Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12

PÄÄTÖS 1(14) Dnro 0496Y0282-121 Annettu julkipanon jälkeen 15.7.2005 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Iitin kunnan käytössä ollutta, käytöstä poistettua Kausalan tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan lupamääräyksen muuttamista. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Iitin kunta PL 32 47401 KAUSALA HAKEMUS Hakemuksessa tarkoitettu laitos Ympäristölupahakemus koskee Kausalan kaatopaikan toimintaa koskevan Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 18.3.1998 myöntämän (dnro 0496Y0282-121) ja 13.12.2002 muuttaman ja ympäristöluvan lupamääräyksen muuttamista. Muutosesitys koskee kaatopaikan pintarakenteen muutosta. Tiivistyskerros on esitetty toteutettavaksi osittain bitumikiinteytettyjä pilaantuneita maita hyödyntäen. Hankkeen toteuttaminen edellyttää rakenteessa hyödynnettävien pilaantuneiden massojen välivarastointia alueella. Kuivatuskerroksessa on esitetty käytettäväksi suodatinhiekan sijasta myös jätemateriaaleja kuten rengasrouhetta. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 28 :n 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 Lupaviranomaisen toimivalta Asian vireille tulo Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 Lupahakemus on jätetty Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 31.3.2005 ja sitä on täydennetty 11.4.2005. Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola Puh. (05) 75 441 Faksi (05) 371 0893 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/kas Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI-45101 Kouvola, Finland Tfn +358 5 75 441 Fax +358 5 371 08 93 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta Puh. (05) 624 3294 Faksi (05) 624 3298 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI-53850 Villmanstrand, Finland Tfn +358 5 624 32 94 Fax +358 5 624 32 98 kirjaamo.kas@ymparisto.fi www.miljo.fi/kas

Voimassa olevat luvat, sopimukset, suunnitelmat ja alueen kaavoitustilanne 2 Kausalan kaatopaikalle on annettu ympäristölupa 18.3.1998 (0496Y0282-121), päätöstä on muutettu 13.12.2002. Kausalan kaatopaikan sulkemissuunnitelma 7.6.2001 (Paavo Ristola Oy, nro 14242). Alue on vuonna 1990 vahvistetussa seutukaavassa osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Ympärillä oleville alueille ei seutukaavassa ole osoitettu maankäyttöä. Ekokem-Palvelu Oy ja Iitin kunta ovat 18.3.2005 sopineet pilaantuneiden maaaineksien hyödyntämisestä Kausalan kaatopaikan tiivisterakenteissa. Voimassa oleva muutettava lupamääräys (päätös 13.12.2002) Kaatopaikan viimeistely ja maisemointi tulee tehdä hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Viimeistely ja maisemointi tulee saattaa loppuun viimeistään 31.12.2007 mennessä. Kaatopaikan käytöstä poistamisesta tulee tehdä loppuselvitys ja toimittaa se Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kaatopaikan viimeistelyn päättymisestä. KAATOPAIKKA-ALUE JA TOIMINTA Kaatopaikka sijaitsee Veittostensuolla Kausalan taajamasta noin 2 km länteen valtatie 12 varrella, Kauramaan kylässä, tiloilla Kaatopaikka I, rno 3:114 ja Kaatopaikka II, rno 5:1. Iitin kunnan omistaman kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 10 ha ja jätetäyttöalueen pinta-ala noin 4 ha. Kaatopaikalta on matkaa lähimpään taajamaan 3 km, asumukseen 500 m ja tielle 200 m. Iitin kunta on sulkemassa käytöstä poistettua Kausalan kaatopaikkaa. Sulkeminen edellyttää kaatopaikan peittämistä tiivisterakenteilla. