Toimeentulotuen soveltamisohje

MUONION KUNTA Toimeentulotuen soveltamisohje Muonion kunta 29.1.2015 2

1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET...3 1.1 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIOISSA... 5 1.2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMISAIKA... 6 2 TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS...7 2.1 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT... 7 2.2 VARAT... 10 2.3 TULOT JA VARAT JOITA EI HUOMIOIDA... 11 2.4 OPISKELIJAT JA YRITTÄJÄT TOIMEENTULOTUEN HAKIJOINA... 11 3 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT...14 3.1 MUUT PERUSMENOT... 14 3.1.1 Asumismenot... 14 3.1.2 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot... 17 4 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT...21 4.1 LASTEN PÄIVÄHOITOMENOT... 21 4.2 MUUT ASUMISESTA AIHEUTUVAT MENOT... 21 4.2.1. Takuuvuokra... 21 4.3. ERITYISISTÄ TARPEISTA TAI OLOSUHTEISTA JOHTUVAT MENOT... 22 4.3.1. Välttämätön kodin irtaimisto... 22 4.3.2. Lapsen tapaamisesta aiheutuvat kustannukset... 22 4.3.3. Välttämättömät lasten tarvikkeet ja lasten harrastustoiminnan menot... 23 4.3.4. Elatusmaksut... 23 4.3.5. Matkakulut... 24 4.3.6. Muuttokustannukset... 24 4.3.7. Romanivaatetus... 24 4.3.8. Hautauskustannukset... 24 4.3.9. Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat menot... 25 4.4. Menot jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen... 25 5 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI...27 2

1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET Toimeentulotukilaki ja Muonion kunnan toimeentulotuen soveltamisohje ohjaavat toimeentulotukioikeuden määrittämisessä. Toimeentulotukilaki on aina ensisijainen toimeentulotuen soveltamisohjeeseen nähden. Lisäksi saattaa olla tilanteita, joissa näistä sovellusohjeista voidaan poiketa, mikäli henkilön tai perheen yksilökohtainen tarveharkinta sitä vaatii. Sosiaalilautakunnan hyväksymät soveltamisohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain ja asetuksen säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Perustuslain 19.1 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa (toimeentulotukilaki 1412/97 ja toimeentulotuesta annetun lain väliaikainen muuttaminen1410/01) ja asetuksessa (toimeentulotukiasetus 66/1998). Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. (Laki toimeentulotuesta 1-2 ) 3

Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten työmarkkinatukea, asumistukea ja opintotukea. Toimeentulotukea voi saada, jos muun sosiaaliturvaetuuden maksu on viivästynyt. Tällainen odotusajalle myönnetty tuki voidaan periä takaisin. Takaisinperintäpäätöstä tehtäessä tulee aina arvioida sitä, vaarantaako ko. toimenpide toimeentuloedellytyksiä jatkossa, ja aiheutuuko toimeentulotuen tarvetta, jolloin etuuden takaisinperinnästä on syytä luopua. Toimeentulotuki ei korvaa menoja, jos ne korvataan tai vastaava etuus saadaan muualta, esimerkiksi siltä osin kuin terveydenhuoltomenoja korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti. Toimeentulotuen myöntäminen ei ole sidottu kotikuntalain tarkoittamaan kotipaikkaan, vaan toimeentulotukea on velvollinen myöntämään se kunta, jossa tuen hakija oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat (esimerkiksi opiskelun takia toiselle paikkakunnalle muuttamaan joutuva perheen vanhempi). Soveltamisohjeessa käytettyjä käsitteitä: Pitkäaikaistyötön Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella tarkoitetaan vähintään 10 kk kestänyttä yhtäjaksoista asiakkuutta. Toimeentulotuen toistuvaisasiakas Toimeentulotuen toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan vähintään kuuden kuukauden asiakkuutta edeltävän vuoden aikana. 4

