PÄÄTÖS Dnro Y

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Dnro Y ASIA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Juvan käytöstä poistetun kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen rakentamista bitumikiinteytettyjä pilaantuneita maita hyödyntäen, Juva. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Juvan kunta Juvantie Juva yhteyshenkilö tekninen johtaja Kari Laitinen, puh.n:o LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Juvan käytöstä poistettu kaatopaikka, joka sijaitsee Männynmäen kylässä tilalla Partala (1:103) osoitteessa Kivikankaantie, Juva. Tila on Juvan kunnan omistuksessa. Kiinteistörekisteritunnus: Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentti 4 kohta (jätteen laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen tai käsittely) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin12 d kohdan ja ympäristönsuojelulain 34 :n mukaan toimivaltainen lupaviranomainen on Etelä-Savon ympäristökeskus. TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT JA LAUSUNNOT ASIAN VIREILLETULO Etelä-Savon ympäristökeskus, ympäristölupa, , DNro 0596Y Etelä-Savon ympäristökeskus, lausunto Juvan kunnan kaatopaikan lopettamissuunnitelmasta, , DNro 0596Y Etelä-Savon ympäristökeskus, lisäys lausuntoon Juvan kunnan kaatopaikan lopettamissuunnitelmasta, , DNro 0596Y Lupahakemus on saapunut Etelä-Savon ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty vesistötarkkailuohjelmalla sekä perusteluilla töiden aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

2 LAITOKSEN TOIMINTA Yleistä 2/15 Käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee valtatieltä Juva-Savonlinna (vt 14) erkanevan yksityistien varressa noin 2,5 km kunnan keskustasta koilliseen. Käytöstä poistettu kaatopaikka-alue on seutukaavassa merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (tunnus ET1). Lähin asuinrakennus on noin 1 km:n, valtatie noin 1,3 km:n sekä yksityistie noin 100 m:n etäisyydellä. Käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee maastopainanteessa siten, että aluetta ympäröivät moreeniharjanteet suojaavat sitä ja estävät sen näkymisen laajemmalle ympäristöön. Käytöstä poistettu kaatopaikka-alue ei ole pohjavesialueella eikä vedenottamon suoja-alueella. Alue on vuonna 1990 vahvistetussa seutukaavassa osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Ympärillä oleville alueille ei seutukaavassa ole osoitettu maankäyttöä. Juvan kunta on sulkemassa käytöstä poistettua Juvan kaatopaikkaa. Sulkeminen edellyttää kaatopaikan peittämistä tiivisterakenteilla. Lupahakemuksen perusteena on aikaisemmasta suunnitelmasta ( Rejlers Oy: Juvan kaatopaikan sulkemissuunnitelma ) poikkeavan tekniikan ja materiaalin käyttö tiivisterakenteen toteuttamisessa. Hankkeessa käytöstä poistetun kaatopaikan viimeistelykerrosten tiivisterakenne toteutetaan käyttäen bitumikiinteytettyjä pilaantuneita maamassoja ja soveltuvia teollisuuden sivutuotteita, esimerkiksi kuitulietettä ja -pastaa. Teollisuuden sivutuotteiden osalta noudatetaan VTT:n loppuraportissa ( Kaatopaikkojen eristemateriaaleina käytettävien teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuus ) esitettyjä kriteerejä. Bitumin lisäksi voidaan sideaineena käyttää myös muita materiaaleja, jotka ominaisuuksiensa perusteella siihen soveltuvat. Ekokem-Palvelu Oy on tehnyt em. tekniikkaa soveltaen kaatopaikan tiivisterakennetta Anjalankosken Keltakankaan vanhalla kaatopaikalla. Rakenteesta tehtyjen seuranta- ja laadunvarmistuskokeiden tulosten perusteella on voitu todeta, että tekniikka soveltuu hyvin tiivisterakenteen tekemiseen. Alueelle tehtävät rakenteet Käytöstä poistettu kaatopaikka muotoillaan lievästi pilaantuneilla maamassoilla ja seulaylitteillä siten, että minimikaltevuus on vähintään 5 %. Tehtävä tiivistysrakenne poikkeaa alkuperäisestä rakenteesta tiivistekerroksessa käytettävän materiaalin osalta. Massojen vastaanotto Rakenteissa käytettäviä pilaantuneita massoja otetaan välivarastoon ja käsiteltäväksi ainoastaan ennakkotilauksen perusteella. Massojen toimittajan on ennen pilaantuneiden maamassojen toimittamista selvitettävä, että ne eivät sisällä sellaisia haitallisia aineita, jotka eivät sovellu käsittelyyn. Tarvittaessa massojen laatu varmistetaan kemiallisten analyysien avulla. Pölyämisen minimoimiseksi pilaantuneet maamassat kuljetetaan aina peitettyinä. Vastaanottavista pilaantuneista maamassoista on oltava valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja.