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään 13.12.2002 pidentänyt sulkemistoimenpiteiden määräaikoja vuoden 2007 loppuun saakka. Lupahakemuksen perusteena on aikaisemmasta suunnitelmasta (Paavo Ristola Oy: Kausalan kaatopaikan sulkemissuunnitelma 7.6.2001) poikkeavan tekniikan ja materiaalien käyttö tiivisterakenteen toteuttamisessa. Osa kaatopaikan rakenteista toteutetaan olemassa olevan ympäristöluvan 18.3.1998 (0496Y0282-121) mukaan. Hankkeessa osa vanhan kaatopaikan tiivisterakenteesta toteutetaan vähintään 0,5 m:n paksuisena kerroksena bitumikiinteytettyjä pilaantuneita maamassoja ja ominaisuuksiltaan soveltuvia teollisuuden sivutuotteita käyttäen. Teollisuuden sivutuotteiden osalta noudatetaan VTT:n loppuraportissa (Kaatopaikkojen eristemateriaaleina käytettävien teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuus 17.4.2003) esitettyjä kriteerejä. Kuivatuskerroksessa käytetään suodatinhiekan si-

3 jasta myös jätemateriaaleja kuten rengasrouhetta. Muut rakenteet toteutetaan aiemman sulkemissuunnitelman mukaisesti. Bitumikiinteytyksessä maamassaan sekoitetaan bitumia, joka kiinnittää maahiukkaset toisiinsa ja sitoo samalla haitta-aineet rakenteeseen. Hanke jakautuu useammalle vuodelle ja se aloitetaan rakenteessa käytettävien pilaantuneiden massojen välivarastoinnilla kaatopaikka-alueella. Tiivisterakenteet ja peittokerrokset tehdään vuosien 2005-2007 aikana ja viimeistelyrakenteet ja -työt vuoden 2007 loppuun mennessä. Rakenteessa käytettävien pilaantuneiden maiden vastaanotto ja esikäsittely aloitetaan vuoden 2005 aikana. Pilaantuneesta maa-aineksesta tehtävän rakenteen kokonaispinta-ala on 25 000 m 2. Rakenteeseen käytettävä massamäärä on siten yhteensä noin 30 000 tonnia vuoden 2007 loppuun mennessä. Rakenteessa käytettävät massat välivarastoidaan ja esikäsitellään kaatopaikkaalueella. Maamassalle tehdään välivarastoinnin aikana esikokeet, joilla varmistetaan massan soveltuvuus aiottuun käyttöön. Ekokem-Palvelu Oy on toteuttanut vastaavaa tekniikkaa ja toimintatapaa soveltaen Anjalankosken kaupungin Keltakankaan ja Elimäen kunnan Korian kaatopaikkojen tiivistysrakenteissa. Rakenteesta tehtyjen seurantatutkimusten ja laadunvarmistuskokeiden tulosten perusteella on voitu todeta, että tekniikka soveltuu hyvin tiivistyskerroksen tekemiseen. MUUTOSESITYS Alueelle tehtävät rakenteet Massojen vastaanotto Kaatopaikka muotoillaan lievästi pilaantuneilla maamassoilla ja seulaylitteillä siten, että minimikaltevuus on vähintään 5%. Tehtävä tiivistysrakenne poikkeaa alkuperäisestä rakenteesta tiivistekerroksessa käytettävän materiaalin osalta. Rakenteissa käytettäviä pilaantuneita massoja otetaan välivarastoon ja käsiteltäväksi ainoastaan ennakkotilauksen perusteella. Massojen toimittajan on ennen pilaantuneiden maamassojen toimittamista selvitettävä, että ne eivät sisällä sellaisia haitallisia aineita, jotka eivät sovellu käsittelyyn. Tarvittaessa massojen laatu varmistetaan kemiallisten analyysien avulla. Pölyämisen minimoimiseksi pilaantuneet maamassat kuljetetaan aina peitettyinä. Vastaanottavista pilaantuneista maamassoista on oltava valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja. Tulevat ja lähtevät kuormat punnitaan alueelle tuotavalla siirrettävällä autovaa - alla. Kuormat puretaan alueen välivarastokentälle, aumataan ja peitetään muovikalvolla. Alueelle otetaan massoja vastaan pääasiassa eteläisen Suomen alueelta.