1.1 Menettely toimeentulotukiasioissa Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti. Toimeentulotukihakemuksesta tulee ilmetä mitä hakija hakee ja mille ajanjaksolle. Toimeentulotukihakemuksen tulee aina olla hakijan tai hakijan edunvalvojan allekirjoittama. Hakija on velvollinen esittämään hakemuksen liitteenä selvitykset tuloista ja varallisuudesta sekä muista toimeentulotukioikeuden selvittämisen kannalta välttämättömistä seikoista (tiliotteet, tosite vuokranmaksusta, lasku/kuitti menoista joihin hakee toimeentulotukea, mahd. työnhakukortti). Mikäli hakemuksessa on puutteellisia tietoja tai hakemuksesta puuttuu tarvittavia liitteitä, lähetetään hakijalle lisäselvityspyyntö. Lisäselvityspyynnössä yksilöidään tarvittavat puuttuvat liitteet/tiedot. Lisäselvityspyynnölle asetetaan määräaika mihin mennessä selvitykset on toimitettava. Mikäli asiakas ei toimita riittäviä tietoja annetussa määräajassa eikä viranhaltijalla ole mahdollisuutta kohtuudella niitä itse saada haltuunsa, hakemus voidaan hylätä. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä. Toimeentulotukilain perusteella hakijalla on oikeus saada päätös viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä tai sen täydentämisestä. Saapumispäivää ei lasketa määräaikaan (esim. hakemus saapuu maanantaina, määräajan laskeminen alkaa tiistaina ja päättyy seuraavan viikon keskiviikkona, milloin päätös on viimeistään tehtävä). Kiireellisessä tilanteessa hakijalla on oikeus saada päätös samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi välttämätön, kiireellisesti aloitettava lääkehoito, ruoka-apu uuden asiakkaan kohdalla yms. Päätös voidaan antaa ensin vain kiireellisestä asiasta ja muilta osin hakemus käsitellään 7 arkipäivän kuluessa. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakijan hakemuksessa esittämiin asiakohtiin ja ne tulee perustella. Harkintaa vaativissa päätöksissä perusteena tulee olla hakijan/perheen yksilöllinen tilanne yleisten ohjeiden lisäksi. Päätöksen mukainen toimeentulotuen vaje maksetaan pääsääntöisesti pankkimaksatuksena hakijan tilille. Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan laskuttajalle silloin, kun on toistuvasti osoittautunut, että hakija ei pysty huolehtimaan niistä itse (asumiskulujen rästiintyminen, häätö, sähköjen katkeaminen). Tämä on kuitenkin aina 5

poikkeuksellista ja erityisiin syihin perustuvaa. Peruslähtökohtana on, että vuokranmaksua seurataan hakijan itse maksamilla vuokrakuiteilla tai tiliotteelta, mitkä liitetään toimeentulotukihakemukseen. Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin myönnetään vain poikkeustapauksissa. 1.2 Toimeentulotuen määräytymisaika Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (Totul 15 ). Uudelle asiakkaalle myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimentulotukea on haettu. Jos toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken kuukautta, tehdään normilaskelma siitä alkaen, kun toimeentulotukihakemus on jätetty. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin kun asiakas on muuttanut kuntaan tai erilleen entisestä perheestään. Pääsääntöisesti tulot ja menot otetaan huomioon toimeentulotuen hakemiskuukaudelta. Uusien asiakkaiden kohdalla takautuvia laskelmia ei tehdä, mikäli asiakkaan tilanne ja tulot ovat olleet vakaat ennen toimeentulotuen hakemista eikä asiakas ole saanut suurta tuloa, jota voitaisiin jaksottaa pidemmälle aikavälille huomioon otettavaksi tuloksi. Mikäli asiakkaalla on ollut hakemuskuukaudesta huomattavasti poikkeavia tuloja hakemuskuukautta edeltäneen kuukauden aikana (esim. palkkatulot) tehdään takautuva laskelma. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon myös sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä toimeentulotuessa huomioida (esim. elatusmaksut, lainanlyhennykset), koska tarkoituksena on selvittää pitäisikö asiakkaalla olla säästöjä. Jos takautuvan toimeentulotukilaskelman ylitys on huomattava, ylitys otetaan huomioon toimeentulotukioikeutta arvioitaessa. Jos toimeentulotuen tarve johtuu yllättävästä tilanteesta, johon asiakas ei ole voinut varautua eikä takautuvan laskelman norminylityksen tuloja ole tosiasiassa käytettävissä, ylitystä ei lasketa tuloksi. Normiylityksen huomioimisesta seuraavan kuukauden laskelmassa tulona on mainittava päätöksessä. 6

Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti vain erityisestä syystä ja takautuvan tuen myöntämiseen tulee olla perusteltu syy (esim. rästiintyneet menot). Tällöin normilaskelma tehdään sille ajalle, jona aikana toimeentulotukeen oikeuttavien menojen rästiintyminen on tapahtunut. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää vain toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Takautuvaa tukea ei myönnetä perusosalla katettaviin menoihin. 2 TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS 2.1 Käytettävissä olevat tulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat nettotulot. Tulotiedot pyydetään kaikilta perheenjäseniltä. Tulot huomioidaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden viimeisen arkipäivän tulo huomioidaan seuraavan kuukauden tuloksi. Toimeentulotuessa huomioitavia tuloja ovat mm. - palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot - yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset (esim. omaishoidon tuki, asumistuki, elatusapu ja -tuki) - opintoraha ja valtion takaama opintolaina. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, huomioidaan niistä vain ulosoton jälkeen tosiasiallisesti käytettävissä oleva osuus. Mikäli toimeentulotuen asiakkuus muodostuu pitkäkestoiseksi, ohjataan asiakas ulosottoviranomaisen puoleen selvittämään voidaanko ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko myöntää vapaakuukausia. Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suhtaudutaan siihen samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin. Poikkeuksen tästä muodostavat viralliset vahvistetut (ulosottomiehen/käon 7