3 3/15 Tulevat ja lähtevät kuormat punnitaan alueelle tuotavalla siirrettävällä autovaa'alla. Kuormat puretaan alueen välivarastokentälle, aumataan ja peitetään muovikalvolla. Alueelle otetaan massoja vastaan pääasiassa eteläisen Suomen alueelta. Massojen esikäsittelyt Massat esikäsitellään seulomalla ja homogenisoimalla. Seulomalla poistetaan maamassasta ylisuuret kivet ja muut kappaleet. Massoista seulomalla tai muuten lajittelemalla erotetut kivet ja muut kappaleet hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa tai toimitetaan muualle hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi. Käsittelyteknisistä syistä maamassoja voidaan yhdistää muihin samantyyppisiin maamassoihin. Maamassoihin voidaan esikäsittelyn ja välivarastoinnin yhteydessä lisätä apuaineita, jotka pienentävät haitta-aineiden liukoisuutta. Seulaylitteen määrä on noin % käytettävän massan kokonaismäärästä eli yhteensä noin tonnia. Massojen esikäsittely ja seulonta toteutetaan pääosin alueella olevalla asfaltoidulla kentällä, josta maat siirretään varastoaumoihin. Bitumikiinteytys Pilaantuneet maat kiinteytetään käyttämällä vaahtobitumia. Vaahtobitumi on veden, ilman ja bitumin seos. Noin 150-asteiseen kuumaan bitumiin lisätään pieni määrä kylmää vettä. Tällöin bitumin tilavuus kasvaa voimakkaasti jopa 20- kertaiseksi ja muodostaa vaahdon. Erittäin suuren ominaispinta-alan ja pienen viskositeetin omaava bitumivaahto sekoitetaan tämän jälkeen pilaantuneeseen maahan sekoitusyksikössä. Siinä bitumivaahto ympäröi pilaantuneen maan tehokkaasti ja muodostaa "liiman", joka sitoo maahiukkaset tehokkaasti toisiinsa. Lisätyn veden haihduttua vaahto häviää ja jäljelle jää bitumi-maa-seos, joka on tiivistettävissä tavanomaisella tiivistyslaitteistolla. Maamassassa olevat haitta-aineet sitoutuvat rakenteeseen. Välivarastointi Pilaantuneita massoja otetaan vastaan käytöstä poistetulle kaatopaikka-alueelle rakennettaville erillisille kentille. Kuormat puretaan välivarastokentälle, aumataan ja peitetään muovikalvolla. Maamassoja välivarastoidaan aumoissa peitettynä. Käsittelemättömän massan varastointiaika on enintään 18 kk.

4 4/15 Pölyämisen estämiseksi maamassoja kastellaan tarvittaessa. Rakenteessa käytettävät massat Aikataulu Rakenteessa käytetään metalleilla ja/tai orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maamassoja, jotka ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat tiivisterakennemateriaaliksi. Massojen soveltuvuus selvitetään massoille tehtävillä ennakkokokeilla. Rakenteeseen sijoitettavan massan keskimääräiset haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä haitta-aineille asetettuja ongelmajätteen raja-arvoja. Massat eivät sisällä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä yli SAMASE-raja-arvojen. Rakenteeseen voidaan käyttää myös siihen soveltuvia teollisuuden sivutuotteita, esim. kuitu- ja pastalietettä. Tiedot käytettävistä teollisuuden sivutuotteista toimitetaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen niiden käyttöä rakenteeseen. Tehtävän rakenteen kokonaispinta-ala on m 2. Tiivistysrakenteeseen käytettävä massamäärä on siten yhteensä noin tonnia. Tarkka määrä riippuu toteuttavan tiivisterakenteen pinta-alasta ja vahvuudesta. Hanke jakautuu useammalle vuodelle ja se aloitetaan syksyllä 2004 rakenteessa käytettävien pilaantuneiden massojen välivarastoinnilla ja esikäsittelyllä kaatopaikka-alueella. Tiivisterakenteet ja peittokerrokset tehdään vuosien aikana ja viimeistelyrakenteet ja -työt vuoden 2007 loppuun mennessä. TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Yleistä Melu Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen käytöstä poistetun kaatopaikan rakenteissa vähentää merkittävästi ns. neitseellisen luonnonmateriaalien käyttöä. Pilaantuneiden alueiden kunnostaminen parantaa ympäristön tilaa paikallisesti. Alueella ajoittaista melua aiheuttavat kuorma-autot, maansiirtokoneet, seulonta ja käsittelylaitteistot. Toiminnan melutaso vastaa tavanomaisen maanrakennustyömaan melutasoa. Toiminta ei merkittävästi lisää lähialueen melutasoa.