4 Massojen esikäsittelyt Bitumikiinteytys Välivarastointi Massat esikäsitellään seulomalla ja homogenisoimalla. Seulomalla poistetaan maamassasta ylisuuret kivet ja muut kappaleet. Massoista seulomalla tai muuten lajittelemalla erotetut kivet ja muut kappaleet hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa tai toimitetaan muualle hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi. Käsittelyteknisistä syistä maamassoja voidaan yhdistää muihin samantyyppisiin maamassoihin. Maamassoihin voidaan esikäsittelyn ja välivarastoinnin yhteydessä lisätä apuaineita, jotka pienentävät haitta-aineiden liukoisuutta. Seulaylitteen määrä on noin 10 20 % käytettävän massan kokonaismäärästä eli yhteensä noin 2 000 4 000 tonnia. Massojen esikäsittely ja seulonta toteutetaan pääosin alueella olevalla asfaltoidulla kentällä, josta maat siirretään varastoaumoihin. Pilaantuneet maat kiinteytetään käyttämällä vaahtobitumia. Vaahtobitumi on veden, ilman ja bitumin seos. Noin 150-asteiseen kuumaan bitumiin lisätään pieni määrä kylmää vettä. Tällöin bitumin tilavuus kasvaa voimakkaasti jopa 20- kertaiseksi ja muodostaa vaahdon. Erittäin suuren ominaispinta-alan ja pienen viskositeetin omaava bitumivaahto sekoitetaan tämän jälkeen pilaantuneeseen maahan sekoitusyksikössä. Siinä bitumivaahto ympäröi pilaantuneen maan tehokkaasti ja muodostaa "liiman" joka sitoo maahiukkaset tehokkaasti toisiinsa. Lisätyn veden haihduttua vaahto häviää ja jäljelle jää bitumi-maa-seos, joka on tiivistettävissä tavanomaisella tiivistyslaitteistolla. Maamassassa olevat haittaaineet sitoutuvat rakenteeseen. Pilaantuneita massoja otetaan vastaan kaatopaikka-alueelle rakennettaville erillisille kentille. Kuormat puretaan välivarastokentälle, aumataan ja peitetään muovikalvolla. Maamassoja välivarastoidaan aumoissa peitettynä. Käsittelemättömän massan varastointiaika on enintään 18 kk. Pölyämisen estämiseksi maamassoja kastellaan tarvittaessa. Rakenteessa käytettävät massat Rakenteessa käytetään metalleilla ja/tai orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maamassoja, jotka ominaisuuksiensa perusteella soveltuva tiivisterakennemateriaaliksi. Massojen soveltuvuus selvitetään massoille tehtävillä ennakkokokeilla. Rakenteeseen sijoitettavan massan keskimääräiset haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä haitta-aineille asetettuja ongelmajätteen raja-arvoja. Massat eivät sisällä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä yli SAMASE-raja-arvojen. Rakenteeseen voidaan käyttää myös siihen soveltuvia teollisuuden sivutuotteita, esim. kuitu- ja pastalietettä. Tiedot käytettävistä teollisuuden sivutuotteista toimitetaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen niiden käyttöä rakenteeseen.

5 YMPÄRISTOVAIKUTUKSET Yleistä Melu Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen suljettavan kaatopaikan rakenteissa vähentää merkittävästi ns. neitseellisen luonnonmateriaalien käyttöä. Pilaantuneiden alueiden kunnostaminen parantaa ympäristön tilaan paikallisesti. Alueella ajoittaista melua aiheuttavat kuorma-autot, maansiirtokoneet, seulonta ja käsittelylaitteistot. Toiminnan melutaso vastaa tavanomaisen maanrakennustyömaan melutasoa. Toiminta ei merkittävästi lisää lähialueen melutasoa. Työkoneiden ja laitteistojen melutasoja (dba) Kone Keskimääräinen melutaso: Kuorma-auto 84 Kaivinkone 89 Pyöräkuormaaja 84 Seula 85 Tärinää ei todennäköisesti aiheudu haitallisia määriä. Toiminta-aika on 7:00-21:00 normaalisti 7:00-17:00 Liikenne Päästöt ilmaan Liikenne muodostuu alueelle tuotavien massojen kuljetuksista sekä työmatkaliikenteestä. Liikennemäärät ovat samat riippumatta siitä mistä materiaaleista kaatopaikan rakenteet tehdään. Liikenne ei ole jatkuvaa, vaan vaihtelee suuresti. Päivittäin alueelle voidaan