perheitä sekä käytäntöjen toteutumista eri kunnissa. Osallistujat kaipasivat lisätietoa laajemmallekin kuulijakunnalle sekä konkreettisia työkaluja asiakkaiden ohjaamiseen käytännön työssä. Tutkimukset ja päivän esitykset ovat luettavissa osoitteessa: www.savas.fi/materiaalipankki/. Osallistu seuraavaan arviointifoorumiin tai kuntoutuskurssille! Elämänlanka-projekti järjestää vastaavan arviointifoorumin Mikkelin keskussairaalan auditoriossa (osoitteessa Porrassalmenkatu 35 37) 12.4.2011 klo 8.30 16.00. Päivän aikana esitellään kuntoutuskurssitoimintaa ja kuullaan kurssikokonaisuuteen osallistuneiden nuorten ja vanhempien kokemuksia kuntoutuksesta ja elämästä neurologisten erityisvaikeuksien kanssa. Lisäksi neuropsykologi Merja Varpamäki kertoo palvelujärjestelmän toimivuudesta erikoissairaanhoidon näkökulmasta katsottuna. Osallistuminen tilaisuuteen on maksutonta. Vastaavanlainen tilaisuus järjestetään Joensuussa syksyllä 2011. Projekti järjestää v. 2011 2012 IV kurssikokonaisuuden, johon hakuaika on käynnissä. Lisätietoa kuntoutuskurssitoiminnasta ja arviointifoorumista saa osoitteesta www.savas.fi/elamanlanka/ tai ottamalla yhteyttä projektin työntekijöihin. Marjo Hodju Kuopio Projektipäällikkö P. 040 721 0752 marjo.hodju@savas.fi Kirsi Rönkä Kuopio Kuntoutusohjaaja p. 040 509 3614 kirsi.ronka@savas.fi Leila Ryynänen Joensuu Kuntoutusohjaaja p. 044 022 8937 leila.ryynanen@savas.fi 9 1/2011
ADHD saa kasvot Madeline ei pidä siitä, jos on likaista, mutta pieni kaaos ei häntä häiritse. Idea ryhtyä kuvaaman aikuisia, joilla on ADHD, pulpahti mieleeni ajaessani huhtikuussa 2010 Kuopiosta takaisin kotiin Varkauteen. Olin ollut siskoni kanssa kuuntelemassa Markku Mutasen luentoa. Mutanen oli tuolloin lähdössä polkupyörä matkalle kohti Eurooppaa. Hän toivoi, että joku rohkea nainen jatkaisi hänen työtään. Tämä ajatus pyöri koko kotimatkan päässäni ja yks kaks minulla välähti. Miksi minä en voisi omalla tavallani tuoda esille ADHD:hen liittyviä asioita. Tämä minun tapani olisi lähestyä aihetta valokuvien kautta. Kesän ajan kypsyttelin mielessäni ajatusta valokuvanäyttelyn toteuttamisesta. Ja syksyllä, kun oma elämän tilanteeni sen salli, päätin ryhtyä toteuttamaan ideaani. Ajatuksenani oli löytää kolmesta kuuteen täysi-ikäistä naista, jotka suostuisivat kuvattaviksi. Ja löysinkin Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n forumin ja omien tuttavieni kautta viisi naista kuvattaviksi. ADHD:n kasvoina ovat Emmili Kananen Toivakasta, Heli Myllylä Laukaasta, Päivi Tasala Nokialta, Madeline Lehtoniemi Sastamalasta ja Mitte Vesterbacka Humppilasta. Emmili on 24-vuotias koti-äiti, jolla on kolme lasta ja odottaa neljättä. AD- HD-diagnoosin hän on saanut keväällä 2010. Hän pohtii, että on tuntenut itsensä aina jotenkin erilaiseksi kuin muut. Heli on töissä Suomen Kansanterveysyhdistyksellä varainhankkijana. Hän on 27-vuotias ja hänellä on kaksi lasta. Diagnoosin Heli sai viime kesänä, kun hänen pojallaan oli ensin diagnosoitu ADHD. Hän piirtää sarjakuvaa Adimama. Helin luovuus on loppumatonta. Päivi on sisustussuunnittelija ja hän on mukana Prameet Neliöt osuuskunnassa. Hänelläkin on kaksi lasta ja hän on 32-vuotias. Päivi taas on saanut diagnoosin syksyllä 2009. Hän on luullut itseään aina laiskaksi ja saamattomaksi, diagnoosin myötä tämäkin mielikuva sai muuttua. 28-vuotias Madeline odottaa tällä hetkellä ensimmäistä lastaan. Hän on saanut diagnoosin tammikuussa 2010. Madeline innostuu helposti asioista. Kerran hän päätti ruveta maalaaman keittiön kaappeja, mutta kyllästyttyään hommaan se on ollut melkein vuoden verran kesken. 1/2011 10
Mitte opiskelee monimuotokoulutuksessa hevostenhoitajaksi. 32-vuotiaalla Mitellä on myös kaksi lasta. Miten ADHD on diagnosoitu 2008. Mitte on kokenut lääkityksestä olevan paljon apua. Nykyisestä opiskelusta ei ilman lääkkeitä olisi Miten mukaan tullut yhtään mitään. Osan kanssa olemme jo aloittaneet kuvaukset. Tarkoituksena on kuvata näiden naisten tavallista elämää ja kommelluksia ADHD:n kanssa. Kuvaaminen kestää vuoden 2011 ajan ja käyn jokaisen luona noin kerran kuukaudessa kuvaamassa. Kaikkien valokuvien ei ole tarkoitus alleviivata sitä, että tässä nyt on ihminen, jolla on AD- HD. Kuvissa tulee näkymään jokaisen oma persoona ja näiden naisten aivan tavallinen elämä, opiskelut, töissä käyminen, harrastukset, lasten saaminen ja naimisiin meneminen. Vaikka jollakulla on ADHD ei se tarkoita sitä, etteikö voisi elää aivan tavallista elämää. Miksi mukana on vain naisia? Ajatus on lähtenyt omasta siskostani, jolla kaksi vuotta sitten todettiin aikuisena ADHD. Nykytiedon mukaan ADHD on yhtä yleistä sekä naisilla, että miehillä. Kuitenkin ADHD:tä pidetään mielestäni vain pikku poikia koskettavana asiana. Haluan tuoda esille, että ongelman kanssa kamppaillaan myös aikuisena. Emmili pohtii, että on tuntenut itsensä aina jotenkin erilaiseksi kuin muut. Kuvan väritkin korostavat Päivin värikästä persoonaa. Tämän projektin tarkoitus on herättää keskustelua aiheesta ja tuoda esille niitä ongelmia, joita ADHD:n kanssa elämisessä on. Yksi projektin tärkeimmistä tavoitteista on, että edes yksi henkilö saisi apua ongelmiin ADHD:n kanssa. Se voi olla henkilö, joka epäilee, että hänellä on ADHD ja uskaltautuu viimein menemään lääkäriin tai joku ADHD-oireisen henkilön lähimmäinen. Tai vaikka esimies, joka älyää, että toimintatapoja muuttamalla ADHD-henkilö pärjää vielä paremmin työssään. Teksti ja kuvat Mari Petäjä 11 1/2011