5 5/15 Työkoneiden ja laitteistojen melutasoja (dba) Kone Keskimääräinen melutaso Kuorma-auto 84 Kaivinkone 89 Pyöräkuormaaja 84 Seula 85 Muotoiltu Muotoiltu Liikenne Tärinää ei todennäköisesti aiheudu haitallisia määriä. Toiminta-aika on 8:00-21:00; normaalisti 8:00-16:00. Liikenne muodostuu alueelle tuotavien massojen kuljetuksista sekä työmatkaliikenteestä. Liikennemäärät ovat samat riippumatta siitä mistä materiaaleista kaatopaikan rakenteet tehdään. Liikenne ei ole jatkuvaa, vaan vaihtelee suuresti. Päivittäin alueelle voidaan tuoda massoja 0 15 kuormaa. Alueelle tulee toimintaaikana keskimäärin noin 2 ajoneuvoa päivässä. Päästöt ilmaan LAADUNVALVONTA Päästöt ilmaan muodostuvat lähinnä työkoneiden ja kuorma-autojen pakokaasuista. Hajapäästöjä voi syntyä pilaantuneiden maiden käsittelyn yhteydessä mahdollisissa häiriö- tai onnettomuustilanteissa. Pölypäästöjä rajoitetaan peittämällä kuormat ja varastoaumat. Tarvittaessa maamassoja kastellaan pölyämisen estämiseksi Päästöt maaperään ja veteen Pilaantuneita maita varastoidaan ja käsitellään kaatopaikka-alueella. Koska massat kuljetetaan ja välivarastoidaan peitettyinä on haitta-aineiden kulkeutuminen maaaineksen, pölyn tai vesien mukana maaperään tai pohjaveteen on epätodennäköistä. Toiminta häiriötilanteissa Suunnitelma vahinkotilanteisiin varautumisesta toimitetaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. Hakemukseen on liitetty bitumistabiloitujen tiivistyskerrosten laadunvalvontasuunnitelma. Siinä on esitetty urakoitsijan (Ekokem-Palvelu Oy) laadunvarmistustoimenpiteet hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Suunnitelmassa on määritelty laadulliset tavoitteet ja toiminta poikkeamatilanteissa sekä loppuraportissa esitettävät tiedot. Poikkeamatilanteessa suoritetaan vaadittu mittaus uudestaan korjaustoimenpiteen jälkeen. Tarkastukset Tarkastusten tarkoituksena on toimia pakkopisteinä tiedon siirron ja kirjaamisen suhteen ja ne luovat mahdollisuudet ja edellytykset tarvittaviin päätöksentekoihin.