tuoda massoja 0 15 kuormaa. Alueelle tulee toimintaaikana keskimäärin noin 2 ajoneuvoa päivässä. Päästöt ilmaan muodostuvat lähinnä työkoneiden ja kuorma-autojen pakokaasuista. Hajapäästöjä voi syntyä pilaantuneiden maiden käsittelyn yhteydessä mahdollisissa häiriö- tai onnettomuustilanteissa. Pölypäästöjä rajoitetaan peittämällä kuormat ja varastoaumat. Tarvittaessa maamassoja kastellaan pölyämisen estämiseksi. Päästöt maaperään ja veteen Pilaantuneita maita varastoidaan ja käsitellään kaatopaikka-alueella. Koska massat kuljetetaan ja välivarastoidaan peitettyinä on haitta-aineiden kulkeutuminen maa-aineksen, pölyn tai vesien mukana maaperään tai pohjaveteen on epätodennäköistä. Toiminta häiriötilanteissa

6 Suunnitelma vahinkotilanteisiin varautumisesta toimitetaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta (BAT) Kaatopaikan sulkemistoimenpiteissä hyödynnetään pilaantuneita maamassoja ja muita soveltuvia materiaaleja. Pilaantuneiden maiden ja muiden massojen hyötykäyttö suljettavan kaatopaikan rakenteissa on ympäristön kannalta hyvä ratkaisu, koska näin säästetään luonnonmateriaaleja ja samalla pilaantuneet maat käsitellään haitattomaan muotoon. Kaatopaikan sulkemistoimenpiteet on tehtävä vuoden 2007 loppuun mennessä. Ympäristön jälkiseuranta Ympäristön tarkkailu sisällytetään kaatopaikan tarkkailuohjelmaan. Tarkkailuun sisällytetään ne haitalliset yhdisteet, joita rakenteeseen käytetyt massat sisältävät. LAADUNVALVONTA Tarkastukset Tarkastusten tarkoituksena on toimia pakkopisteinä tiedon siirron ja kirjaamisen suhteen ja ne luovat mahdollisuudet ja edellytykset tarvittaviin päätöksentekoihin. Kokousten vastuuhenkilö urakoitsijan puolelta on työmaapäällikkö. Tiivistysrakenteen kerroksia koskevia tarkastuksia pidetään seuraavasti: Tiivistyskerroksen tarkastus Tarkastuksessa todetaan urakoitsijan työsuoritukset. Todetaan myös, että tiivistyskerroksen rakentaminen on tapahtunut suunnitelmien mukaisesti ja että laadunvarmennustyöt on tehty hyväksyttävästi ja asetetut vaatimukset täyttyneet. Mikäli todetaan, että rakenne ei täytä asetettuja vaatimuksia, korjaus tehdään pääsääntöisesti poistamalla virheellinen rakenne ja rakentamalla se uudelleen. Tiivistysrakenteen lopputarkastus Ennakkokokeet Lopputarkastuksessa todetaan, että rakennekerrokset on tehty suunnitelmien mukaisesti ja asennussuunnitelmia noudattaen. Todetaan myös, että laadunvarmennustyöt on suoritettu hyväksyttävästi ennakkosuunnitelman mukaisesti ja kaikilta osin viranomaisvaatimuksia vastaavasti. Tiivistysrakenteeseen käytettävistä massoista valmistetaan eri tyyppisillä sideaineilla, eri sideainemäärillä ja lisäaineilla lopullisessa rakenteessa käytettävää massaa vastaavia seoksia. Testattavat koekappaleet tiivistetään IC-kiertotiivistyslaitteella kenttätiivistystä vastaavalla tiivistystyöllä. Koekappaleista määritetään vedenläpäisevyys joustavaseinämäisessä sellissä takapaineella. (Suositus vedenläpäisevyyden mittaamiseksi joustava seinämäisessä sellissä TEKES 95, ASTM D 5084-90 standardin pohjalta). Tulosten perusteella

7 valitaan rakenteeseen sopiva seos, joka täyttää tiivistettynä k-arvon <1,0*10-8 m/s. Hyväksyttävän vedenläpäisevyystuloksen saavuttavan reseptin kappaleille tehdään liukoisuuskoe (diffuusiokoe NEN 7345 pohjalta, poikkeuksellisesti vedenvaihdot tehdään 4, 16 ja 64 vrk:n kuluttua testin aloituksesta eikä vesinäytteitä suodateta ennen analyysia), vesinäytteistä öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet sekä massoissa yli pilaantuneen maan raja-arvon esiintyvät raskasmetallit. Ennakkokokeiden tulokset luovutetaan tilaajalle ennen tiivistekerroksen rakentamista. TIIVISTYSKERROS Tiivistyskerros tehdään ennakkokokeiden laadunvalvontatulosten perusteella hyväksytyistä materiaaleista, hyväksytyillä