JANOILS Varattu Jurvan Hautaus- ja Kukkapalvelu Kahl Oy Kauppatie 15, Jurva Puh. 06-363 1028 JS-Rakentajat Keskustie 98, Karjalohja Puh. 0400-985 048 Tmi Junikkala Juha Huvilatie 32 B, Klaukkala Suomen Taloperustus Oy Vanhatie 10, Tyrnävä Puh. 0440-850 127 Tomas Oy Ab Loviisa Puh. 019-531 068 Metsäpalvelu Tuomo Turunen Ilomantsintie 3770, Keskijärvi Puh. 0500-278 828 Vaalan Seurakunta Puh. 08-536 1167 Kirjanpito M. Häkkinen Ky Katajatie 8, Espoo Puh. 09-8011 381 Tmi Soini Salin Kauppatie 16, Loppi Puh. 0400-381 232 Insinööritoimisto Lausamo Oy Vapaalantie 2 B, Vantaa Puh. 09-4154 2111 Isonkyrön Kiinteistöhuolto Pysäkkitie 36, Isokyrö Puh. 050-3280 280 Sähköliike Timon Sähköpalvelu Oy Rannantie 5, Kärsämäki Puh. 08-771 834 Tmi Ahti Summanen Palostentie 150, Sääksjärvi Puh. 040-5692 953 Vaasan Keskussairaala Puh. 06-323 1111 Reisegast Oy Kalervonkatu 24, Lappeenranta Puh. 0440-558 059 A-Lehdet Oy Puh. 09-759 61 Sähkö-Lahdelma Ky Yli-Haakkointie 31, Nummela Puh. 050-529 8548 Espoonlahden Putki Oy Porthaninkatu 7 A 12, Helsinki Puh. 0500-707 669 Tilitoimisto ASK-Tilit Ky Kauppiaskatu 11 E, Turku Puh. 02-2331 500 Forssan Lasi Oy Mäntyläntie 5, Forssa Puh. 03-4220 616 Lieksan Viherkeskus ja Hautauspalvelu Oy Simo Hurtan katu 10, Lieksa Puh. 040-583 4097 Insinööritoimisto Äyräväinen Oy Malminkaari 23, Helsinki Puh. 09-7250 2500 Finn Supra Oy Lukkarilantie 19, Mäntsälä Puh. 0400-903 236 Roppilan Krouvi Joensuuntie 39, Somero Puh. 02-7485 421 Sähköpalvelu Keskitalo Kasvihuoneentie 14, Kempele Puh. 044-262 7499 Lääkäri Jyrki Sihvonen Aninkaistenkatu 16 A 8, Turku Puh. 02-251 7075 LVI-Insinööritoimisto Haikarainen Oy Joutsantie 24, Kangasniemi Puh. 0400-651 581 Lava-Store Oy Juvan Teollisuuskatu 25, Espoo Puh. 040-502 9397 WIPAK OY Kuljetusliike J & H Ohtonen Ky Kärenpääntie 28, Kuhmo Puh. 050-338 1172 Tilitoimisto Debet & Kredit Päivöläntie 39, Helsinki Puh. 09-346 2340 AJ-Saneeraus Raatteenpolku 5, Isokylä Puh. 040-7381 880 Tmi Esa A. Hartikainen Haaojantie 46, Purnujärvi Puh. 0500-858 928 Tmi Lauri Haukkaluoma Hakojärventie 216/40, Parkano Puh. 050-5500 682 HV Sähköasemapalvelut Oy Kauppakatu 1-3, Nokia Puh. 050-350 9323 Hoffes EL Ab Rikevägen 114, Forsby Puh. 0400-477 552 Heimo Nousiainen Ky Arolantie 2, Raiskio Puh. 040-552 6132 Tmi Helvilä Jouni Kilpiäistentie 22, Lahti Puh. 0400-804 875 Kuopion Toriapteekki Haapaniemenkatu 24-26, Kuopio Puh. 017-287 6601 Kuljetus A. Muhonen Oy Korjaamontie 1 A, Kerimäki Kuljetusliike J. Jokela Huhtimäentie 35, Keuruu Puh. 040-7614 502 Simon Apteekki Ratatie 8, Simo Puh. 016-266 009 Siivous Ekot Taipaleentie 165, Masku Puh. 040-717 4404 Sähkö ja Rakennus Laine Katavistontie 200, Säkylä Puh. 050-4010 186 Fincolaw Oy Eteläranta 23, Rovaniemi Puh. 0400-481 392 Nuohoustyö Jukka Suominen Keskitie 31 as 2, Raisio Puh. 02-533 2680 Hitsauspalvelu Söderström Skeppsmalmintie 71, Paippinen Puh. 0400-319 194 ILV-Asennus Oy Ahotie 3, Vantaa Puh. 0500-454 528 Kuljetus Kalle Rahikainen Vanhamäentie 30, Mikkeli Puh. 044-300 0430 Nurmijärven Seurakunta www.evl.fi/srk/nurmijarvi Turun Mittaus- ja Asennuspalvelu Oy LITTOINEN Twinputki Oy Sprinkleri Myllynummentie 2, Kerava Puh. 09-279 7810 Hervannan Hammas Oy Insinöörinkatu 23, Tampere Puh. 03-317 6552 Salon Auto-Kiillotus Oy Myllyojankatu 26, Salo Puh. 02-733 1923 Hyvinkään I Apteekki Kauppalankatu 3, Hyvinkää Puh. 019-451 701 Pyhäjoen Rakennus Oy Mehtäkyläntie 240, Yppäri Puh. 0400-668 758 Porin Puutuote Oy Pesula Iira Esplanadi 112, Hanko Puh. 019-248 6857 Seinäjoen Seurakunta Puh. 06-4184 111 Ski & Wood Suksihuolto ja Taidesahaus Häkkisenkatu 12, Joensuu Puh. 0400-276 322 Pöllövaaran Perhekoti Oy Korvolantie 62, Nokia Puh. 03-340 0020 Puhdas Kukka Ky Puistolantori 1, Helsinki Puh. 040-732 9565 Perhekoti Touhukallio Ky Sorsakoski Puh. 040-7533 478 Ravintorengas Oy Kuusistontie 3, Siikainen Puh. 0500-724 552 Sallaiset Tilit Ky Postipolku 4, Salla Puh. 040-523 9316 www.laakkonen.fi Seinäjoen Kaupunki Liikuntatoimi Puh. 06-416 2146 Taksi ja Tilausliikenne Mutanen Tehtaantie 13, Ylämylly Puh. 0400-679 850 Taksi Jari Palosaari Saarelantie 9, Pudasjärvi Puh. 040-7460 513 Sepon Lihatori Oy Käsityökatu 22, Varkaus Puh. 017-552 3118 Hammaslaboratorio Pekudent Oy Hovioikeudenpuistikko 20, Vaasa Puh. 050-409 5242 Lakiasiaintoimisto Petri Nieminen Patakuja 2, Ulvila Puh. 02-538 9832 Tammela Diesel Oy Tampere Puh. 03-3143 4400 Tmi Jone Laine Ahjokatu 14-16, Jyväskylä Puh. 0400-361 319 Monipalvelu L. Koskela Oy Nuolitie 2, Vantaa Puh. 045-121 3942 Lievestuoreen Apteekki Puh. 014-861 353 Topiron Ky Valkolantie 257, Valkola Puh. 040-7259 398 Tili-Kankare Helmikankareentie 1, Kyrö Puh. 050-591 8439 Tasoite- ja Maalaustyöt Nikula Ky Kuntoilijanlenkki 2, Lieto Puh. 050-5581 503 Hollolan Apteekki Torikuja 1, Hollola Puh. 03-878 610 Ketolan Autokorjaamo Paalutie 3, Ilmajoki Puh. 06-424 8160 Parkettiasennus Kari Tuomi Närveläntie 16, Salo Puh. 0400-530 960 Perhekoti Amanda Ylhäisintie 5, Piikkiö Puh. 0400-249 858 Talourakointi Viljanen Esko Sarkatie 6, Hämeenlinna Puh. 0500-637 325 AO-Rakennuspalvelu Oikotie 6, Pirkkala Puh. 0400-832 254 MP-Sähkötec Oy Varvarinkatu 5, Huittinen Puh. 0500-734 063 Innocorp Oy Tapiontori 1, Espoo Puh. 040-500 4797 Levin Sähkö Oy Valtatie 2-4, Kittilä Puh. 040-589 4910 Tmi Ari Alho Sysimäenkuja 4, Ilmarinen Kuljetusliike Hyötykuorma Oy Haapaperäntie 81, Alavieska Puh. 0400-767 117 Kuljetusliike Pirjo Isokoski Tornionkatu 38, Kemi Puh. 0400-281 771 Esatesk Oy Jaakonkatu 4, Hyvinkää Puh. 0400-482 273 Helsingin Ortodoksinen Seurakunta Helsinki Puh. 020-7220 600 Auto-Kirmola Oy Kartanontie 45, Pori Puh. 02-6343 400 Syötekeskus www.syotekeskus.fi Puh. 08-815 4000 SV-Huolto Haapavalkamantie 32 B, Hirvensalmi Puh. 050-5540 282 Myllyojan Vene Rahintie 98, Kustavi Puh. 0400-742 561 Kaavin Apteekki Keskustie 2, Kaavi Puh. 017-662 014 1/2011 12