vahvistama) maksusuunnitelmat. Maksusuunnitelma noudattaa tällöin määrällisesti palkan/eläkkeen/muun tulon ulosmittausta ja velalliselle on mahdollisuus myöntää vapaakuukausia samoin perustein kuin ulosmittauksessa. Jos ensisijaisen etuuden maksaja esim. Kansaneläkelaitos kuittaa asiakkaalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan tosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot huomioidaan laskelmassa tulona. Mikäli asiakkaan hakemuksesta, tilitapahtumatiedoista yms. käy ilmi sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ansiotulo ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kalenterikuukauden aikana (Totul 15 ). Jos jälkikäteen käy ilmi muita huomattavia tuloja kuin ansiotuloja, on asiakkaalle tehtävä korjauslaskelma kuukaudelle jolloin tulo on ollut käytettävissä. Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluonteinen tulo, voidaan se jaksottaa tuloksi useamman kuukauden ajan. Tällaisia kertaluonteisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot. Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan pääsääntöisesti 20 päivän jaksoissa arkipäiviltä. Tästä seuraa, että pitempään työttömyysturvan päivärahaa saavilla on vuodessa yksi kuukausi, jolloin henkilö saa kaksi 20 päivän päivärahaerää. Tämän vuoksi työttömyysturvan päivärahan muuntamisessa kuukausituloksi käytetään kerrointa 21,5 siitä kuukaudesta alkaen, jona päiväraha on maksettu kaksi kertaa (kuukausina, jolloin henkilö on saanut toimeentulotukea). Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat (sairasloman yms. johdosta), hakijalle huomioidaan tosiasialliset tulot. Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle, palkattomalle virkavapaalle tai lapsen kotihoidon tuelle (ja työsuhde on olemassa) tulee selvittää onko hakijan mahdollista palata työhön, koska jokainen on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta ja puolisonsa sekä alaikäisten lastensa elatuksesta. Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus selvityksen 8

antamiseen yksityispanoista ja, jos selvitys on luotettava, tehdään oikaisupäätös. Pienet vipit jätetään tulona huomioimatta, jos takaisinmaksu on suoritettu lyhyen aikavälin sisällä ja on todennettavissa. Pelkkä ilmoitus siitä, että kyseessä on laina, ei vielä oikeuta poistamaan tuloa. Yleiskäytäntönä voidaan pitää, että vähäiset ja eitoistuvat alle 70 yksityispanot voidaan tuloina jättää huomioon ottamatta. Vähäisenä avustuksena voidaan pitää esimerkiksi satunnaisia, vähäisiä ja ei toistuvia panoja tiliotteissa, alaikäisen satunnaisia kesä- tai viikonlopputuloja tai toisen henkilön suorittamia avustuksia mikäli avustus on osoitettu tiettyyn tarkoitukseen ja tarkoitus voidaan tulkita tarpeelliseksi. Mikäli kyseessä on suurempi avustus tiettyyn hankintaan (esim. kodinkoneen tai harrastusvälineen hankintaan) tulee tiliotteelta käydä ilmi, että ko. hankinta on maksettu tililtä. Kotona asuvan, alaikäisen lapsen säännöllisten ansiotulojen johdosta perheen toimeentulotukea voidaan vähentää enintään kyseisen lapsen perusosan verran. Tulona huomioidaan kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus (KHO 15.12.1999/4117). Kulut, joita kattamaan korvaus on tarkoitettu ja niiden hankinnasta on esitetty tositteet, voidaan vähentää korvauksesta ja huomioida tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus. Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona yksinäiseltä 150 ylittävältä osalta ja perheelliseltä 300 ylittävältä osalta. Muissa tapauksissa veronpalautus huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. Jäännösvero vähennetään mahdollisesti puolison saamasta veronpalautuksesta. Muutoin jäännösveroa ei huomioida menoksi, vaan ohjataan asiakasta hakemaan verojen maksuun lykkäystä, huojennusta tai poistamista. Ansiotuloa ei oteta huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Työmatkakulut otetaan huomioon tulojen vähennyksenä edullisimman matkustustavan mukaan. Oman auton käyttämisestä aiheutuvat menot otetaan huomioon silloin, kun oman auton käyttö työmatkoilla on 9

välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Työmatkakulut, silloin kun käyttää omaa autoa, huomioidaan samansuuruisena kuin mitä Kela käyttää korvatessaan oman auton käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Korvaus on tällä hetkellä 0,20 /km. Tämä korvaus kattaa polttoaineen kulutuksen, liikennevakuutuksen, ajoneuvoveron sekä renkaiden hankinnan ja pienimuotoiset korjauskulut. 2.2 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa ja tarpeellisia työvälineitä. Käytettävissä olevat varat otetaan huomioon kohtuullisuus harkintaa käyttäen esim. siten että säästöistä voidaan vähäinen osa (170 /talous) jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, omaisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Esimerkkinä seuraavat varat voidaan ottaa huomioon: - osakkeet, obligaatiot yms. arvopaperit, - kesämökki tai vastaava loma-asunto - asunto, joka ei ole tuenhakijan asuinkäytössä - säästöt ja talletukset, myös asuntosäästötilit ja lainan lyhennystä varten varatut säästöt - muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus esim. moottorikelkka Kiinteän, muussa kuin omassa käytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk, jonka jälkeen perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. 10