työ- ja laadunvalvonta menetelmillä tiivistymisestä riippuen kahtena tai kolmena kerroksena yhteensä 500 mm paksuna. Kokeet tehdään tasaisesti kaikista kerroksista. Kokeet Koekentästä saatavien tulosten sekä ennakkokokeiden tulosten avulla osoitetaan, että asetetut vaatimukset voidaan saavuttaa suunnitellulla työtekniikalla. Kentästä tehdään seuraavat kokeet: Maksimikuivatilavuuspainon määritys IC-kiertotiivistyslaitteella 1 kpl/500 t valmista massaa. Vesipitoisuuden ja kuivatilavuuspainon mittaus kentällä Troxler-laitteella 1 kpl / 500 t valmista tiivistyskerrosta. Vedenläpäisevyys- ja diffuusiokoe 1 kpl / 2000 t valmista massaa edellä esitetyillä menetelmillä. Koekappaleita tehdään 6 kappaleen sarjoja tuoreesta massasta kentällä saavutettavaan kuivatilavuuspainoon. Sideainepitoisuus määritetään sekoitusaseman kalibroitujen vaakojen mittaamista määristä (seurantaväli noin 200 t valmista massaa). Kerrospaksuus (ylä- ja alapinta) mitataan takymetrillä 10m*10m ruutuun. Silmämääräinen tarkastus noin 1000 m 2 välein: pinnan kuivuminen/liettyminen, kohoumat ja epätasaisuudet. Vaatimukset/toiminta poikkeama tilanteessa Maksimikuivatilavuuspaino vähintään ennakkokoetulos 100 kg/m 3 > reseptin tarkistus > reseptin muuttaminen. Kuivatilavuuspaino vähintään ennakkokokeiden mukainen / lisätiivistys > kerrospaksuuden ohennus > tiivistyskaluston vaihto (tarvittaessa reseptin muutos).

Salaojakerros Loppuraportti 8 Vedenläpäisevyys < 1x10-8 m/s, raskasmetallien liukoisuus < 1Benimmäisohjearvon, PAH-yhdisteet < 5 mg/m 2 /64 vrk / toisen kappaleen testaus / kolmannen kappaleen testaus. Bitumipitoisuuden keskiarvo oltava vähintään ennakkokokeiden mukainen. Yksittäinen poikkeama kuitenkin enintään 1,0 %-yksikköä / bitumimäärän lisääminen 1,0 %-yksiköllä. Vähintään 500 mm, paksuusvaatimus ± 30 mm/ massan lisäys, uudelleen tasaus Pinta ei saa olla irtonainen tai liettynyt, pinnassa ei saa olla yli 10 mm pistemäisiä kohoumia eikä yli 10 mm valssin aiheuttamia hammastuksia / karhennus tiehöylällä ja tiivistys, epätasaisuuksien poistaminen ja tasoittaminen valssilla. Salaojakerroksen materiaalista tehdään ennen käyttöä yksi vedenläpäisevyyskoe. Kokeen tuloksen tulee olla >1x10-3 m/s. Urakoitsija kokoaa rakentamisesta kertyneet materiaali-, tutkimus-, mittaus- ja koetulokset sekä laatii raportin rakennuttajalle ja ympäristöviranomaisille. Mittaustulokset, kerrospaksuudet sekä mittaus- ja näytteenottopisteiden sijainti esitetään havainnollisina karttoina. TOIMINNAN ALOITTAMINEN Iitin kunta pyytää lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Iitin kunnan ilmoitustauluilla 15.4. 16.5.2005. Kuulutus on julkaistu Iitinseutu-nimisessä lehdessä 18.4.2005. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Toiminta-alueen tarkastus pidettiin 28.6.2005. Iitin kunnan ympäristölautakunnan lausunto: Ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan, että kaatopaikkaa koskeva tarkkailuohjelma tulee päivittää toimintaa vastaavaksi. Muilta osin lautakunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

Iitin kunnanhallituksen lausunto: 9 Kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa asiasta. Hakijan kuuleminen ja vastine Koska hakemuksesta ei ole muistutettu eikä siitä ole tehty muitakaan mielipiteen ilmaisuja ympäristökeskukselle, ei hakijan kuuleminen ole ollut asian tässä vaiheessa aiheellista. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Muutettu lupamääräys Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntää Iitin kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaista Kausalan kaatopaikan ympäristöluvan muutosta varten. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti siten, että päätöksellä muutetaan 18.3.1998 annettua ja 13.12.2002 muutettua ympäristölupapäätöksen (dnro 0496Y0282-121) lupamääräystä 15. Muilta osin 18.3.1998 ja 13.12.2002 annetut päätökset jäävät voimaan. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = 15. Kaatopaikan viimeistely ja maisemointi tulee tehdä aiemmin annettujen em. ympäristölupapäätösten sekä Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n laatiman 7.6.2001 päivätyn suunnitelman mukaisesti (Kausalan kaatopaikan sulkemissuunnitelma, rakennustapaselostus, 7.6.2001, nro 14242) ja jäljempänä olevan mukaisesti. Iitin kunnan Kausalan kaatopaikalla, saadaan välivarastoida, esikäsitellä ja hyödyntää jäljempänä mainitulla tavalla metalleilla sekä orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita bitumikiinteytettyjä maamassoja. Mikäli on tarpeen käyttää sideaineina myös muita materiaaleja on niille haettava erillinen hyväksyntä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta ennen rakentamisen aloittamista. Pintarakenteen tiivistyskerrosmateriaalina tulee käyttää tiivistä maa-ainesta tai hakemuksessa esitettyjä metalleilla ja orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita bitumikiinteytettyjä maamassoja tai bentoniittimattoa tai näiden yhdistelmiä. Tiivistyskerrosmateriaalina voidaan käyttää myös kuitu- ja pastalietteitä sekä muita materiaaleja, tällöin rakenteelle on kuitenkin haettava erillinen hyväksyntä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta ennen rakentamisen aloittamista. Maa-aineksesta tai pilaantuneista maista tehtävän tiivistyskerroksen paksuuden tulee olla vähintään 0,5 m ja vedenläpäisevyyden (K) tulee olla pienempi tai yhtäsuuri kuin 1 x 10-8 m/s. Mikäli tiivistyskerros tehdään bentoniittimatosta, tulee tämän suojatason vastata sellaista 0,5 metriä paksua suojakerrosta, jonka vedenläpäisevyys on pienempi tai yhtäsuuri kuin 1 x 10-8 m/s. Bentoniittimaton alapuolelle tulee tehdä tasainen ja riittävän paksu rakennekerros. Vastaanotettavien maamassojen haitta-aineiden pitoisuudet eivät saa ylittää haitta-aineille asetettuja ongelmajätteen raja-arvoja. Haihtuvien orgaanisten aineiden

10 pitoisuus maamassoissa ei saa ylittää raja-arvoja, jotka ovat yleisesti käytössä pilaantuneiden maa-ainesten arvioimiseksi (ns. SAMASE-raja-arvot). Pilaantuneita aineksia, joille ei SAMASE-raja-arvoja ole lainkaan määritetty, ei saa käsitellä ilman asianmukaisia ja riittäviä selvityksiä ja ilman Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen erillistä hyväksyntää. Pilaantuneiden maa-ainesten soveltuvuus hakemuksenmukaiseen käyttöön tulee olla selvillä ennen niiden toimittamista kaatopaikka-alueelle. Jokaisen pilaantunutta maa-ainesta sisältävän kuljetuserän mukana tulee olla siirtoasiakirja, josta ilmenee mm. massojen määrä- ja laatutiedot soveltuvuusselvitykset ennakkokokeineen sekä lisäksi kaivupaikka ja jätteen haltija, sekä tiedot massojen syntypaikasta. Pilaantuneita maamassoja varastoitaessa kaatopaikka-alueella on välivarastoaumat peitettävä vähintään 0,2 mm:n paksuisella muovikalvolla ja aumojen pohjille on asetettava 1 mm:n paksuinen muovikalvo tai tehtävä tiivis asfaltti. Jos seulonnan ylitettä ei voida heti hyödyntää ja sitä joudutaan varastoimaan käytettäväksi myöhemmin kaatopaikan rakenteisiin, tulee varastointi tehdä soveltuvin osin edellä esitetyn mukaisesti. Maamassojen seulonnassa muodostuva ylite voidaan käyttää kaatopaikan esipeittorakenteissa, mikäli se on laadultaan tähän tarkoitukseen sopivaa. Muussa tapauksessa se on toimitettava vuoden 2007 loppuun mennessä paikkaan, jolla on voimassa oleva lupa ottaa vastaan sen laatuista materiaalia. Esipeittoaineksena ei saa käyttää massoja, joiden haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät SAMASEraja-arvot. Jos ylitteen haitallisten aineiden pitoisuudet homogenisoituna ( esim. murskattuna) alittavat SAMASE-ohje-arvot, voidaan