Kalatuote Annunen Oy Kylmäläntie 136, Pattijoki Puh. 044-524 8337 Parkettiliike Snällström Hannu Oy Tossupojankuja 7, Turku Puh. 0400-521 215 Oy Hesal Ltd Erkkilänkatu 11, Tampere Puh. 03-254 3100 Tmi Matti Isopärnä Sorvaajankatu 8, Rauma Puh. 0400-122 976 Parturiliike Raili Kuivanen Muotialantie 29, Tampere Puh. 040-577 8036 Perhon Sairaankuljetus Sami Syrjälä Oy Rintiläntie 8, Perho Puh. 0400-764 096 A.Vahvaselkä Ky Vanhamäentie 96, Korpikoski Puh. 0500-753 110 N3M Power Oy Hitsaajantie 3, Karjaa Puh. 044-3457 105 LVI-Insinööritoimisto Akel Oy Hömötiaisentie 1, Reijola Puh. 040-590 7857 Tilimaijat Oy Kauppakatu 17 A 8, Varkaus Puh. 040-521 9525 Pyynikin Munkkikahvila Oy Näsilinnankatu 21 A 14, Tampere Puh. 044-577 5276 JCT-Trading Oy Haarasuontie 15, Oulu Puh. 040-7611 556 Nummelan Aluelämpö Oy Pisteenkaari 4, Nummela Puh. 044-299 3767 Holo Solutions Oy Ltd Ylätie 46, Nastola Puh. 040-5811 910 OVH Oy Ahertajankatu 20, Järvenpää Puh. 09-2790 940 J-Metsä Oy Pietarinkatu 4, Mikkeli Puh. 0500-886 641 Rakennuspalvelu ja Kiinteistöhuolto H. Kolehmainen Huutokoskentie 3 B, Polvijärvi Puh. 0400-932 825 Rakennusyhtiö J & M Kaukinen Oy Rinteentie 16, Salo Puh. 0400-533 989 Ranta-Putki Oy Välikankaantie 17, Kuukanniemi Puh. 040-762 3162 Kiannan Taksi Kiannanniementie 77, Suomussalmi Puh. 0400-386 823 Rakennustyö Taisto Ollila Soltintie 16, Lohja Puh. 050-511 8024 Sähköpalvelu A. Kotila Nivavaarantie 8, Rovaniemi Puh. 040-596 2240 Sähkö- ja Rakennuspalvelu Rauno Gyldén Särjenmättääntie 1, Lammi Puh. 0400-103 418 ATK-Kirjanpito Kiiskenevä 1, Espoo Puh. 010 3200 400 Autokorjaamo P. Huhtaviita Oy Kenttätie 2, Kauhajoki Puh. 06-231 3232 Autokorjaamo Laulaja Faaringintie 102, Laihia Puh. 06-4770 277 Condira Oy Lassilanperäntie 43, Haukipudas Puh. 050-5635 635 Conex Press Oy Rikkiläntie 22, Vainikkala Puh. 0400-554 655 CNC Kakkonen Oy Karhutie 2, Kitee Puh. 050-322 1078 Heavy Rakennus Oy Jänispalontie 9, Taivalkoski Puh. 040-5854 935 Lohjanharjun Teollisuus Oy Hongistonkatu 4, Lohja Puh. 0400-894 521 Hammaslääkäri Seppo Hänninen Linja-autoasema, Kangasala Puh. 03-377 2774 Hakonen Yhtiöt Oy Ansatie 4, Vantaa Puh. 020 160 5000 Merkkimiehet Oy Yliahontie 5, Keuruu Puh. 014-720 354 Putkiasennus H. Karvonen Oy Kaonpäänkatu 43, Tampere Puh. 0400-625 091 Merijärven Taksipalvelu Keltamaantie 191, Merijärvi Puh. 040-5168 227 Karanteeni Parviainen Ky Lampelankuja 2, Muhos Puh. 040-722 7582 Hammaslääkäri Mika Räsänen Harjusola 1, Kangasala Puh. 03-3770 700 Hekatek Oy Yrittäjänkaari 19, Forssa Puh. 050-5848 207 Kemin I Apteekki Asematie 1, Kemi Puh. 010-6664 230 Maalausliike Veijo Haapasaari Oy Katinhännäntie 49, Harjunpää Puh. 0400-590 423 Maanrakennus Velj. Luostarinen Ky Puistotie 1, Kuvansi Puh. 0400-250 491 Tmi Mauno Nevala Karjaskylänkatu 168, Salo Puh. 050-569 2284 Neliskulma Oy Rasmuksentie 4 A, Helsinki Puh. 050-500 4143 A-Klinikkasäätiö Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki Puh. 0400-408 769 Kalle Kelkka Tmi Turuntie 217, Oripää Puh. 0500-535 942 Finland Motor Home Oy Jokinotkontie 60, Nuppulinna Puh. 040-726 5534 Autohuolto Kari Iivonen Oy Ketomaankatu 3, Salo Puh. 02-733 7808 Viitasaaren Apteekki Postikuja 1, Viitasaari Puh. 014-5774 700 Mainospalvelu A. Laitinen Palokankaantie 23, Jyväskylä Puh. 014-613 905 Kontiolahden Tilitoimisto Keskuskatu 21, Kontiolahti Puh. 013-731 683 H. Koivisto Ky Kiertokatu 1, Raisio Puh. 0400-525 047 Tyres Tools Oy Rounionkatu 17, Nokia Puh. 010 401 7143 Turun Tankkitekniikka Turku Puh. 0400-252 526 Turun AR-Systems Oy Arhokatu 1, Raisio Puh. 020-7792 500 Woodwinds Albertinkatu 17, Helsinki Puh. 09-681 2150 Tmi Timo Kortesmäki Korteskydöntie 52, Alavus Puh. 0400-369 711 Reissueleo Raatetie 9 A, Helsinki Puh. 0400-627 358 Jyväskylän Koneistuspalvelu Jykopal Huoltokuja 3, Vaajakoski Puh. 014-645 411 K.L.M. Express Oy Härjänruopantie 6, Rusko Puh. 040-779 4005 Techen Oy Tiilipellontie 4 B, Kempele Puh. 0400-689 507 Wartalo Kodit Oy Antinpuisto 8, Varkaus Puh. 010-4215 710 Kuhmon Apteekki Kainuuntie 89, Kuhmo Puh. 08-6550 001 Tmi Jarmon Taksi Vehmersalmentie 405 D, Konnuslahti Puh. 040-5492 744 Plus Kaks Kuljetus Oy Matarankatu 2 D, Jyväskylä Puh. 050-322 6532 Petri Ahonen Perkolanmäentie 75, Huittinen Puh. 0400-832 041 Mikko Pajuniemi Tmi Kurejoentie 133, Pertteli Puh. 0400-923 498 CMT-Saneeraus Oy Sepänkatu 3, Riihimäki Puh. 050-5343 459 Lujamaalaus Oy Mustapuronkatu 7, Lahti Puh. 050-567 8072 Siilin Putkipojat Oy Oppipojantie 7, Siilinjärvi Puh. 0400-672 905 Suikka Oy Yhteiskouluntie 56, Uusikylä Puh. 040-5041 825 Lautiosaaren Sähkö Ky Kivalontie 165, Lautiosaari Puh. 0400-691 404 Elmontage Ab Järnvägsgatan 15, Ekenäs