2.3 Tulot ja varat joita ei huomioida - palkkatuloja työmatkamenojen osalta edullisimman matkustustavan mukaan ( 0.20 /km oman auton käytöstä, jos välttämätöntä) - äitiysavustus - kansaneläkelain mukainen hoitotuki, vammaistukilain mukainen vammaistuki ja lapsen hoitotuesta annetun lain mukainen hoitotuki. Menot, joita edellä mainitut etuudet on tarkoitettu kattamaan, otetaan huomioon vain siltä osin kun ne ylittävät tuen määrän. - Työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa maksettava ylläpitokorvaus (9 ja 18 euroa/päivä vuonna 2013). - Etuoikeutettu tulo on vähintään 20 prosenttia ansiotuloista, kuitenkin korkeintaan 150 euroa kuukaudessa. Ansiotulovähennys on tunlonsaajakohtainen. Ansiotuloksi katsotaan palkka ja siihen rinnastettava tulo, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo, luonnontuotetulo ja omaishoitajalle maksettava palkkio. Kotihoidontuki, eläke, työmarkkinatuki tai työttömyyspäiväraha ei ole etuoikeutettua tuloa. Perhepäivähoitajan saamaa kulukorvausta ei huomioida tuloksi. Varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot (perusosa). Lapsella ei ole elatus8 velvollisuutta vanhempiinsa nähden. 2.4 Opiskelijat ja yrittäjät toimeentulotuen hakijoina Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, joka koostuu opintolainan valtiontakauksesta, opintorahasta ja asumislisästä ja se on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi pääsääntöisesti opiskella. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain 11

syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Lastensuojelulain mukaisessa jälkihuollossa olevan täysiikäisen nuoren kohdalla ei vaadita opintolainan nostamista toimeentulotuen myöntämiseksi lukio-opinnoissa tai ensimmäiseen ammattiin valmistavissa opinnoissa. Mikäli opiskelijan vanhemmat ovat vähävaraisia (=toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkaita) ja opiskelija asuu vanhempien taloudessa, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan opintolainaa, mikäli hän on alaikäinen. Vanhempien luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina. Vain erityisin sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa. Mikäli opiskelija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle eikä hän ole nostanut valtion takaamaa opintolainaa, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle tuloksi hakemuskuukaudelle ja sen jälkeen siirtää tuloylijäämää seuraaville kuukausille. Opintolaina on nostettavissa 31.7. asti. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus kuluvalle keväälle. Opiskelijan tietoisesti laiminlyödessä ensisijaisten etuuksiensa hakemisen, voidaan perusosaa alentaa (20 %) kaksi kuukautta kerrallaan. Mikäli opiskelija ei saa luottohäiriöiden vuoksi opintolainaa, voidaan opiskelua tukea 3 kk, kunnes vaihtoehtoinen rahoitus opinnoille on löytynyt. Tämän jälkeen opiskelijan perusosaa voidaan alentaa. Opiskelijan edellytetään selvittävän lainansaantimahdollisuutensa kaikista lähteistä ja jos pankki hylkää lainahakemuksen, on opiskelijan esitettävä siitä kirjallinen selvitys. Mikäli opiskelijan opintotukioikeus on päättynyt, voidaan opiskelua tukea, mikäli tutkinnon suorittaminen lähitulevaisuudessa on realistista. Ammattikoulussa tai lukiossa opiskelevaa tuetaan 2 kk. Mikäli opiskelu jatkuu sovitun tukemisajan jälkeenkin, alennetaan perusosaa 20-40 %. Mikäli asiakkaalla on aiempi tutkinto, 12

opiskelua ei tueta toimeentulotukivaroin. Yrittäjät Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan kolmen kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yritystoiminta on jatkuvasti tappiollista, eikä yrittäjä ryhdy toimenpiteisiin tappiollisen yritystoiminnan lopettamiseksi, toimeentulotukinormia voidaan alentaa 20 40 %:lla. Yrittäjän on toimitettava toimeentulotukihakemukseen selvitys seuraavista asioista: - perheenjäsenten tiliotteiden lisäksi myös yrityksen tiliotteet ja/tai välitilinpäätös - liike- ja yritystoimintaa selvittävät asiakirjat kuten yrityksen tai yrittäjän viimeisimmät veroilmoitukset, palkkailmoitukset, pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhennysaikataulu ja korkokanta tms. yrittäjän ja yrityksen taloudellista tilannetta kuvaavat selvitykset - edellisen tilikauden tase- ja tuloslaskelma sekä tilintarkastuskertomus - viimeisen neljänneksen tai kuukauden listaus kirjanpidosta - kirjanpitäjän selvitys yrittäjän tuloista ja yrityksen tilasta Yrittäjältä tulee aina pyytää todistus henkilökohtaiseen käyttöön tulleista varoista viimeisen 6 kuukauden ajalta, jonka perusteella voidaan arvioida kuukausittaiset tulot yrityksestä. 13