sitä käyttää myös kaatopaikan muissa rakenteissa. Pilaantuneet maa-ainekset on kuljetettava alueelle peitettyinä ja tarvittaessa pölyämistä on torjuttava kastelemalla. Luvan saajan tulee tarkkailla kaatopaikan ympäristövaikutuksia Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen 15.12.2000 hyväksymän ja 3.8.2004 muuttaman tarkkailuohjelman mukaisesti (Iitin kunnan Kausalan kaatopaikan vesistövaikutuksien tarkkailuohjelma, Kymijoen vesiensuojeluyhdistys ry). Voimassa olevan tarkkailuohjelman havaintopisteiden paikat ja määrät on tarkistettava ja määrityksiin on lisättävä bitumikiinteytettyjen massojen merkittävimmät haitta-aineet. Tarkkailuohjelma on toimitettava hyväksyttäväksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2007 loppuun mennessä. Kuivatuskerros tulee tehdä hyvin vettä läpäisevästä kivennäismaasta tai rengasrouheesta tai näiden yhdistelmästä. Myös muita materiaaleja voidaan käyttää kuivatuskerrokseen, tällöin rakenteelle on kuitenkin haettava erillinen hyväksyntä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta ennen rakentamisen aloittamista. Kuivatuskerroksen paksuuden tulee olla lakialueella vähintään 0,3 m ja luiskaalueella 0,2 m. Mikäli kuivatuskerrosmateriaalina käytetään rengasrouhetta tulee sen pintaan asentaa suodatinkangas. Rengasrouhe ei saa sisältää haitallisessa määrin ympäristölle vieraita aineita ja

11 pyydettäessä on ympäristökeskukselle toimitettava selvitys näiden aineiden pitoisuuksista. Tiiviistä maa-aineksesta tehdyn tiivistysrakenteen laadun tulee olla em. 7.6.2001 päivätyn suunnitelman mukainen ja pilaantuneista maista tehdyn bitumikiinteytetyn tiivistysrakenteen laadun tulee olla hakemukseen liitetyn 15.3.2005 päivätyn alustavan laadunvarmistussuunnitelman mukainen. Mikäli kaatopaikan pintarakenteeseen kuuluva tiivistyskerros tehdään tiiviistä maa-aineksista on rakentamistyön laatua valvottava (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Kausalan kaatopaikan sulkemissuunnitelma, rakennustapaselostus, 7.6.2001, nro 14242) laadunvarmistussuunnitelman mukaisesti. Jos tiivistyskerros tehdään bitumikiinteytettyjä pilaantuneita maamassoja käyttäen on kiinteytystyön laatua valvottava hakemukseen liitetyn 15.3.2005 päivätyn alustavan laadunvarmennussuunnitelman mukaisesti. Tiivistyskerroksen työnaikaista laadunvalvontaa varten on hakijan nimitettävä riippumaton asiantunteva laadunvalvoja. Mikäli kaatopaikan pintarakenteeseen kuuluvassa tiivistyskerroksessa materiaalina käytetään em. pilaantuneita maita ja kuivatuskerroksessa rengasrouhetta tulee niiden rakentamisesta tehdä työtapaselostus ja suunnitelma vahinkotilanteisiin varautumisesta. Työtapaselostus ja suunnitelma tulee toimittaa tiedoksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Iitin kunnan ympäristöviranomaiselle ennen em. kerrosten rakentamisen aloittamista. Kaatopaikan pintarakenne voidaan tehdä edellä esitetystä poiketen. Muutettavaa rakennetta koskevat suunnitelmat on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. Kaatopaikan viimeistely ja maisemointi tulee saattaa loppuun viimeistään 31.12.2007 mennessä. Kaatopaikan käytöstä poistamisesta tulee tehdä loppuselvitys ja toimittaa se Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kaatopaikan viimeistelyn päättymisestä ja tiedoksi Iitin kunnan ympäristölautakunnalle. Selvityksessä tulee esittää rakentamisen laadun varmistamiseksi tehdyt mittaus- ja koetulokset ja siirtoasiakirjoihin merkityt tiedot ja rakentamistöiden lopputarkastukset sekä muut tarpeelliset ympäristönsuojelutoimenpiteet. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = RATKAISUN PERUSTELUT Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnoissa esiintuodut asiat siten kuin lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenee.