Puh. 019-2390 341 Arkkitehdit Oy Virta, Palaste, Leinonen Pursimiehenkatu 29-31 B, Helsinki Puh. 09-170 037 Auto-Service S. Wiberg Kb Hemming Elfvingsvägen, Hangö Puh. 019-248 4332 Bokföring P-E. Nyberg Kb Valimonkatu 6, Karjaa Puh. 019-236 836 Tellsell Oy Voionmaankatu 30, Jyväskylä Puh. 050-5299 390 AMFI Arkkitehdit Oy Lounaisväylä 8 A 8, Helsinki Puh. 09-681 8177 Parketti- ja Huoneistoremontti V. Herranen Ky Kuvansintie 31, Varkaus Puh. 017-5580 755 Vaatturiliike Sauma Oy Arkadiankatu 15, Helsinki Puh. 09-495 524 Asianajotoimisto Ulla-Riitta Kylli Oy Uudenmaankatu 2 A, Hyvinkää Puh. 019-433 043 Teeman Oy Kuunsäde 2 A, Espoo Puh. 040-1766 554 S. Kivinen Oy Raitalammintie 5, Renko Puh. 0400-506 198 Tapiolan Apteekki Kauppamiehentie 6 Puh. 09-4520 130 Jämin Tilipalvelu Jämijärventie 28 B 2, Jämijärvi Puh. 02-547 1722 Sastamalan Kaupunki Puh. 03-52131 Tornionmäen Apteekki Utinkatu 17, Kouvola Puh. 05-3756 223 Tietoapila Kivikyläntie 463, Mynämäki Puh. 0400-784 303 Härmän Nauha Oy Yliviitalantie 834, Ylihärmä Puh. 06-4822 900 Jarexon Mäntymäentie 5, Pori Puh. 050-348 7648 ST-Sähkö Ky Tilhentie 10, Naarajärvi Puh. 0400-652 980 Fidelio Nordic Oy Lemminkäisenkatu 50, Turku Puh. 03-039 110 Plan-Ark Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, Vaasa Puh. 06-3172 000 Neuropsykologiapalvelu Frontaali Oy Kauppakatu 3 B, Tampere Puh. 0400-608 208 Kiinteistöhuolto Mäkelä Oy Ouluntie 35, Kokkola Puh. 040-533 3012 Kuopion ev.lut seurakunnat Koneurakointi M. Peltola Keskustie 12, Miehikkälä Puh. 040-4160 994 Konehuolto Hirvonen Oy Hietalahdentie, Tuusniemi Puh. 050-502 3420 Rakennustoimisto Lahtinen Ky Koivurinne 5, Salo Puh. 050-5712 712 Taran Tili Korsholmantie 9, Helsinki Puh. 0400-343 737 www.tarantili.com 13 1/2011
l u k u v i n k k e j ä Lukuvinkkejä Paula Noronen: Supermarsu ja outo toveri Gummerus Kustannus Oy, 2010 Vauhdikasta jatkoa Supermarsun riemastuttaviin retkiin. Kirja on jälleen Paula Norosen tuttuun tyyliin kirjoitettu hyvin kuvailevalla, humoristisella tyylillä, ja kirjan ääressä viihtyvät varmasti myös nekin lukijat, joille perinteisten lasten romaanien teksti saattaa olla liian hitaasti etenevää ja yksitoikkoista. Kirja saa lukijansa hyvälle tuulelle. Kate Thompson: Yön eläjä Gummerus Kustannus Oy, 2010 Yön eläjä on vahva ja todentuntuinen kuvaus erään nuoren kasvamisesta ympäristössä, jossa nuoren elämä kulkee vaarasta toiseen ja alituinen pelko kiinnijäämisestä seuraa hetkestä toiseen. Turvallisia ihmiskontakteja ei ole juurikaan tarjolla ja elämä maalla ei houkuttele. Voiko menneisyyttään paeta vai vaaniiko se aina jossain nurkan takana yön hiljaisina hetkinä, haluatpa sitä tai et? Linda Olsson: Sonaatti Miriamille Gummerus Kustannus Oy, 2010 Sonaatti Miriamille on herkkä ja kaunis kuvaus ihmisistä, joiden eletty elämä ja menneisyys nousevat pintaan kirvelevinä muistoina ja suloisena kaipauksena aikaan, joka kerran oli ja meni. Kuuntelin kun sanoit nimeni, ja aika pysähtyi. Tai menetti merkityksensä. Sinkouduin ajan halki, menetin paikantajuni. Sitten kuuntelin hiljaisuutta välillämme. Sonaatti Miriamille koskettaa kerronnallaan ja saa lukijan hyvin vahvasti vakuuttuneeksi siitä, että elämän monet vaikeatkin ratkaisut voivat saada sellaisen selityksen, että ihminen saa lopulta rauhan myös oman itsensä kanssa. Minusta tuntuu, että ihminen kykenee elämään kaikkien omien valintojensa kanssa. Se lienee sanomattakin selvää. Olipa asia kuinka vaikea tahansa, sen kanssa on eläminen. Ulkomaailman määräämiä olosuhteita on puolestaan vaikea sietää. Anneli Kanto Antti Kanto Markku Sointu: Tehtävä maassa Gummerus Kustannus Oy, 2010 Tehtävä maassa on oivaltavasti tehty romaanimuotoinen oppikirja matematiikan jännittävään maailmaan. Matematia-planeetalla päätetään, että suomalaisetkin koululaiset pitää saada innostumaan kaikista niistä mielenkiintoisista asioista, joita matematiikka tarjoaa meille kaikille ihan arkipäiväisissä askareissamme. Fractalia, Absurdicus, Transformaticus ja monet muut kiinnostavat hahmot tempaisevat lukijansa mukaan matkalle, jonka aikana moni matemaattinen solmu aukeaa uudella ja hauskalla tavalla. Pia Beck Rydahl: Nuoren Voimakirja Otava, 2010 Jokaisen nuoren mielestä oma elämä tuntuu joskus täysin kummalliselta ja erilaiselta verrattuna toisten nuorten elämään. Itsetunto, myönteinen ajattelu, miten selviytyä hengissä vanhemmistaan ja monet muut tärkeät, nuoren elämän isot asiat koskettavat kaikkia nuoria, mutta niitä ei ole helppo ottaa puheeksi toisten nuorten tai aikuisten kanssa. Nuoren Voimakirja on työkirjatyyppinen opas nuorelle itselleen. Kirjassa on jokaisesta aihealueesta puhutteleva, nuorten kielellä kirjoitettu tarina tai johdantoteksti, jonka jälkeen aihetta käsitellään vielä erilaisten pohdinta- tai testitehtävien kautta. Kirja on nimensä mukaisesti voimakirja, kirja niin nuorille kuin heidän läheisille aikuisillekin. 1/2011 14