3 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. Poste restantessa asuvien tulee esittää hakemuksen liitteenä kirjallinen selvitys osoitteista missä he yöpyvät. Perusosa määritellään yhdessä asuvan mukaan, mikäli hakija ei pysty luotettavasti osoittamaan asuvansa/oleskelevansa yksin. 3.1 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. 3.1.1 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Jos kaikki asunnossa asuvat eivät ole toimeentulotuen hakijoina, lasketaan hakijalle pääluvun tai hänen perheensä koon mukainen osuus asumiskuluista. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Toimeentulotuen hakijan tulee maksaa edellisen kuun asumismenonsa, jotta ne huomioidaan normilaskelmassa menona. Maksujen tulee näkyä tiliotteella. Asumismenoja ei hyväksytä menoksi siltä osin, kun niitä maksaa muu kuin kyseessä oleva henkilö tai perhe, esim. työnantaja, yritys tai vanhemmat. Silloin kun on kyse pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkaasta, voidaan asumiskustannuksia kuten sähkö- ja vesilaskuja huomioida erääntymiskuukautena. 14

Sähkön ja veden tasauslaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaismenot huomioiden. Jos sähkölaskuun sisältyy myös lämmitys, on lämmityksen osuus 70 %. Jos asumiskustannukset ovat kohtuuttoman suuret, kustannukset otetaan huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa todellisen suuruisina kolmen kuukauden ajan, jona aikana asiakkaan tulee hakeutua halvempaan asuntoon. Jos toimeentulotuen hakijalla ei tosiasiassa ole mahdollisuutta saada paikkakunnalta kohtuullisen hintaista asuntoa, asumismenot voidaan ottaa huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa todellisen suuruisina. Toisella paikkakunnalla olevan asunnon asumiskustannuksia ei huomioida. Vain silloin kun puolisolla on työ toisella paikkakunnalla ja työmatka tulisi kohtuuttoman pitkäksi, voidaan kohtuulliset toisen asunnon asumiskustannukset huomioida puolison tulon vähennyksenä. Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Kohtuulliset asumismenot Hyväksyttäviä asumismenoja ja kohtuullisia asumiskustannuksia määriteltäessä käytetään pohjana asumistukilain (938/2014) 9 ja 10 :ää. Vesi- ja lämmityskustannukset saavat ylittää 10 % asumistukilain 9 annetuista arvoista. Muun omistusasunnon hoitomenoja ja enimmäisasumismenoja arvioitaessa asumistukilain 9 ja 10 annettuihin euromääriin on lisätty 10 % sekä arvioitu käyttösähkö. Hyväksyttäviä menoja korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin asumistukilain mukaisia summia korotetaan. Vuokra-asunto - hyväksyttävät asumismenot ovat vuokra, käyttösähkö, vesimaksut ja lämmityskustannukset. - vesi 19,00 /henkilö/kk - lämmitys 44 /henkilö/kk ja 15 /lisähenkilö/kk - asumismenot saavat olla enintään ruokakunnan enimmäisasumismenot taulukossa esitetyn suuruiset 15

Omistusasunnot Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään asunnon hoito- ja rahoitusmenot siten kuin jäljempänä on sanottu. 1. Osakeasunto - hyväksyttäviä hoitomenoja ovat vastike sekä erikseen maksettavat käyttösähkö, vesimaksut ja lämmityskustannukset. Hoitomenot saavat olla enintään 30 % ruokakunnan enimmäisasumismenot taulukossa esitetyistä luvuista. - vesi- ja lämmityskustannukset otetaan huomioon kuten vuokra-asunnoissa. - rahoitusmenoina hyväksytään asunnonhankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen korot. Lainojen on oltava valtion, kunnan, seurakunnan tai julkisen valvonnan alaisen luottotoimintaa harjoittavan laitoksen myöntämiä. Asuntolainan korot saavat olla enintään 70 % ruokakunnan enimmäisasumismenot taulukossa esitetyistä luvuista. - asumismenot saavat olla enintään ruokakunnan enimmäisasumismenot - taulukossa esitetyn suuruiset. 2. Muut omistusasunnot - hyväksyttäviin hoitomenoihin sisältyvät käyttösähkön, veden ja lämmityksen lisäksi kaikki muut kiinteistön hoitoon kuuluvat menot joita ovat kiinteistövero, tontin vuokra, jätehuolto, nuohous sekä kohtuullinen koti- ja palovakuutus. - hoitomenoina hyväksytään enintään ruokakunnan koon mukaan määräytyvät hoitomenot. ruokakunnan koko huomioon otettavat menot/kk 1 henkilö 146 2 henkilöä 187 3 henkilöä 220 4 henkilöä 289 Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, muun omistusasunnon hoitomenoja korotetaan 58,21 : jokaista neljä henkilöä 16