6 6/15 Kokousten vastuuhenkilö urakoitsijan puolelta on työmaapäällikkö. Tiivistysrakenteen kerroksia koskevia tarkastuksia pidetään seuraavasti: Tiivistyskerroksen tarkastus Tarkastuksessa todetaan urakoitsijan työsuoritukset. Todetaan myös, että tiivistyskerroksen rakentaminen on tapahtunut suunnitelmien mukaisesti ja että laadunvarmennustyöt on tehty hyväksyttävästi ja asetetut vaatimukset täyttyneet. Mikäli todetaan, että rakenne ei täytä asetettuja vaatimuksia, korjaus tehdään pääsääntöisesti poistamalla virheellinen rakenne ja rakentamalla se uudelleen. Tiivistysrakenteen lopputarkastus Lopputarkastuksessa todetaan, että rakennekerrokset on tehty suunnitelmien mukaisesti ja asennussuunnitelmia noudattaen. Todetaan myös, että laadunvarmennustyöt on suoritettu hyväksyttävästi ennakkosuunnitelman mukaisesti ja kaikilta osin viranomaisvaatimuksia vastaavasti. Ennakkokokeet Tiivistysrakenteeseen tulevista massoista valmistetaan eri tyyppisillä bitumeilla, eri bitumimäärillä ja lisäaineilla lopullisessa rakenteessa käytettävää massaa vastaavia seoksia. 1. Testattavat koekappaleet tiivistetään IC-kiertotiivistyslaitteella kenttätiivistystä vastaavalla tiivistystyöllä. 2. Koekappaleista määritetään vedenläpäisevyys joustavaseinämäisessä sellissä takapaineella. (Suositus vedenläpäisevyyden mittaamiseksi joustava seinämäisessä sellissä TEKES 95, ASTM D standardin pohjalta). Tulosten perusteella valitaan rakenteeseen sopiva seos, joka täyttää tiivistettynä k-arvon <1,0*10-8 m/s. 3. Hyväksyttävän vedenläpäisevyystuloksen saavuttavan reseptin kappaleille tehdään liukoisuuskoe (diffuusiokoe NEN 7345 pohjalta, poikkeuksellisesti vedenvaihdot tehdään 3, 16 ja 64 vrk:n kuluttua testin aloituksesta eikä vesinäytteitä suodateta ennen analyysia), vesinäytteistä määritetään öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet sekä massoissa yli pilaantuneen maan raja-arvon esiintyvät raskasmetallit. Tiivistyskerros ja kokeet Tiivistyskerros tehdään ennakkokokeiden laadunvalvontatulosten perusteella hyväksytyistä materiaaleista, hyväksytyillä työ- ja laadunvalvontamenetelmillä tiivistymisestä riippuen kahtena, kolmena tai neljänä kerroksena yhteensä 500 mm paksuna. Kokeet tehdään tasaisesti kaikista kerroksista. Koekentästä saatavien tulosten sekä ennakkokokeiden tulosten avulla osoitetaan, että asetetut vaatimukset voidaan saavuttaa suunnitellulla työtekniikalla. Kentästä tehdään seuraavat kokeet: 1. maksimikuivatilavuuspainon määritys IC-kiertotiivistyslaitteella 1 kpl/250 t valmista massaa (yht. n. 36 kpl)

7 7/15 2. vesipitoisuuden ja kuivatilavuuspainon mittaus kentällä Troxler-laitteella 1 kpl / 100 t valmista tiivistyskerrosta (yht. n. 90 kpl) 3. vedenläpäisevyys- ja diffuusiokoe 1 kpl / 2000 t valmista massaa edellä esitetyillä menetelmillä. Koekappaleita tehdään 6 kappaleen sarjoja tuoreesta massasta kentällä saavutettavaan kuivatilavuuspainoon. 4. bitumipitoisuus määritetään sekoitusaseman kalibroitujen vaakojen mittaamista määristä (seurantaväli noin 200 t valmista massaa). 5. kerrospaksuus (ylä- ja alapinta) mitataan takymetrillä l0m*10m ruutuun (yht. n. 90 kpl) 6. silmämääräinen tarkastus noin 1000 m 2 välein: pinnan kuivuminen/liettyminen, kohoumat ja epätasaisuudet Vaatimukset/toiminta poikkeama tilanteessa 1. maksimikuivatilavuuspaino vähintään ennakkokoetulos -100 kg/m 3 > reseptin tarkistus > reseptin muuttaminen 2. kuivatilavuuspaino vähintään ennakkokokeiden mukainen / lisätiivistys > kerrospaksuuden ohennus > tiivistyskaluston vaihto (tarvittaessa reseptin muutos) 3. vedenläpäisevyys > 1x10-8 m/s, raskasmetallien liukoisuus > 1Benimmäisohje-arvo, PAH-yhdisteet > 5 mg/m 2 /64 d / toisen kappaleen testaus / kolmannen kappaleen testaus 4. bitumipitoisuuden keskiarvon oltava vähintään ennakkokokeiden mukainen. Yksittäinen poikkeama kuitenkin enintään 1,0 %-yksikköä / bitumimäärän lisääminen 1,0 %-yksiköllä 5. vähintään 500 mm, tasaisuus vaatimus ± 30 mm/ massan lisäys, uudelleen tasaus 6. Pinta ei saa olla irtonainen tai liettynyt, pinnassa ei saa olla yli 3 mm pistemäisiä kohoumia eikä yli 5 mm valssin aiheuttamia hammastuksia / karhennus tiehöylällä ja tiivistys, epätasaisuuksien poistaminen ja tasoittaminen valssilla Loppuraportti Urakoitsija kokoaa rakentamisesta kertyneet materiaali-, tutkimus-, mittaus- ja koetulokset sekä raportoi rakennuttajalle ja ympäristöviranomaisille. Mittaustulokset, kerrospaksuudet sekä mittaus- ja näytteenottopisteiden sijainti esitetään havainnollisina karttoina.