l u k u v i n k k e j ä Sanna Mattila-Rautiainen (Toim.): Ratsastusterapia PS-kustannus, 2011 Ratsastusterapia on tullut tutuksi monelle ADHD-oireisellekin henkilölle eräänä kuntoutusmuotona. Uusi Ratsastusterapia-kirja perehdyttää lukijansa kuntouttavaan toimintaan, sen tavoitteisiin, menetelmiin ja saavutuksiin ratsastusterapian avulla usean eri kirjoittajan voimalla. Aiheita käsitellään havainnollistaen kulloinkin käsiteltävää asiaa runsain kuvin ja esimerkein, mikä helpottaa kirjan lukemista ilman erityistä hevos-, ratsastus- tai terapiatietämystäkin. Ei ole mitään palkitsevampaa, kuin hevonen joka rapsuttaa sinua takaisin, kun harjaat jostain kutisevasta paikasta juuri oikein ja oikealla tavalla. Tai jos saavut talliin, huomaat hevosesti hörisevän kun se tunnistaa sinut. Mahtava tietopaketti niin asiantuntijoille, kuin myös niille henkilöille, joille eläinavusteinen terapia on jostain syystä ajankohtainen juuri nyt tai tulevaisuudessa. Vesa Närhi Heikki Seppälä Pekka Kuikka (Toim.): Laaja-alaiset oppimisvaikeudet Niilo Mäki Instituutti, 2010 Niilo Mäki Instituutin ja Kehitysvammaliiton yhteistyönä toteuttama, ensimmäinen suomenkielinen katsaus laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin, kuuluu ehdottomasti alansa huipputeoksiin. Teoksen kirjoittajajoukko koostuu alansa ammattilaisista, ja ehkä juuri siitä syystä kirja on kirjoitettu niin, että kulloinkin käsiteltävä asia taustoitetaan hyvin ja lukijalle annetaan erittäin kattava kuva käsiteltävästä aiheesta osana suurempaa kokonaisuutta. Laaja-alaisten oppimisvaikeuksien taustaa, vaikutuksia ja keinoja haastavien tilanteiden ratkaisemiseksi lapsen, nuoren ja aikuisen arkielämässä käsitellään havainnollisesti runsain esimerkein ja kirjan taustalla oleviin tutkimuksiin ja projektitöihin nojaten, unohtamatta laajaa ulkomaista kirjallisuutta ja tutkimustyötä useiden vuosien ajalta. Toivottavasti kirja päätyisi monen opetustyössä, työvoimahallinnossa tai kuntoutuksen kanssa työskentelevän ammattilaisen luettavaksi, vaikka rohkenen suositella kirjaa myös niille perheille ja aikuisille, joille oppimisvaikeusasiat ovat arkipäivää. Kirja-arviot Teija Jalanne Tony Dunderfelt: Ilon psykologia PS-kustannus, 2010 Psykologi Tony Dunderfeltin uusi kirja Ilon psykologia (PS-Kustannus) opastaa meitä jokaista löytämään iloa elämään omasta itsestämme sekä kääntämään elämän haasteet ja vaikeat hetket voitoksi. Kirja sisältää monipuolisia käytännön harjoituksia, joiden avulla on mahdollista saavuttaa uusi positiivinen vire. Harjoitteluun kannustaa se, että jokaisella meistä on mahdollisuus löytää sisältämme ulkoisista tekijöistä riippumattomia voimia - omaa sisäistä energiaa. Itsensä tunteminen ja hyväksyminen sekä itsensä toteuttaminen ovat suuria ilon lähteitä. Iloa voi kehittää muun muassa pyrkimällä keskittymään hetkiin, muuttamalla sisäistä puhettaan positiiviseksi ja kannustavaksi, päästämällä irti kuluttavista ajatuksista sekä huomaamalla elämässä jo olemassa olevan hyvän. Miltä tuntuisi vaikka negatiivisuuspaastota, jolloin elämän hyvistä asioista nauttiminen on sallittua? Tai kirjoittaa tulevaisuuskirje, jossa kuvaa omaa tulevaisuuttaan hyvässä valossa? Elämän vaikeita asioita ja vaikeiden hetkien olemassaoloa ei pyritä kieltämään, mutta niiden ei sallita vähentää tai peittää nykyhetkessä olevia hyviä asioita. Herkkyys hyvien asioiden huomaamiseen on kaikille mahdollista se mitä ajattelen, lisääntyy! Kirja-arvio Mirjami Koivunen 15 1/2011
Lastani kiusataan tai hän kiu Kiusaaminen voidaan määritellä seuraavasti: Kiusaaminen on epäreilua ja yksipuolista. Kiusaamista on toisen tunteiden loukkaaminen, uhkailu, pelottelu tai jonkun henkilön tahallinen sulkeminen pois seurasta. Kiusaaminen ei ole sama asia kuin raisu leikki tai kaverusten välinen konflikti. Vanhemmat eivät halua kasvattaa lapsestaan kiusaajaa tai kiusatuksi tulevaa. Mutta sellaista tapahtuu. Itse asiassa, tutkimusten mukaan jopa 90% lapsista on ollut kosketuksissa kiusaamiseen. Lapsi on joko kiusaamisen kohteena tai itse syyllistyy kiusaamiseen (tai molempina) tai on todistamassa kiusaamista (tunnetaan myös termillä sivustakatsoja). Monet vanhemmille suunnatut nettipalstat tai neuvonta-artikkelit kannustavat vanhempia ohjaamaan lapsiaan puolustautumaan kiusaamista vastaan. Joidenkin mielestä tämä on ainoa keino, millä kiusaamisen saa loppumaan. Perheenjäsenet tai naapurit voivat myös luoda paineita sellaisille vanhemmille, jotka haluavat vain ohjata lapsiaan tekemään oikein. Haluatko sinä vanhempana, että sinun lastasi satutetaan tai hän satuttaa muita? Kiusaamisen vastustamisohjelmat, kuten Askeleet kunnioittamiseen opettavat lapsille kuinka voi puolustaa itseään. Nämä ohjelmat eivät kuitenkaan opeta lyömään takaisin. Toisen vahingoittaminen, vaikkakin vastauksena kiusaamiseen, ei ratkaise suurempaa ongelmaa, joka on se miten toinen lapsi käyttää valtaa vahingoittaakseen toista. Takaisin lyöminen voi lisäksi aiheuttaa kiusaamisen jatkumisen tai sen, että kiusaaminen muuttuu vakavammaksi. Jos arvelet, että lapsesi on mukana kiusaamisessa jollain tavoin, on olemassa keinoja auttaa. Puhu ja keskustele lapsen kanssa kiusaamisesta, vaikka se ei tällä hetkellä olisikaan ongelma. Kerro lapsillesi kuinka toivot heidän käyttäytyvän. Ole luja, selkeä ja johdonmukainen. Kerro, mitä seurauksia siitä tulee, jos huomaat jonkun lapsistasi kiusaavan muita, mutta älä käytä fyysisiä rangaistuksia tai nolaamista. Ne vain tuottavat häpeää ja kertovat lapsellesi, että väkivalta on sallittua. Tee säännöt perheellesi. Esimerkiksi meidän perheessämme ei ole koskaan okei kiusata tai vaikka vain seurata vierestä jos jotakuta kiusataan. Kiusaaminen on väärin. Jos huomaat kiusaavasi jotakuta, kerro siitä meille, jotta voimme