ylittävää ruokakunnan jäsentä kohti. - rahoitusmenoina hyväksytään asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen korot. Lainojen on oltava valtion, kunnan, seurakunnan tai julkisen valvonnan alaisen luottotoimintaa harjoittavan laitoksen myöntämiä. - asumismenot saavat olla enintään ruokakunnan enimmäisasumismenot taulukossa esitetyn suuruiset Enimmäisasumismenot Kaikissa asumismuodoissa hyväksyttävät enimmäisasumismenot: Ruokakunnan koko Enimmäisasumismenot / kk 1 henkilö 438 2 henkilöä 640 3 henkilöä 823 4 henkilöä 984 Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, asunnon enimmäismenoja korotetaan 130 jokaista neljä henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä kohden. Mikäli toimeentulotuen tarve näyttää pitkittyvän ja omistusasunto on kohtuuttoman kallis, on asuntovelallinen ohjattava velkaneuvojan luokse, joka arvio, onko asunnon säilyttämiselle olemassa edellytyksiä, jotta toimeentulotukea voidaan myöntää korkomenoihin. Jos asiakas ei ryhdy kolmen kuukauden sisällä toimenpiteisiin, huomioidaan asumismenot kohtuullisten asumismenojen rajaan saakka. 3.1.2 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Toimeentulotukilain 7 :n mukaan vähäiset terveydenhoitomenot (3 % perusosasta) sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Sairauden hoitoon määrätyt reseptilääkkeet, proteesit, apuvälineet sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmaan. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssi-lääkkeet hyväksytään menoksi vain 17

Kelan hyväksymään perussairaudenhoitoon. Lääkärintodistus hyväksytään menona, jos todistus liittyy asiakkaan saamaan etuuteen tms. asiaan, joka edesauttaa asiakkaan taloudellista tilannetta tai työkyvyn selvittelyä. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, kun asiakkaan tarve saada sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta ja siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Kun lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy 10 vrk, ravintomenojen osuus (48 %) perusosasta huomioidaan toimeentulotukea vähentävänä. Ravintomenojen osuus huomioidaan tällöin koko laitoshoidon ajalta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 :n mukainen käyttövara (v. 2015 105 ) menona perusosan sijasta. Terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin, mitä ei korvata sairausvakuutuslain perusteella. Julkisen terveydenhuollon maksuista (pitkäaikainen laitoshoito ja jatkuva kotisairaanhoito) tulee ensisijaisesti hakea maksuvapautusta. Terveydenhuollon matkakorvaukset Sairaudesta johtuvista matkakuluista korvataan omavastuuosuus. 18

Fysikaalinen hoito Fysikaalinen hoito ja kuntoutus otetaan huomioon vain lääkärin määräämin perustein ja tällöinkin käytetään vain terveyskeskuksen antamia palveluita. Hammashoito Ensisijaisesti hyväksytään hammashoidon kustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun kyseistä hoitoa ei ole saatavilla julkisessa terveydenhuollossa. Mikäli yksityisen hammashoidon tarve ei ole ollut kiireellinen, voidaan tapauskohtaisesti myöntää toimeentulotukea sen verran, kuin hoito olisi tullut maksamaan terveyskeskushammashoidossa. Hammasproteesin hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden ja hakemiskuukauden normiylityksellä pystytään hoitamaan hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Asiakasta tulee ohjata neuvottelemaan maksu pitemmälle aikajaksolle ja pienempiin kuukausieriin. Silmälasit Silmälääkärin tai optikon määräämät silmälasit otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit tai piilolinssit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittaviksi em. useammin terveydellisistä syistä. Linssien hoitoon tarvittavat nesteet ovat perusosaan sisältyviä. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien kehyksiin pidetään enintään 80 ja linssit 19

hionnan kanssa todellisen suuruisina. Asiakkaalta pyydetään kustannusarvio hankittavista silmälaseista, josta ilmenee linssien hinta. Asiakkaan tulee esittää kustannusarvio vähintään kahdesta eri liikkeestä. Vaihtoehtoisesti voidaan myöntää toimeentulotuki piilolinsseihin vastaava summa kuin silmälaseihin myönnettäisiin. Silmälasien korjaukset hyväksytään menona. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien/piilolinssien hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta edelliseltä kuukaudelta ennen toimeentuloasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden ja hakemiskuukauden normiylityksellä pystytään hoitamaan ei-kiireellinen hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. 20

4 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää silloin kun hakijalla on erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia tilanteita. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus, pitkäaikainen tai vaikea sairaus sekä lasten harrastustoimintaan liittyvät erityiset tarpeet. Harkittaessa menojen huomioon ottamista tulee kiinnittää huomiota siihen, auttaako tuki asiakasta työllistymään, saamaan ammatin, välttymään laitossijoitukselta tai edistääkö tuki omatoimisuutta, taikka voidaanko tuen myöntämisellä vähentää syrjäytymistä. 4.1 Lasten päivähoitomenot Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan päivähoitopalveluja. Yksityisestä päivähoitopalvelusta aiheutuvat menot voidaan toimeentulotuessa ottaa huomioon tilapäisesti silloin, kun lapsi tarvitsee sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa kunnan järjestämänä. Jos toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, perheen mahdollisuus käyttää kunnan päivähoitopalveluja tulee selvittää. Kunnallisen päivähoidon maksuissa maksun alentaminen tai poisto ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. 4.2 Muut asumisesta aiheutuvat menot 4.2.1. Takuuvuokra Takuuvuokra voidaan huomioida menona, mikäli hakija on asunnoton, perheen koko muuttuu, kyseessä on edullisempi asunto tai hakijan elämäntilanne muuttuu. Takuuvuokrasta tehdään takaisinperintä päätös. Välityspalkkioita vuokra-asunnon välittäjälle ei huomioida. Takuuvuokrasta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon silloin, kun hakija oleskelee vielä Muonion kunnassa ja kustannukset erääntyvät maksettavaksi. 21