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset 12 Päätös on ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaisesti tehty koskien toiminnan muuttamista. Päätöksellä ei ole muilta kuin ratkaisuosasta ilmenevin osin muutettu aiempia ratkaisuja ja lupamääräyksiä. Aiemmin annetut ratkaisut ovat muilta osin edelleen voimassa. Ympäristönsuojelunlainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n mukaan lupaa on haettava koko toimintaan, kun toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin nojalla lupa tai aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Nyt kyseessä olevan päätöksen muutoksen jälkeenkin toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset. Lupamääräysten perustelut Kausalan kaatopaikan pinnan tiivistämiseen on tarkoitus käyttää bitumikiinteytettyjä pilaantuneita maita. Massojen soveltuvuus tiivistysrakenteeseen on tarpeen selvittää ennakkokokein, jotta kaatopaikka-alueella vältytään mahdollisia ympäristökuormituksia aiheuttavilta ylimääräisiltä kuljetuksilta ja varastoinneilta. Koekappaleista tehtävät tutkimukset ovat tarpeen, että voidaan mm. varmistua tiivistyskerroksen vedenläpäisevyydestä sekä siitä, että liukoisten haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä hakemuksessa esitettyjä raja-arvoja. Tutkimusten avulla voidaan todeta, että tiivistysrakenne on annetun päätöksen mukainen. Työn laadun varmistamiseksi on tarpeen, että rakentamisen valvontaa varten nimetään asiantunteva valvoja, joka voi tarvittaessa valvoa myös tarkistusnäytteiden ottoa ja suoritettavia mittauksia. Pilaantuneiden maamassojen kuljetuksesta ja välivarastoinnista annetut määräykset ovat tarpeen ympäristövaikutusten eliminoimiseksi. Työtapaselostus on tarpeen työn asianmukaisen toteuttamisen takia ja varautumalla vahinkotilanteisiin voidaan välttyä mahdollisilta vahingoilta ja niistä aiheutuvista ympäristöhaitoista. Työn laatu tulee varmistaa laadunvarmistussuunnitelmalla, jotta voidaan varmistua siitä, että työn lopputulos vastaa päätöksessä edellytettyä. Lupamääräys perustuu suurelta osin jo lupahakemuksessa esitettyihin seikkoihin, joista tärkeimmät on kirjattu myös määräyksinä korostamaan niiden toteuttamisen merkitystä luvan myöntämisen edellytysten kannalta. Kaatopaikka-alueella saa käsitellä vain tavanomaisia ja tunnettuja, suhteellisen lievästi pilaantuneita maita, joiden esikäsittely ei vaadi erityisiä toimenpiteitä ja joiden varastointi ei ole kovin riskialtista. Ongelmajätehuollon järjestämisen eikä kaatopaikka-alueen ympäristövaikutusten kannalta ei ole asianmukaista, että alueella sallittaisiin käsitellä erilaisia ongelmajätteitä.

13 Loppuselvityksessä annettavaksi edellytetyt tiedot ovat tarpeen, jotta annettua päätöstä voidaan asianmukaisesti valvoa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaakkois-Suomen ympäristökeskus määrää, että kaatopaikan sulkemistyöt voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. (YsL 101 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki- ja asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki- ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksua peritään 38,50 / tunti (muu ympäristölupa, lopetettu kaatopaikka) 70 tunnin ajalta eli yhteensä 2695. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Iitin kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Iitinseutu-nimisessä lehdessä.

MUUTOKSENHAKU 14 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (LUV 01) Lupa- ja valvontayksikön päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Tarkastaja Kimmo Kolonen JAKELU Päätös Jäljennös päätöksestä Hakija, saantitodistuksella Iitin kunnanhallitus Iitin kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Tieto päätöksen antamisesta Kaatopaikan rajanaapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.