auttaa sinua muuttamaan käytöstäsi. Pidä silmällä kiusaamisen tunnusmerkkejä. Lapset, jotka kiusaavat muita käyttäytyvät usein siten, että se, mitä he tekivät, ei ole iso juttu. He saattavat sanoa vaikkapa en tarkoittanut loukata ketään, minä vain pelleilin, se ei sitten ymmärrä huumoria! Voi olla myös ongelma, jos lapsesi: Puhuu toisista lapsista negatiiviseen sävyyn (nynny, luuseri, typerys) Puhuu siten kuin toinen lapsi olisi ansainnut kohtelunsa ( se kerjäs sitä ) Ei näytä välittävän toisten tunteista Käyttäytyy muita kohtaan väkivaltaisesti Käyttäytyy uhmakkaasti ( sinä et voi minua komennella ) Turhautuu helposti jos ei saa tehdä oman tahtonsa mukaan Syytetään kiusaamisesta Joutuu koulussa tai muualla hankaluuksiin tai tappeluihin Jos sinun lapsestasi kerrotaan, että hän kiusaa muita, on tärkeää ottaa se vakavasti ja varmistaa, että lapsesi saa apua, jos hän tarvitsee sitä. Lapset, jotka kiusaavat toisia jatkuvasti, voivat jatkaa samaa käytöstä aikuisenakin, seurustelusuhteissaan, perhesuhteissaan tai työelämässä. Kiusatuksi tulemisen tunnusmerkkejä. Jotkut lapset kertovat mitä on tapahtunut, mutta toiset eivät kerro. Huomaa muutokset lapsesi käytöksessä. Jos lapsesi ei kerro sinulle kiusaamisesta, yritä löytää joku, jolle lapsi haluaa puhua, esimerkiksi luotettava opettaja, sukulainen tai perhetuttu. Mahdollisia merkkejä kiusatuksi tulemisesta: Vammat, vatsakipu tai päänsärky Hukkaan menneet tai rikkinäiset tavarat Lapsi jää pois koulun aktiviteeteista, kerhoista ym. Ei halua mennä koulussa suihkuun (missä kiusaaminen usein tapahtuu) Univaikeudet Suoriutuu koulutehtävistä heikommin kuin aiemmin Jos huomaat muutoksia lapsen käytöksessä, kysy häneltä kiusaako joku häntä koulussa. Käytännön keinoja kiusaamisen estämiseen. Henkilöt, jotka kiusaavat muita, toivovat reaktiota: itkua, vihaa, häpeää. Jos kiusaamisen kohde ei osoita näistä mitään, kiusaaja voi menettää kiinnostuksensa. Ei ole helppoa olla tyyni ja vahva, kun joku loukkaa tunteitasi tai loukkaa fyysisesti. On siis tärkeää harjoitella. Keksi muutama vahva repliikki tai vastaus: Tuo on kiusaamista! Lopeta! Opeta lapsellesi miten voi puolustaa toisia ja kävellä pois. Jos lapsesi näkee toista lasta kiusattavan, he voi- 1/2011 16
saa muita! Mitä voin tehdä? vat auttaa lopettamaan kiusaamisen. Jälleen kerran: tämä ei ole helppoa. Harjoittele, harjoittele ja vielä kerran harjoittele. Tässä muutamia seikkoja, joita lapsi voi tehdä: Jätä kiusaaja huomiotta, älä naura tai mene katsomaan Puolusta kiusatuksi joutunutta lasta ja sano kiusaajalle: Lopeta tuo! Mene kiusatuksi joutuneen lapsen luo ja pyydä häntä mukaan ja lähtemään pois paikalta Tule, mennään pelaamaan jalkapalloa! Kerro koulun aikuisille kiusaamisesta Ole mallina omalla käytökselläsi. Vaikka aina ei näytä siltä, että lapsi seuraisi, lapsi oppii kuitenkin sinun käytöksestäsi paljon. Puolusta itseäsi ja muita vahvasti ja tyynesti Hae ystävyyttä sellaisista henkilöistä, jotka ovat reiluja ja kunnioittavia Kohtele kaikkia ihmisiä arvostavasti ja hyväksy myös erilaiset ihmiset Auta lasta saamaan ystäviä. Hyvä ystävyys voi suojella lasta haitallisilta vaikutuksilta tai kiusaamiselta. Auta lasta löytämään ystäviä ja pitämään ystävyyttä yllä. Jos lapsellasi ei näytä olevan ainuttakaan ystävää, rohkaise lasta menemään mukaan johonkin ryhmään tai harrastuspiiriin, jotta hän löytäisi samoista asioista pitäviä muita lapsia. Perehdy lapsesi koulun kiusaamista koskeviin sääntöihin. Puhu rehtorille ja opettajille kiusaamisesta. Ota selvää, mitä koulu tekee kiusaamiselle. On huomioitava myös nettikiusaaminen (vahingollisten tekstiviestien lähettäminen, internetin kautta tai kännykällä tapahtuva kiusaaminen). Menettelytavan tulee olla selvä, luja ja reilu. Kerro myös rehtorille ja opettajille miten aiot puuttua, jos näet omaa tai jotakuta muuta lasta kiusattavan. Koulujen tulee olla turvallisia, luotettavia ja rauhallisia paikkoja kaikille lapsille. Vaikka kiusaamista tapahtuukin paljon, sitä ei saa hyväksyä normaaliksi, hyväksyttäväksi osaksi lapsuutta. Auta lastasi kohtelemaan toista kunnioittaen ja puolustamaan itseään ja muita positiivisin tavoin Nämä taidot palvelevat heitä kouluvuosien aikana ja myöhemminkin heidän työssään ja perhesuhteissaan. Teksti Raija Väisänen Lähde: Committee for children. www.cfchildren.org (kääntäjä Raija Väisänen) Kuinka voit etsiä ystäviä. Positiivisia tapoja luoda kontakti toiseen lapseen. Anna tunnustusta. Sinä olet tosi hyvä pelaamaan pesäpalloa. Huomaa yhteiset kiinnostuksen kohteet. Huomasin, että sinä tykkäät piirtää. Minäkin tykkään piirtämisestä. Piirrettäisiinkö yhdessä. Pyydä henkilöä kertomaan itsestään? Minkälaisesta jäätelöstä sinä tykkäät? Osoita kiinnostusta. Hei, sinulla on mielenkiintoisen näköinen kirja. Mitä sinä luet? Osoita kiinnostusta henkilöön. Kun kerrot koirastasi noin, vaikuttaa, että se on tosi söötti koira Pyydä mukaan koulun aikana tapahtuvaan aktiviteettiin. Mentäisiinkö yhdessä koppeilemaan pesäpallolla välitunnilla? Pyydä mukaan koulun ulkopuoliseen aktiviteettiin. Lähtisitkö minun kanssani lauantaina pelaamaan jalkapalloa? 17 1/2011