4.3. Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot 4.3.1. Välttämätön kodin irtaimisto Sosiaalitoimella on jonkin verran välttämättömiä kodin kalusteita ja tarvikkeita annettavaksi asiakkaan käyttöön. Mikäli näitä ei ole, toimeentulotukea voidaan myöntää kertaluonteisesti alkuavustuksena henkilölle, joka on pitkään ollut asunnottomana ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas ja jolla ei ole kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, että heillä ei ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Alkuavustusta voidaan myöntää seuraavasti: - yksinasuva enintään 260 - aviopari/avopari enintään 375 - aviopari/avopari, jolla lapsia, enintään 460 - yksinhuoltaja enintään 460 Lisäksi voidaan myöntää seuraaviin kodinkoneisiin avustusta toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkaille: - jääkaappi 165 - pölynimuri 80 - pyykinpesukone, jos taloyhtiössä ei ole pesukonetta 290, pääsääntöisesti lapsiperheille - mikroaaltouuni 65, vain lapsiperheille 4.3.2. Lapsen tapaamisesta aiheutuvat kustannukset Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukimenoina 60 % lapsen perusosasta/pv, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan tapaamissopimuksen mukaisesti. Mikäli matkakuluista ei tapaamissopimuksessa ole sovittu, niin matkakulut huomioidaan edullisimman 22

kulkuneuvon mukaan lähtökohtaisesti puoliksi vanhempien kesken. Matkakulujen korvaamiseen vanhemmille tulee olla erityinen syy (esim. lapsen ikä). Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan (joka toinen viikonloppu 4-6 vrk/kk ja puolet loma-ajoilta) tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elantomenoista ns. tavanomaisena pidettävän luonapitoajan ylimenevältä ajalta. Vanhempien matkakustannukset huomioidaan tapauskohtaisesti. 4.3.3. Välttämättömät lasten tarvikkeet ja lasten harrastustoiminnan menot Lastenvaunujen hankintaan voidaan avustaa enintään 130, rattaisiin enintään 95 tai yhdistelmävaunuihin 220. Alkuavustusta muihin lasten tarvikkeisiin voidaan myöntää enintään 70 (esim. sänky, hoitopöytä, syöttötuoli yms. tarvikkeet). Lasten harrastusmenot sisältyvät yleensä perusosalla katettaviin menoihin. Toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkaille lasten harrastustoiminnan kohtuullisia menoja voidaan tukea enintään 110 /lapsi/vuosi, mikäli siihen on erityistä tarvetta (esim. harrastusten kustannukset, lastensuojelu perusteet ja sosiaalistumisen tukeminen). 4.3.4. Elatusmaksut Elatusmakuja ei yleensä myönnetä toimeentulotukena, vaan ensisijaista on hakea elatusmaksuun muutosta ja/tai elatusmaksun saaja hakee elatustukea. Elatustuen vireille saamisen ja käsittelyn ajan elatusmaksut voidaan huomioida. Takautuvassa normilaskelmassa otetaan kuitenkin huomioon omista tuloista suoritetut elatusmaksut. Samoin maksu voidaan ottaa huomioon, jos toimeentulotuen tarve on tilapäinen ja maksut on todisteellisesti suoritettu. Työttömänä olevat voivat hakea vapautusta elatusapuvelkoihin takautuvasti. 23