8 8/15 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunto asianomaisilta viranomaisilta ja hakemus on annettu tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskuksessa ja Juvan kunnassa Kuulutus on julkaistu Juvan lehdessä ja asiasta on lähetty asianosaisille tieto kirjeitse. Tarkastukset ja neuvottelut Etelä-Savon ympäristökeskuksen, Juvan kunnan ja Ekokem-Palvelu Oy:n edustajat ovat neuvotelleet asiasta Ympäristökeskus teki katselmuskäynnin käytöstä poistetulla kaatopaikalla LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Etelä-Savon TE-keskus: Juvan kunnan jätevesien purkuvesistö on ongelmallinen jo luontaisen vedenlaatunsa vuoksi. Vähäisenkin ravinnelisäyksen poisto valuma-alueelta parantaa olemassa olevaa tilannetta vesistössä. Hanke on suunnitelmassa esitetyllä tavoin ympäristötaloudellinen. Sillä järjestetään hyötykäyttöä muutoin ongelmajätteelle ja säästetään samalla luonnonvaroja. Hankesuunnitelman mukaan käytettävästä tiivisterakennustekniikasta ei toistaiseksi ole vielä kovin pitkäaikaisia kokemuksia, joten kunnollinen valumavesien laadun seuranta on tarpeen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota täyttömaiden mahdollisesti sisältämiin raskasmetalleihin, sillä niillä on taipumusta rikastua vesiekosysteemissä. Muistutukset Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteen ilmaisuja. Hakijan vastine Hakijalla ei ole huomauttamista annetusta lausunnosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon ympäristökeskus myöntää Juvan kunnalle hakemuksen mukaista toimintaa koskevan ympäristöluvan. Hakijan on noudatettava hakemusta ja tämän päätöksen lupamääräyksiä. VASTAUS YKSILÖITYYN LAUSUNTOON TE-keskuksen lausunto on otettu huomioon hakemuksen täydennyksenä toimitetussa vesistön tarkkailuohjelman hyväksymisessä. Ohjelman mukaan tarkkailuun sisällytetään raskasmetalli-, mineraaliöljy- ja polyaromaattisten hiilivetyjen määritykset.

9 LUPAMÄÄRÄYKSET 9/15 1. Juvan kunnan käytöstä poistetulla kaatopaikalla saadaan välivarastoida, esikäsitellä ja hyödyntää stabiloimalla metalleilla sekä orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maamassoja. (YSL 43, JäteL 6 ) 2. Vastaanotettavien maamassojen haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää haittaaineille asetettuja ongelmajätteen raja-arvoja. Haihtuvien orgaanisten aineiden pitoisuus maamassoissa ei saa ylittää raja-arvoja, jotka ovat yleisesti käytössä pilaantuneiden maa-ainesten arvioimiseksi (ns. SAMASE-raja-arvot, tulossa uudet raja-arvot valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista). Pilaantuneita aineksia, joille ei SAMASEraja-arvoja (, tulossa uudet raja-arvot valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) ole lainkaan määritetty, ei saa käsitellä ilman asianmukaisia ja riittäviä selvityksiä ja ilman Etelä-Savon ympäristökeskuksen erillistä hyväksyntää. (YSL 43, JäteL 6 ) 3. Tiivistyskerroksen paksuuden tulee olla vähintään 500 mm ja käytettävän materiaalin vedenläpäisevyyden rakenteeseen tiivistettynä korkeintaan 1x10-8 m/s. (VNp kaatopaikoista 861/1997, liite 1, kohta 3.2) 4. Stabiloidun massan halkaisuvetolujuuden tulee uutena olla suurempi kuin 100 kpa. (YSL 43 ) 5. Stabiloitavien massojen soveltuvuus suunniteltuun käyttöön on selvitettävä ainakin alustavasti ennen niiden toimittamista kaatopaikka-alueelle. Vuosittain ennen kyseisen vuoden tiivistyskerroksen rakentamisen aloittamista on vastaanotetuista massoista esitettävä määrä- ja laatutiedot, soveltuvuusselvitykset ennakkokokeineen sekä tiedot massojen syntypaikasta Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos ilmenee, että tuotuja pilaantuneita massoja ei voida käyttää tiivistyskerroksen tekemiseen, on massat vietävä muualle hyväksyttävään paikkaan, viimeistään puolen vuoden kuluttua siitä, kun niiden sopimattomuus käyttötarkoitukseensa on havaittu. (YSL 43, JäteL 6 ) 6. Käytöstä poistetun kaatopaikan tiivistyskerroksen rakentamistyössä on noudatettava hakemukseen liitettyä laadunvalvontasuunnitelmaa. Laadunvalvontaa varten on hakijan nimitettävä lisäksi riippumaton asiantunteva laadunvalvoja. ( YSL 43 ) 7. Käsiteltäviä maamassoja voidaan välivarastoida kaatopaikka-alueella suunnitelman mukaisesti. Välivarastoaumat on peitettävä vähintään 0,2 mm:n paksuisella muovikalvolla ja aumojen pohjille on asetettava 1 mm:n paksuinen muovikalvo tai tehtävä tiivis asfaltti. Jos seulonnan ylitettä ei voida heti hyödyntää ja sitä joudutaan varastoimaan käytettäväksi myöhemmin kaatopaikan rakenteisiin, tulee varastointi tehdä soveltuvin osin edellä esitetyn mukaisesti. (YSL 43, JäteL 6, JäteA 8 ) 8. Maamassojen seulonnassa muodostuva ylite voidaan käyttää kaatopaikan esipeittorakenteissa, mikäli se on laadultaan tähän tarkoitukseen sopivaa. Muussa tapauksessa se on toimitettava paikkaan, jolla on voimassa oleva lupa ottaa vastaan sen laatuista materiaalia. Esipeittoaineksena ei saa käyttää massoja, joiden haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät SAMASE-raja-arvot ( tulossa uudet raja-arvot valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja

10 10/15 puhdistustarpeen arvioinnista). Jos ylitteen haitallisten aineiden pitoisuudet homogenisoituna ( esim. murskattuna) alittavat SAMASE-ohje-arvot, voidaan sitä käyttää myös kaatopaikan muissa rakenteissa. Jos seulonnan ylitettä ei voida kaatopaikalla lainkaan hyödyntää, sen varastointia voidaan jatkaa enintään 6 kuukautta kulloisenkin stabilointijakson päättymisestä. (YSL 43, JäteL 6 ) 9. Pölyämisen estämiseksi kaikki pilaantuneet maat on kuljetettava alueelle peitettyinä ja tarvittaessa pölyämistä on torjuttava kastelemalla. ( YSL 43, NaapL 17 ) 10. Käytöstä poistetun kaatopaikan tiivistyskerrosrakenne on tehtävä valmiiksi mennessä tai viimeistään 3 vuoden kuluessa siitä kun pääosa jätetäytön painumista on tapahtunut. Vuosittain on stabilointitöiden alettua käsiteltävä kaikki siihen asti kertynyt välivarastoissa stabilointia odottava pilaantunut maa-aines, jonka soveltuvuus kyseiseen käyttöön on ehditty selvittää. Vuosittain stabilointityön loputtua ja ennen talven tuloa on pintarakenteet tehtävä valmiiksi tiivistyskerroksen päälle siten, että myös peittomaakerrosta tulee riittävän suojaava kerros muitten rakenneosien päälle. Peittomaakerros ja kasvukerros voidaan muulta osin tarvittaessa tehdä useammassa jaksossa, jos huolehditaan, ettei keskeneräinen pintakerros pääse kulumaan eroosion johdosta. (YSL 43 ) 11. Luvan saajan on seurattava kaatopaikan alueelta tulevan veden määrää ja laatua hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman (Juvan kunnan jätevedenpuhdistamon ja kaatopaikkojen purkuvesistöjen tarkkailuohjelma, Savolab Oy, ) mukaisesti kuitenkin siten, että ensimmäisen tarkkailuvuosi on 2006 (sivu 6). (YSL 46, JäteL 51 ) 12. Luvan saajan on laadittava rakenteen toimintaa koskeva seurantasuunnitelma ja toimitettava seurannan tuloksia koskevat selvitykset vuosittain muiden tarkkailuraporttien kanssa Etelä-Savon ympäristökeskukseen ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käytöstä poistetun kaatopaikan viimeistelytöiden päätyttyä seurantasuunnitelmaa voidaan saatujen kokemusten mukaan tarkistaa ja raportointia harventaa. (YSL 46 ) 13. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätös on voimassa toistaiseksi. (YSL 52 ) Toiminnalle on haettava uusi ympäristölupa, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti nykyisestä. (YSA 21 ) ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 )