y h d i s t y k s i l t ä Hyvä, että ADHD:ille on oma kerho! ADHD-vertaiskerho nuorille Jyväskylässä syksyllä 2010 Ajelimme keilaamiskerran jälkeen kerhosta kotiin päin, minä ohjaaja kaksi kerholaista kyydissäni. - Mistä nää rahat meille tulee? kysyi kerholainen. - No muistatko, kun etsit mulle netistä hintoja sellaisille harrastuksille, mitä sun ikäiset haluis kerhossa tehdä? Mä tein sitten hakemuksen kerhorahoista kaupungin nuorisopalveluille, ja me saatiin rahat. Mä kirjoitin niin hyvät perustelut, miksi tällaista kerhoa tarvitaan, ohjaajana vastasin. - No mitä? kysyi kerholainen. - No, että teidän ikäiset ei enää lähde niin helposti harrastuksiin. Jos ei ole kavereita eikä lähde minnekään, ei myöskään saa kavereita. Ja sitten harrastamisen lisäksi tää kerho on myös samalla vertaisryhmä, kun täällä tapaa muitakin, joilla on ADHD, ADD tai jotain, vastasin. - Ai Suomi tuhlaa meihin näin paljon rahaa! huudahti kerholainen. - Musta se on hyvä, että ADHD:illä on oma kerho! kommentoi toinen kerholainen. - Niin, tehän ootte niitä Suomen tulevaisuuden toivoja! - Monipuolinen, sai paljon uusia kavereita ja pääsi jakamaan kokemuksia. Tosi hyvä! kommentoi kerholainen pari kuukautta kerhon loppumisen jälkeen. - Vaikka aluksi oli hirveetä hässäkkää, pohti toinen kerholainen autossa ADHDkerhoa hyväksi kehuttuaan. - Ai suakin hirvitti, mutta hyvinhän me ollaan selvitty. Varmaan aina ensin pitää tutustua, kokeilla rajat ja tehdä säännöt omalle porukalle. Ja tosi hienosti te ootte ollu kaikissa harrastuksissa julkisilla paikoilla, pääsin ohjaajana kehumaan. Syksyn aikana kokoonnuttiin yhteensä seitsemän kertaa. Mukana oli 12 14-vuotiaita nuoria, seitsemän poikaa ja yksi tyttö. Kerhon sisällöt suunniteltiin yhdessä nuorten kanssa: pitsaa, karting-autoilua, keilausta, elokuva, sulkapalloa ja uintia. Joka kerta myös pysähdyttiin toiminnan jälkeen juttelemaan kokemuksista ja herkuttelemaan. Kahden kuukauden ajan kokoonnuttiin välillä viikon, välillä kahden välein. Viidennellä kerralla porukka oli selvästi ryhmäytynyt. Kahdeksan kerholaista pelasi sulkapalloa kolmelle kentälle jakaantuneena, mutta viimeiseksi puolituntiseksi kaksi kenttää jäi tyhjäksi. Loppuajan kerholaiset nimittäin pelasivat nelinpeliä, neljä puolellaan, kaikki samalla kentällä. Tiiviissä tunnelmassa taisi jutteleminen olla jo tärkeämpää kuin itse sulkapallo. Pelin jälkeen limsalla kaikki mahtuivat samaan pöytään, ohjaajatkin. Edellisinä kertoina oli istuttu pienemmissä ryppäissä eri pöydissä. - Poika on ollut ihan erilainen kotiin tullessaan kuin muiden kerhojen jälkeen, antoi yksi äiti palautetta päätöskerralla, jolloin myös vanhemmat oli kutsuttu mukaan. Ohjaajien ymmärtäväinen suhtautuminen alkujännityksen aiheuttamaan hässäkkään, kaikkien hyväksyminen ja yhdessä joltain osin erilaisena oleminen mahdollistivat jokaiselle kerholaisena onnistumisen. Kaikkien oli kyllä aluksi ollut vaikea lähteä mukaan uuteen kerhoon, uusien ihmisten pariin. Kaikki olivat tulleet vanhempien pienellä painostuksella ja kehotuksella käydä edes kokeilemassa. Pian kerholaiset kuitenkin huomasivat, että täällä kyllä pärjää. Puhuttiin avoimesti, että jokaisella on omat vaikeat tilanteensa. Kun kokeiltiin eri harrastuksia, kukin pääsi niissä tasapuolisesti voittamaan itsensä. Kerholaiset kannustivat toisiaan kokeilemaan ei ollut yhtään pilkkaamista tai painostusta. Ohjaajien ymmärtäväinen suhtautuminen alkujännityksen aiheuttamaan hässäkkään, kaikkien hyväksyminen ja yhdessä joltain osin erilaisena oleminen mahdollistivat jokaiselle kerholaisena onnistumisen. ADHD-lapsen, nyttemmin nuoren, äitinä olin saanut jo vuosia tukea vanhemmuuteen Keski-Suomen ADHDyhdistyksen vanhempien vertaisryhmässä. Välillä lapsetkin olivat mukana siinä sivussa, mutta silloin ei tullut oikein vanhempien keskustelusta eikä lasten mielekkäästä toiminnastakaan mitään. Yhteiset retket ja viikonloput olivat olleet tärkeitä koko perheelle. Yhdistys ehti jo jonkin aikaa kuulutella, miten järjestettäisiin toimintaa nuorille. 1/2011 18
y h d i s t y k s i l t ä Päätin tarttua härkää sarvista, kun kaikki palaset loksahtivat kohdalleen: poikani oli tullut tähän patisteltavaan ikään, itselläni oli ammatti sekä vuosien kokemus nuorten parissa työskentelystä ja yhdistys innostui ehdotuksestani, että hakisin nuorisolautakunnalta rahaa Vanhemmat huolehtivat kuljetuksista toimintapaikoille ja sumplattiin kimppakyytejäkin. nuorten vapaalle toimintaryhmälle. Saisin yhdistyksen tuen avustusrahan pyörittämiseen, ettei oman perheen talous olisi kerhoon sidottu. Kerholaisiksi ottaisimme yhdistyksen kautta tiedottamalla saamamme 10 ensimmäistä 12 17-vuotiasta. Yhdistys oli tehnyt myös hyvää yhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa kokemuskouluttajien vierailuilla. Sieltä löysin yhden äidin avustuksella itselleni ohjaajatyöparin, sosionomiopiskelija Emilian. Hän varaili harrastuspaikkoja ja minä viestittelin perheille. Yhdessä suunnittelimme, vedimme kerhokerrat ja arvioimme, miten oli mennyt. Vanhemmat huolehtivat kuljetuksista toimintapaikoille ja sumplattiin kimppakyytejäkin. Vaikka työ- ja perheelämä yhteensä olikin minulla tuona syksynä jo melkoista hurlumheitä, samoin Emilian tiivis opiskelu ja kaikki harjoittelut, niin kyllä kannatti! Kiitos kaikille kerholaisille lämminhenkisestä ja rohkeasta kerhosyksystä! Teksti Iina Peltomaa Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry TURNEELLA TURUSSA Lokakuinen lauantai näyttäytyi aurinkoisena kun Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen porukka lähti viettämään syyslomapäivää Turkuun. Historiallinen Turku oli oiva valinta yhdistyksen syysretken kohteeksi, sillä kaupungin museotarjonta on vailla vertaansa. Pikkubussillinen väkeä eli 13 lasta ja 9 aikuista nautti menomatkalla lounaan, jotta perillä jaksettaisiin tutustua retken pääkohteeseen eli Turun linnaan. Turun linnassa meitä oli vastassa opas, jonka johdolla sukelsimme linnan vaiherikkaaseen historiaan. Opas kertoi värikkäästi ja hurjatkin tarinat pitivät yllä mielenkiintoamme. Lisääkin olisimme kuunnelleet vankityrmistä, teilipyöristä ja ritarien turnajaisista, mutta matkamme jatkui Aboa Vetus/ Ars Nova -museoon. Aboa Vetus (Vanha Turku) on arkeologis-historiallinen museo. Luostarikorttelin esiin kaivetut rauniot ovat peräisin keskiajalta. Niiden lomassa etenee museon 1400-lukuun painottuva perusnäyttely. Siinä esillä oleva esineistö on peräisin museon korttelissa tehdyiltä kaivauksilta. Museokävijöillä on mahdollisuus tutustua myös kohteen toiseen osioon, modernin taiteen teoksiin. Aboa Vetus/Ars Nova -museoon retkeläisimme tutustuivat omin päin ja museo tarjoili elämyksiä niin aikuisille kuin lapsillekin. Päivän päätteeksi söimme välipalan ennen kuin istahdimme bussiin paluumatkalle. Erityiskiitos retkestä mainiolle bussikuskillemme Makkelle, joka höysti matkaamme kutkuttavilla vitseillä, meheviä turkulaisvitsejä unohtamatta! Teksti Tani Salomäki Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Kuva Atte Niemi 19 1/2011
j ä s e n y h d i s t y k s e t Dyma ry, Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry Kalevantie 25, 20520 TURKU Puh. 0400 347 385 (ma-to klo 10 12) dyma@dyma.info www.dyma.info Tarkemmat tiedot harrastusryhmistä sekä tietoa muusta toiminnasta löytyy netistä ja jäsenkirjeestä. ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) 7641 962 paula.kulmala@suomi24.fi Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys ry Puheenjohtaja Minna Juuti Yhdistyksen puh. 044 516 0724 es-ada@es-ada.com Seuraa ajankohtaisia tapahtumia yhdistyksemme nettisivuilta www.esada.com. Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 rhviljamaa@gmail.com http://koti.aina.net/~hymy Itä-Savon Puatti ry pj Saku Linnamurto puh. 045 7881 0612 saku.linnamurto@isshp.fi tai i-s.puatti@luukku.com Yhdistyksen liikuntakerho sunnuntaisin koko kevätkauden ajan. Tapahtuma-aikataulu löytyy osoitteesta www.puatti.com. Toivotamme kaikki Itä-Savon alueen erityisperheet lämpimästi tervetulleeksi kevään toimintaamme! Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ry Jairi Palonen Tinkitie 23, 67900 KOKKOLA puh. (06) 822 7552, 040 573 0979 jairi.palonen@netti.fi Keski-Suomen ADHDyhdistys ry puheenjohtaja, Keijo Häkkinen kesolle@gmail.com sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen paivi.pietilainen@luukku.com Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry, www.keskisuomenadhd.com ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4, Jyväskylä) kokoustila Seitissä seuraavina iltoina kello 18-21: 9.3.2011 Paikalla Kimmo Jouhki Sosiaali- ja terveyspalveluista. Hän keskustelee nuorten päihteiden käytöstä. 6.4.2011 Paikalla Päivi Pietiläinen juttelemassa nuorten ammatillisesta jatkokoulutuksesta. Samalla tarjolla on kahvia ja nisua. 4.5.2011 Yhteyshenkilö: Tapani Salonen ta.sa59@tintti.net p. 050 526 0426 ADHD-aikuiset kokoontuu Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4, Jyväskylä) kokoustila Seitissä seuraavina iltoina kello 18-20: 7.3.2011 4.4.2011 2.5.2011 Ryhmä on tarkoitettu aikuisille, joille on tehty diagnoosi vasta hiljattain. Yhteyshenkilö: Päivi Pietiläinen p. 040 737 9864 email: paivi.pietilainen@luukku.com Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Leena Dromberg kymenlaakson.aada@gmail.com www.kymenlaaksonaada.org Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh. 040 415 0084 lahtiadhd@gmail.com Vanhempien vertaistuki-illat jatkuvat. Kokoonnumme kerran kuukaudessa aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18-20 Lahden Invakeskuksessa, osoitteessa Hämeenkatu 26 A, 3 krs. Illan aikana tarjolla kahvit ja pientä purtavaa, vapaaehtoinen 2 euron kahvimaksu. Iltojen ohjelmasta tietoa jäsentiedotteissa sekä ADHDliiton nettisivuilla http://www.adhdliitto.fi/lahden.htm Seuraavan kerran kokoonnumme 2.3. klo 18.00. Riitta Virtanen kertoo perustietoa ADHD:stä. Lisäksi vuosikokous. Arvomme vuosikokoukseen osallistujien kesken kirjapalkinnon. Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237, adhdoulu@gmail.com Vertaistukiryhmät kokoontuvat Kumppanuuskeskuksessa Pikkusepässä (Isokatu 47) tiistaisin klo 18-20 seuraavasti: 22.3. vanhemmat 12.4. aikuiset ja 3.5. vanhemmat Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi puh. 0400 485 824 adhdpirkanmaa@luukku.com pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.org Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pj. Merja Hyytiäinen merja.hyytiainen@hl-s.fi siht. Noora Mikkonen nmikkone@luukku.com, 040 412 3792 Aksoni ry:n sääntömääräinen vuosikokous sunnuntaina 20.3.2010 kello 14.00 Kokouspaikka: Honkalampi-säätiö / koulutustila, Rantakatu 26 A 3.krs, Joensuu Keilaus ja biljardi Joensuun Kuntokeitaalla sunnuntaisin kello 14.00 15.00 27.3. ja 10.4. Lisätietoja tapahtumista ja toiminnasta nettisivuillamme: www. aksoni.suntuubi.com 1/2011 20