4.3.5. Matkakulut Työ- ja elinkeinotoimisto korvaa edellytysten täyttyessä työnhakuun ja työllistymiseen liittyviä matka- ja yöpymiskustannuksia. Korvaus maksetaan hakijalle jälkikäteen. Jos asiakas ei todistetusti pysty vastaamaan työnhakumatkansa matkakuluista, työnhakumatkoja voidaan avustaa toimeentulotuella TE-toimiston antamien perusteiden mukaisesti. Toimeentulotuki peritään TE-toimiston maksamasta korvauksesta. 4.3.6. Muuttokustannukset Toimeentulotukea muuttoon myönnetään vain, mikäli siihen on perusteltu syy, kuten halvempi asunto, ero, perhekoko muuttuu tai työtön saa työpaikan toiselta paikkakunnalta. Lähtöpaikkakunta huomioi muuttokustannukset halvimman kuljetustavan mukaan. Tuttavien suorittamiin muuttoihin voidaan myöntää polttoaine kuluihin 9 l/100 km. Työtön, irtisanottu tai määräaikaisesta työsuhteesta työttömäksi jäävä työnhakija, joka on saanut työpaikan toiselta paikkakunnalta, tulee ensisijaisesti hakea muuttoavustusta TE-toimistolta. 4.3.7. Romanivaatetus Romaaninaisten hameeseen voidaan myöntää enintään 400 kahden vuoden välein. Muu vaatetus röijyt, puserot ym. kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin kuten myös romaanimiesten vaatetus. Tuen hakijan tulee yksilöidä hameen hankintakustannus ja paikka mistä hame ostetaan. Tuki myönnetään maksusitoumuksena tai tositetta vastaan raha-avustuksena. 4.3.8. Hautauskustannukset Hautauskuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea vasta perunkirjoituksen jälkeen. Mikäli vainajalle tai hänen puolisolleen ei jää varoja, on hänellä oikeus saada hautaus toimeentulotukena. Välttämättöminä hautauskuluina huomioidaan arkku enintään 670, kukkalaite arkun päälle enintään 30, kuljetus oman kunnan alueella ja haudan kaivuu. Kuljetusta toiselle paikkakunnalle ei huomioida. 24

4.3.9. Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat menot Kelalta haettava korkoavustus on ensisijainen toimeentulotukeen nähden (työttömät, asevelvolliset, äitiys- ja vanhempainrahan saajat). Opiskelija voi sisällyttää korot velkapääomaan, mikä on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Mikäli opintolainan korkoihin ei saada Kelan Opintotukikeskuksen korkoavustusta, opintolainan maksettavat korot huomioidaan koron maksukuukautena niiden kuukausien osalta, kun hakijalla on ollut oikeus toimeentulotukeen. Tutkintomaksuihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea asiakkaan kokonaistilanne huomioiden. Pääsykoemaksut ja testimaksut voidaan huomioida täydentävänä toimeentulotukena vain erityisistä syistä. Oppilaitosten pääsykokeista aiheutuvia matka- majoituskuluja ei huomioida toimeentulotuessa. Muista opiskelusta aiheutuviin menoihin esim. oppikirjoihin, tarvikkeisiin, työvaatteisiin jne. voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli perhe on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas. Oppikirjoihin enintään 250 euroa/vuosi, opiskelijan työvaatteisiin enintään 85 euroa/vuosi. 4.4. Menot jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen 1) Oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset esim. ajoneuvovero, auton vakuutukset, auton korjauskulut ja auton renkaat Toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkuudessa olevalle asiakkaalle huomioidaan harkinnanvaraisesti 150 vuodessa kohdassa 1. lueteltujen kulujen kattamiseen. 2) Jälkiverojen maksua ei huomioida 3) Sakkoja ei huomioida menona 4) Velat ja osamaksut, jotka ovat syntyneet menoista, joihin ei voi saada toimeentulotukea 5) Pankki- ja luottokorttivelkojen korot ja lyhennykset 6) Velkasaneerauksessa ja velkajärjestelyssä vahvistetun maksuohjelman mukainen velan lyhennys. Tilapäisesti voidaan kuitenkin velkajärjestelyssä oleville myöntää 25

avustusta esim. satunnaisiin terveydenhuoltomenoihin. 7) Asianajan palkkiot ja oikeudenkäyntimatkojen kustannukset 8) Ulosotto. Asiakkaan vapaaehtoisesti ulosottoon maksamia maksuja ei huomioida. 26

5 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI TotuL:n 13 :n mukaan kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää yleensä tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, koulutuksen loppuun suorittamiseen työmarkkina-aseman parantamiseksi, työllistymistä tukevan uuden pätevyyden tai ammatin saamiseksi, asumisen turvaamiseksi rästivuokriin, ylivelkaantumisen tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevä tuki on erityisen käyttökelpoinen sosiaalityön välineenä akuuteissa kriiseissä. Asiakkaan taloudellinen tilanne saattaa äkillisesti heikentyä sairauden, työttömyyden, lähiomaisen kuoleman, perheen hajoamisen tai onnettomuuden vuoksi. Hänen mahdollisuutensa suoriutua jokapäiväisistä menoistaan heikentyy. Osa jokapäiväisistä menoista voi olla sellaisia, jotka eivät oikeuta varsinaiseen toimeentulotukeen. Tällöin voi olla perusteltua myöntää tukea näihin menoihin, jotta selviytymisen edellytykset jatkossa parantuvat. Asiakasta ohjataan sopimaan juoksevia maksujaan maksukykynsä mukaiseksi. Tarvittaessa ohjataan velkaneuvojan palveluihin. Tällaisia menoja voivat olla esimerkiksi heti erääntyvät pienehköt osamaksuerän yms. menot, joiden osalta ei välittömästi ole mahdollista sopia uusia maksujärjestelyjä maksun saajan kanssa. Ehkäisevä toimeentulotuki on määrärahasidonnainen tuen muoto. Tuen käyttöä seurataan ja päätöksentekijöitä sitoo annettu ohjeistus tuen käytöstä ja määrärahan riittävyydestä. 27