11 PERUSTELUT 11/15 Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Etelä-Savon ympäristökeskus katsoo ympäristönsuojelulain säännösten perusteella, että haettu lupa voidaan myöntää noudattaen tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja hakemukseen liitettyjä suunnitelmia. Suunnitelman mukaisesta pilaantuneiden maamassojen kuljetuksesta tai välivarastoinnista kaatopaikka-alueella ei ole odotettavissa haitallisia ympäristövaikutuksia. Kun maamassojen esikäsittely ja stabilointi toteutetaan esitetyn suunnitelman mukaisesti, ei toiminnasta ole odotettavissa haitallista melua eikä muitakaan ympäristöhaittoja merkittävässä määrin. Ekokem-Palvelu Oy on tehnyt kyseessä olevaa tekniikkaa soveltaen kaatopaikan tiivisterakenteen Anjalankosken Keltakankaan vanhalla kaatopaikalla. Rakenteesta tehtyjen seuranta- ja laadunvarmistuskokeiden tulosten perusteella on voitu todeta, että tekniikka soveltuu hyvin tiivisterakenteen tekemiseen. Hakijalta ei ole vaadittu ympäristönsuojelulain 42 :n mukaista vakuutta, koska hakija on kunta ja kuntaa voidaan julkisyhteisönä pitää sellaisenaan vakavaraisena. Ympäristönsuojelulain perustelujen mukaan vakuusvaatimus koskien kunnan järjestämää toimintaa ei ole ehdoton ja voidaan varmistaa muilla järjestelyin. Vakuuden vaatimatta jättäminen perustuu myös siihen, että bitumistabiloinnin käytännön suorittamisesta ja asiantuntemuksesta vastaa urakoitsijana Ekokem-Palvelut Oy, jolla voidaan katsoa olevan riittävä 42 :n 4 momentin mukainen asiantuntemus. Jos hakija vaihtaa tai muuttaa urakoitsijaa, hakijan on tällöin toimitettava selvitys uuden urakoitsijan asiantuntemuksesta. Urakoitsijan muutos voi olla myös toiminnan olennainen muutos, joka vaatisi tällöin ympäristöluvan muutoksen. Tämä päätös koskee käytöstä poistetun kaatopaikan pintarakenteisiin kuuluvan tiivistyskerroksen rakentamista jätteitä hyödyntäen. Kaatopaikan lopettamissuunnitelmaan sisältyvien muiden pintarakenneosien rakentamisesta on Etelä-Savon ympäristökeskus antanut lausunnon täydentäen sitä Lausunnon mukaan yksityiskohtainen lopettamissuunnitelma on esitettävä Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen rakentamistöiden aloittamista. Lupamääräykset perustuvat suurelta osin jo lupahakemuksessa esitettyihin seikkoihin, joista tärkeimmät on kirjattu myös määräyksinä korostamaan niiden toteuttamisen merkitystä luvan myöntämisen edellytysten toteutumiseksi. Käytöstä poistettu kaatopaikka-alue on omiaan paikkana, jossa varastoidaan ja käsitellään jätettä. Alueella on myös tilaa jätteen varastoinnille. (Määräys 1) Alueella saa käsitellä vain tavanomaisia ja tunnettuja, suhteellisen lievästi pilaantuneita maita, joiden esikäsittely ei vaadi erityisiä toimenpiteitä ja joiden varastointi ei ole kovin riskialtista. (Määräys 2) On syytä määrätä tarkemmin tiivistyskerroksen paksuudesta ja tiiveydestä. Valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) voimaan tullessa käytössä olevaan kaatopaikkaan sovelletaan liitteen 1 kohtaa 3.2 tammikuun 1 päivästä Pää-

12 12/15 tös on tullut voimaan Päätöksen liitteen 1 kohdassa 3.2 määrätään kaatopaikan pintarakenteista seuraavaa: Täyttöalueen saavutettua lopullisen korkeutensa on sen päälle rakennettava pintakerros, jossa ovat seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuina: Kaatopaikkaluokka Kerros Tavanomaisen jätteen Ongelmajätteen Pintakerros 1 m Vaaditaan Vaaditaan Kuivatuskerros 0,5 m Vaaditaan Vaaditaan Tiivistyskerros 0,5 m Vaaditaan Vaaditaan Keinotekoinen eriste Ei vaadita Vaaditaan Kaasunkeräyskerros Vaaditaan Tarpeen mukaan Valtioneuvoston antaman päätöksen perusteella kaatopaikan tiivistyskerros on tässä päätöksessä määrätty rakennettavaksi siten sanotun päätöksen liitteen 1 kohdan 3.2 mukaisena. Määräyksen sisältö on sama kuin mitä ympäristökeskus on hyväksynyt esitetyn lopettamissuunnitelman suhteen. (Määräys 3) Stabiloidun massan halkaisuvetolujuus on yleensä n. 10 % vastaavasta puristuslujuudesta. Halkaisuvetolujuus kuvaa lähinnä käytetyn sideaineen määrää. Lujuus pintatiivisteessä ei saa olla liian suuri. (Määräys 4) Riippumaton asiantunteva valvoja takaa tiivistyskerrosrakenteen laadukkuuden muiden seikkojen ohella. Tiivistyskerros on kaatopaikan pintarakenteiden tärkein osa. (Määräys 6) Määräyksillä 5,7, 8 ja 10 pyritään siihen, että tuotavista massoista tehdään riittävät selvitykset ja voidaan varmistua niiden hyödyntämisestä rakennekerroksissa. Kaatopaikka-alueesta ei saisi muodostua pilaantuneiden maiden yleistä varastoaluetta ja siten tiivistystöiden kannalta tarpeetonta ja suurempaa varastointia. Ylisuurta varastointia tulisi toiminnassa välttää. Esipeittoaineksena tulisi pääsääntöisesti käyttää puhtaita mineraalisia maa-aineksia ja seulonnan käyttökelpoisia ylitteitä (määräys 8). Tarkoituksena ei ole, että varta vasten esipeittoa varten paikalle ruvetaan tuomaan lievästi pilaantuneita maa-aineksia, joilla esipeittoa ja muotoilua tehdään enemmän kuin mitä rakenteellisesti on tarpeen. Voimassaolevan ympäristöluvan mukaan varsinainen jätetäyttö kaatopaikalla on loppunut syksyllä (Määräykset 5, 7, 8 ja 10) Pilaantuneiden massojen kuljettaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta naapureille eikä kuljetuksista saa aiheutua ympäristön pilaantumista sai sen vaaraa. Määräyksellä minimoidaan kyseiset riskit. (Määräys 9) Tiivistyskerroksen rakentamiselle on myönnetty yhden vuoden lisäystä esitettyyn aikatauluun nähden johtuen lupahakemuksen käsittelyn viemästä ajasta. Määräyksessä on myös huomioitu mahdollinen rakennustöiden aloittamisen siirtyminen useamman vuoden päähän johtuen jätetäytön painumisesta. (Määräys 10) Seurantaa ja raportointia koskevat määräykset on annettu valvonnallisista syistä ja sen takaamiseksi, että voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jos seuranta tuo esiin kielteisiä ympäristövaikutuksia. (Määräykset 11 ja 12)

13 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA 13/15 Hakija on pyytänyt lupaa aloittaa toiminnan muutoksenhausta huolimatta. Toiminta alkaisi pilaantuneiden maa-ainesten vastaanottamisella ja varastoinnilla ennen varsinaista käsittelyä. Perusteluina on todettu, että Ekokem-Palvelu Oy on saamassa käyttökelpoisia massoja käyttöönsä ja on kaikkien etu, että ne ajetaan suoraan loppusijoituspaikkaan eikä niitä käsiteltäisi useaan kertaan. Etelä-Savon ympäristökeskus määrää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Vakuuden vaatiminen ei koske kuntaa eikä kuntayhtymää. SOVELLETUT SÄÄDÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 34-36, 38, 41 46, 52-56, 96, 97, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 29 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 Jäteasetus (1390/1993) 8 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään käsittelymaksua 3920 Perustelu: Kompostointilaitoksen tai muun jätteiden hyödyntämislaitoksen, jossa käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa, ympäristölupapäätöksen maksu on 3920 euroa asetuksen 1237/2003 liitteenä olevan maksutaulukon mukaan. (YSL 105, Ympäristöministeriön asetus 1237/2003 alueellisen ympäristökeskusten maksullisista suoritteista 2 ) Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg

14 Päätös: hakijalle suoritemaksua vastaan 14/15 Jäljennös päätöksestä Juvan kunnanhallitus Juvan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Vaasan hallinto-oikeus Ilmoitus päätöksestä Ne, joille YSL:n 38 :n 2 momentin mukaan on annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Juvan kunnan ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla ja laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 96 ja 97 ) Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. LIITE Valitusosoitus

15 LIITE Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen Diaarinumero 0596Y /15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valitus on jätettävä Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, MIKKELI Telefax: Puhelin: Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valitusaika Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa.